Aikuiskoulutustuki on valtiolle kustannustehokas muutosturvakeino - Hallitus päätti rahoituksen lakkauttamisesta. Mitä päätös käytännössä tarkoittaisi ja miksi se ei kannata? 9.10.2015 Kati Korhonen-Yrjänheikki toimitusjohtaja, Koulutusrahasto katiky@koulutusrahasto.fi / 040-7003335
Suomen hallituksen päätös aikuiskoulutustuesta Valtion rahoitus poistuisi kokonaan. Aikuiskoulutustuen perusosa 705,20 lakkautettaisiin 1.1.2017 alkaen. Tilalle valtion lainatakaus. Jo tällä hetkellä on mahdollisuus hakea lisäksi lainaa 400 /kk. Lainatakauksen haki KELAsta 2013/14 noin 11% aikuiskoulutus-tuen saajista. Hallituksen päätöksestä ei ilmene, mitä nykyiselle lainaosalle tapahtuisi. Päätös lakkauttaisi kokonaan yrittäjien aikuiskoulutustuen. Päätös lakkauttaisi käytännössä sovitellun palkansaajien aikuiskoulutustuen, mikä tarkoitettu työn ja opintojen yhdistämiseen. Palkansaajien täysimääräisestä aikuiskoulutustuesta jäisi jäljelle vain työttömyysvakuutusmaksuista rahoitettu ansio-osa. 2
Toteutuessaan hallituksen päätös romuttaisi aikuiskoulutustukijärjestelmän ja poistaisi työttömyyttä ennaltaehkäisevän muutosturvakeinon. Erityisesti pienituloisten, alle 2 500 /kk ansaitsevien, kouluttautuminen tulisi taloudellisesti mahdottomaksi. Em. tuloryhmään kuuluu lähes puolet aikuiskoulutustuen saajista.
Aikuiskoulutustuen taso nyt ja esitys 1.1.2017 alkaen, jos perusosa poistuisi Palkansaajat täysimääräinen ja soviteltu tuki (M ja S hakemukset). Mediaani kuukausipalkka 2014 oli 2 657,50 Etuuden saajien määrät eri tulotasoilla vuonna 2014 Palkka /kk Henkilöä % Nykyisin /kk Esitys 1.1.2017 <1000 64 0,40 % 0-818 0-113 1000-1999 2521 13,90 % 817-1249 111-544 2000-2499 4812 26,50 % 1249-1464 544-759 2500-2999 4643 25,50 % 1465-1680 760-974 3000-3499 2665 14,70 % 1680-1895 975-1190 3500-3999 1558 8,60 % 1895-2014 1190-1309 4000-4999 1317 7,20 % 2015-2206 1309-1501 5000-5999 379 2,09 % 2207-2397 1501-1692 >5999 216 1,19 % 2 398-1693 - 4
Korvaus % palkasta nykymallissa ja hallituksen esitys Palkka /kk Tuki nyt /kk (perus- ja ansio-osa) Esitys /kk (pelkkä ansio-osa) Tuki nyt %:a palkasta Esitys %:a palkasta 1000 817 111 82 % 11 % 2000 1249 544 62 % 27 % 2500 1465 760 59 % 30 % 3000 1680 975 56 % 32 % 3500 1895 1190 54 % 34 % 4000 2015 1309 50 % 33 % 5000 2207 1501 44 % 30 % 6000 2398 1692 40 % 28 % 5
Miksi aikuiskoulutustuki? Kolmasosa nykyisistä työtehtävistä ja ammateista tulee katoamaan vuoteen 2030 mennessä. Digitalisaation seurauksena kaikkiaan työtehtävien osaamisintensiivisyys kasvaa ja vaatimukset osaamisen uudistamiseen. Työmarkkinoiden voimakkaassa rakennemuutoksessa tarvitaan toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan osaamisen uudistamista työuralla ja myös ammatinvaihto, erityisesti jos omalla alalla uhkaa työttömyys. Opintovapaa ja aikuiskoulutustuki voi olla myös yritykselle vaihtoehto lomautukselle / irtisanomiselle heikossa taloudellisessa tilanteessa. Aikuiskoulutustuki on tutkitusti toimivaksi osoittautunut 6 työttömyyttä ennaltaehkäisevän muutosturvan keino.
Aikuiskoulutustuen rahoituksesta yli puolet tulee työttömyysvakuutusmaksuista Aikuiskoulutustuen rahoituksesta jo nykyisessä järjestelmässä yli puolet (54%) tulee palkansaajien ja työnantajien rahoittamien työttömyysvakuutusmaksujen kautta. Valtio ei joudu maksamaan lainkaan aikuiskoulutustuen hallinnointikuluja. Aikuiskoulutustuen toimeenpanosta vastaa Koulutusrahasto, jonka hallinnointikulut maksetaan työttömyysvakuutusmaksuista. 7
MEUR Aikuiskoulutustuella on osoitettu kasvava tarve. Rahoitusvastuu on jaettu. Yli puolet rahoituksesta tulee työttömyysvakuutusmaksuista. Aikuiskoulutustukimenot vuosina 2009-2016 200 150 100 50 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 perusosa (valtio) 15,4 19,9 28,8 43,6 52,6 63,2 73,0 88,7 ansio-osa (TVR) 13,3 20,4 41,2 51,1 60,6 73,3 89,0 104,2 yhteensä 28,7 40,3 70,0 94,7 113,2 136,5 162,0 192,9 Menot vuosina 2009-14 toteutunut. Vuosina 2015-16 ennakoitu toteuma. 8
Aikuiskoulutustuki on valtiolle kustannustehokas muutosturvakeino Aikuiskoulutustuki on osa ennaltaehkäisevää muutosturvaa, jolla mahdollistetaan yksilölle osaamisen uudistaminen tai kokonaan uudelleen suuntaaminen ennen työttömyyttä. Aikuiskoulutustuki vauhdittaa työvoiman koulutustason nostamista tehtävien osaamisintensiivisyyden kasvaessa. Aikuiskoulutustuen perusosan rahoitus on valtiolle kustannustehokas keino vauhdittaa osaamisen uudistumista työmarkkinoilla, ennaltaehkäistä työttömyyttä ja pidentää työuria. Erityisesti työmarkkinoiden voimakkaassa rakennemuutoksessa työttömyyttä ennaltaehkäisevän muutosturvan poistaminen valtion toimesta olisi järjetön 9
Aikuiskoulutustuen hyödyt tutkitusti 1(2) Aikuiskoulutustukea käyttäneistä 96 % sanoo, että tuen merkitys oli melko tai erittäin merkittävä tekijä, mikä mahdollisti koulutukseen hakeutumisen. Samaa mieltä on 93 % tukea käyttäneiden työnantajista. Noin 2/3 aikuiskoulutustuen saajista käyttää etuutta osaamisen uudelleen suuntaamiseen tai kokonaan uuden ammatin hankkimiseen. Etuus on auttanut sen käyttäjiä työllistymisessä uusiin tehtäviin tai kokonaan uuteen ammattiin. Lähes 2/3 sanoo, että uuden työpaikan saaminen tai kokonaan uudelle toimialalle siirtyminen helpottuu aikuiskoulutustuen ansiosta. Noin kolmasosa on edennyt nykyisissä tehtävissään aikuiskoulutustuella 10 kouluttautumisen ansiosta.
Aikuiskoulutustuen hyödyt tutkitusti 2(2) Aikuiskoulutustuen vaikuttavuustutkimus osoittaa, että taloudelliset syyt ovat merkittävin este kouluttautumiselle ja aikuiskoulutustuki mahdollistaa taloudellisesti opiskelun monelle sellaiselle henkilölle, jotka muuten eivät olisi voineet lähteä opiskelemaan. Ammatillisen kehittymisen ja ammatinvaihdon mahdollistumisen lisäksi aikuiskoulutustuki tutkitusti parantaa työkykyä ja työssä jaksamista. Siten aikuiskoulutustuki on myös keino pidentää työuria. 11
Perustietoa aikuiskoulutustuen käytöstä Aikuiskoulutustukea sai 2014 noin18 000 henkilöä. Aikuiskoulutustuen käyttäjistä 97% käyttää tukea opintoihin ammatillisissa oppilaitoksissa (30%), ammattikorkeakoulussa (37%) tai yliopistossa (30%). 90% käyttää etuutta tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Etuuden ehdot on rajattu ammatillisen osaamisen uudistamiseen työssä. Aikuiskoulutustukea ei voi saada harrastusluonteisiin opintoihin. Aikuiskoulutustuen käyttäjistä 77% on naisia. Etuuden saajien keski-ikä on 38 vuotta. Edunsaajat koulutusaloittain: 40%sosiaali- ja terveysala, 17% yhteiskuntatieteet, liiketalous, hallinto; 14% kasvatus ja humanistiset tieteet; 11% tekniikka&liikenne; 12 7% kulttuuri; 5% luonnonvara ja ympäristö; 6% muut