KURKISTUKSIA TULEVAAN, S. 4 RUOTSIN SYYTTÄJÄT SAAVAT VAKINAISEN VIRAN JA KOULUTUSPUTKEN, S. 6 SULKAVAN SUURSOUDUT 2012 - IHO MUISTAA, S.

4 2012 KURKISTUKSIA TULEVAAN, S. 4 RUOTSIN SYYTTÄJÄT SAAVAT VAKINAISEN VIRAN JA KOULUTUSPUTKEN, S. 6 SULKAVAN SUURSOUDUT 2012 - IHO MUISTAA, S. 8

SISÄLTÖ TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus: Naisistuminen muuttaa maailmaa? 3 Kurkistuksia tulevaan 4 Syyttäjästartin tutorit Tukholmassa 22. 23.8.2012 6 Sulkavan suursoudut 2012 8 Kerro mielipiteesi kehittämisen pohjaksi 11 Kirjaesittelyjä 12 Nordiskt riksåklagarmöte på Holmenkollen 14 Tapio Nyrhilä vei Syyttäjä Golfin voiton 15 Haagin matka rohkaisi ottamaan yhteyttä 16 4/2012 21.9.2012 Yhdistyspalsta 17 Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisema tiedotuslehti syyttäjälaitokselle. Henkilöstö 18 Keräämme syyttäjistä kertoavia vitsejä ja kaskuja! Tiedotus tiedotus.vksv@oikeus.fi Päätoimittaja Pilvi Isotalus pilvi.isotalus@oikeus.fi Toimitussihteeri Marjo Ullakonoja Puhelin 029 56 20820 Faksi 029 56 20888 Valtakunnansyyttäjänvirasto juhlii 15-vuotista taivaltaan 30.11.2012 ja myös seuraavassa Akkusastoorissa käsitellään laajasti tuota samaa teemaa. Seuraavaa lehteä ja mahdollista muutakin käyttöä varten keräämme nyt syyttäjiin läheisesti liittyviä vitsejä ja muita hauskoja juttuja. Lähetä parhaasi minulle: pilvi.isotalus@oikeus.fi PL 333, 00181 HELSINKI (Albertinkatu 25 A, 4. kerros) www.vksv.oikeus.fi Kirjoitukset seuraavaan numeroon viimeistään 22.10.2012! Kannen kuva: Marjo Ullakonoja

PÄÄTOIMITTAJALTA Pilvi Isotalus Naisistuminen muuttaa maailmaa? M edia naisistuu, kirkko naisistuu, yliopisto naisistuu, jopa köyhyys naisistuu. Ja niin myös syyttäjälaitos. Syyttäjistä jo lähes puolet on naisia. Naisten osuus kasvaa vuosi vuodelta. Vuonna 2003 syyttäjistä oli naisia 121 ja miehiä 231. Viime vuonna naisia toimi syyttäjinä jo 172 ja miehiä 190. Missä ne miehet sitten ovat? Suomessa on miehiä noin 100 000 vähemmän kuin naisia, mutta se ei toki selitä kaikkea. Vetävätkö raakaa voimaa vaativat alat miehiä puoleensa oikeustieteellisen sijasta vai ovatko he syrjäytyneet työttömiksi? Mitä naisistumisesta sitten seuraa? Ensimmäinen ajatus monella varmasti on, että pehmeät arvot nousevat tärkeämpään rooliin. Naiset ovat yleensä miehiä empaattisempia ja ajattelevat useammin tunteella. Ainakaan naisistuminen ei luultavasti vähennä ulkonäköpaineita, selän takana puhumista tai muiden arvostelua. Naiset vaativat paljon itseltään ja muilta - hyvässä ja pahassa. Se, että naisistuminen muuttaa jotakin, perustuu tietysti ajatukseen, että naiset ja miehet ovat erilaisia. Ja aika moni meistä voi oman parisuhteensa tuomalla kokemuksella todeta, että näin on. Usein ristiriidat johtuvat vain sukupuolten erilaisesta tavasta hahmottaa maailmaa. Naisen on vaikea ymmärtää miestä, joka ei hoida kotitöitä samalla tavalla kuin naisen mielestä kuuluisi. Naisen logiikka on joidenkin mielestä parasta komediaa, mutta mitä se oikeasti tarkoittaa esimerkiksi syyttäjän työssä? Toisaalta jo pienet lapset istutetaan sukupuolirooleihinsa hyvinkin kiinteästi. On tyttöjen lelut ja poikien lelut, tyttöjen vaatteet ja poikien vaatteet. Olen salaa iloinen aina, kun poikani "erehtyy" leikkimään pikkusiskonsa nukella. Ei kaiken tarvitse olla niin mustavalkoista. Ei aikuistenkaan maailmassa. Vaikka me Suomessa puhumme rinta rottingilla tasa-arvosta, törmään edelleen ikäisiini naisiin, jotka valittavat joutuvansa ottamaan täyden vastuun perheen elämästä. Useissa perheissä nainen hoitaa työnsä ohella ruuanlaiton, ostokset ja lapset. Mies ei osallistu, ainakaan tarpeeksi. Muuttuuko tämä asetelma lopulta, jos yhteiskuntamme johtopaikat oikeasti naisistuvat? Vai onko kysymys sittenkin siitä, että me naiset emme aidosti halua luopua tärkeästä - korvaamattomasta - roolistamme? Työntekijänä - myös syyttäjänä - nainen pystyy hoitamaan useita asioita yhtä aikaa. Hän kuuntelee, osoittaa myötätuntoa, mutta pysyy myös tarvittaessa lujana. Vaikka nainen on yleensä fyysisesti miestä heikompi, hän joutuu usein olemaan elämässään henkisesti se vahvempi. Leijonaemot puolustavat lapsiaan henkeen ja vereen. Parastahan tietysti on, että työyhteisössä on sekä miehiä että naisia. Molempia tarvitaan, vahvuuksineen ja heikkouksineen. Toivotaan siis tämän mukavan tasapainon säilyvän myös syyttäjälaitoksessa. m 3

Kurkistuksia tulevaan 4 m Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen Näin valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen ennustaa tulevaa kalasaalistaan. Tulevaisuuden ennustamista pidetään vaikeana. Varmaan niin onkin, jos tietolähteenä on kristallipallo tai kahvin porot. Syyttäjälaitokselle vahvistetut ja kirjatut toimintalinjat ja niiden pohjalta jo käynnistetty kehittämistyö auttavat merkittävästi, kun pyritään rakentamaan kokonaiskuvaa tulevaisuudestamme. Arkisessa aherruksessa on joku omankin työn kannalta tärkeä hanke saattanut jäädä huomaamatta. Sen vuoksi olen tähän koonnut joitakin sellaisia asioita ja arvioita tulevasta, joita koko henkilöstömme ja ehkäpä sidosryhmiemmekin olisi hyvä tietää. Lainsäädännössä on tapahtumassa isoja muutoksia, joilla on monia heijastusvaikutuksia työhömme. Merkittävin niistä on uusi esitutkintalaki, joka tulee vaikuttamaan sekä syyttäjien että sihteereiden työhön. Syyttäjien työpanoksesta entistä suurempi osa tulee ohjautumaan esitutkintayhteistyöhön. Vaikutus vaihtelee itse kunkin syyttäjän juttusortimentin mukaan, mutta arvioni mukaan esitutkintayhteistyön osuus keskivertosyyttäjän työssä tuplaantuu nykyisestä noin 10 prosentista noin 20:een. Se on päivä viikossa. Syyttäjän työlle tulee kaksi painopistettä, toinen rakentuu etupainotteisesti esitutkintavaiheeseen ja toinen jää nykyiseen tapaan pääkäsittelyihin. Perinteinen "jälkikäteinen" syyteharkinta luovuttaa nuo 10 lisäprosenttia "jatkuvalle syyteharkinnalle", jota syyttäjän esitutkintayhteistyö itse asiassa on. Miksi näin? Uuden lain mukaan (ETL 5:3,1, 2. virke) ennakkoilmoitetussa asiassa tutkinnanjohtajan on ennen esitutkinnan päättämistä tietyissä tilanteissa kuultava syyttäjää siitä, onko asiaa selvitetty riittävästi. Selvää on, että syyttäjän on kantansa muodostamista varten tutustuttava kertyneeseen aineistoon. Näissä asioissa syyttäjän vastuu tutkintakynnyksestä korostuu, eikä lisätutkintapyyntöjä niissä enää pitäisi tulla. Laajemmin kyse on askeleesta syyteprosessin johtajuuden suuntaan. Koska syyttäjillä ei ole mitään käyttämättömiä tai ylimääräisiä työprosentteja, yllä kuvattu muutos edellyttää työn tekemistä osittain uudella tavalla, etupainotteisesti. Syksyllä 2013 syyttäjälaitoksessa on poikkeuksellisen suuri koulutuspoistuma, kun

uutta lainsäädäntöä ja uusia työkäytänteitä yhdessä tutkinnanjohtajien kanssa opiskellaan. Koulutuksen suunnittelu on jo täydessä vauhdissa. Lisäksi kaikkien pitää kouluttautua ymmärtämään ja käyttämään uusia tietojärjestelmiä VITJA:a (viranomaisten tietojärjestelmä) ja AIPA:a (aineistopankki). Sihteereidenkin työ muuttuu niiden myötä perusteellisesti, mutta Sakaria tuskin tulee ikävä. Samaan rytinään voi osua vielä rangaistusmääräys- ja rikesakkouudistus, jolloin niiden pykälä- ja tekniikkapuoli muuttuvat perusteellisesti. Kaikki tämä tulee arvioni mukaan näkymään juttujen läpivirtauksen hidastumisena jokaisessa syyttäjänvirastossa loppuvuonna 2013 ja alkuvuonna 2014. Käräjäoikeuksiin siirtyy silloin vähemmän asioita, millä on omat heijastusvaikutuksensa niiden työn järjestämiseen. Onneksi siihen on aikaa valmistautua. Kyse on kuitenkin arvioni mukaan vajaan vuoden mittaisen ylimenokauden ilmiöstä. Vaihesiirron jälkeen uusi, etupainotteinen työtapa alkaa tuottaa tulosta ennen pitkää. Omien käytännön kokemusteni perusteella olen vakuuttunut siitä, että syyttäjän juttukohtainen kokonaistyöpanos on pienempi ja tutkinnallinen lopputulos samalla parempi, jos ja kun työ tehdään etupainotteisesti. Esitutkintayhteistyö säästää vähintään saman verran tunteja kuin millä syyteharkinta ilman sitä venyisi. Lievästi provosoiden voisi summata, ettei syyttäjillä ole ollut aikaa esitutkintayhteistyöhön siksi, että sitä on tehty niin vähän. Meidän kannattaa rakentaa uutta työkulttuuria jo ensi vuonna, koska se on monin kohdin täysin mahdollista. Tammikuun 1. päivään 2014 tulee lykätä vain sellainen, mitä ei sitä ennen voi tehdä. Koulutusta ja tulosohjausta tullaan tässä käyttämään suunnannäyttäjinä. Lainsäädännössä on paljon muutakin mielenkiintoista vireillä. Syyteneuvottelujärjestelmää hahmotellaan ja siinä sivussa tarkistetaan mm. syyttämättä jättämisen normiperustaa. Todistelua koskeva OK 17 luku on kokonaisremontissa. Kansliapäällikkö Tiina Astolan johdolla istuva, oikeusturvaohjelmaa valmisteleva neuvottelukunta, johon itsekin Itse näen etätyön merkityksen ja osuuden monestakin syystä kasvavan lähivuosina. kuulun, on jo työnsä alkumetreillä nostanut uudelleen arvioitavaksi monia syyttäjälaitoksen kannalta merkittäviä normatiivisia kokonaisuuksia, mutta niistä tiedottaminen ei vielä tässä katsauksessa ole mahdollista. Myös syyttäjälaitoksen hallinnollinen kehittämistyö rakentaa tulevaisuuttamme. Virastorajat eivät ole ikuisia. Toimintaympäristömme moninaiset muutokset antavat aika ajoin aihetta niiden tarkistamiseen. Esimerkiksi nyt ajankohtainen Pora III (poliisin hallintorakenteen uudistaminen) on asia, jota on syytä tarkasti seurata sekä Kanta- Hämeen että Keski-Suomen jo käynnistetyissä rakenneselvityksissämme. Nykyinen erikoistumisjärjestelmämme avain- ja erikoissyyttäjineen on syntynyt monessa eri vaiheessa vuosien saatossa. Sen kokonaisarviointi on nyt työryhmätyönä käynnistetty. Joukkomme pitäisi olla uudelleen järjestetty vuoden 2014 alusta alkaen. Erikoistuminen tulee jatkossakin olemaan yksi strategisista valinnoistamme ja odotankin työryhmän ehdotuksia suurella mielenkiinnolla. Mainittakoon lopuksi vielä yksi hanke ja päivämäärä eli 21.9.2012. Se on kansallinen etätyöpäivä. Silloin asetetaan työryhmä laatimaan etätyön pelisääntöjä syyttäjälaitoksen väelle. Itse näen etätyön merkityksen ja osuuden monestakin syystä kasvavan lähivuosina. Tarkoituksenmukaisella tavalla järjestettynä etätyö lisää tuloksellisuutta, parantaa työssä jaksamista ja luo työpaikoilla myönteistä ilmapiiriä. Ei pidä unohtaa myöskään ajamatta jääviä työmatkoja ja sitä kautta pienempiä hiilidioksidipäästöjä. Moni arvostaa etätyön tarjoamaa työrauhaa, ajansäästöä ja mahdollisuutta rytmittää työ omien tarpeiden mukaan. Kun kuitenkin työpaikallakin on yhtä ja toista läsnäoloa tai ainakin tavoitettavuutta edellyttävää, tarvitsemme yhtenäisen käytännön ja yhdenvertaisen kohtelun mahdollistavat pelisäännöt etätyöstä syyttäjälaitoksessa. Kaikissa edellä mainituissa työryhmissä on henkilöstön laaja edustus ja henkilöstöä kuullaan muutenkin asioiden valmistelun eri vaiheissa. Yhteisistä asioistamme on kysymys ja onhan se tulevaisuuskin meidän yhteinen. m 5

Syyttäjästartin tutorit Tukholmassa 22. 23.8.2012 Ruotsin syyttäjät saavat vakinaisen viran ja koulutusputken 6 m Kihlakunnansyyttäjä Laura Sairanen Egentiligen var tanken och instruktionerna att denna artikel skulle skrivas på svenska men vid närmare eftertanke är det kanske trots allt mer läsarvänligt att byta till tvångsfinska. Syyttäjän startin tutorit kokoontuivat tutorkoulutusta varten punavalkoiseen laivaan ja matkasivat Tukholmaan tutustumaan ruotsalaiseen syyttäjänkoulutukseen. Laivalla pohdittiin koulutuspäällikkö Pia Meren johdolla myös Suomen apulaissyyttäjien koulutusta ennen kaikkea sitä, mitä siinä voisi tehdä vielä paremmin. Nyt starttia toteutetaan hyvinkin eri tavoin eri paikkakunnilla. Olisi kiitollista saada startin toteuttamiseen ohjeet, jotka takaisivat apulaissyyttäjille saman koulutusaseman kaikissa suorituspaikoissa. Monta fläppitalun sivua lähti Pian mukana Valtakunnansyyttäjänvirastoon jatkojalostusta varten. Men tillbaka till Stockholm. Ruotsissa syyttäjälaitoksen palveluksessa on noin 1 300 henkilöä, joista 850 on syyttäjiä. Syyttäjälaitos on jaettu 39 kamariin, joista seitsemän on erikoistunut johonkin tiettyyn tehtävään, esimerkiksi kansainvälisiin tehtäviin. Lisäksi toimii itsenäisenä virastona Ekobrottsmyndigheten, jossa hoidetaan talousrikosjutut. Koko laitosta palvelee yhteinen koulutusjärjestelmä. Koska ollaan yhtä virastoa, päätösten pitää laadultaan ja sisällöltään olla samalla viivalla riippumatta asiakkaan asuinpaikasta. Tätä ajatusta toteutetaan syyttäjänuran alkumetreiltä saakka. VÄLTTÄMÄTÖN AUSKULTOINTI Syyttäjänuran ehdoton edellytys on auskultointi (tingsmeritering). Varatuomarin arvonimeä ei saa, mutta koulutusnimikkeen perään lisätään kirjaimet tm, eli jur.kand., tm. Auskultointi kestää kaksi vuotta. Sen aikana on mahdollisuus työskennellä puoli vuotta jossain muussa valtion virastossa, kuten valtakunnansyyttäjänvirastossa (åklagarnotarie) tai esimerkiksi sikäläisessä OKV:ssa. Aloittava syyttäjä on ensimmäiset yhdeksän kuukautta åklagaraspirant, minkä jälkeen hänen tulevaisuutensa syyttäjänä arvioidaan monin tavoin ja huolellisesti. Arvioinnin tekee viraston päällikkö yhdessä kokelaan tutorin kanssa. Ajatuksena on, että koska viraston päällikkö vastaa rekrytoinnista, hänen pitää saada kaikki tarvittava tieto alokkaasta ennen mahdollista palkkaamista. Ruotsissa on kokelasaikaa mietittäessä todettu, ettei alle yhdeksän kuukauden saa sisäistetyksi kaikkea matkan varrella tarvittavaa. Tästä näkökulmasta voisi Syyttäjän startin pituutta Suomessakin pidentää nykyisestä puolesta vuodesta. HETI VAKINAISEEN VIRKAAN Yhdeksän kuukauden jälkeen kokelaasta tulee assisterande åklagare, ja hän saa vakinaisen viran. Tämä apulaissyyttäjävaihe kestää kaksi vuotta. Sen aikana on johtavan kamaripäällikön vastuulla jakaa apulaissyyttäjälle sellaisia juttuja, joista hän selviää. Koulutus apulaissyyttäjäaikana on massiivinen. Ennen kuin kokelaasta tulee oikea syyttäjä, kammaråklagare, hän on käynyt yhteensä 1 + 14 viikkoa erilaisia koulutuksia noin kahden ja puolen vuoden aikana. Ajatuksena on, että ennen viikkoja kestäviä teoriajaksoja kokelas ja apulaissyyttäjä on tehnyt niitä juttutyyppejä, joita teoriakoulutus koskee. Koulutusputki ei suinkaan pääty tähän: peruskoulutusohjelma jatkuu erikoiskoulutuksella. Ruotsin mallin mukaan syyttäjä voi valita erikoisosaamisalansa ja halutessaan kouluttautua syyttäjälaitoksen

esimiestehtäviin. Ei siis tarvitse olla esimiestehtävissä opiskellakseen aihetta. Ennen jatkokoulutuskalenterin vahvistamista valtakunnansyyttäjänvirastosta lähetetään kysely eri syyttäjänvirastoihin ja hallitustahoille. Näin kartoitetaan koulutuksen tarvetta ja sitä, palveleeko tuleva koulutus yleistä osaamistasoa valtakunnassa. Onko valtion taholla huomattu, että syyttäjien ammattitaitoa tulee joiltakin osin parantaa? KENTÄN SYYTTÄJILTÄ IDEOITA KOULUTUKSEEN ei ehkä halua olla huume- tai seksisyyttäjä koko työuraansa. Ongelmana on ollut se, ettei erikoissyyttäjän ole ollut järkevää siirtyä muuhun syyttäjäntyöhön mahdollisesti pienemmällä palkalla. Ruotsissa ollaan ajamassa ajatusta siihen suuntaan, että tämä olisi mahdollista ilman palkanalennusta. Syyttäjä voi myös vaihtaa virastoa määräajaksi, esimerkiksi puoleksi vuodeksi. Jos Tukholman syyttäjä haluaa kokeilla työskentelyä Malmössä, se on mahdollista ilman virkasiirto- ja muita järjestelyjä. Käytännössä vaihdot ovat kuitenkin harvinaisia. Koulutuksesta vastaavat henkilöt ovat pääsääntöisesti käytännön syyttäjäntyötä tekeviä syyttäjiä. Akateemikkoja on pyritty tietoisesti välttämään myös erikoiskoulutuksessa. Syyttäjät voivat myös osallistua laitoksen ulkopuoliseen koulutukseen, esimerkiksi talousrikoskoulutuksiin. Kentän syyttäjät vastaavat koulutusjärjestelmän kehittämisestä yhdessä valtakunnansyyttäjänviraston kanssa. Halukkaat syyttäjät työskentelevät kaksi vuotta kerrallaan vastaamassa perus- ja jatkokoulutusohjelman sisällöstä ja toteuttamisesta. Kahden vuoden välein vaihtuvat henkilöt tuovat uusia ideoita koulutukseen, eikä koulutusohjelma pääse sammaloitumaan. SYYTTÄJÄNTYÖN MIELEKKYYS TÄRKEÄÄ Syyttäjäksi voi päästä myös muuta kautta kuin kokelaslinjaa pitkin. Jos vaikkapa asianajaja tai tuomari haluaa syyttäjäksi, hänet on mahdollista palkata 6 12 kuukauden koeajalla extraåklagare-nimikkeellä. Jos henkilö tästä suoriutuu, hänet palkataan oikeaksi syyttäjäksi ja hänestä tulee kammaråklagare. Näin on pystytty erottamaan kokemattomat aloittelijat heistä, jotka monen vuoden kokemuksella haluavat siirtyä syyttäjälaitoksen palvelukseen. Ruotsissa työnantaja on panostanut syyttäjäntyön mielekkyyteen ja jatkuvuuteen myös muilla tavoin. Erikoissyyttäjät eivät enää ole ajatuksellisesti tiukasti sidoksissa erikoisalaansa. Koulutuspäällikkö Niklas Lagrellin mukaan on tiedostettu, että joku VERKKO-OPISKELUA SUOSITAAN Opiskelussa käytetään paljon nettiä apuna. Verkossa syyttäjille ja muille syyttäjälaitoksen työntekijöille muun muassa opetetaan käytännön esimerkein, mitä asiakkaalle saa puhelimessa kertoa ja mitä ei. Joillakin kursseilla voi netin välityksellä kuunnella luentoja ja tehdä asiaan liittyviä tehtäviä. Ohjelma kontrolloi vastauksia koko Verkossa syyttäjille ja ajan, joten jälkikäteistä, resursseja vievää opettajantyötä ei tar- muille syyttäjälaitoksen työntekijöille muun muassa vita. Opiskelija etenee tasolta opetetaan käytännön toiselle omaa tahtiaan. Verkkoopiskelun etuna on sekin, että esimerkein, mitä asiakkaalle saa puhelimessa jos jokin lakimuutos pitää pikaisesti saada tietyn kohderyh- kertoa ja mitä ei. män tietoon, verkossa se onnistuu nopeasti. Useimmat koulutukset järjestetään sisäoppilaitostyyliin. Syyttäjät eri paikkakunnilta tapaavat toisiaan ja oppivat yhdessä. BORTA BRA MEN HEMMA BÄST Uudistetun koulutusjärjestelmän myötä syyttäjäntyö on Ruotsissa saanut halutun ja arvostetun aseman. Koulutusmääräraha on mittava, 2,5 miljoonaa kruunua eli noin 250 000 euroa. Summa on syyttäjien määrään suhteutettuna noin nelinkertainen meidän määrärahoihimme verrattuna. Tukholmassa suomalaisen syyttäjän olo oli kuin rahattomalla lapsella karkkikaupassa. Koulutuksen esittely sai kuulijan hiljaiseksi ja hiukan kateelliseksi. Mutta osaavatko ruotsalaiset pelata jääkiekkoa paremmin kuin me? Knappast. m 7

Sulkavan suursoudut 2012 - iho muistaa m Kihlakunnansyyttäjä Marianna Semi 8 Vuoden 2012 soutu oli poikkeuksellinen. Nyt olin treenannut, kuten moni muukin soutaja. Länsi-Uudellamaalla poliisin kuntosalin soutulaite on sijoitettu nurkkaan pylvään taakse. Siellä olin vedellyt kilometrejä, vaikka ei se kyllä ole ihmisen paikka tai laite. Jotakin suurenmoista oli siinä, että puoleen tuntiin soudin seitsemän kilometriä useaan otteeseen. Olo oli aina kuin Lassiella kotiin palates- MUSTAT PITSIPÖKSYT Vuoden 2012 soutu alkoi minulla eri tavalla kuin vuoden 2011 soutu. Iho nimittäin muisti pitsihousut, joilla päätin pukeutumiseni viime vuonna aloittaa. Ihohan on sellainen ihmistä peittävä, koosta riippuen muutaman tuhannen neliösenttimetrin kokoinen hengittävä ja varsin tarpeellinen osa ihmiskehoa. Kun sitä niin paljon on, muistaa se kosketuksen aina. Ihoni muisti ne kirotut Tahtiairot: Matti Nissinen ja Pasi Vainio, perähenkilö: Sari Aho, soutajat: Katja Haavisto, pitsipöksyt, jotka hankasivat Katja Harakka, Erkki Huhtala, Jarmo Helppikangas, Liisa Laine, Juhani Mäki, Mikko pakaroihini paitsi pitsireunuksen kuvat, myös mukavan nä- Vesaaja Männikkö, Timo Partanen, Anna-Riikka Ruuth, Marianna Semi, Laura Törmänen, Heli köiset rakkulat, jotka aikanaan puhkesivat ja saivat lopuksi aikaan nöyryyttävän käynnin työterveyslääkärillä. Iho ei pakara värähtänyt, kun katselin kirkkoveneen sysa: lyöty, väsynyt, mutta onnellinen. Vaan tällä kertaa muisti myös soutuparini Liisan kyynärpään iskut, dämenmuotoista penkkiä. Siihen vaan läjäytys ja joiden pelossa värisin nyt tiukasti omalla puolellani venettä. Vai oliko se niin, että Liisa värisi, koska Lähtölaukauksen jälkeen olimme edelleen lai- eteenpäin! minä paiskin häntä airolla käsivarteen lukuisia kertoja. Anteeksi ja anteeksi taas kerran edessäni istu- ehtinyt haukkua meidät ja viisi minuuttia lähtöturissa, viereisistä veneistä oli muutama perämies nut Huhtalan Erkki, joka tänäkin vuonna tunsi aironi iskut selkärangassaan. liikkeelle 178 venekunnan soutu Sulkavan suursoulaukauksen jälkeen ylitimme lähtöviivan. Näin lähti duissa vuonna 2012. TREENI LIHAKSILLA VAI KYLMILTÄÄN SOUTAMAAN? Soutuun ilmoittautui tänäkin vuonna monta, jopa pari kuntosalin lihasihmettä. Pumppaus ja pullistelu taisivat johtaa ylikuntoon, kun muutama päivä ennen soutua lihakset ilmoittivat peruutuksen. Itse henkilökohtaisesti päätin enää olla tervehtimättä moisia perujia, kunnes toinen muisti nimipäiväni ja pääsi takaisin suosiooni.

Onneksi järjestäjillä on kokemusta ja onneksi on sankareita. Pienen paniikin ja soittelun jälkeen tilalle värvättiin kylmiltään opintojensa loppuvaiheessa oleva Laura Törmänen, joka kovana likkana istahti airon ääreen, sekä Jarmo Helppikangas. Jarmo tuli kesken lomansa paikalle perheen ja sukunsa kanssa, istui ja souti, kiitti ja lähti. Näin se käy, kun on ihmisiä, jotka tarttuvat toimeen, pelastavat joukkueen ja soutavat valittamatta maaliin yhteishenkeä joka vedolla puhaltaen! PERÄHENKILÖ Sari Aho veti kaksoisroolia paitsi Syyttäjäyhdistyksen puheenjohtajana, myös perähenkilönä. Hänellä oli uusi oma ämyri, johon huutaen hän pisti vauhtia veneeseen, välillä siitä kuului poliisiauton hälytysääni, joka ryhdisti myös muiden veneiden soutajat. Sari ei antanut syödä tai juoda kuin lyhyissä pätkissä, mikä johti siihen, että Liisan ja minun eväät olivat suurimmaksi osaksi maalissa vielä syömättä. Ratkaisimme asian pitämällä airoja ilmassa ja syömällä ja juomalla "omalla ajalla". Perähenkilön silmään ryhmäkurista poikkeava käytös tarttui heti: "Mitä ylimääräisiä taukoja siellä Marianna ja Liisa pitävät, onko ongelmia?" Posket häpeästä punehtuen oli tartuttava airoon ja vedettävä entistä kiivaampaan tahtiin. JA ENNÄTYS! Huoltojoukot: Markku O. Ahonen, Matleena Sandberg ja Olavi Lippu. Toinen tahtiairo näyttää loppusiivuoksen mallia. Valtakunnansyyttäjä oli sähköposteissaan puhaltanut kilpailuhenkeä joukkueeseen ehdottamalla uutta ja rohkeaa aikatavoitetta 5 tuntia, 30 minuuttia. En itse innostunut, mutta kun joukossa on aina niitä kilpailuhenkisiä, tartuttivat he kaikkiin sellaista uuden ajan tavoittelemisen anarkiaa, että minunkin oli pakko treenata lisää. Visioin ajan säästämiseksi joukkueelle tehokkaan helpotustauon mallia, missä tytöt asioivat veneen laidalta samalla, kun pojat toiselta, katsomatta tyttöjä. Ehdotukseni suhtauduttiin täysin asiattomasti, suorastaan naisia esineellistävällä tavalla, jonka vuoksi lakkasin puhumasta omista tai muiden luonnollisista tarpeista. Ennätys saavutettiin, 5 tuntia, 30 minuuttia ja 40 sekunnin merimerkki. Toisen veneen perämiehen taidottomuudesta johtuen menimme soudun tiimellyksessä veneen kylki merimerkkiä viistäen airot ylhäällä, tyylimme vei ennätysajasta tuon 40 sekuntia. LOPPUVETO JA YHTEISHENKI Viimeisen kolmen kilometrin matkalla Syyttöminä soutaneet vetivät veneen sellaiseen liukuun, ettei Sulkavalla ole ikinä mitään vastaavaa nähty! Juomatauko ennen sitä oli nopea, posket lommolla virkistävää ja tarpeellista juomaa, airo veteen, vetoo, liuku, vetoo, nopeammin, kiitävämmin, voi sitä yhteisen ponnistuksen voimaa, hyvä syyttöminä soutaneet! Me soutajat paukutimme gimi faivia. HYvä me! Ensi vuonna uudelleen! Kesän paras tapahtuma! Hyvä Suomi! Hyvä Syyttäjälaitooos! KIITOS KUULUU MYÖS TAHTIAROILLE Matti Nissinen ja Pasi Vainio vetivät punamelaisia airoja tahdiksi meille muille. Soutajan päätehtävähän on soutaa tarkasti tahtiairon tahtiin. Tämä 9

10 vuonna nähtiin uudistunut, solakoitunut ja huippukuntoon treenattu valtakunnansyyttäjä. Viime vuonna sama viranhaltija oli hyvässä ravitsemustilassa ja venytteli yhtenään selkäänsä. On selvää, että kun Vainio veteli yhtä lailla, tasaisesti ja esimerkillisesti voi tuloksena olla vain uusi ennätys! VOITELU Se tärkein kaikista on hyvä voitelu, sanoo hiihtäjä. Soutajalle se on huolto. Kymmenen hurraahuutoa Matleena Sandbergille, joka yhdessä Markku O. Ahosen kanssa teki meille taas gourmet-ruokaa. Ensin Pasta Bolognese parmesanilla ennen soutua, aah. Yöllä soudun päätyttyä porokeittoa Lapinjuustolla, nam! Aamiainen aamulla valmiina pöydässä. Tiskit tiskataan, uutta ruokaa laitetaan. Lauantaina vartaita, liha- ja kasvissellaisia, salaattia. Mikä on soutajan ollessa. VKSV:n Olavi Lippu oli uutena joukossa ja sulautui tehtäväänsä kuin saukko puroon. Hurraata myös hänelle! SULKAVAN YÖSSÄ Markku O. Ahonen toimi autonkuljettajana, kun lähdimme ensimmäistä kertaa Sulkavalle soututansseihin. Oi, miten siellä oli romanttista jokaisen tytön tanssia valtakunnansyyttäjän käsivarsilla, tosin ei hän ollut ainoa, joka syyttäjälaitoksen naisia vei tanssin pyörteisiin. "Souditsä?": kuului kysymys Sulkavan yössä vanhan kunnon "Käytsä usein täällä?" sijaan. Siinä Matin kanssa tanssiessa mietin, miten luotettava päällikkö meillä on, hän ei ryhdy tekemään mitään omia kuvioita tai moon walkeja kesken tanssin, ei kallistele daamia takakenoon vaan tanssii varmoin ottein ja oikein askelin. Huomasin myös, että uusi soutaja, Heli Vesaaja oli kymmenpäisen miesporukan ympäröimä. Voi, kun minullakin olisi samanlaiset punertavat hiukset, niin pääsisin sellaisen suosion kohteeksi! Markku oli luvannut hakea porukat poiskin. Sekin tapahtui täydellisesti. Hyvin nesteytetty soutajasakki soitteli Sulkavan kylästä:"älä lähde vielä, me halutaan lisäaikaa!" Ja Markku odotti, pelasi mökillä etäshakkia, sai uuden soiton, odotti taas, pelasi etäshakkia, lämmitti yössä viihtyville saunaa, laitteli iltapalaa, lämmitti grilliä ja nouti loputkin Sulkavan syntisestä yöstä. Suuri kiitos tästä! RYKIVÄ KÄKI Itse olin saapunut jo ajoissa telttaani nukkumaan, kuten paremman ihmisen kuuluu. Myös Liisa asutti omaa huonettaan suuressa teltassamme. Ihana oli olo, soutanut, tanssinut, syönyt ja juonut, väsynyt. Halusin vaipua virkistävään ja nuorentavaan uneen. Hah! Viimeinen porukka, myös reuhaporukaksi kutsuttu, saapui Sulkavalta säädyttömään kello 03:n aikaan. Ei ollut kenenkään äiti näköjään opettanut, miten kunnioitetaan toisen unta. Ehei, makkaraa vaan grillaamaan ja Suvi Teräsniskaa soittamaan Ipodista, -founista, -pädistä tai mitä niitä on, ääni kuului ohuena ja ärsyttävänä telttakankaan läpi, olihan välimatka remusakin kansoittamalle terassille ainakin kaksi metriä.

Olisin ollut valmis kiljumaan kaikki hiljaisiksi, mutta telttatoverini Liisa muistutti, miten räyhäakkoihin suhtaudutaan. Makasin sitten hiljaa ja odotin, vain Iho muistaa -kappale toi rauhaa mieleeni. Äiti-ihmisenä tiesin senkin, että kun yöllä laittaa juhlijaan makkaraa ja leipää, alkaa uni painaa silmiä ja peti kutsua. Näin kävikin, Suvi Teräsniska vaikeni, jopa perähenkilö vaikeni ja lähti nukkumaan. Ihanaa! Samassa rykii joku kurkkuaan metrin päässä teltasta. Pitkät rykimiset. Voihan p...e!!!!!, nyt on ämyrin omistaja keksinyt kivan yöjutun ja tullut teltan viereen rykimään. Kuuluu käheä KUOK... KHUUH. KRÖH, KHUKRUU. Ja sitten iloiset, 72 kertaa toistuvat KUKKUUt. Käki! Oikea luonnollinen käki. Siinä se veteli vieressäni kesäyön innostamana pitkät elämät koko soutuporukalle. Kiitos käki. KIITOS! Kiitos kaikille soutajille hienosta suorituksesta! Uusi ennätys, mieletön loppuveto, ei valitusta. Kiitos perähenkilö tarkoista ja vahdituista tauoista. Kiitos Mariannan rakko, joka osoitit kestävyyttä Saimaan sinessä. Kiitos huoltajat, ilman teitä emme olisi mitään. Kiitos töpseleihin laitetuista hyttysen karkoittajista, nekin oli huolehdittu tänä miljardin hyttysen ennätyskesänä. Kiitos Itä-Uudenmaan se yksi syyttäjäpoika, että laitoit ne ihonmyötäiset soutushortsit jalkaasi, moni tyttö niistä kiinnostui. Kiitos KI ja K2, Katjat Haavisto ja Harakka trimmeistä vedoista tuulisella selällä. Kiitos Juhani Mäki terävästä kielipäästäsi, kun kaiken ranskaksi osasit sanoa. Kiitos Timo Partanen ihan älyttömän lihaksikkaasta selästä. Kiitos Anna-Riikka Ruuth superkuntosi tuomasta kiidosta. Kiitos valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen, että olet tällaisen upean, meidän laitoksemme erityisen jutun muodostanut ja viitsinyt ylläpitää. Tulkaa mukaan uudet ja innokkaat, kokemusta ei tarvita, vain halua istua upeiden kanssasoutajien seurassa, jalat kytkettyinä, yksi airo rakkoja käsiin hiertämässä, WC-reissusta unelmoimassa, yhteistä päämäärää tavoitellen! Lihaksilla ei soudeta, vaan mielellä ja pakaroilla! Tarvitsemme kokematonta vertasi virtaamaan vieressämme. Tule soutamaan syyttömänä vuonna 2013! m Kerro mielipiteesi kehittämisen pohjaksi - Työtyytyväisyyskysely syyttäjälaitoksessa Syyttäjälaitoksessa tehdään marraskuussa 2012 työtyytyväisyyskysely, jossa jokaisella syyttäjälaitoksen työntekijällä on mahdollisuus antaa arvionsa mm. syyttäjälaitoksen johtamisesta, oman työnsä sisällöstä ja haasteellisuudesta, palkkauksesta, saamastaan kehittymisen tuesta, työilmapiiristä ja yhteistyöstä, työoloista, tiedon kulusta ja syyttäjälaitoksen työnantajakuvasta. Työtyytyväisyysbarometri on yksi syyttäjälaitoksen johtamisen ja kehittämisen väline, jolla tullaan jatkossakin säännöllisesti seuraamaan työyhteisön tilaa ja kehitystä. Työtyytyväisyysindeksin lisäksi tutkimuksesta pystytään raportoimaan myös kolme muuta indeksiä; johtajuusindeksi, osaamisen johtamisindeksi sekä työhyvinvointi-indeksi. Tarkempaa tietoa kyselyn täyttämisestä ja siihen varatusta ajankohdasta sekä linkki kyselyyn vastaamiseksi lähetetään kaikkiin syyttäjänvirastoihin sähköpostitse. Tämän lisäksi ohjeet kyselyyn vastaamisesta sekä linkki kyselyyn löytyvät Ilonasta. Työtyytyväisyyskyselyn tulosten käsittely Työtyytyväisyysbarometrin tulokset käsitellään virastoissa yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Kaksi vuotta sitten käyttöön otettu purkumalli on Ilonassa kohdassa hallinto > työhyvinvointi-> työtyytyväisyyskysely. Myös tulosneuvotteluissa hyödynnetään kyselyn tuloksia. Nyt on siis mahdollisuus ja jopa velvollisuus vaikuttaa! m 11

Kirjaesittelyjä mtietopalvelupäällikkö Kirsti Jakobsson 12 ASIANTUNTIJA- TODISTELUN ONGELMA- KOHTIA MikkoVuorenpää Vuorenpää keskittyy tutkimuksessaan asianosaisten käytössä olevista todistuskeinoista asiantuntijatodisteluun. Tyypillisiä asiantuntijatodistelua kaipaavia kysymyksiä ovat syytetyn mielentilan tutkiminen, lääkärin käyttäminen apuna kuolinsyyn tutkinnassa tai vaikkapa syy-yhteyksien selvittely jonkun muun alan asiantuntijan kanssa. Vuorenpään tutkimus on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa hän tarkastelee asiantuntijatodistelua ilman suoraa kytkentää vireillä olevaan oikeudenkäyntiin. Tältä osin hän selvittää asiantuntijatodisteluun liittyvää terminologiaa ja pohtii, miksi asiantuntijatodistelua ylipäätään tarvitaan ja missä määrin asiantuntijatodistelu voidaan korvata esimerkiksi asiantuntijajäsenillä. Lisäksi hän käsittelee asiantuntijoiksi kutsuttujen kelpoisuusehtoja. Tutkimuksensa toisessa osassa Vuorenpää lähestyy asiantuntijatodisteluun liittyviä prosessuaalisia kysymyksiä. Asiantuntijatodistelun tavoitteena on oikeudenkäynnin kohteena olevien kokemussääntöjen selvittäminen. Päätösluvussa Vuorenpää esittää asiantuntijatodistelun uudistamiseen tähtääviä de lege ferenda -näkökohtia. Yhteiskunnan tieteellisen ja teknisen kehittymisen myötä näyttää siltä, että asiantuntijatodistelun merkitys tulee jatkossa entisestään lisääntymään, joten Vuorenpään tutkimusteemaa voidaan pitää varsin ajankohtaisena. Kirjassa käsitellään asiantuntijatodistelua sekä siviili- että rikosprosessissa. Keskeisimmät asiantuntijatodistelua koskevat säännökset ovat oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 44-55 :ssä. ISBN 978-952-14-1898-3 TALENTUM, 2012 Oikeusministeriö on 15.11.2010 asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä on laatia ehdotus oikeudenkäymiskaaren 17 luvun ja siihen liittyvän todistelua yleisissä tuomioistuimissa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Toimikunnan määräaikaa on jatkettu 31.10.2012 asti. OM031:00/2010 (www.hare.vn.fi)

OIKEUDENKÄYNNIN ASIANOSAISET JA VALMISTELU Oikeudenkäynti II Jokela Antti Lainmuutosten ja uusien menettelymuotojen lisäksi tässä uudistetussa painoksessa on otettu huomioon uusin oikeuskäytäntö ja kirjallisuus. Samalla kirjan pääotsikoksi on lisätty sen asiallista sisältöä kuvaava otsikko: Oikeudenkäynnin asianosaiset ja valmistelu. Tarkastelun kohteina ovat muun muassa riita- ja rikosasioiden asianosaiset, aisanosaisten oikeus oikeusapuun sekä asianosaisten edustajat. Esitutkinta- ja pakkokeinot rikosasioissa -luvussa käsitellään esitutkintaa ja rikosprosessuaalisia pakkokeinoja kuten kotietsintää ja salaisia pakkokeinoja. Kanne-luvun alla on otsake syyttämättä jättämisestä ja syytteen peruuttamista. Omat lukunsa ovat saaneet rikosasiain vireillepano ja valmistelu sekä juttujen yhdistäminen ja erottaminen. Lainmuutosten ja uusien menettelymuotojen lisäksi teoksessa on huomioitu uusin oikeuskäytäntö ja kirjallisuus. ISBN 978-952-14-1684-2, HELSINKI, TALENTUM 2012 Kirjoittaessaan Ojala on käynyt läpi erilaisia ongelmallisia soveltamistilanteita ja esittää niitä koskevia tulkintasuosituksia. Teos on kattava ja ajantasainen käsikirja aiheesta. ISBN 978-951-37-6141-7 EDITA PUBLISHING OY, 2012 PROSESSIOIKEUDEN OPPIKIRJA Tuula Linna Linna on tarkoittanut oppikirjan johdannoksi kansalliseen ja eurooppalaiseen prosessioikeuteen. Kirjassa esitellään yleisiä prosessioikeudellisia periaatteita ja käydään läpi siviili- ja rikosprosessi tuomioistuimessa sekä muutoksenhaku. Lopuksi Linna tarkastelee lyhyesti eurooppalaista prosessioikeutta. Teoksen tavoitteena on antaa kokonaiskuva oikeudenalasta helppolukuisessa muodossa. ISBN 978-952-14-1899-0 TALENTUM, 2012 LAPSIIN KOHDISTUVAT SEKSUAALIRIKOKSET Timo Ojala Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten sääntelyä on uudistettu merkittävästi vuonna 2011. Ojalan tarkastelun kohteena ovat keskeisimmät muutokset rangaistussäännöksissä. Hän lähestyy teoksessaan lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia erityisesti rikosoikeudellisesta näkökulmasta. Tarkastelun kohteena ovat lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tunnusmerkistö, rangaistus- ja korvauskäytäntö ja oikeudenkäyntiin liittyvät erityiskysymykset. Ojala kohdistaa erityistä huomiota lapsen seksuaalisen hyväksikäytön sääntelyyn ja rajanvetoon perusmuotoisen ja törkeän tekomuodon välillä. Teoksessa käsitellään myös rikoslain rangaistussäännösten tulkintaa eri tekotapojen osalta. TOIMIVA JOHTORYHMÄ - AIKAANSAAMISEN AALLOT Anneli Valpola T oimiva johtoryhmä - Aikaansaamisen aallot on käytännönläheinen ja se kertoo strategisesta johtamisesta teorian ja kokemuksen äänellä. Kirjan aihetta käsitellään aikaansaamisen kulttuurin, teoilla johtamisen, yhdessä onnistumisen ilon, innovatiivisuuden ja johtajuuteen kasvun kautta. Virikkeitä ja neuvoja johtoryhmän jäsenille tarjoaa kirjan seitsemän teemaa : Ohjaa strategialla, Organisoi johtaminen, Toimi johtoryhmässä, Johda itseäsi, Valmenna suorituksia, Luo innovaatioita ja Kasvata osaamista. Anneli Valpola on sparrannut ja ohjannut johtoryhmiä ja niiden vetäjiä useiden vuosien ajan suomalaisissa ja kansainvälisesti toimivissa yrityksissä. ISBN 978-952-246-133-9, HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI, 2012 m 13

Nordiskt riksåklagarmöte på Holmenkollen m Statsåklagare Christes Lundström Årets nordiska riksåklagarmöte hölls 25.- 27.6.2012 på Holmenkollen utanför Oslo. Detta möte präglas av en familjär anda med öppna diskussioner såsom det varit brukligt i nordiska sammanhang. Norges rutinerade riksåklagare Tor- Aksel Busch, de nordiska riksåklagarnas nestor, ledde mötet med fast hand. Mötet inleddes på traditionellt vis med en översikt av lagändringar och utvecklingen i kriminaliteten. Det utmärkande för i år var att några speciellt stora och betydelsefulla lagändringar inte skett sedan senaste möte. Samtidigt som riksåklagarna hade sitt möte, höll även de nordiska justitieministrarna möte utanför Oslo i Lyseby. Därför hade vi den andra mötesdagen på förmiddagen ett gemensamt möte för riksåklagarna och justitieministrarna. På dagordningen stod kriminalitet bland barn och unga, våld i närrelationer, våldtäkter och nordiska erfarenheter vad gäller krigsförbrytelser behandlades. Under eftermiddagen fick vi en ingående orientering om händelserna den 22 juli 2011 i Oslo och Utöja. Spaningsledningens raport klargjorde väl hur bisarr hela situationen var för myndigheterna denna händelserika dag. Vid denna tidpunkt hade rättegången mot Brejvik avslutats. Värdarna väntade såväl på domen som den raport som senare har publicerats gällande myndigheternas handlande den aktuella dagen. Dagen avslutades med en busstur förbi de utblåsta regeringskvarteren som fortfarande stod ödsligt tomma mitt inne i centrum av Oslo. Först en tid efter mötet blev det på nytt möjligt att röra sig i dessa kvarter. Dagen avslutades med en rundtur i operabyggnaden. Den sista mötesdagen stod hatförbrytelser, straffnivåer för grova narkotikabrott, ställningen för människohandelsoffer som begått andra brott samt åklagarväsendets strategiplaner på dagordningen. Än en gång kunde man konstatera att tiden flugit i väg. Holmenkollens vackra natur gav en god inramning åt mötet. Nästa år träffas riksåklagarna i Sverige. m Valtakunnansyyttäjänviraston kesäharjoittelijat 14 Valtakunnansyyttäjänviraston kesää piristivät kolme korkeakouluharjoittelijaa: Ilkka Komulainen, Hanna Koski ja Katarina Jakobsson (oik.). Osana harjoitteluaan he tutustuivat muun muassa Rajavartiolaitoksen toimintaan Helsinki-Vantaan lentokentällä.m

Tapio Nyrhilä vei Syyttäjä Golfin voiton m Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus Poutaisessa säässä oli jo syksyn tuntua, kun Syyttäjä Golf -kisa pelattiin 24. elokuuta Espoossa. Pelipaikkana oli Ringside Golf. Kisan järjesti Länsi- Uudenmaan syyttäjänvirasto, ja palkintoja olivat jakamassa johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Ifström sekä professori Matti Kuusimäki. Pelaamassa oli tänä vuonna 11 syyttäjälaitoksen edustajaa, joista voiton vei pistebogeyn voittaja Tapio Nyrhilä (38). Toiseksi tuli Eeva-Liisa Olkinuora (33) ja kolmanneksi Erkki Huhtala (31). Pisimmästä lyönnistä palkittiin Eeva-Liisa Olkinuora, ja lähimmäs lippua löi Tapio Nyrhilä. "En minä olisi parempaan pystynyt - tänään", kommentoi voittaja Nyrhilä juuri ennen voittajan julkistusta. Hän myös kiitteli osaavia pelikavereitaan Johanna Saustilaa ja Seija Lehtosta hyvästä tunnelmasta. Muut pelaajat olivat Jouni Peräinen, Jani Jukka, Tommi Hietanen, Heikki Salmi, Harri Tiesmaa ja Juha Leiritie. Syyttäjä Golf -kisa pelattiin 11. kerran. Ensi vuonna järjestelyvastuussa ovat Tapio Nyrhilä ja Helsingin virasto. Peli pelataan elokuun loppupuolella, perjantaina, jollakin sopivalla kentällä pääkaupunkiseudulla. m Erkki Salmi, Tommi Hietanen ja Harri Tiesmaa viimeisellä reiällä. Juha Leiritien taidonnäyte. Tapio Nyrhilä - onnellinen voittaja ja Matin malja.. Syyttäjä Golf pelattiin 11. kerran. 15

Haagin matka rohkaisi ottamaan yhteyttä m Kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpää 16 Parin viime vuoden aikana ryhmässämme oli virinnyt keskustelu mitä Haagissa Eurojustissa ja Europolissa oikein tapahtuu. Olimme toki kuulleet luentoja Eurojustista, ja teoriatasolla tietomme piti olla kiitettävällä tasolla, mutta in concreto oli tunne, että pitäisi tietää enemmän. Toukokuun loppupuolella sitten suuntasimme Haagiin. Tuula Koponen ja Miia Rouvinen olivat organisoineet päivien ohjelman. Maanantain vietimme Eurojustissa, jossa Miia ja Kaisa-Mari Bosch emännöivät meitä. Mia esitteli meille ensin Eurojustin ja Suomen deskin. Sen jälkeen Virve Toiviainen-Schagen kertoi meille analyysiyksiköstä ja sen toiminnasta. Yksikön tarkoituksena on kansallisten deskien tukeminen ja opastus mm. tekemällä case-analyysejä, erilaisia tilannekatsauksia, vertailevia lakianalyysejä. Se toimii esimerkiksi keräämällä relevantteja asiakirjoja, yhdistelemällä ja analysoimalla niitä tuottaen tietoa koordinaatiokokouksiin. Lounastauon jälkeen kävimme läpi Norjan yhteissyyttäjä Anne Grostadin johdolla käytännön tapauksen ("Lost boy-case").vielä ennen kahvitaukoa Ruotsin kansallinen jäsen Ola Laurell piti katsauksen ja esitteli Contact Point of Child Protectionin toimintaa. Se toimii linkkinä Eurojustin ja muiden toimijoiden välillä ja sieltä löytyy niin oikeudellista kuin operatiivista asiantuntijuutta ajatuksella "parhaat käytännöt koottuna yhteen paikkaan". ANALYYSITIETOKANTA KIINNOSTI Päivän päätteeksi saimme vieraaksi tuomari Erkki Kourulan kansainvälisestä rikosoikeustuomioistuimesta (International Criminal Court). Hän kertoili meille ajankohtaiset kuulumiset. Tiistai oli varattu kokonaan Europolille, jossa meitä emmännöi Jonna Turunen. Hän esitteli meille Europolia ja sen toimintaa. Tutustuimme myös analyysitietokanta Twinsin toimintaa nimenomaisesti lasten hyväksikäyttökuvien tuottamisen ja levittämisen selvittelyn näkökulmasta. Oma tuntumani oli, että tämä osuus oli kaikkein kiinnostavin ja antoisin näissä päivissä. Erikoisyyttäjäryhmän (henkilöön kohdistuvat; erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvat rikokset) opintomatka Haagiin 21.-23.5.2012 Lounastauon jälkeen vielä Rita Pradhan ICTY sotarikostuomioistuimen tutkija valotti meille seksuaalirikosten tutkintaan sotarikosnäkökulmasta. Seksuaalirikoksen uhrin asema näyttäytyi hyvin samanlaisena kuin seksuaalirikoksissa ylipäänsä, toki seksuaalirikos osana sotarikosta ja siihen liittyvää joukkovoimaa tekee sen uhrin, mutta myös tutkinnan kannalta entistä haastavammaksi. Varsinkin, kun pääasiassa tutkitaan ajallisesti vanhoja asioita. SITÄ ITTEÄÄN Tiistai-illan sulattelimme päivien antia ja ehdimme myös piipahtamaan Schweningeniin. Sää suosi ja näimme rannan parhaimmillaan. Keskiviikkona olikin matkustuspäivä, mutta koska Amsterdam oli ihan vieressä koukkasimme siellä, ja totta kai, kun olemme työmatkalla, myös kohde Amsterdamissa valittiin sen mukaan. Rohkeimmat meistä vieraili Seksi-museossa, joka oli sopivasti lähellä rautatieasemaa ja siten sopi aikatauluun. Enemmälti en kuvaile museoan antimia, mutta sen voin kertoa, että siellä oli kaiken kokoista ja näköistä, kaikenlaisista näkökulmista ja ihan sitä itteään... Matka kannatti ja rohkaisi, aina voi ottaa yhteyttä ja kannattaa ottaa yhteyttä, niin Eurojustiin kuin Europoliinkin. Lost boy -case, jonka kävimme läpi, osoitti, että ilman kansainvälistä yhteistyötä kyseinen juttu olisi jäänyt täysin torsoksi. Ja jotta päästään jutun juurille, se edellyttää nohevuutta ja yhteydenottoa jo jutun tutkinnan alkumetreillä. Myös Twins- tietokannan olemassaolo on hyvä pitää mielessä. Hyödyllisiä linkkejä: www.eurojust.euroa.eu/childprotect.htm childprotection@eurojust.europa.eu m

YHDISTYSPALSTA Hyvää syksyn alkua kaikille! Toukokuun vuosikokouksessa valittiin yhdistykselle uusi hallitus: Pj Sari Aho (Itä-Uusimaa) varapj Krista Soukola (VKSV/Itä-Uusimaa) Hallituksen jäsenet: Jaana Linna (uusi, Pirkanmaa), Arto Mäkinen (hallitus valitsi keskuudestaan jatkamaan rahastonhoitajana, Länsi-Suomi), Pia Mäenpää (Itä-Suomi), Tapio Mäkinen (Länsi-Uusimaa), Malla Sunell (hallitus valitsi keskuudestaan jatkamaan sihteerinä, Helsinki), Mari Valtti (jäsenasioista vastaava hallituksen jäsen, Helsinki). Yhdistyksellämme on ollut perinteisesti yhdyshenkilö niissä virastoissa, joista ei ole hallituksessa edustusta. Nämä henkilöt ovat tällä hetkellä: Salpausselkä: Tea Talvela Keski-Suomi: Mikko Jaatinen Oulu: Juha Karikoski Pohjanmaa: Harri Ala-lahti Lappi: Juhani Mäki Kanta-Hämeestä nimittänee yhdyshenkilö pikapuolin. Nämä henkilöt ovat apunasi, jos tarvitset tietoa etujesi ajamisesta. Ota rohkeasti yhteyttä sekä hallituksen jäseniin että alueesi yhdyshenkilöön. Toimintasuunnitelman mukaisesti hallitus jalkautuu virastotapaamisiin, jotka aloitetaan vielä ennen joulua Lapista. Tällä toimintakaudella ovat vielä vuorossa ainakin Pirkanmaan ja Salpausselän virastojen alueet. Päivämäärät ilmoitetaan kyseisille alueille suunnatuilla kutsuilla myöhemmin. Perinteisesti yhdistys on myös osallistunut pääkaupunkiseudulla järjestettävään ystävänpäivän tapaamiseen. Tervetuloa kaikki vanhat ja uudet jäsenet näihin tilaisuuksiin tapaamaan hallituksen jäseniä ja keskustelemaan meidän yhteisestä edunvalvonnastamme! Muistathan pitää sekä yhdistyksen että Lakimiesliiton ajan tasalla, jos jäät äitiys- tai vanhempainvapaalle, lähdet ulkomaankomennukselle tai otat hetken irtioton vuorotteluvapaan merkeissä. Suomen lakimiesliiton valtuuskunnan vaalit lähestyvät. Muista käyttää äänioikeuttasi! Aurinkoista syksynjatkoa! "On mättäät täynnänsä marjoja, maat sienillä täytetyt!" Eikun keräämään, metsässä samoilu on hyvä tapa irrottautua arjen ja työn kuormittavuudesta. SSY:n hallituksen puolesta Sari Aho m 17

HENKILÖSTÖ 18 AVOIMIA VIRKOJA Valtakunnasyyttäjänvirasto Ylitarkastajan, S12, määräaikaisuus ajalle 1.1.2013-31.12.2014. Hakuaika päättyy 15.10.2012 klo 16.15. Sähköiset hakemukset: www.valtiolle.fi-sivusto, työavain 150-441-12. Kihlakunnansyyttäjien haettavana ovat myös seuraavat tehtävät: Poliisimiesten tekemiksi epäiltyjen rikosten tutkinnanjohtajan määräaikainen tehtävä (S13) Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Hakuaika päättyy 12.10.2012. Ja kansallisen asiantuntijan tehtävä Eurojustissa, määräaikaisuus ajalle 1.2.2013-31.7.2013. Hakuaika päättyy 1.10.2012. Tarkemmat ilmoitukset nähtävillä Ilonan Syyttäjä-osion etusivulla kohdassa Avoimia tehtäviä syyttäjälaitoksessa. Keski-Suomen syyttäjänvirastossa on avoinna kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikainen virkasuhde ajalle 01.11.2012-31.12.2013, sekä samalla mahdollisesti avoimeksi tuleva kihlakunnansyyttäjän (S11 tai apulaissyyttäjän) määräaikainen virkasuhde ajalle 01.11.2012-30.04.2013. Hakuaika päättyy 28.09.2012 klo 16.15. Sähköiset hakemukset: www.valtiolle.fi-sivusto, työavain 150-432-12. Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastossa on avoinna kihlakunnansyyttäjän S11 virka Hakuaika päättyy 05.10.2012 kello 16.15. Sähköiset hakemukset: www.valtiolle.fi-sivusto, työavain 150-334-12. Salpausselän syyttäjänvirastossa on avoinna kihlakunnansyyttäjän S11 virka. Hakuaika päättyy 25.09.2012 kello 16.15. Sähköiset hakemukset: www.valtiolle.fi-sivusto. Työavain 150-341-12. Itä-Suomen syyttäjänvirastossa on avoinna kihlakunnansyyttäjän S12 virka. Hakuaika päättyy 24.09.2012 kello 16.15. Sähköiset hakemukset: www.valtiolle.fi-sivusto. Työavain 150-296-12. Länsi-Suomen syyttäjänvirastossa on avoinna kolme kihlakunnansyyttäjän S11 virka. Hakuaika päättyy 30.09.2012 kello 16.15. Sähköiset hakemukset: www.valtiolle.fi-sivusto. Työavain 150-376-12. Länsi-Suomen syyttäjänvirastossa on avoinna kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikainen virka ajalle 01.01.2013-31.12.2013. Hakuaika päättyy 30.09.2012 kello 16.15. Sähköiset hakemukset: www.valtiolle.fi-sivusto. Työavain 150-378-12. NIMITYKSIÄ Valtakunnansyyttäjänvirasto Keskusrikospoliisista rikoskomisario Kari Jalonen siirtyy VKSV:oon ajaksi 1.10.2012-30.9.2013. Helsingin syyttäjänvirasto Henri Isoahde nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.12.2012-31.12.2012. Emma Hakala on nimitetty apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen (syyttäjästartti) ajaksi 1.9.2012-28.2.2013. Sonja Varpasuo on nimitetty apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen (syyttäjästartti) ajaksi 1.9.2012-28.2.2013. Miia Malmivaara on nimitetty apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen (syyttäjästartti) ajaksi 11.6.2012-10.12.2012. Hanna-Riikka Pulkkinen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.8.2012-31.12.2012. Mikko Larkia on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.8.2012-31.12.2012. Kaisa Ahla on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.2012-31.12.2012. Sami Aterma on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.2012-31.12.2012. Juho Heiskala on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.2012-31.12.2012. Aleksei Holmsten on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.2012-31.12.2012. Matleena Laakso on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.2012-31.12.2012. Virpi Niemelä on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.2012-17.2.2013 Satu Pomoell on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.2012-31.12.2012. Lotta Tuomaala on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.2012-31.12.2012. Lasse Ylevä on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.2012-31.12.2012. Tuula Kallio on nimitetty henkilöstösihteerin Y14 määräaikaiseen virkasuhteeseen Helsingin syyttäjänvirastoon ajaksi 14.6.2012-30.4.2013. Magdaleena Hillner on nimitetty toimistosihteerin Y7 määräaikaiseen virkasuhteeseen Helsingin syyttäjänvirastoon ajaksi 1.9.-31.12.2012. Niko Siikaluoma on nimitetty apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen (syyttäjästartti) ajaksi 1.6.2012-30.11.2012. Pauliina Vikki on nimitetty apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen (syyttäjästartti) ajaksi 1.6.2012-30.11.2012. Kreetta Mäki-Kahra on nimitetty kihlakunnansyytäjän määräaikaiseen S11 virkasuhteeseen 6.6.-31.12.2012.

HENKILÖSTÖ Miska Kuoppamäki on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen S11 virkasuhteeseen ajaksi 1.7.- 31.12.2012. Nina Keskinen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän määräaikaiseen S11 virkasuhteeseen ajaksi 1.7.-31.12.2012. Saara Luukkonen on nimitetty toimistosihteerin Y7 osaaikaiseen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.10.2012-30.11.2012. Noora Väätäinen on nimitetty toimistosihteerin Y7 osa-aikaiseen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.2012-31.12.2012. Salpausselän syyttäjänvirasto Anu Lahtela on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.8. - 31.12.2012. Venla Stång on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.8. - 30.9.2012. Katriina Talasranta on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 16.8. - 30.11.2012. Johanna Tyni on nimitetty apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.7. - 31.12.2012. Christa Enävuo on nimitetty toimistosihteerin Y9 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.2012-30.4.2013. Pirkanmaan syyttäjänvirasto Kati Alkula-Kovanen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 virkaan. Heidi Ukskoski on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 virkaan. Länsi-uudenmaan syyttäjänvirasto Vilhelm Nordström on nimitetty apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.2012-28.2.2013. Heidi Nieminen on nimitetty apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.2012-28.2.2013. ELÄKKEELLE Keski-Suomen syyttäjänvirasto Johtava kihlakunnansyyttäjä Martti Porvali siirtyy eläkkeelle01.12.2012 lukien. Toimistosihteeri Marja Rantanen siirtyy eläkkeelle 1.12.2012 lukien. Itä-Suomen syyttäjänvirasto Toimistosihteeri Kyllikki Markkanen Varkauden palvelutoimistosta jää eläkkeelle 1.11.2012. IRTISANOUTUNUT Riitta Lukkarinen on irtisanoutunut toimistosihteerin Y8 virastaan 1.12.2012 lukien. VIRKAVAPAUDET Kanta-Hämeen syyttäjänvirasto Leena Toivonen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.2012-31.12.2012. Itä-Suomen syyttäjänvirasto Tuomo Laaninen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 5.4.-31.12.2012 Joensuun palvelutoimistoon. Marjo Leppänen on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.4.-30.9.2012 Kuopion palvelutoimistoon. Janna-Maria Meriläinen on nimitetty apulaissyyttäjäksi 1.5. - 31.10.2012 Mikkelin päätoimipaikkaan. Teemu Luoranen on nimitetty toimistosihteerin Y7 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 4.6.2012-6.1.2012 Mikkelin päätoimipaikkaan. Oulun syyttäjänvirasto Sari Leppäluoto on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.2012-31.10.2012 Sanna Luoma on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.2012-31.10.2012 Emilia Mourujärvi on nimitetty kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.2012-31.10.2012. Itä-Suomen syyttäjänvirasto Toimistosihteeri Ritva Väisänen on virkavapaalla 4.6.2012-6.1.2013 Mikkelin päätoimipaikasta. Helsingin syyttäjänvirasto Johanna Hakaselle on myönnetty virkavapaata ajaksi 22.10.2012-31.7.2013. Leena Ala-Monoselle on myönnetty virakavapaata ajaksi 1.10.2012-24.9.2013. Riitta Partialle on myönnetty virkavapaata ajaksi 21.10.2012-9.12.2012. Johanna Sandbergille myönnetty virkavapaata ajaksi 1.10.2012-30.9.2013 VIRKAJÄRJESTELY Valtakunnansyyttäjänvirasto 1.10. lukien ylitarkastaja Tuuli Eerolaisen nimike on neuvotteleva virkamies. 19

Tiedotus tiedotus.vksv@oikeus.fi PL 333, 00181 HELSINKI www.vksv.oikeus.fi ISSN-L 2242-7384 ISSN 2242-7384 (Painettu) ISSN 2242-7392 (Verkkolehti) Kirjoitukset seuraavaan numeroon toimitukselle viimeistään 22.10.2012