TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 3/2015 (661) Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat Tutkija Reetta Palva, TTS Säilörehun paalausta ja käärintää tehdään edelleen paljon erillisillä koneilla, mutta yhdistelmäpaalaimet ovat yleistyneet viime vuosina. Yhdistelmäpaalaimella oli urakoinut 41 vastaajaa. Pyöröpaalauksesta taksoja ilmoitti kaikkiaan noin 100 urakoitsijaa. Kuva: Sakari Alasuutari Urakointihintojen kehitys ylöspäin on ollut kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna keskimäärin parin kolmen prosentin luokkaa vuodessa. Paljon urakoiduissa peltotöissä, leikkuupuinnissa ja kylvössä hehtaaritaksat ovat nousseet vähemmän. Hintojen nousu mukailee konetyön kustannuskehitystä, joka on viime vuosina ollut melko maltillista. Suuria muutoksia urakointitoiminnassa ei ole tapahtunut, kun katsotaan keskimääräistä liikevaihtoa. Joka neljäs odottaa töiden lisääntyvän tulevaisuudessa, ja monissa töissä kaksi kolmesta urakoitsijasta arvioi pystyvänsä tekemään nykyistä suurempia urakkamääriä.
Taulukko 1. Maatalouskoneurakointihintoja vuonna 2014. Hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0%). Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) 2014 2012 2010 Vast. 2014, kpl Muokkaus, kivenkeruu, uudisraivaus Kyntö, sarka-aura 3-4 siip ja kaksoisaura 3 siip. /h 46-56 51,2 50,7 43,8 11 Kyntö, sarka-aura 5-8 siip ja kaksoisaura 4-5 s. /h 56-79 67,6 62,1 57,8 9 Kyntö, sarka-aura /ha 52-70 61,0 60,8 61,7 9 Kyntö, kaksoisaura /ha 48-77 62,7 55,6 53,8 10 Kultivointi /h 44-84 63,9 67,7 53,6 8 Kultivointi /ha 35-54 44,8 39,8 39,9 11 Lautasäestys /h 60-91 75,6 64,3 58,3 14 Lautasäestys, 3 m /h 63-74 68,3 64,0 56,4 3 Lautasäestys, yli 3 m /h 61-95 77,6 70,2 59,7 11 Lautasäestys /ha 28-40 34,1 30,9 33,5 18 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes, 5 m ja alle /h 47,1 39,6 2 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes, yli 5 m /h 68-102 84,9 77,1 61,6 10 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes /ha 21-42 31,8 34,7 34,0 18 Jankkurointi /h 69-84 76,7 3 Tasausäestys /h 39-89 64,0 4 Uudisraivausjyrsintä, raivaus /h 96-144 120,3 110,2 102,5 6 Kivien keräys (kaikki) /h 59-106 82,8 80,0 74,8 26 Kivien keräys 4 m ja alle /h 51-73 61,9 76,5 64,3 6 Kivien keräys yli 4 m /h 72-112 92,3 79,6 77,6 18 Pintalannoitus, lannan käsittely, kalkin levitys Lannoitteen pintalevitys (kaikki) /h 41-65 53,0 56,0 61,5 7 Lannoitteen pintalevitys, yli 12 m /h 50-66 58,4 57,7 61,5 5 Lannoitteen pintalevitys (kaikki) /ha 13,8-18,9 16,4 15,0 14,9 26 Lietelannan levitys (kaikki) /h 69-112 90,5 84,1 75,6 36 Lietelannan levitys (kaikki) /m 3 2,56-2,78 2,67 2,47 2,29 42 Lietelannan levitys, hajalevitys /h 57-99 77,9 67,6 65,8 14 Lietelannan levitys, hajalevitys /m 3 1,97-2,83 2,40 2,05 2,06 5 Lietelannan levitys letkulevitin /h 75,5 69,5 2 Lietelannan levitys letkulevitin /m 3 2,22-2,58 2,40 2,19 2,12 4 Lietelannan levitys, sijoitus /h 88-117 102,5 99,7 88,7 19 Lietelannan levitys, sijoitus /m 3 2,64-2,86 2,75 2,69 2,41 32 Lannan siirtoajo /h 75-114 94,5 90,0 62,9 8 Lannan siirtoajo levityksen yhteydessä /m 3 /km 0,30-0,51 0,40 0,34 0,29 8 Kuivalannan levitys (kaikki) /h 64-94 79,1 76,4 68,0 28 Kuivalannan levitys alle 12 m 3 /h 56-88 72,4 68,2 56,2 15 Kuivalannan levitys 12 m 3 ja yli /h 77-97 86,8 82,6 71,3 13 Kuivalannan levitys (kaikki) /m3 2,23-2,66 2,45 2,42 2,32 8 Kalkin levitys /t 5,3-6,2 5,73 5,38 5,85 18 Kylvö Kylvölannoitus, kaikki /h 36-139 87,5 63,7 54,8 12 Kylvölannoitus, työlev. 250-300 cm /h 35-90 62,5 56,2 53,9 8 Kylvölannoitus, kaikki /ha 47-69 58,3 55,4 53,5 72 Kylvölannoitus, työlev. 250-300 cm /ha 46-65 55,5 51,3 50,7 36 kylvölannoitus 400 cm /ha 47-73 60,0 59,8 54,8 30 kylvölannoitus 500 cm ja yli /ha 57-77 67,0 57,5 67,3 5 Suorakylvö (kaikki) /h 46-104 75,1 70,2 78,4 4 Suorakylvö 300 cm ja alle /h 38-108 73,4 66,7 71,2 3 Suorakylvö (kaikki) /ha 60-74 67,0 66,4 64,3 56 Suorakylvö 300 cm ja alle /ha 59-75 67,1 66,3 63,6 40 Suorakylvö 400 cm ja yli /ha 62-72 66,8 66,5 66,1 15 Piensiementen kylvö /ha 29-46 37,0 43,8 38,0 6 TTS seuraa toteutuneita koneurakointihintoja joka toinen vuosi tehtävällä kyselyllä. Vuoden 2015 alussa kyselylomakkeita lähetettiin postitse 1 640 kappaletta. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös sähköisesti TTS:n internet-sivuilla olleen linkin kautta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 730 koneurakointia tehnyttä yrittäjää, joista 462 vastasi sähköisesti. Vastaajien määrä hieman kasvoi edellisestä kerrasta (717 kpl v. 2013). Kyselyn palautti 125 uutta vastaajaa netin kautta. Lähetetyn kyselyn palautumisprosentti oli siten noin 37 % (605 kpl). Lisäksi parisen kymmentä vastaajaa ilmoitti lopettaneensa urakoinnin, yleensä eläkkeelle jäämisen vuoksi. Todennäköisesti postituslistalla on paljonkin lopettaneita, joista ei ole tietoa. Urakointihintojen kehitys Lumityö on kyselyn yleisin yksittäinen urakointityö, jossa keskimääräisen hinnan kehitystä vuodesta toiseen voidaan pitää melko luotettavana mittarina. Lumityön taksa nousi kahden vuoden jaksolla viisi prosenttia eli vuodessa 2,5 %. Peltotöissä hehtaaritaksat nousivat jälleen pääosin hyvin maltillisesti. Esimerkiksi leikkuupuinnissa taksa oli vuonna 2014 keskimäärin 100,4 /ha, nousua 2,5 % kahdessa vuodessa. Suorakylvön hehtaaritaksa oli 67 euroa, missä on alle prosentin nousu kahden vuoden takaiseen. Vaihtelua kuitenkin on, esimerkiksi kasvinsuojeluruiskutuksen hehtaaritaksa nousi keskimääräistä enemmän (9 %) ja oli17,9 euroa vuonna 2014 (16,4 /ha v. 2012). Töissä, joissa ilmoitettuja taksoja on suhteellisen vähän, voivat yksittäiset poikkeavat hinnat vaikuttaa keskiarvoon huomattavastikin. Siksi joissakin töissä keskihinta ei ole kehittynyt tasaisesti vaan voi nousta hyppäyksenä ja sitten taas laskea seuraavassa kyselyssä, kun vastaajat vaihtuvat. Syynä voi olla myös virhe työn luokittelussa. Vastaajat kuvaavat tehdyn työn sisältöä suurimmaksi osaksi erittäin hyvin, mutta joskus kuvauksesta voi puuttua jotain oleellista. Urakoinnin kustannukset jopa laskivat polttoaineiden osalta. Kevyen polttoöljyn hinta (alv 0%) oli vuonna 2012 keskimäärin 91,5 senttiä/litra, kun vuoden 2014 kesällä hinta oli noin 84 senttiä. Polttoaineen hinta laski vuoden 2015 alussa ja oli keväällä edelleen vuoden 2014 tasoa alempana (77 senttiä/litra). Tilastokeskuksen julkaiseman maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin mukaan traktoreiden hinnat ovat nousseet 2 3 prosenttia vuodessa ja maataloudessa käytettävien koneiden hinnat keskimäärin prosentin vuosivauhtia. 2
Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) 2014 2012 2010 Vast. 2014, kpl Kasvinsuojelu Kasvinsuojeluruiskutus, perinteinen kaikki /h 35-140 75,7 47,7 42,4 20 Kasvinsuojeluruiskutus, 12 m ja alle /h 29-93 61,0 43,9 41,1 6 Kasvinsuojeluruiskutus, yli 12 m /h 35-162 84,4 52,9 43,9 13 Kasvinsuojeluruiskutus, perinteinen kaikki /ha 14,6-21,1 17,9 16,4 15,8 128 Kasvinsuojeluruiskutus ilma-avusteinen /ha 15,8-19,2 17,5 17,9 16,6 10 Nurmen korjuu, paalaus Heinän niitto, kaikki (320 cm ja alle) /h 33-58 45,3 41,3 37,7 12 Heinän ja säilörehun niittomurskaus (kaikki) /h 39-146 92,7 61,7 66,5 23 Heinän ja säilörehun niittom. 240-300 cm /h 43-59 50,7 55,5 48,0 3 Heinän ja säilörehun niittom. 300-500 cm /h 56-78 66,8 58,8 59,1 13 Heinän ja säilörehun niittom. yli 599 cm /h 106-211 158,7 120,0 126,0 7 Heinän ja säilörehun niittomurskaus /ha 30-49 39,7 37,2 36,0 62 Heinän ja säilörehun niittom. 240-300 cm /ha 30-41 35,4 34,7 32,8 7 Heinän ja säilörehun niittom. 300-500 cm /ha 34-42 38,3 36,3 38,1 24 Heinän ja säilörehun niittom. yli 599 cm /ha 30-54 41,7 38,7 34,1 31 Karhotus ja karhojen yhdistäminen (kaikki) /h 40-91 65,1 60,7 50,7 24 Karhotus ja karhojen yhdistäminen, alle 5 m /h 33-53 43,0 34,2 41,7 5 Karhotus ja karhojen yhdistäminen, 5-7 m /h 37-63 50,1 66,0 57,0 3 Karhotus ja karhojen yhdistäminen, yli 7 m /h 51-102 76,3 15 Karhotus ja karhojen yhdistäminen (kaikki) /ha 17-29 22,8 22,0 20,3 33 Kovapaalaus /paali 0,23-0,30 0,26 0,26 0,26 9 Kanttipaalaus /paali 9,3-14,2 11,75 9,78 9,80 4 Heinän/oljen pyöröpaalaus (ei verkko/naru) /paali 5,9-8,1 7,00 5,33 3 Heinän/oljen pyöröpaalaus (sis. verkko/naru) /paali 7,7-9,2 8,44 8,29 6,22 23 Säilörehun paalaus (ei verkkoa/narua) /paali 6,9-9,1 8,00 8,82 3 Säilörehun paalaus (sis. verkko/naru) /paali 7,1-9,3 8,25 9,40 8,68 21 Säilörehun paalaus (sis. verkko/naru) /h 94 74 1 Säilörehun käärintä, ei muovia /paali 3,4-4,2 3,81 4,14 3,70 11 Säilörehun käärintä, muovilla /paali 5,5-10,1 7,75 7,88 7,52 6 Säilörehun paalaus + käärintä (ei tarvikkeita) /paali 9,6-12,7 11,19 12,46 12,03 7 Säilörehun paalaus + käärintä (sis. verkko/ /paali 11,8-13,6 12,7 13,0 11,6 25 naru) Säilörehun paalaus + käärintä (sis. verkko/ /paali 15,3-16,6 16,0 15,7 15,0 42 naru + muovi) SR niitto + paalaus + käärintä (sis. /paali 14,2-18,2 16,2 15,0 17,2 3 verkko+muovi) Säilörehupaalien siirto pellon laitaan /h 49-55 51,7 53,0 52,5 3 Säilörehupaalien siirto pellon laitaan /paali 2,1 1,7 0 Säilörehupaalien ajo pellolta perävaunulla /h 53-70 61,1 7 Säilörehun korjuu noukinvaunulla /h 86-163 124,5 117,5 107,5 6 Säilörehun korjuu noukinvaunulla /ha 105-125 115,3 116,2 102,5 11 Säilörehun korjuu hinatt. tarkkuussilppurilla /h 98-186 139,5 125,0 120,0 4 Säilörehun korjuu hinatt. tarkkuussilppurilla /ha 77-144 103,3 81,4 83,6 3 Säilörehun korjuu ajosilppurilla /ha 65-103 83,7 85,5 76,3 7 Kokoviljan korjuu ajosilppurilla /ha 101-122 111,7 120,0 135,0 3 Ajosilppuri, koko ketju /ha 196,7 197,5 1 Säilörehun siirtoajo /h 54-72 63,1 60,0 52,2 9 Säilörehun tasoitus ja tiivistys /h 46-63 54,8 52,4 44,5 8 Sadonkorjuu, viljan käsittely Puinti, työleveys alle 320 cm /h 60-97 78,2 76,4 77,0 13 Puinti, työleveys 320-379 cm /h 86-114 100,1 99,2 93,8 12 Puinti, työleveys 380-449 cm /h 102-138 119,6 123,8 113,7 26 Puinti, työleveys 450-549 cm /h 122-172 147,1 140,3 141,3 18 Puinti, työleveys 550 cm ja yli /h 124-196 160,0 236,0 3 Puinti (kaikki) /ha 89-112 100,4 98,0 94,7 132 Taksoissa on suuri hajonta Kyselyn tulosten koetaan joskus painavan hintoja alaspäin, kun mukana on vastaajia erilaisilla taustoilla. Mukana on naapurille vain vähäisiä määriä urakoivia ja toisaalta täysin urakoinnista tulonsa hankkivia urakoitsijoita. Urakointihinnan ja urakointimäärän yhteys ei kyselyssä ole kovin voimakas. Vähän urakoivilla taksat ovat kuitenkin joissain töissä keskimäärin hieman alempia kuin paljon urakoivilla. Esimerkiksi leikkuupuinnissa enintään 50 hehtaaria urakoivien keskimääräinen taksa oli 97 euroa/hehtaari, kun yli 100 hehtaaria urakoivien taksa oli keskimäärin 106 euroa/ hehtaari. Hintavaihtelu on suurta ja sitä esiintyy sekä paljon että vähän urakoivien joukossa, mutta kaikkein alimmat hinnat ovat yleensä vain vähän urakoivien hintoja. Urakoinnin liikevaihto Urakointitoiminta ei ole tämän vuosikymmenen aikana enää kovin paljon laajentunut, sillä keskimääräinen liikevaihto ei ole kasvanut, jopa hieman pienentynyt. Keskiarvo vuonna 2014 oli 43 000 euroa ja edellisessä kyselyssä noin 44 000 euroa. Mediaaniluku kuvaa paremmin tyypillistä liikevaihtoa, sillä keskiarvoa voivat nostaa pienen joukon isot liikevaihdot. Mediaani vastaajien ilmoittamista urakoinnin liikevaihdoista vuonna 2014 oli 16 000 euroa, edellisessä kyselyssä vuoden 2012 osalta 20 000 euroa. Luku tarkoittaa, että puolella urakoitsijoista liikevaihto oli alle 16 000 euroa ja puolella yli sen. Mediaanin pieneneminen on hieman yllättävää, mutta kysymys ei välttämättä ole urakoitsijakohtaisesta toiminnan vähenemisestä, vaan todennäköisemmin johtuu vastaajien vaihtuvuudesta. Alle 2 000 euron liikevaihdolla urakoineita oli kyselyssä edellistä kertaa enemmän ja toisaalta yli 100 000 euron liikevaihtoja vähemmän. Vastanneiden jakautuminen liikevaihdon mukaan on esitetty taulukossa 2. Urakointimäärissä ei suuria muutoksia Keskimääräiset urakointimäärät ovat osaksi jatkaneet tasaista kasvua edellisestä kyselystä, osaksi pysyneet kutakuinkin ennallaan. Kaksi kolmesta arvioi urakoinnin pysyvän jatkossakin nykyisellä tasolla. Kasvua ainakin osassa urakointitöitä odottaa neljännes vastaajista. Noin kahdeksan prosenttia arvioi toiminnan vähenevän, joista moni kertoo lopettavansa iän tai eläkkeelle jäämisen vuoksi. Kun lisäysmahdollisuuksia on kysytty työkohtaisesti, monissa töissä 60 70 prosenttia vastaajista arvioi voivansa lisätä urakointia. 3
Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) 2014 2012 2010 Vast. 2014, kpl Puinti, työleveys alle 320 cm /ha 82-103 92,9 89,1 83,6 16 Puinti, työleveys 320-379 cm /ha 90-102 95,9 95,9 93,7 10 Puinti, työleveys 380-449 cm /ha 90-113 101,8 99,2 97,1 36 Puinti, työleveys 450-549 cm /ha 90-113 101,6 101,8 97,5 43 Puinti, työleveys 550 cm ja yli /ha 98-114 106,1 99,7 97,3 17 Viljan kuivaus alle 120 hl /h 24-34 29,0 27,3 24,8 22 Viljan kuivaus 120-189 hl /h 28-46 36,8 35,9 30,3 64 Viljan kuivaus 190-269 hl /h 33-56 44,6 45,3 39,5 37 Viljan kuivaus 270-389 hl /h 53-73 63,2 61,0 55,4 33 Viljan kuivaus 390-599 hl /h 59-103 80,9 87,7 82,3 19 Viljan kuivaus 600 hl ja yli /h 120-180 143,3 125,0 130,0 3 Viljan varastointi, yli 5 kk /m 3 3,4-8,9 6,2 5,4 4,7 12 Viljan varastointi, yli 5 kk /t 4,4-10,7 7,5 10,0 8,4 8 Viljan lajittelu /t 20-32 26,1 25,4 22,0 15 Viljan lajittelu /h 14-67 40,7 32,0 24,4 7 Viljan peittaus, sis. peittausaineen /t 42-81 61,7 56,7 3 Viljan lajittelu ja peittaus, sis. peittausaineen /t 55-99 76,8 75,0 5 Sokerijuurikkaan nosto (kaikki) /ha 262-338 300,0 304,2 280,4 5 Metsänhoito, puunkorjuu, ympäristönhoito Haketus /m 3 3,4-4,5 4,0 4,4 3,9 10 Hakkuutyö, harvesteri /m 3 10,4-14,0 12,2 13,9 11,7 7 Hakkuutyö moottorisahalla /h 27,3 1 Hakkuutyö, harvesteri /h 54-85 69,0 72,5 58,5 5 Energiapuun korjuu /h 51-69 60,1 55,6 50,7 17 Energiapuun korjuu /m 3 9,9-18,1 14,0 3 Pilkkeiden teko /h 33-47 40,0 39,3 38,8 15 Puun siirtoajo /m 3 5,2-6,7 6,0 5,9 5,4 24 Puun siirtoajo /h 41-57 49,3 46,1 45,4 51 Sirkkelisahaus /h 43-66 54,5 51,9 45,1 26 Viherkesannon niitto alle 260 cm /h 42-59 50,4 50,1 43,1 13 Viherkesannon niitto yli 260-300 cm /h 49-58 53,4 50,8 52,0 10 Viherkesannon niitto yli 300 cm /h 82-95 88,7 56,0 57,3 3 Viherkesannon niitto /ha 33-55 44,1 31,6 31,1 6 Tienvarsien niitto (kaikki) /h 48-63 55,5 51,6 45,8 59 Tienvarsien niitto (kaikki) /km 13-46 27,2 10,3 3 Tienvarsien niitto, niittokone /h 41-61 50,8 42,9 40,6 6 Tienvarsien niitto, kesanto/vesakkomurskain /h 48-61 54,7 55,4 46,0 36 Tienvarsien niitto, puomimurskain /h 50-68 59,1 56,7 48,9 16 Vesakoiden murskaus /h 50-66 58,0 53,2 50,2 21 Traktori- ja kaivurityöt, lumityöt, tienhoito, kiinteistöt+muut Traktorityö kuljettajineen 70 kw ja alle /h 41-54 47,3 39,3 38,1 3 Traktorityö kuljettajineen 71-140 kw /h 45-60 52,4 48,1 42,9 34 Traktorityö kuljettajineen yli 140 kw /h 48-64 56,1 58,3 46,6 11 Traktorikaivuri /h 36-60 47,7 45,7 43,0 15 Kaivuri alle 10 tn /h 43-58 50,6 49,4 47,1 26 Kaivuri 10-19 tn /h 48-62 55,2 52,7 47,8 55 Kaivuri yli 20 tn /h 44-61 52,5 59,3 55,8 8 Kuljetustyö, kaikki /h 46-62 54,2 57,0 48,9 56 Maan ja soran ajo /h 46-59 52,8 52,0 48,1 46 Lavettikuljetukset traktorilla /h 65,0 2 Muu kuljetus, traktori ja perävaunu /h 50-64 57,0 53,7 48,3 6 Kuorma-autokuljetus /h 60,0 57,0 1 Lumen ajo /h 48-62 54,7 49,6 49,9 9 Lisäysmahdollisuuksia arvioitiin olevan useammin kuin kaksi vuotta sitten, jolloin yleensä noin puolet arvioi niitä olevan. Lumitöissä ja kaivinkonetöissä lisäysmahdollisuudet ovat pysyneet samalla tasolla kuin viimeksi, niissä noin 40 prosenttia pystyisi lisäämään urakointia. Koneiden kapasiteetit kasvavat Koneiden kasvun huomaa urakointikalustossa. Kuuden metrin niittomurskaimia oli kymmenen vuotta sitten kourallinen, nyt lähes puolet koneista on työleveydeltään vähintään kuusi metriä ja suurimmat noin 10 metrisiä. Karhottimista kolme neljästä oli yli 7 metrisiä ja suurimmissa työleveyttä on jo yli 13 metriä. Säilörehun paalauksessa ja käärinnässä yhdistelmäpaalaimia on tullut paljon pelloille viime vuosina. Paalauksen ja käärinnän taksat ovat kuitenkin samaa tasoa niillä kuin kahdella työkoneella tehtynä, joten töitä ei eritelty tilastossa. Taksa oli muovi hintaan sisältyen keskimäärin 16 /paali. Ajosilppuriurakointia tekeviä vastasi yhdeksän urakoitsijaa. Koko rehunkorjuuketjusta niitosta siilotyöhön ilmoitti hinnan vain yksi urakoitsija, joten taksaa ei nyt saatu tilastoon. Pelkän silppuroinnin taksa vaihteli melko paljon urakoitsijoiden välillä, edullisimmillaan ajosilppurin sai alle puolella korkeimpaan taksaan verrattuna. Ajosilppureilla urakoitu ala oli keskimäärin 665 hehtaaria. Osalla kone on hankittu useamman tilan yhteiseksi. Kun urakointia tehdään omien nurmien lisäksi, urakointialat ovat ehkä pienempi osa koko koneella tehtävää korjuuta. Suurimmat alat ovat reilut 1 000 hehtaaria, jossa useimmat eivät enää nähneet lisäysvaraa. Lietteen levityksessä sijoitus on edelleen lisääntynyt. Jo kaksi kolmesta lietteen levitysurakoinnista tehtiin sijoittamalla tai multaavalla laitteella. Työleveys on useimmiten kahdeksan metriä. Suurimmalla osalla on käytössä kiekkomultain, mutta muutamilla on lisäksi kultivaattorimultain muokatulle maalle levittämistä varten. Lietevaunujen keskikoko oli 16 m 3. Reilu viidesosa vaunuista oli 18 m 3 tai sitä suurempia. Kymmenen vuotta sitten vaunut olivat keskimäärin 12,5 m 3. Ajettavilla levityskoneilla urakoivia oli kyselyssä yhdeksän. Ajettavilla suurimpia levitysmääriä (60 80 000 m 3 ), urakoivat arvioivat lisäysmahdollisuuksia olevan vielä noin 100 000 m 3 :iin. Uusina töinä tilastoon tuli jankkurointi ja tasausäestys, joissa molemmissa taksoja ilmoitti neljä vastaajaa. Töitä tehtiin pääasiassa tuntitaksalla, joka oli jankkuroinnissa keskimäärin 77 euroa ja tasausäestyksessä 64 euroa. Jyräys on jäänyt pois tilastoista jo 4
Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) 2014 2012 2010 Vast. 2014, kpl Kuormaustyö (kaikki) /h 43-51 47,2 45,0 43,4 9 Kuormaustyö, traktori ja etukuormain /h 43-51 47,2 45,0 43,4 5 Kuormaustyö, kurottaja /h 53-67 60,0 55,7 53,7 4 Pienkuormaintyöt /h 37-56 46,4 52,5 40,3 5 Lumityö (kaikki) /h 42-63 52,4 49,9 46,1 289 Lumityö alueauralla + mahd. muu lisälaite /h 45-66 55,5 53,0 49,7 146 Lumen linkous / takalana /h 38-58 48,2 45,4 41,6 100 Lumityöt etukuormain+ linko/takalana /h 39-59 48,9 50,1 46,1 18 Tien lanaus /h 43-64 53,4 51,6 44,1 50 Hiekoitus ilman soraa /h 49-61 54,8 52,3 49,1 33 Harjaus /h 53-66 59,3 55,8 52,3 14 Harjaus, avoharja /h 49-64 56,8 58,7 49,8 5 Harjaus, keräävä harja /h 57-67 62,1 54,6 56,3 8 Polanteen poisto /h 52-76 64,2 53,8 59,3 12 Lokakaivojen tyhjennys /h 52-90 66,9 48,1 50,00 4 Lokakaivojen tyhjennys /talous 77-121 99,2 71,2 61,2 5 Salaojien huuhtelu /h 43-65 53,8 55,3 4 Räjäytystyöt (ei sis. räjähdettä) /h 33-70 51,7 58,5 47,4 6 Hiihtolatujen kunnossapito, latukone /h 58,3 1 Työntekijän vuokraus /h 21,2 2 Traktorin vuokraus /h 22,0 0 Urakoitsijan työpanos (ilman sotua) /h 9,6-23,0 16,3 14,8 14,5 476 Palkatun kuljettajan työpanos (ilman sotua) /h 9,8-18,6 14,2 13,4 12,6 172 Taulukko 3. Keskimäärin urakoidut määrät yleisimmissä urakointitöissä vuosina 2014 ja 2012 sekä niiden vastaajien osuus, joilla olisi mahdollista lisätä urakointia. Keskimäärin /urakoitsija Vastannut voivansa lisätä % keskimäärin/urakoitsija 2014 2012 urakoitsijoista nyt suus määrä lisäysmahdolli- Työ Kylvölannoitus 127 115 ha 59 127 86 ha Suorakylvö 97 88 ha 67 95 87 ha Lautasäestys 79 72 ha 65 73 129 ha Kylvömuokkaus 66 89 ha 68 56 108 ha Kasvinsuojeluruiskutus, 314 217 ha 60 308 218 ha perinteinen Kasvinsuojeluruiskutus 551 450 ha 70 510 360 ha ilma-avusteinen Lietteen levitys, kaikki 24 500 19 190 m 3 72 24 500 15 900 m 3 Lietteen sijoituslevitys 27 700 26 470 m 3 74 27 000 18 000 m 3 Kuivalannan levitys 8 700 11 000 m 3 65 8 000 4 300 m 3 Säilörehun,heinän ja oljen 2 060 2 300 paalia 55 1 870 1 720 paalia paalaus Karhotus 490 487 ha 61 454 280 ha Säilörehun noukinvaunukorjuu 293 373 ha 63 359 206 ha Puinti 101 105 ha 58 100 72 ha Viljan kuivaus 188 188 tn Lumityöt 246 247 h 39 229 225 h Kaivinkonetyöt 424 425 h 39 327 325 h Taulukko 2. Urakoinnin liikevaihto kyselyyn vastanneilla vuonna 2014. Liikevaihto, euroa % urakoitsijoista alle 2 000 7,5 2 000-4 999 11,0 5 000-9 999 14,3 10 000-19 999 19,1 20 000-49 999 21,7 50 000-99 999 13,9 100 000 ja yli 12,5 aikaisemmin, sillä vaikka siitä oli viime kerralla neljä taksatietoa, taksat jakautuivat tunti- että hehtaarihintoihin. Myös joitakin harvinaisempia töitä, joista on tullut enää muutama hintatieto, on jäänyt pois tilastoista. Hinta tilastoidaan, jos tietoja on kolmesta samansisältöisestä työstä. Urakoinnin haasteet ja tavoitteet Urakointityön mahdollisista ongelmakohdista kysyttiin nyt vain nettikyselyssä lomakkeen tilanpuutteen vuoksi. Nettivastaajista viidesosa kirjoitti työtä hankaloittavista asioista. Haasteet eivät ole muuttuneet vuosien varrella. Haasteet liittyvät suurimmaksi osaksi säähän ja lyhyisiin sesonkeihin ja näihin yhdistettynä töiden tilaamiseen liian myöhään. Vastauksissa tulee palautetta myös hinnoittelun vaikeuksista. Osa kokee erityisesti halvemmalla tekevien sotkevan markkinoita ja vaikeuttavan urakointia elinkeinonaan tekevien toimintaa. Osa asiakkaista vertaa hintoja satunnaisten urakoitsijoiden taksoihin. Muutamat korostivat lisäksi, että työn laadusta ei olla valmiita maksamaan. Kun vastaajilta kysyttiin koneurakoinnin taloudellista tavoitetta, noin 14 % vastasi että tavoitteena on saada korvaus työlle ja välittömille kuluille. He tekevät käytännössä jo maksetulla kalustolla, uutta ei ole tarkoitus hankkia, eikä urakoinnilla ole taloudellisesti suurta merkitystä. Asiakkaat ovat tuttuja ja enemmänkin kyse on naapuriavusta. Useimmilla tavoitteena oli kattaa urakoinnilla välittömien kulujen (esim. polttoaineet) ja palkan lisäksi osa koneen hankintakuluista (45 % vastanneista). Urakointi on mahdollistanut investoinnin omaan koneeseen ja samalla voidaan hankkia lisätuloja omalla työllä. Lähes yhtä usein tavoitteena oli koneen hankintakulujen kattaminen kokonaan urakointituloilla (40 %). Näistä kolme neljästä tavoitteli lisäksi kohtuullista voittoa kustannusten kattamisen lisäksi. Liikevaihto ja urakoinnin taloudellinen tavoite olivat kytköksissä: paljon urakoivat tavoittelevat useammin myös voittoa. 5
Paperilomakkeella oli myös avoin kysymys siitä, miten oma taloudellinen tavoite on toteutunut. Noin 150 vastanneesta 90 % arvioi tavoitteen toteutuneen vähintään kohtalaisesti tai ok. Hyvänä tai melko hyvänä tulosta luonnehti noin 45 %. Markkinahintoja seurataan Alle puolet vastanneista kertoi hinnoittelun perustuvan oman kaluston kustannuslaskentaan, voittoa tavoittelevista hieman useampi (55 %). Hinnoittelussa katsotaan paljon alueen hintatasoa ja hintakyselyn tuloksia. Vaikka hinnoittelu ei perustuisikaan kustannuslaskentaan, yli 90 % kuitenkin tekee jotain laskentaa. Markkinoiden hintatason seuranta on tarpeen, mutta omat kustannukset tulee olla tiedossa. Taulukkolaskentaohjelmaa käyttää apuna vajaa viidennes samoin kuin TTS-Kone-kustannusten laskentaohjelmaa, osa molempia. Useimmiten laskennassa käytetään laskinta (53 %). Sopimuskäytännöt ovat pysyneet ennallaan. Kirjallisia sopimuksia maatalousurakoinnista ilmoitti tekevänsä 6 prosenttia vastanneista. Osuus on vaihdellut 6 10 % vuodesta 2004. Kun nettikyselyssä kysyttiin, olisiko maatalouskoneurakoinnissa tarvetta yleisille sopimusehdoille, noin neljännes vastasi kyllä. Yleisissä sopimusehdoissa tulisi vastaajien mielestä määritellä erityisesti urakoinnin vastuukysymyksiä: erityisesti vahinkovastuut koneiden rikkoontuessa pellolla olevista kivistä mutta myös työn tulokseen ja laatuun liittyviä tekijöitä. Lisäksi mainittiin mm. aikataulut, peruutukset, työnjako ja poikkeustilanteet. Hintataulukon tulkinta Oheisessa taulukossa 1 on esitetty urakoitsijoiden ilmoittamat taksat niistä urakointitöistä, joista hintatietoja oli käytettävissä vähintään kolmelta urakoitsijalta, edellyttäen lisäksi, että työt olivat samansisältöiset ilmoitetun veloituksen osalta. Taulukossa hintoja on tarkasteltu vaihteluna, joka on laskettu periaatteella keskiarvo +/- keskihajonta. Vaihtelu ei siis ilmoita tilastoitua minimi- eikä maksimihintaa, jota työstä on laskutettu. Laskentatapa vähentää yksittäisten, keskiarvosta poikkeavien, arvojen vaikutusta vaihtelulukuihin. Keskiarvo on hintoina ilmoitettujen lukujen tilastollinen keskiarvo. Vertailuhintoina ovat vuosien 2012 ja 2010 kyselyjen keskiarvohinnat. Yksikkö on työkohtainen tuntia, hehtaaria, kuutiota, kappaletta tai tonnia kohti ilmoitettu hinta. Osassa töistä on tilastoitu useampia yksikköhintoja ja koneita on ryhmitelty työleveyden perusteella. Joitain aikaisempia jaotteluja on tarkennettu, jolloin vanha hinta on edellisvuosien kohdalta listauksesta poistettu. Taustatietoja Suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista tilan päätuotantosuunta tai urakoinnin ohella tärkein tulonlähde oli kasvinviljely (55 %). Kotieläintuotantoa oli alle kolmasosalla (31 %). Metsätalouden ilmoitti tärkeimmäksi noin kuusi prosenttia ja muun yritystoiminnan kahdeksan prosenttia vastanneista. Moni vastasi päätuloa tulevan useammasta lähteestä, ja erityisesti monelle kasvinviljelytilalle metsätalous on merkittävä tulonlähde. Noin kolme prosenttia ilmoittaa päätuotantosuunnaksi koneurakoinnin muun yritystoiminnan kohdassa. Muita aloja ovat muun muassa korjaamotoiminta, kiinteistönhoito, rakentaminen, muita palveluja sekä palkkatyötä. Liikevaihto urakoinnissa oli keskimäärin 43 000 euroa, mediaani 16 000 euroa. Urakointiin käytettiin keskimäärin 66 työpäivää (mediaani 30 päivää). Vähintään 200 työpäivää käytti noin yhdeksän prosenttia tiloista. Palkattua työvoimaa urakoinnissa käytti 21 prosenttia vastaajista. Näistä suurimmalla osalla (75 %) oli yksi palkattu työntekijä, lopuilla kaksi tai useampi. Urakointitoimintaan osallistui keskimäärin 1,7 henkilöä/vastaaja, mukaan lukien urakoitsijat itse, perheenjäsenet ja ulkopuolinen työvoima. Sijaiskone tai-tekijä oli 57 prosentilla vastaajista. Erillinen vastuuvakuutus oli samoin 57 prosentilla vastaajista. Toimintaetäisyys urakoinnissa oli keskimäärin 34 kilometriä (mediaani 25 km), ja vastaajat ilmoittivat olevansa valmiita kasvattamaan etäisyyttä keskimäärin 53 kilometriin (mediaani 30 km). Noin joka kuudennella urakoitsijalla suurin urakointietäisyys oli yli 50 kilometriä. Pelkästään urakointia varten koneita oli hankkinut kolmasosa vastaajista. Tienhoitokoneet (lumiaurat, lanat, hiekoittimet) ovat useimmiten hankittuja koneita (14 % kaikista vastaajista), mutta myös maatalouskoneita on hankkinut noin 10 % vastaajista. Muita urakointiin hankittuja koneista ovat maanrakennuskoneet ja erilaiset metsään liittyvät koneet. Urakoitsijoiden asiakaskunta on pääasiassa vakioasiakkaita. Puolet vastaajista ilmoittaa vakioasiakkaiden osuudeksi yli 90 % ja kolmasosalla vakioasiakkaita on 60-90 %. Suurin osa ei siten myöskään markkinoi urakointipalveluitaan erikseen. Sähköisiä kanavien käyttö on hieman lisääntynyt, omat nettisivut kertoi omistavansa viitisen kymmentä urakoitsijaa eli noin 7 % vastanneista, kaksi vuotta sitten 5 %. Markkinointikanavana sähköisiä hakupalveluja ilmoitti käyttävänsä 4 %, lehti-ilmoittelua 9 %, omia internet-sivuja 5 % vastanneista. Muutama mainitsi myös facebookin yhtenä markkinointikanavana. Osa myös kertoo aktiivisesti ottamalla suoraan itse yhteyttä soittamalla tai käymällä mahdollisten asiakkaiden luona. KONEKUSTANNUSTEN LASKENTA HINNOITTELUN PERUSTA Urakointiveloituksen laskennan lähtökohta ovat toiminnasta syntyvät kustannukset. Kiinteät kustannukset koostuvat koneen hankintahinnan poistosta ja (sidotun pääoman) korkovaatimuksesta sekä omaisuuden säilytys- ja vakuutuskustannuksista. Kustannukset ovat olemassa vaikka konetta ei käytettäisi lainkaan. Muuttuvat kustannukset aiheutuvat koneen käytöstä. Niitä ovat esimerkiksi poltto- ja voiteluainekustannukset, huolto- ja kunnossapitokustannukset sekä kuljettajan palkka. Kustannuslaskelmissa tulee käyttää arvonlisäverottomia hintoja. Yksikkökustannuksiin vaikuttavat oleellisesti koneella vuosittaiset käyttömäärät sekä koneen käyttöikä. Nämä tulisi pystyä arvioimaan etukäteen mahdollisimman hyvin. Määrää kasvattamalla pääomakustannuksen osuus pienenee. Kiinteät kustannukset Kiinteät kustannukset, eli poisto, korko, säilytys ja vakuutus, ovat merkittävä osa konekustannusta. Peruskäytössä traktorilla kiinteiden kustannusten osuus nousee usein yli puoleen kustannuksista, kun kuljettajan palkkaa ei huomioida. Työkoneella suurin osa kustannuksista on kiinteitä, lukuun ottamatta huolto- ja kunnossapitokuluja. Poiston määrittelyyn on vaihtoehtoisia menetelmiä, joista käytetään tilanteen mukaan sopivinta. Verotuksessa käytetään vähenevää poistomenetelmää, jolloin vuosittain poistetaan kiinteä prosenttiosuus jäljellä olevasta poistamattomasta pääomasta. Tällöin poiston euromäärä pienenee vuosi vuodelta. Tasapoisto tarkoittaa, että koneen hankintahinta jaetaan tasan käyttövuosille, jolloin poisto on yhtä suuri koneen ensimmäisenä ja viimeisenä käyttövuonna (taulukko 5). Poistoa voidaan tarkastella myös koneen arvon alenemisena, eli paljonko koneen käyttöarvo tai markkina-arvo vuodessa laskee. Maatalouskoneiden poistoaika on tyypillisesti 10 15 ja rakennusten 20 25 vuotta. Yleensä konehankinta on maksettava suhteellisen nopeasti, mutta siitä koituvat tuotot jakautuvat pidemmälle aikavälille. Tällöin pitkällä tähtäimellä kannattavalta näyttävä konehankinta voi lyhyellä tähtäimellä olla vaikea rahoittaa pelkästään koneesta syntyvillä tuotoilla. Laskennallisen koron määrittelyyn on eri vaihtoehtoja. Lähtökohtana voi olla se, että kone rahoitetaan lainarahalla. Tällöin laskennassa käytetään lainasta maksettavaa korkoa. Jos hankinta on omarahoitteinen, korkoa voidaan tarkastella vaihtoehtoiskustannuksena, eli kuinka suuren koron pääomalle saisi jossakin muussa sijoituskohteessa, esimerkiksi pankkitalletuksena. Korkovaatimuksena voidaan käyttää myös maatalousomaisuuden keskimääräistä korkotuottoa. 6
Taulukko 4. Maataloustraktorin kustannuslaskentaan liittyvät kustannustekijät. Laskentaperusteita voidaan soveltaa myös muihin koneisiin. 1. Poisto = (Hankintahinta- Jäännösarvo) / Poisto (v) 2. Korko = (Korko- % / 100) * ((Hankintahinta + Jäännösarvo) / 2) 3. Säilytys = (8,1 / 100) * Pinta-ala (m²) * 280 ( /m²). Säilytyskustannusten lähtökohtana on säilytystilan rakennuskustannus (esimerkiksi eristämättömän puuverhoillun varastotilan rakennuskustannus* 280 /m²) ja säilytystilan tarve (esimerkiksi traktorilla 20 m²). Konevaraston kustannus on laskettu annuiteettiperusteella. Poistokerroin (8,1 %) sisältää 1 prosentin vakuutus- ja kunnossapitokuluja sekä 7,1 % annuiteetin (=annuiteettikerroin 0,07095), joka tarkoittaa 5 % korolla noin 25 vuoden poistoaikaa. * MMM rakentamisohjekustannus 4. Vakuutukset (maataloustraktori) Liikennevakuutus 53 /v (- 10% sopimusale =47,7 /v). Vahinkovakuutus määräytyy traktorin tehon perusteella. Traktorin teholuokka, kw 31-50 51-60 61-70 71-80 81-100 101-120 121-150 151-180 181-210 Vahinkovakuutus, josta vähennetty 15 % alennuksia 124 173 223 272 322 371 421 470 520 Vakuutukset yht. /v 171 221 270 320 370 419 468 518 567 Vahinkovakuutuksen hinnat ovat omassa käytössä olevalle traktorille. Urakointikäytössä hinnat ovat korkeammat. Lisäksi urakointityössä kannattaa ottaa vastuu- ja oikeusturvavakuutukset, joiden hinta määräytyy vakuutusmäärän mukaan. Urakointityön vakuutus esim. 17 000 euron oikeusturvalle ja 500 000 euron vastuuvakuutukselle on yhteensä noin 190 euroa. 5. Polttoaineen kulutus teholuokittain l/h (maataloustraktori) Peruste: Nimelliskulutus * Moottorin maksimiteho * Moottorin käyttöaste * Polttoaineen tiheys: Esimerkki: 0,270 kg/kwh * 40/100 * 1,163 l/kg = 6,9 l/h Huom. Raskaissa töissä kulutus on huomattavasti suurempi. Esimerkki polttoaineen kulutuksesta keskimääräisissä olosuhteissa (40 % kuormitus): Traktorin teholuokka, kw 31-50 51-60 61-70 71-80 81-100 101-120 121-150 151-180 181-210 Polttoaineen kulutus l/h 5,7 6,9 8,2 9,4 11,3 13,8 17,0 20,7 24,5 Kevyen polttoöljyn hinta toukokuu 2015 (suluissa hinta ilman alv.): kesälaatu 95,7 (77,2) snt/l 6. Voiteluaineen kulutus teholuokittain kg/h (maataloustraktori) Traktorin teholuokka, kw 31-50 51-60 61-70 71-80 81-100 101-120 121-150 151-180 181-210 Kulutus, kg/h 0,07 0,09 0,10 0,12 0,14 0,16 0,20 0,25 0,29 Voiteluaineen hinta keväällä 2015, 10w- 30 (180 kg:n astia), markkinahinta noin 3,14 (2,54) /kg (suluissa hinta ilman alv.) 7. Kunnossapito = 3/100*Hankintahinta Esimerkiksi 50 000 :n hintaisen traktorin kunnossapitovaraus: 3/100 * 50 000 = 1 500 /v 8. Palkkakustannukset Taulukossa 1 on mainittu kyselyssä saadut tilastolliset hinnat koneenkuljettajalle. Alla on käytetty urakoitsijan ja palkatun työntekijän palkan keskiarvoa 15,2 /t. Välilliset palkkakustannukset (SOTU) ovat kausityöntekijöillä 57,47 % ja vakinaisilla 70,46 % palkasta. Kausityöntekijä Vakituinen työntekijä Tuntipalkka: 15,2 /h (tilasto) 15,2 /h (tilasto) Palkan sivukulut 2015 8,74 /h 57,47 % 11,62 /h 70,46 % Palkkakustannus yht. 23,93 /h 26,82 /h Lisäksi 5-10 % huoltolisä palkkakustannuksista, traktorin säännöllisten huoltojen aiheuttama lisätyömenekki suhteessa käyttötunteihin. 9. Riski: Harkinnanvarainen erä, yrittäjän riskivaraus toiminnalleen, voidaan tulkita varautumiseksi yllättäviin lisäkustannuksiin. Jos yllätyksiä ei satu, muodostaa ns. yrittäjän voiton. Taulukko 5. Esimerkki traktorin pääomakustannusten laskennasta 2015 Laskelma on tehty kevään 2015 kustannustason mukaan. Traktorin käyttöikä on 7 vuotta, jäännösarvo 45 % ja käyttö 600 tai 1000 h vuodessa. Laskentakorko on 5 %, laskentaperusteet on esitetty taulukossa 4. Huom. Arvonlisäverottomat kustannukset. Teholuokka, kw 31-50 51-60 61-70 71-80 81-100 101-120 121-150 151-180 181-210 Hankintahinta, (sis. alv.) 41 500 46 300 50 700 62 900 85 900 95 200 130 300 152 400 209 900 Veroton hankintahinta, 33 500 37 300 40 900 50 700 69 300 76 800 105 100 122 900 169 300 Jäännösarvo, 45 % verottomasta jälleenhankintahinnasta, 15 080 16 790 18 410 22 820 31 190 34 560 47 300 55 310 76 190 Poistettava pääoma, 18 420 20 510 22 490 27 880 38 110 42 240 57 800 67 590 93 110 1. Poisto, /v 2 631 2 930 3 213 3 983 5 444 6 034 8 257 9 656 13 301 2. Korko, /v 1 215 1 352 1 483 1 838 2 512 2 784 3 810 4 455 6 137 3. Säilytys, /v 454 454 454 454 454 454 454 454 454 4. Vakuutus, /v 171 221 270 320 370 419 468 518 567 Peruskustannukset, /v 4 471 4 957 5 420 6 594 8 780 9 691 12 989 15 082 20 460 Peruskustannukset /h (käyttö 600 h/v) 7,5 8,3 9,0 11,0 14,6 16,2 21,6 25,1 34,1 /h (käyttö 1000 h/v) 4,5 5,0 5,4 6,6 8,8 9,7 13 15 20 HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus sekä mahdollinen kuljettajan palkka. Rahtiveloitukseen on lisättävä myös arvonlisävero 24 % 7
Taulukko 6. Eräiden maatalouskoneiden poisto- ja korkokustannukset. Laskelman avulla voi esimerkiksi verrata oman, hankittavaksi suunnitellun koneen pääomakustannuksia siihen, mitä vastaava vuokrakone tai työn teettäminen urakoitsijalla maksaisi. Koneen keskimääräinen hinta perustuu eri lähteistä kerättyihin hintoihin ja edustaa kokoluokassaan normaalisti varustettua työkonetta. Korko on laskettu annuiteettiperiaatteella arvonlisäverottomista hinnoista kahdella poistoajalla. Esimerkkikorkona on käytetty 5 %. Laskelma ei sisällä säilytystä, vakuutusta eikä muuttuvia kustannuksia. Työkoneet Koneen hinta Koneen korkoja poistokustannus /v (alv 0 %, korko 5 %) alv 24 % alv 0 % Poistoaika, v 10 15 Aurat Sarka-aura, 3-teräinen 8 200 6 600 850-640 Sarka-aura, 4-teräinen 10 200 8 200 1 060-790 Sarka-aura, 5-ter. puolihin. 25 700 20 700 2 680-1 990 Sarka-aura, 6-ter. puolihin. 28 800 23 200 3 000-2 240 Sarka-aura, 7-ter. puolihin. 30 500 24 600 3 190-2 370 Sarka-aura, 8-ter. puolihin. 36 100 29 100 3 770-2 800 Kaksoisaura, 3-teräinen 16 700 13 500 1 750-1 300 Kaksoisaura, 4-teräinen 20 000 16 100 2 090-1 550 Kaksoisaura, 5-teräinen 26 400 21 300 2 760-2 050 Kaksoisaura, 5-ter. puolihin. 37 300 30 100 3 900-2 900 Kaksoisaura, 6-ter. puolihin. 42 800 34 500 4 470-3 320 Kaksoisaura, 7-ter. puolihin. 49 800 40 200 5 210-3 870 Kaksoisaura, 8-ter. puolihin. 52 500 42 300 5 480-4 080 Kaksoisaura, 9-ter. puolihin. 58 000 46 800 6 060-4 510 Muut muokkauskoneet Pintaäes alle 7 m, nostolaite 4 100 3 300 430-320 Pintaäes 7 m ja yli, hinattava 12 400 10 000 1 300-960 Kylvömuokkausäes nostol. alle 4 m 6 600 5 300 690-510 Kylvömuokkausäes hinatt. 4-4,9 m 16 100 13 000 1 680-1 250 Kylvömuokkausäes hinatt. 5-6 m 19 300 15 600 2 020-1 500 Kylvömuokkausäes hinatt. yli 6 m 26 000 21 000 2 720-2 020 Rikkaäes, 5 m 5 300 4 300 560-410 Lapiorullaäes, nostolaite 3-4 m 8 700 7 000 910-670 Lapiorullaäes, hinattava 4-5 m 23 200 18 700 2 420-1 800 Lapiorullaäes, hinattava yli 5 m 32 400 26 100 3 380-2 510 Lautasäes, nostolaite 3-4m 20 500 16 500 2 140-1 590 Lautasäes, hinattava 3-4 m 31 700 25 600 3 320-2 470 Lautasäes, hinattava, 4,5-6 m 35 700 28 800 3 730-2 770 Lautasäes, hinattava, yli 6 m 47 900 38 600 5 000-3 720 Lautasmuokkain, nostolaite 3-4 m 12 600 10 200 1 320-980 Lautasmuokkain, nostolaite 4,5-6 m 18 000 14 500 1 880-1 400 Lautasmuokkain, hinattava 3-4 m 29 100 23 500 3 040-2 260 Lautasmuokkain, hinattava 4,5-6 m 37 700 30 400 3 940-2 930 Lautasmuokkain, hinattava yli 6 m 48 700 39 300 5 090-3 790 Kultivaattori alle 3,5 m, nostol. 11 000 8 900 1 150-860 Kultivaattori 3,5 m ja yli, nostol. 17 500 14 100 1 830-1 360 Kultivaattori alle 5,0 m, hin. 27 500 22 200 2 880-2 140 Kultivaattori 5,0 m ja yli, hin. 40 700 32 800 4 250-3 160 Kelajyrsin alle 2,2 m 5 700 4 600 600-440 Kelajyrsin 2,2 m ja yli 8 700 7 000 910-670 Vaakatasojyrsin 2,5 m ja alle 10 000 8 100 1 050-780 Vaakatasojyrsin 2,5-3 m 11 400 9 200 1 190-890 Vaakatasojyrsin 3-4 m 14 800 11 900 1 540-1 150 Vaakatasojyrsin 4-5 m 19 200 15 500 2 010-1 490 Vaakatasojyrsin 5 m ja yli 36 300 29 300 3 790-2 820 Lannoitus- ja lannankäsittelykoneet Väkilannoitteen pintalevittimet -Keskipakolevitin, nostol. 4 800 3 900 510-380 -Keskipakolevitin, hinattava 17 700 14 300 1 850-1 380 -Puhallinlevitin, nostolaite 11 500 9 300 1 200-900 - Puhallinlevitin, hinattava 26 700 21 500 2 780-2 070 Lietelannan levitysvaunu alle 8 m 3 16 200 13 100 1 700-1 260 Lietalannan levitysvaunu 8-10 m 3 19 200 15 500 2 010-1 490 Lietelannan levitysvaunu 11-14 m 3 28 900 23 300 3 020-2 240 Lietelannan levitysvaunu 15-19 m 3 41 500 33 500 4 340-3 230 Lietelannan levitysvaunu yli 20 m 3 119 300 96 200 12 460-9 270 -Letkulevitin 12 m 18 200 14 700 1 900-1 420 -Letkulevitin 16 m 23 600 19 000 2 460-1 830 -Letkulevitin yli 16 m 34 000 27 400 3 550-2 640 -Multain, vannas, 3-6 m 26 200 21 100 2 730-2 030 -Multain, vannas, yli 6 m 43 500 35 100 4 550-3 380 Imu-painevaunu 4-8 m 3 19 300 15 600 2 020-1 500 Imu-painevaunu yli 8 m 3 26 200 21 100 2 730-2 030 Lietesekoitin, tr.käytt. 3 000 2 450 320-240 Lietepumppu, teho 7,5-11 kw 3 500 2 850 370-270 Lietepumppu, tr.käytt. 5 200 4 200 540-400 Paineletkulevitysjärjest, peruskokoonpano 41 500 33 500 4 340-3 230 Kiinteän lannan levitysvaunu, alle 10 m 3 34 800 28 100 3 640-2 710 Kiinteän lannan levitysvaunu 10-15 m 3 46 300 37 300 4 830-3 590 Kiinteän lannan levitysvaunu 16-20 m 3 64 900 52 300 6 770-5 040 Kiinteän lannan levitysvaunu yli 20 m 3 93 400 75 300 9 750-7 250 Kylvö-, istutus- ja kasvienhoitokoneet Kylvölannoitin 2,5 m, nostolaite 10 200 8 200 1 060-790 Kylvölannoitin 3,0 m, nostolaite 13 400 10 800 1 400-1 040 Kylvölannoitin 2,5 m, hinattava 12 900 10 400 1 350-1 000 Kylvölannoitin 3,0 m, hinattava 25 900 20 900 2 710-2 010 Kylvölannoitin 4,0 m, hinattava 34 300 27 700 3 590-2 670 Kylvölannoitin 6,0 m, hinattava 98 800 79 700 10 320-7 680 Kylvölannoitin 8,0 m, hinattava 133 900 108 000 13 990-10 400 Suorakylvökone, 3 m 49 100 39 600 5 130-3 820 Suorakylvökone, 4 m 59 100 47 700 6 180-4 600 Suorakylvökone, 6 m 121 500 98 000 12 690-9 440 Suorakylvökone, 8 m 177 900 143 500 18 580-13 830 Peltojyrä 3-4 m, nostolaite 6 300 5 100 660-490 Peltojyrä 4-6 m, hinattava 8 800 7 100 920-680 Peltojyrä yli 6 m, hinattava 13 400 10 800 1 400-1 040 Perunanistutuskone, 2-rivinen, puoliautomaatti 3 300 2 700 350-260 Perunanistutuskone, 2-rivinen, autom., 13 100 10 600 1 370-1 020 lannoitusyks. Perunanistutuskone, 4-rivinen, autom., 32 900 26 500 3 430-2 550 lannoitusyks. Perunan multain 2-rivinen 3 100 2 500 320-240 Perunan multain 4-rivinen 4 800 3 900 510-380 Kasvinsuojeluruisku, säil.til. 500-700 l 4 700 3 800 490-370 /10-12m Kasvinsuojeluruisku, säil.til. 750-1000 l 7 700 6 200 800-600 /12-16 m Kasvinsuojeluruisku, säil.til. 1000-1500 l 13 100 10 600 1 370-1 020 /12-16 m Kasvinsuojeluruisku, säil.til. 1000-1500 l 20 000 16 100 2 090-1 550 / yli 16 m Kasvinsuojeluruisku, hinat. säil.til. yli 24 300 19 600 2 540-1 890 2000 l /12-16m Kasvinsuojeluruisku, hinat. säil.til. yli 31 200 25 200 3 260-2 430 2000 l /yli 16m Ilma-avusteinen- tai ilmaruisku, 1000-38 400 31 000 4 010-2 990 1500 l Ilma-avusteinen- tai ilmaruisku, hinatt., 61 500 49 600 6 420-4 780 yli 2000 l Kasvinsuojeluruiskun etusäiliö 2 000 1 600 210-150 Nurmikoneet Lautasniittokone 1,8 m 6 200 5 000 650-480 Lautasniittokone 2,4 m 8 600 6 900 890-660 Lautasniittokone 3,2 m 12 300 9 900 1 280-950 Lautasniittokone, yli 3,2 m 17 000 13 700 Niittomurskain, nostolaite 2,4-2,8 m 14 500 11 700 1 520-1 130 Niittomurskain, hinattava 2,8-3,4 m 24 800 20 000 2 590-1 930 Niittomurskain, hinattava yli 3,4 m 38 100 30 700 3 980-2 960 Etuniittolaite 20 300 16 400 2 120-1 580 Kelasilppuri 8 300 6 700 870-650 Kaksoissilppuri, lieriöniittosilppuri 19 700 15 900 2 060-1 530 Tarkkuussilppuri sivukiinnitteinen 22 600 18 200 2 360-1 750 Tarkkuussilppuri hinattava, alle 2 m 34 600 27 900 3 610-2 690 8
Tarkkuussilppuri hinattava, 2 m ja yli 61 800 49 800 6 450-4 800 Tarkkuussilppurivaunu 101 400 81 800 10 590-7 880 Silppuava noukinvaunu, alle 40 m 3 74 000 59 700 7 730-5 750 Silppuava noukinvaunu, 40 m 3 ja yli 123 900 99 900 12 940-9 620 Haravapöyhin 3-4,5 m 4 800 3 900 510-380 Haravapöyhin 4,5-6 m 8 600 6 900 890-660 Haravapöyhin yli 6 m 13 900 11 200 1 450-1 080 Karhotin, alle 5 m 10 200 8 200 1 060-790 Karhotin, 5 m ja yli 24 800 20 000 2 590-1 930 Kelapöyhin 6 100 4 900 630-470 Kovapaalain 16 500 13 300 1 720-1 280 Pyöröpaalain 26 800 21 600 2 800-2 080 Silppuava pyöröpaalain 51 700 41 700 5 400-4 020 Silppuava pyöröpaalain + käärin (kombi) 100 900 81 400 10 540-7 840 Suurkanttipaalain 160 600 129 500 16 770-12 480 Pyöröp. käärintälaite hinattava 21 700 17 500 2 270-1 690 Pyöröpaalin tuubikäärin 39 900 32 200 4 170-3 100 Suurkanttip. käärintälaite 53 400 43 100 5 580-4 150 Hapotinlaitteisto (normaali) 2 400 1 950 250-190 Paalipihdit 1 600 1 320 170-130 Pyöröpaalin halkaisija 2 200 1 800 230-170 Pyöröpaalin purkain 20 500 16 500 2 140-1 590 Rehuleikkuri, etukuormainsovitteinen 4 100 3 300 430-320 Rehuleikkuri, kolmipistenostolaitesovitt. 4 100 3 300 430-320 Viljankäsittelykoneet Valssimylly, sähkökäytt. 3-5 kw 3 600 2 900 380-280 Valssimylly, traktorikäytt. 15-30 kw 8 200 6 600 850-640 Valssimylly, traktorikäytt. 30-50 kw 19 200 15 500 2 010-1 490 Valssimylly, traktorikäyttöinen, yli 50 kw 27 900 22 500 Vasaramylly, sähkökäytt. 7,5 kw 3 100 2 500 320-240 Vasaramylly, sähkökäytt. 11-15 kw 5 200 4 200 540-400 Viljalietso, sähkökäyttöinen 3 600 2 900 380-280 Imupainelietso, traktorikäyttöinen 16 000 12 900 1 670-1 240 Viljanlajitin 5 100 4 100 530-400 Peittauskone 1 200 970 130-90 Ruuvikuljetin, halk. 125 mm, pit. 5 m 1 300 1 040 130-100 Ruuvikuljetin, halk. 150 mm, pit. 5 m 1 500 1 240 160-120 Perunannostokoneet Elevaattorikone 2 900 2 300 300-220 Korjuukone, nostolaite 22 700 18 300 2 370-1 760 Korjuukone, hinattava 1-riv., säil.nostava 101 900 82 200 10 650-7 920 Korjuukone, hin., 2-riv, säiliöön nostava 105 500 85 100 11 020-8 200 Korjuukone, hin., 2-riv, peräv.nostava 160 600 129 500 16 770-12 480 Varsiston murskain 18 800 15 200 1 970-1 460 Perävaunut Perävaunu, kantavuus alle 8 t 6 800 5 500 710-530 Perävaunu, kantavuus 8-10 t 9 100 7 300 950-700 Perävaunu, kantavuus 11-15 t 11 700 9 400 1 220-910 Perävaunu, kantavuus yli 15 t 17 200 13 900 1 800-1 340 Rehunkäsittely Seosrehuvaunu, hinattava alle 12 m 3 30 400 24 500 3 170-2 360 Seosrehuvaunu, hinattava 13-16 m 3 40 900 33 000 4 270-3 180 Seosrehuvaunu, hinattava 16-20 m 3 50 700 40 900 5 300-3 940 Seosrehuvaunu, hinattava yli 20 m 3 58 900 47 500 6 150-4 580 Puutarhakoneet Ruohonleikkuri 600 470 60-50 Puutarhajyrsin 900 700 90-70 Puutarhatraktori/ajoleikkuri (noin 10 hv) 2 600 2 110 270-200 Puutarhatraktori/ajoleikkuri (noin 18 hv) 6 100 4 900 630-470 Metsätyövälineet Moottorisaha 600 500 60-50 Raivaussaha 800 630 80-60 Juontokoura 1 900 1 500 190-140 Juontovintturi 2 700 2 200 280-210 Kourakuormain (maatilakuormain) 10 700 8 600 1 110-830 Metsäperävaunu 7 200 5 800 750-560 Hakkuulaite 7 700 6 200 800-600 - (pienpuun) kaato-kasauslaite 10 800 8 700 1 130-840 - karsinta-katkontalaite 15 600 12 600 1 630-1 210 - kaato-karsinta-katkontalaite 20 700 16 700 2 160-1 610 Sekalaiset Takalevy 3 600 2 900 380-280 Etukuormain sorakauhalla 10 300 8 300 1 070-800 Maatilakaivuri 17 400 14 000 1 810-1 350 Kivipoimuri karhottimella 32 600 26 300 3 410-2 530 Lumilinko, yhteen suuntaan ajettava 2 600 2 100 270-200 Lumilinko, kahteen suuntaan ajettava 5 700 4 600 600-440 Alueaura 6 200 5 000 650-480 Hiekoitin, nostol. 4 200 3 400 440-330 Polttopuiden hydraulihalkaisija, trak.käytt. 1 700 1 400 180-130 Polttopuiden hydraulihalkaisija, sähkökäytt. 2 200 1 800 230-170 Klapikone 5 000 4 000 520-390 Klapikone kuljettimella 7 100 5 700 740-550 Hakkuri (ilman syöttölaitetta) 7 700 6 200 800-600 Hakkuri (syöttölaitteella) 21 000 16 900 2 190-1 630 Takanostolaitekiinnitteinen piennarmursk. 10 500 8 500 1 100-820 Kesantomurskain alle 2,5 m 9 500 7 700 1 000-740 Kesantomurskain yli 2,5 m 11 200 9 000 1 170-870 Reaalikorkoon vaikuttaa varsinkin pidemmillä tarkastelujaksoilla inflaatio. Jos lainan nimelliskorko on 6 % ja inflaatio on 1 %, niin lainan reaalikorko on 5 %. Keskimääräisissä laskelmissa käytetään usein lähtökohtana peruskorkoa. Oheisissa esimerkkilaskelmissa on käytetty 5 prosentin korkokantaa. Etenkin urakointikäyttöön kalustoa hankittaessa olisi laskelmissa syytä käyttää korkeampaa korkoprosenttia, etenkin jollei koneen hankintahetkellä arvioitu vuosittainen käyttömäärä ole aivan varma. Korkeammalla korkoprosentilla varaudutaan laskelmissa siihen riskiin, ettei kone tuotakaan niin paljon kuin oletetaan. Poisto- ja korkokustannusta voi tarkastella myös ns. annuiteettikertoimien avulla (taulukko 9). Annuiteettikerroin on kerroin, jolla konepääoman poisto ja korkokustannus voidaan jakaa tasan käyttövuosille. Esimerkiksi 10 vuoden poistoajalla ja 5 prosentin laskentakorolla annuiteettikerroin on 0,12950 eli 12,95 % pääomasta. Tällöin esimerkiksi 10 000 :n konehankinnan laskennalliset poisto- ja korkokulut ovat 0,1295 x 10 000 = 1 295 /vuosi. Jos kone on hankittu annuiteettilainalla, jonka maksuaika on 5 vuotta ja korko 7 %, niin annuiteettikerroin on 0,24389 ja lainasta aiheutuvat vuosikustannukset ovat vastaavasti 0,24389 x 10 000 = 2 439 vuodessa. Konehankinnan pitkän tähtäimen kannattavuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon koneen käyttöikä (tai pitoaika). Hankinnan rahoitusmahdollisuuksia selvitettäessä huomioidaan lainojen tai muiden maksujärjestelyjen aikataulut. Myös verotuksen vaikutus on syytä ottaa huomioon. Poiston ja koron laskentakaavat on esitetty taulukossa 4. Taulukko sisältää esimerkin säilytyskustannuksen ja vakuutuksen sekä käyttökustannusten laskennasta maataloustraktorille. Esimerkki traktorin pääomakustannusten laskennasta on taulukossa 5. Omaisuuden säilyttämisestä aiheutuvat kustannukset luetaan yleensä kiinteisiin kustannuksiin. Säilytyskustannus saadaan arvioimalla säilytystilan vuotuiskustannukset ja jakamalla ne säilytettäville koneille esimerkiksi niiden tarvitseman pinta-alan mukaan. Vakuutuskustannukset riippuvat halutusta vakuutusturvasta. Maatalouskoneet ovat yleensä ainakin palovakuutettuja. Koneurakointia harjoittavan viljelijän on syytä neuvotella vakuutusyhtiön kanssa tarvittavista lisävakuutuksista. Liitännäiselinkeino ei välttämättä sisälly maatilavakuutukseen ilman eri sopimusta. Taulukossa 4 esitettyyn esimerkkiin, jossa otetaan vahinkovakuutus ja välttämätön liikennevakuutus, voidaan urakointityössä lisätä hyödylliset oikeusturva- ja vastuuvakuutukset. 9
Muuttuvat kustannukset Muuttuvista kustannuksista poltto- ja voiteluainekustannus määritetään yleensä kokemukseen perustuen. Huollon ja kunnossapidon arvioiminen on epävarmempaa. Kulutusosien uusiminen on edessä määrävälein, mutta kone voi myös rikkoontua yllättäen. Kunnossapidon osuus arvioidaan esimerkiksi prosentteina koneen hankintahinnasta tai vuotuisesta poistosta. Korjauksen ja kunnossapidon osuudeksi arvioidaan tavallisesti 2 6 % koneen uushankintahinnasta laskettuna. Koneurakoinnissa on määriteltävä oman työn palkkavaatimus. Tässä voi lähtökohtana käyttää alan yleisiä palkkaratkaisuja. Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen mukaisessa 5. vaativuusryhmässä (työ edellyttää mm. ammattikoulutusta ja kokemusta, suurta vastuuta ja itsenäisyyttä) palkka on 1.6.2015 alkaen 10,32 /h. Parempi vertailukohta konetyön palkkatasolle on Tilastokeskuksen keräämä tilasto yksityisen sektorin tuntipalkkaisten ansiot ammattiluokituksen mukaan, josta viimeinen tilasto on vuodelta 2013. Tilastossa maaja metsätaloustyökoneiden kuljettajien (2 280 kpl) säännöllisen työajan keskiansio oli 15,35 euroa tunnilta. Kyselyssä urakoitsijoilta on kysytty, millaista tuntipalkkaa lasketaan omalle työlle ja mikä on palkatun työntekijän tuntipalkka. Omalle työlle tuntihinnaksi ilmoitettiin 16,3 euroa/tunti (14,8 vuonna 2012) ja palkka- työvoimalle 14,2 euro (13,4 vuonna 2012). Koneurakointi edellyttää hyvää ammattitaitoa, minkä voi ja tulee hinnoittelussa huomioida. Urakoitsija ottaa vastuun asiakkaan töistä, ja siitä ammattitaidosta asiakkaan pitää olla valmis maksamaan. TRAKTORITYÖN JA PUINNIN KUSTANNUKSET Maataloustraktorin ja leikkuupuimurin kustannukset voidaan laskea taulukossa 4 esitettyjen laskentaperusteiden avulla. Taulukossa on suuntaa-antavia lukuja helpottamassa laskemista. Taulukossa 5 on esimerkki traktorin ja taulukossa 7 puimurin vuotuisten pääomakustannusten määrittämiseksi. Jäännösarvot on arvioitu käytettyjen koneiden hintojen perusteella. Laskelman lähtötiedot ovat keskimääräisiä, joten aina on syytä laatia tapauskohtainen laskelma. Esimerkiksi puimurin hinta, käyttöikä tai vuotuinen käyttömäärä vaihtelevat ja jäännösarvo (käytännössä vaihtoarvo) on tapauskohtainen. Jakamalla vuotuiset peruskustannukset tehtyä työtuntia tai puitua hehtaaria kohden saadaan selville yksikkökustannukset. Pääomakustannuksiin lisätään käyttökustannukset taulukon mukaan. Näitä ovat poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus ja kuljettajan palkka. Riski voidaan lisätä harkinnan mukaan (esim. 5 %). Urakoinnissa kustannuksiin lisätään arvonlisävero. Työkoneen kustannukset Selvitettäessä työkoneen kustannuksia lasketaan ensin koneen korko- ja poistokulut. Ne saadaan selville, kun tiedetään koneen hinta ja valitaan annuiteettikerroin. Eräiden yleisimpien maatalouskoneiden vuotuisia poisto- ja korkokustannuksia on tarkasteltu taulukossa 6. Laskelma ei sisällä säilytystä, vakuutusta eikä muita kuluja. Säilytyskulut voidaan laskea taulukossa 4 esitetyllä tavalla. Vakuutukset ovat yleensä maatilavakuutuksen yhteydessä "könttäsummana", ja ne huomioidaan harkinnan mukaan. Muuttuvia kuluja ovat esim. rasvaus, huolto ja korjaukset. Ne on arvioitava työn mukaan. Vuotuiset kustannukset voidaan jakaa käyttömäärällä yksikköhinnan selvittämiseksi. Jos kyseessä on rahtityö, lisätään tämä summa traktorin kustannuksiin. Työkohtaisia tarvikkeita, kuten paalauslanka ja käärintämuovi saatetaan sisällyttää urakointihintaan, jolloin niiden kustannukset arvioidaan erikseen. Moni asiakas haluaa, että urakoitsija hoitaa esimerkiksi ruiskutukset torjunta-aineiden hankintoja myöten. Tällöin pitää ottaa huomioon tarvikkeiden varastoinnin kustannukset. VILJANKUIVAUKSEN KUSTANNUSLASKELMAT Taulukossa 8 on esitetty maatilakuivureista aiheutuvat kustannukset eri kokoisilla kuivureilla. Viljan lämminilmakuivauksen pääomakustannuksista on tehty kaksi kustan- Taulukko 7. Esimerkki leikkuupuimurin pääomakustannusten laskennasta. Laskelma on tehty kevään 2015 hinta- ja kustannustason mukaan arvonlisäverottomin hinnoin. Leikkuupuimurin käyttöikä on 8 vuotta, jäännösarvo 40 % ja käyttö 100 tai 150 h vuodessa. Laskentakorko on 5 %, laskentaperusteet on esitetty taulukossa 4. Leikkuuleveys, cm alle 320 cm 320-379 cm 380-449 cm 450-549 cm 550-649 cm 651 cm ja yli Säilytystilan tarve, m 2 35 45 55 65 75 76 Puimurivakuutus, /v 78 111 145 178 211 211 Polttoaineen kulutus l/h 9 11 13 15 17 18 Voiteluaineen kulutus kg/h 0,1 0,12 0,16 0,18 0,2 1,2 Kunnossapito = 0,02 x hankintahinta Hankintahinta (sis. alv.) 101 900 114 700 141 600 202 700 264 400 345 800 Veroton hankintahinta, 82 200 92 500 114 200 163 500 213 200 278 900 Jäännösarvo verottomasta jälleenhankintahinnasta, 32 880 37 000 45 680 65 400 85 280 111 560 Poistettava pääoma, 49 320 55 500 68 520 98 100 127 920 167 340 1. Poisto, /v 6 165 6 938 8 565 12 263 15 990 20 918 2. Korko, /v 2 877 3 238 3 997 5 723 7 462 9 762 3. Säilytys, /v 680 870 1 070 1 260 1 460 1 480 4. Vakuutus, /v 70 90 120 150 180 180 Peruskustannukset, /v 9 792 11 135 13 752 19 395 25 092 32 339 /h (käyttö 100 h/v) 98 111 138 194 251 323 /h (käyttö 150 h/v) 65 74 92 129 167 216 HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus sekä kuljettajan palkka. Urakoinnissa verottomaan veloitukseen on lisättävä arvonlisävero. Työnmenekki keskimäärin, h/ha 1,4 1,2 1,0 0,8 0,7 0,6 Työnmenekki hyvät olosuhteet, h/ha 1,2 1,0 0,9 0,7 0,6 0,5 10
Taulukko 5. Esimerkki viljankuivauksen pääomakustannusten laskennasta. Kuivurin tilavuus, m 3 13 16 20 25 30 35 50 60 Varastosiilojen tilavuus, m 3 300 390 480 600 720 840 1200 1400 Kuivattava viljamäärä, t/v (alkukosteus 28 %) 230 300 370 460 550 640 920 1100 Öljynkulutus l/h 23 25 28 34 38 42 60 80 Sähkönkulutus, kwh/h 16 18 20 24 28 32 45 50 Lämmityspolttoöljyn hinta toukokuu 2015: 95,7 snt/l, (77,2 snt/l, alv 0%) Sähkön keskihinta toukokuu 2015 (sis. perus+siirto+kwh hinnan +verot): 11,74 snt/kwh, (9,44 snt/kwh, alv 0%). Viljankuivaamon pääomakustannukset (kuivuri, varastosiilot, rakennus) Kuivaamon hankintahinta ilman arvonlisäveroa - yhteensä,, josta 133 800 147 500 170 600 188 000 204 000 218 400 301 400 350 800 - rakenteet, 93 700 104 500 118 900 132 300 145 500 157 200 211 400 235 000 - koneisto, 40 100 43 000 51 700 55 700 58 500 61 200 90 000 115 800 1. Korko, /v 3 345 3 688 4 265 4 700 5 100 5 460 7 535 8 770 2. Poisto - rakenteet, /v (25 v.) 3 748 4 180 4 756 5 292 5 820 6 288 8 456 9 400 - koneisto, /v (15 v.) 2 673 2 867 3 447 3 713 3 900 4 080 6 000 7 720 3. Vakuutus ja kunnossapito (1,5 %), /v 2 007 2 213 2 559 2 820 3 060 3 276 4 521 5 262 Viljankuivaamon peruskustannukset yhteensä /v 11 770 12 950 15 030 16 530 17 880 19 100 26 510 31 150 Viljankuivaamon peruskustannukset, /h - Käyttö 300 h/v 39 43 50 55 60 64 88 104 - Käyttö 400 h/v 29 32 38 41 45 48 66 78 Viljankuivurin pääomakustannukset (vain kuivurikoneisto ja välittömät rakenteet) Kuivurin hankintahinta, ilman arvonlisäveroa - yhteensä,, josta 102 300 107 500 122 900 130 100 134 400 138 400 182 500 208 300 - rakenteet, 62 200 64 500 71 200 74 400 75 900 77 200 92 500 92 500 - koneisto, 40 100 43 000 51 700 55 700 58 500 61 200 90 000 115 800 1. Korko, /v 2 558 2 688 3 073 3 253 3 360 3 460 4 563 5 208 2. Poisto, /v - rakenteet, /v 2 488 2 580 2 848 2 976 3 036 3 088 3 700 3 700 - koneisto, /v 2 673 2 867 3 447 3 713 3 900 4 080 6 000 7 720 3. Vakuutus ja kunnossapito (1,5 %), /v 1 535 1 613 1 844 1 952 2 016 2 076 2 738 3 125 Kuivurin peruskustannukset (ilman varastosiiloja) Yhteensä /v 9 250 9 750 11 210 11 890 12 310 12 700 17 000 19 750 Kuivurin peruskustannukset, /h - Käyttö 300 h/v 31 33 37 40 41 42 57 66 - Käyttö 400 h/v 23 24 28 30 31 32 43 49 Siirrettävä viljankuivaamo Kuivurin tilavuus, m 3 15 18 20 24 30 Kuivattava viljamäärä, t/v (alkukosteus 28 %) 230 300 370 460 550 Öljynkulutus l/h 21 21 21 25 30 Sähkönkulutus, kwh/h 12 12 12 15 18 Siirrettävän viljankuivaamon pääomakustannukset Kuivaamon hankintahinta ilman arvonlisäveroa - koneisto, 31 100 31 600 34 200 34 900 39 900 1. Korko, /v 778 790 855 873 998 2. Poisto - koneisto, /v (15 v.) 2 073 2 107 2 280 2 327 2 660 3. Säilytys, /v 510 510 510 510 510 4. Vakuutus ja kunnossa- pito (1,5 %), /v 467 474 513 524 599 Viljankuivaamon peruskustannukset yhteensä /v 3 830 3 880 4 160 4 230 4 770 Viljankuivaamon peruskustannukset, /h - Käyttö 300 h/v 13 13 14 14 16 - Käyttö 400 h/v 10 10 10 11 12 HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten polttoaine, sähkö ja työpalkat kokonaiskustannusten selvittämiseksi. Rahtiveloitukseen on lisättävä myös arvonlisävero 24 %. 11
Hinta 13,50 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L 1799-5485, ISSN 1799-5485 (Painettu), ISSN 1799-5523 (Verkkojulkaisu), SP-Paino Oy, Nurmijärvi 2015 nuslaskelmaa. Ensimmäisessä laskelmassa on laskettu pakettikuivaamon vuotuiset kustannukset, jotka sisältävät kuivurin, varastosiilojen ja kuivaamorakennuksen pääomakustannukset kokonaisuudessaan. Toisessa laskelmassa on esitetty pelkän viljankuivurin ja välittömien rakenteiden vuotuiskustannukset. Tämä laskelma soveltuu tilanteeseen, jossa halutaan laskea pelkän rahtikuivauksen kustannuksia eikä viljaa varastoida kuivurissa. Varastosiilojen osuus on jätetty laskelman ulkopuolelle. Laskelmien kuivurit ovat pakettikuivaamoja moduulivarastosiiloilla. Erilaisilla varastosiiloratkaisuilla voi jonkin verran säästää investointikustannuksissa. Pakettikuivaamotyyppisen, mutta suuremmilla pyörösiiloilla toteutetun ratkaisun investointikustannus on noin 90 prosenttia perinteisestä. Kuivurikoneiston sijoittaminen pyörösiilon sisälle ja varastosiilot suurina erillisinä pyörösiiloina pudottaa investointikustannusta 70 prosenttiin perinteisestä, ja vielä hieman säästöä saadaan säänkestävän kuivurikoneiston jättämisellä täysin ilman suojarakenteita. Erilaisia rakennusvaihtoehtoja ja kuivausteknologiaa yleisesti on esitelty Tieto tuottamaanoppaassa Viljasadon käsittely ja käyttö (nro 108). Kokonaiskustannusten selvittämiseksi on pääomakustannuksiin lisättävä käyttökustannukset, muun muassa polttoaine, sähkö ja työpalkat. Niiden keskimääräisistä hinnoista ja kulutuksista on suuntaa antavia lukuja samassa taulukossa. Verottomat hinnat (alv 0%) olivat toukokuussa 2015 kevyen polttoöljyn hinta oli 77,2 senttiä/litra (Öljyja kaasualan keskusliitto) ja sähkön hinta 10,4 senttiä/kwh (Energiamarkkinavirasto). Rahtikuivauksessa hintaan lisätään arvonlisävero. Viljan lähtökosteutena on pidetty 28 prosenttia. Taulukko 9. Investoinnin vuotuiset poisto- ja korkokustannukset ns. annuiteettimenetelmällä saadaan, kun pääoma kerrotaan poistoaikaa ja laskentakorkoa vastaavalla annuiteettikertoimella. Korkoprosentti Vuosia 4 5 6 7 8 9 10 1 1,04000 1,05000 1,06000 1,07000 1,08000 1,09000 1,10000 2 0,53020 0,53780 0,54544 0,55309 0,56077 0,56847 0,57619 3 0,36035 0,36721 0,37411 0,38105 0,38803 0,39505 0,40211 4 0,27549 0,28201 0,28859 0,29523 0,30192 0,30867 0,31547 5 0,22463 0,23097 0,23740 0,24389 0,25046 0,25709 0,26380 6 0,19076 0,19702 0,20336 0,20980 0,21632 0,22292 0,22961 7 0,16661 0,17282 0,17914 0,18555 0,19207 0,19869 0,20541 8 0,14853 0,15472 0,16104 0,16747 0,17401 0,18067 0,18744 9 0,13449 0,14069 0,14702 0,15349 0,16008 0,16680 0,17364 10 0,12329 0,12950 0,13587 0,14238 0,14903 0,15582 0,16275 12 0,10655 0,11283 0,11928 0,12590 0,13270 0,13965 0,14676 15 0,08994 0,09634 0,10296 0,10979 0,11683 0,12406 0,13147 20 0,07358 0,08024 0,08718 0,09439 0,10185 0,10955 0,11746 25 0,06401 0,07095 0,07823 0,08581 0,09368 0,10181 0,11017 Esimerkki: 20 000 maksava kone poistetaan 10 vuodessa. Laskentakorko on 5 %. Annuiteettikerroin 10 vuoden ja 5 % kohdalla on 0.12950. Vuotuinen poisto- ja korkokustannus: 0.1295 x 20 000 = 2590 /v. Jos kone hankitaan pankkilainalla, jonka maksuaika on 5 vuotta ja korko 7 %, niin annuiteettikerroin on 0,24389, ja lainasta aiheutuvat kulut vastaavasti 4878 /v. ARVONLISÄVERO KONEKUSTANNUKSISSA Hinnoittelun perustana oleva omakustannuslaskelma laaditaan arvonlisäverottomin hinnoin. Saatuun verottomaan kustannukseen lisätään haluttu kate, minkä jälkeen summaan lisätään arvonlisävero. Koneurakoinnissa ja-vuokrauksessa verokanta on 24 %. Jos hintaan sisältyy tarvikkeita, joissa on eri arvonlisäverokanta, on ne eroteltava laskussa. Kts myös www.vero.fi. TTS-KONE JA TTS-MANAGER AVUKSI TTS-kone konekustannusten laskentaohjelma on kätevä apuväline kustannusten laskentaan. Se sisältää traktorin, työkoneen, leikkuupuimurin ja viljankuivauksen kustannusten laskennan. Ohjelmassa voidaan tehdä vertailulaskelmia, joissa voidaan tarkastella yksittäisten tekijöiden, esimerkiksi käyttömäärän, vaikutusta kustannuksiin. Ohjelmalla voidaan myös vertailla erilaisten työketjujen kustannuksia. TTS-Manager on suunnittelutyökalu maatilojen kokonaistyömäärän laskemiseen. Ohjelma on tarkoitettu erityisesti tuotannon laajentamisen vaikutusten arviointiin: miten tuotantotoimintaan suunnitellut muutokset vaikuttavat maatilan työmääriin ja niiden ajoittumisiin. TTS-Managerilla voidaan tarkastella myös yksittäisten työvaiheiden työnmenekkejä, mm. työmenetelmän, koneiden, olosuhteiden, peltopinta-alan vaikutusta niihin. Urakointityössä ohjelmalla voi tutkia esimerkiksi kuljetusmatkojen ja ajonopeuksien vaikutusta työnmenekkiin. Ohjelmat saa ostaa TTS:n verkkokaupasta osoitteesta www.ttskauppa.fi. TTS TYÖTEHOSEURA PL 5, (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki, puh. (09) 2904 1200 Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS, Box 5, FI-05201 Rajamäki, Finland tel. +358 9 2904 1200 www.tts.fi, www.ttskauppa.fi, asiakaspalvelu@tts.fi TTS Työtehoseura on valtakunnallinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatio, joka kouluttaa vuosittain noin 10 000 opiskelijaa eri alojen ammattilaisiksi. Koulutustoiminnan lisäksi TTS Työtehoseura tutkii ja kehittää noin 100 vuosittaisen projektin avulla työmenetelmien tuottavuutta, toiminnallisia ratkaisuja ja energia- ja ekotehokkuutta. 12