Ympäristöraportti 2010 TERVEYSKESKUS Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen Terveyskeskuksen ympäristöasioiden hallinta ja vastuu on linjajohdolla ja sitä tukevat HPK:n kutakin osastoa palvelevat suunnittelijat (talous-, henkilöstö- ja toiminnan suunnittelijat). Ympäristöasioiden suunnittelu on osa kunkin osaston toimintasuunnitelmaa ja -toimintajärjestelmäkuvausta. Terveyskeskuksessa ympäristöasioiden hallintaa tukee ympäristötyöryhmä, jossa on edustus kuudesta osastosta: kaupunginsairaalasta, terveysasemalta, psykiatriasta, suun terveydenhuollosta, kotihoidosta ja hallinto- ja palvelukeskuksesta. Tämän lisäksi hallinto- ja palvelukeskuksessa työskentelevällä suunnittelijalla on yhtenä työtehtävänään koordinoida terveyskeskuksen ympäristöasioita. Terveyskeskuksessa selvitettiin ympäristökatselmuksen avulla osastojen merkittävimmät ympäristönäkökohdat vuonna 2010. Osastot arvioivat toimintansa ja vaikutusmahdollisuutensa merkittäviksi seuraavissa ympäristönäkökohdissa: sähkönkulutuksessa, jätteiden lajittelussa ja kuljetuksissa (potilas ja materiaali). Osastot arvioivat, että heidän toimintansa ja vaikutusmahdollisuutensa saattavat olla merkittäviä seuraavissa ympäristönäkökohdissa: työmatkat, jätemäärät, tavarahankinnat, lääkkeet, kemikaalit, työasiamatkat, lämmön- ja vedenkulutus. Toteutettu ympäristökatselmus ja sen pohjalta valmisteltava ympäristöohjelma vuonna 2011 perustuvat niin sanotusti kevennettyyn ympäristöjärjestelmään, joka ei tähtää sertifiointiin. Ympäristökatselmus on rakennettu soveltaen kansainvälisen standardointijärjestön ISO:n (International Organization for Standardization) ISO 14001 - standardia ja EMAS-asetusta (European Community Eco-management and Audit Scheme), joka on EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmäasetus Terveyskeskuksessa ei ole kytketty ympäristöasioita henkilöstön palkitsemisjärjestelmiin. Terveyskeskuksen ekotoiminnan organisointi on seuraavanlainen: terveyskeskuksen ympäristöasioiden ympäristötyöryhmän eri osastojen jäsenet toimivat oman osastonsa ympäristöasioiden yhdyshenkilöinä Miten ympäristöasiat on otettu huomioon sidosryhmäyhteistyössä? Terveyskeskuksessa ympäristöasiat otetaan aina tarpeen mukaan huomioon sidosryhmäyhteistyössä. Terveyskeskuksen perustehtävä on helsinkiläisten terveyden edistäminen, johonka kuuluu olennaisesti myös terveellinen ympäristö 2. Omaan ydintoimintaan liittyvät merkittävät ympäristönsuojelun tavoitteet Terveyskeskuksessa ei ole asetettu omaan ydintoimintaan liittyviä merkittäviä ympäristönsuojelun tavoitteita. Terveyskeskuksen kokonaisenergiankulutuksen vähentämistavoite vuodelle 2011 on
2 prosenttia vuoden 2010 kulutuksesta. Puutteellisten seurantatietojen vuoksi täsmällistä kwh määrää ei voida ilmoittaa. Kiinteistöviraston ilmoittama luku: Tällä hetkellä tiedossa oleva lähtötaso vuonna 2009 ominaiskulutukset terveydenhuoltorakennuksista on 193,3/87,5 kwh/m 2. Terveyskeskuksella ei ole tarkempaa tietoa siitä mitkä ovat lähtötason terveydenhuollon rakennukset. Terveyskeskuksessa ei ole asetettu muita ympäristönsuojelun tavoitteita. 3. Energiankulutukseen ja ilmastoasioihin liittyvät tavoitteet Terveyskeskuksen keskeiset toimenpiteet energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi muutokset toimintatavoissa kuten valojen sammuttaminen, ikkunoiden ja ulko-ovien kiinni laittaminen, veden kulutuksen vähentäminen, mahdollisuuksien mukaan varaustilassa olevien laitteiden sammuttaminen, kopioinnin vähentäminen, laitteiden oikea käyttö tilakohtaiset ohjeistukset käyttäjille yhteistyö HKR:n kanssa energiakatselmuksissa sekä seuranta- ja kulutustietojen hankinnassa ja hyödyntämisessä energian säästämiseksi sisäilman lämmössä ja muissa energiankulutukseen liittyvissä ongelmissa viivytyksetön yhteydenotto isännöitsijään. esimerkiksi lämmitysongelmat, ei lisätä sähköpattereita toimistotiloihin vaan säädetään talon omaa lämmitysjärjestelmää sopivaksi. energiatehokkaat ratkaisut kiinteiden koneiden, laitteiden sekä järjestelmien hankinnassa (esim. tietokoneet), hankintaohjeiden noudattaminen energiatehokkuuden osalta, oikean käytön varmistaminen Jotta kokonaisenergiankulutuksen vähentäminen olisi mahdollista, kaupungin rakennuksissa tyypillisesti vaikuttavien käyttäjien, ylläpitäjien ja kiinteistönhuollon välinen yhteistyö rakennusten oikeanlaisen ylläpidon ja käytön aikaansaamiseksi on erittäin tärkeää. Asetetut energiatehokkuus- ja säästötavoitteet syntyvät vain eri toimijoiden yhteistyön seurauksena. Terveyskeskuksella on energiansäästösuunnitelma, johon kuitenkaan yksilöityjä kulutustietoja kaikista terveyskeskuksen kohteista ei ole saatavissa. Sama päämittari voi mitata energian kulutusta useasta eri kiinteistöstä ja kaikki kiinteistöt eivät ole saman hallintokunnan alaisuudessa. Energiankulutus ei siis kohdistu vain yhteen osastoon tai toimijaan vaan jakautuu usealle käyttäjälle. Tarkempi kulutustietojen kerääminen vaatii keskitetyn järjestelmän energian kulutuksen seurantaan. Terveyskeskus on osallistunut PEK-työryhmän (Parhaat energiatekniikan käytännöt) työskentelyyn kaupunkitasolla. Työryhmän tarkoitus on etsiä energiansäästökohteita Helsingin kaupungin toimintaan ja kokonaisvaltaiseen energiankulutuksen vähentämiseen. 4. Jätehuolto ja jätteen synnyn ehkäisy Terveyskeskukseen on kehitetty jätehuoltoprosessikaaviomalli. Prosessissa on kuvattu jäteketjun toimijat ja eri jätelajit yhdyskunta-, erityis-, ongelma-, sähkö- ja elektroniikkajätteet (SER). Vuoden 2009 terveyskeskuksen jätejakeiden lajitteluprosentti on kuvattu kuviossa 1.
Terveyskeskuksen osastojen nimetyissä toimipisteissä otettiin käyttöön jätehuoltoprosessin kuvaus ja siihen tehdään tarvittavat työpistekohtaiset täsmennykset. Tämän lisäksi terveyskeskuksen osastojen käyttöön laaditaan yhtenäiset jätteiden lajitteluohjeet yhteistyössä terveyskeskuksen ympäristötyöryhmän, kaupungin ympäristökeskuksen ja sosiaaliviraston kanssa. Jätehuoltoprosessin kuvaamisella ja yhdenmukaisten jätteiden lajitteluohjeiden avulla terveyskeskuksen jätteiden lajittelu tehostuu ja lajittelemattoman jätteen osuus mahdollisesti vähenee. Jätemäärien vähentämiseen on kiinnitetty huomiota ja todettu että jätemäärien vähentämiseen on puututtava jo esineen tai tavaran ostovaiheessa. Konkreettisia jätemäärien vähentämiseen suunnattuja toimenpiteitä on melko mahdotonta enää tehdä loppukäyttäjän ominaisuudessa. Jätteiden lajittelu on selkeästi sellainen toimenpide johon käyttäjät voivat vaikuttaa. Jätemäärien vähentäminen vaatii selkeän linjaratkaisun joka ohjaa myös tavaroiden ostotoimintaa, ja vähentää näin jätteiden syntymistä. Jätejakeiden lajitteluprosentti terveyskeskuksessa vuonna 2009 KUVIO 1. Jätejakeiden lajitteluprosentti terveyskeskuksessa vuonna 2009. Lähde: Ekotukikysely 2009, ympäristökeskus. Jätemääriä ei ole pystytty toteamaan riittävällä tarkkuudella koska jätettä ei mitata painon mukaan tyhjennysten yhteydessä. Tyhjennykset toteutuvat käyntikertojen mukaan. Jätemäärien ei ole voitu todeta pienentyneen. Raportointimallia ja seurantamittaria ei ole luotu. Kustannusten osalta Terken maksamat kustannukset ovat raportoitavissa. Terken maksamat jätehuoltokustannukset ovat kasvaneet vuodesta 2006 kuvio 2.
Jätemäärien seurantaa ja siitä aiheutuvaa raportointimallia ei ole luotu. Asiaa on selvitetty kiinteistöviraston kanssa, tarvittavat mittarit / mittalaitteet vaativat laiteinvestointeja joihin ei ole varauduttu Terkessä eikä kiinteistövirastossa. KUVIO 2. Terken maksamat jätteenkäsittelykustannukset vuosina 2005-2010 Lähde: Kirjanpitojärjestelmä AdeEko, Markku Huuki 5. Hankinnat ja kuljetukset Terveyskeskuksen hankinnat perustuvat pääosin kaupungin yhteishankintayksiköiden kilpailuttamiin sopimuksiin ja näitä kilpailutettaessa ja sopimuksia tehtäessä yhteishankintaelimet ottavat ympäristönäkökohdat huomioon (esim. energiankulutus ja autojen päästöt). Kuljetuspalveluja sisältävissä terveyskeskuksen hankinnoissa (kotihoidon kauppapalvelut ja päiväsairaalakuljetukset) on tarjoajan edellytyksiä koskeviin vaatimuksiin ja päiväsairaalakuljetusten osalta myös vertailuperusteisiin sisältynyt ympäristötekijöitä. Terveyskeskuksen oma autokalusto huolletaan säännöllisesti, joten autojen päästöt ovat vähäisemmät. Autojen huoltokorjaamot toimittavat esim. moottoriöljyt, freonit, hydrauliikkaöljyt ja jäähdytinnesteet valvotusti eteenpäin ongelmajätelaitokselle samoin kuluneet renkaat menevät kierrätykseen. Terken kuljetusyksikön henkilöstö on koulutettu taloudellisen ajon ja ennakoivan ajon kursseilla. Ostopalveluissa käytetään liikennöitsijöitä, joiden autokalusto on uusi. 6. Ympäristöriskit Hallintokunnan merkittävimmät ympäristöriskit ovat jätehuolto (ongelmajätteet) ja polttoainepäästöt kuljetuksista(potilaat ja materiaalit).
Ympäristöriskejä ei ole näiden osalta kartoitettu, mutta näiden toimintojen merkittävät ympäristövaikutukset on tiedostettu.