Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Jouko Nieminen TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Alueelliset talousnäkymät Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) 16001 Telekopio (09) 1606 3666 1/2011 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jouko Nieminen Kehittämispäällikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika 3.3.2011 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Tiivistelmä Katsauksessa tarkastellaan ELY-keskusalueiden ja niiden seutukuntien talouden ja työllisyyden nykytilaa ja lähiaikojen kehitysnäkymiä. Arvioinnin tuottajia ovat olleet ELY-keskukset ja muut alueelliset asiantuntijat. Katsaus laaditaan kaksi kertaa vuodessa. Tämän katsauksen arviot kuvastavat tilannetta kuluvan vuoden helmikuun puolessa välissä. Talouden ja työllisyyden näkymät ovat lähes koko maassa odottavan myönteiset. Toteutunut kehitys on vastannut pitkälle edellisen katsauksen arvioita eli talous on kasvussa ja työttömyys laskusuunnassa. Kasvuodotukset ovat kuitenkin vielä maltilliset, mikä näkyy mm. teollisuuden investointien vähäisyytenä. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois-Karjalassa, jossa taantumasta toipuminen on nopeaa. Meriteollisuuden vaikea tilanne näkyy parhaillaan Turun seudulla ja heikentää odotuksia myös Rauman ja Porin seutukunnissa. Tämän hetken tilanteen arvioidaan olevan vuoden takaiseen parempi 59 seutukunnassa ja ennallaan neljässä seutukunnassa. Turun ja Varkauden tilanteet ovat nyt heikommat kuin vuosi sitten. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan paranevan 53 seutukunnassa ja vuoden sisällä 59 seutukunnassa. Heikkenevää kehitystä ei ennakoida missään seutukunnassa, vaikkakin uhkakuvia on matkapuhelinteollisuudessa. Nokian suunnitelmien täsmentymistä odotetaan varsinkin Oulun, Tampereen, Salon ja Helsingin seutukunnissa. Erityisen ripeää kehityksen ennakoidaan olevan lähiaikoina Joensuun, Pielisen-Karjalan ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Vuoden kuluessa vahvaa kehitystä on myös Kemi-Tornion, Raahen, Vaasan, Kuopion, Keuruun ja Jämsän seuduilla. Kaivosteollisuuden kasvu heijastelee myönteisesti monilla Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla. Positiivisia alueellisia vaikutuksia on kauppakeskusinvestoinneilla Kuopion, Kouvolan ja Porin seuduilla. Matkailun merkitys on kasvussa monissa Itä- ja Pohjois-Suomen seutukunnissa. Vaikka työttömyysaste onkin laskusuunnassa, monilla alueilla työttömyysjaksojen pitkittyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu ovat huolestuttavia. Työvoiman saatavuus ei ole tällä hetkellä merkittävä ongelma lukuun ottamatta sosiaali- ja terveysalaa. Eläköitymisen ja työvoiman kysynnän piristymisen myötä työvoiman saatavuuskin heikkenee. TEM:n yhteyshenkilönä: Konserniohjausyksikkö / Toimialapalvelu Esa Tikkanen, puh.050 040 549 ELY-keskusten yhteyshenkilö: Jouko Nieminen, e-mail; jouko.nieminen(at)ely-keskus.fi, puh 040 770 3010 Asiasanat Seutukuntien kehitysnäkymät, aluetalous,aluekehitys, elinkeinoelämä,työllisyys ISSN 1799-2664 Kokonaissivumäärä 219 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN 978-952-227-501-1 Hinta - Kustantaja
Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Regionala ekonomiska utsikter Alexandersgatan 4 00170 HELSINGFORS PB 32 00023 STATSRÅDET Telefon 010 606 000 Telefax (09) 1606 2166 1/2011 Författare Jouko Nieminen Utvecklingschef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland Publiceringstid 3.3.2011 Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Regionala ekonomiska utsikter våren 2011 Referat I I översikten granskas nuläget för ekonomin och sysselsättningen samt utvecklingsutsikterna för de närmaste tiderna inom närings-, trafik- och miljöcentralernas områden och deras ekonomiska regioner. Bedömningen har gjorts av närings-, trafik- och miljöcentralerna och andra regionala experter. Översikten sammanställs två gånger per år. Be-dömningarna I denna översikt reflekterar situationen i mitten av februari i år. Utsikterna för ekonomin och sysselsättningen är avvaktande positiva i nästan hela landet. Den utveckling som skett har i hög grad motsvarat bedömningarna i föregående översikt, dvs. ekonomin växer och arbetslösheten avtar. Till-växtförväntningarna är dock fortsättningsvis måttliga, vilket bl.a. märks av de begränsade industriinvesteringarna. Mest positiva är förväntningarna i Norra Karelen, där återhämtningen från recessionen är snabb. Det svåra läget inom marinindustrin märks för närvarande i Åboregionen och det försvagar förväntningarna även i Raumo och Björ-neborgs ekonomiska regioner. Nuläget bedöms vara bättre än ett år tillbaka i 59 ekonomiska regioner och som förut i fyra ekonomiska regioner. Läget i Åbo och Varkaus är nu svagare än för ett år sedan. En förbättring i näringslivsläget väntas inom följande halvår i 53 ekonomiska regioner och inom ett år i 59 ekonomiska regioner. En svagare utveckling väntas inte i nå-gon ekonomisk region, även om det finns hotbilder i mobiltelefonindustrin. En precisering av Nokias planer väntas i synnerhet i Uleåborgs, Tammerfors, Salo och Helsingfors ekonomiska regioner. En speciellt snabb utvecklings väntas under den närmaste tiden i Joensuu, Pielinen-Karelens och Norra Satakunta ekonomiska regioner. Under året kommer utvecklingen att vara stark även i regionerna Kemi-Torneå, Brahestad, Vasa, Kuopio, Keuruu och Jämsä. Gruvindustrins tillväxt återspeglas positivt i många regioner i östra och norra Finland. Investeringar i affärscentrum har positiva regionala effekter i Kuopio, Kouvola och Björneborgs regioner. Turismens betydelse ökar i många eko-nomiska regioner i östra och norra Finland. Även om arbetslöshetsgraden är nedåtgående, är utdragna arbetslöshetsperioder och en ökad strukturell arbets-löshet oroväckande i många regioner. Tillgången på arbetskraft är inte för närvarande något större problem, för-utom inom social- och hälsovården. På grund av pensioneringar och en livigare efterfrågan på arbetskraft kommer även tillgången på arbetskraft att försvagas. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Koncernstyrningsenheten/Branschtjänst/Esa Tikkanen, tfn 050 040 549 Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Jouko Nieminen, e-post: jouko.nieminen(at)ely-keskus.fi, tfn 040 770 3010 Nyckelord Utvecklingsutsikterna för de ekonomiska regionerna, regional ekonomi, regionutveckling, näringsliv, sysselsättning ISSN 1799-2664 Sidoantal 219 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN 978-952-227-501-1 Pris - Förläggare
Sisällysluettelo Saatteeksi...6 Yhteenveto...8 Kaakkois-Suomen ELY-keskus...13 Kouvolan seutukunta... 18 Kotka Haminan seutukunta... 20 Imatran seutukunta... 21 Lappeenrannan seutukunta... 23 Liite 1: Keskeisiä tilastotietoja, koko maa, ELY-keskukset ja seutukunnat... 25 ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5
Saatteeksi Alueelliset talousnäkymät -katsaus on kaksi kertaa vuodessa päivitettävä julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten ja muiden keskeisten aluekehittäjien näkemykset alueiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Tämän katsauksen tiedot tuotettiin tammi-helmikuussa 2011. Alueelliset arviot ja analyysit on toteutettu ELY-keskusten johdolla. ELY-keskukset hyödynsivät arvioissaan useiden eri aluekehittäjien näkemyksiä ja arvioita. Monissa ELY-keskuksissa toteutettiin osana katsauksen laatimisprosessia aluetoimijoiden yhteinen paneeli, jossa osallistujat yhdessä pohtivat ELY-keskusalueen ja sen seutukuntien nykytilaa, tulevaisuutta ja tarvittavia toimenpiteitä. Alueiden arvioinnissa on kolme ajankohtaa: 1) Arvio nykytilasta vuoden takaiseen tilanteeseen 2) Tilanne 6 kk:n kuluttua nykytilaan 3) Tilanne vuoden kuluttua nykytilaan Arviointikohteita ovat elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehitys, työttömyyden määrä ja rakenne sekä osaavan työvoiman saatavuus. Arviointiasteikko on viisiportainen, jossa vaihtoehdot ovat: ++ Paljon parempi, + Parempi, 0 Ennallaan/nykytasolla, Heikompi, Paljon heikompi Aluekohtaisia tulevaisuuden kehitysarvioita tulkittaessa on syytä huomioida, että alueen kehitysnäkymiä verrataan suhteessa alueen nykytilaan ja aiempaan kehitykseen. ELYkeskusaluetta tai seutukuntaa verrataan siis itseensä eikä toisiin alueisiin tai esim. koko maan keskimääräiseen kehitykseen. ELY-keskusten vastuutahot katsauksen laatimisessa ovat olleet: Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Pirkanmaa Häme Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa projektipäällikkö Sasu Pajala työmarkkina-analyytikko Juha Pusila, erikoissuunnittelija Petri Pihlavisto ylijohtaja Marja Karvonen, tutkija Merja Mannelin tutkimuspäällikkö Juhani Turtiainen erikoissuunnittelija Markku Paananen erikoistutkija Niilo Melolinna kehittämispäällikkö Marja Aro strategiapäällikkö Juha Kaipiainen strategiapäällikkö Pekka Myllynen kehitysjohtaja Eija Heinonen erikoistutkija Timo Takala tutkija Jorma Höykinpuro, projektipäällikkö Olli Peltola kehittämispäällikkö Juha Levy 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Kainuu Lappi strategiapäällikkö Juha Puranen strategiapäällikkö Tuija Ohtonen, tutkija Tuula Uusipaavalniemi Katsauksen koostamisesta on vastannut kehittämispäällikkö Jouko Nieminen Varsinais- Suomen ELY-keskuksesta. Turussa 21.2.2011 Jouko Nieminen ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7
Yhteenveto Talouden ja työllisyyden näkymät ovat lähes koko maassa varsin myönteiset. Yleisesti ilmapiiriä kuvataan odottavan positiiviseksi. Myönteistä kokonaiskuvaa varjostavat uutiset matkapuhelinteollisuudesta sekä meriteollisuudesta. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois- Karjalassa, jossa taantumasta toipuminen on nopeaa. Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät Tämän hetken tilanteen arvioidaan olevan vuoden takaiseen parempi 59 seutukunnassa ja ennallaan neljässä seutukunnassa. Turun ja Varkauden tilanne on nyt heikompi kuin vuosi sitten. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan paranevan 53 seutukunnassa ja vuoden sisällä 59 seutukunnassa. Heikkenevää kehitystä ei ole odotettavissa missään seutukunnassa. Tilanteet saattavat muuttua nopeasti ja esimerkiksi Nokian suunnitelmien täsmentymistä odotetaan varsinkin Oulun, Tampereen, Salon ja Helsingin seutukunnissa. Meriteollisuuden vaikea tilanne heijastelee ennen muuta Turun, Rauman ja Porin seutukuntiin. Erityisen ripeää kehityksen ennakoidaan olevan lähiaikoina Joensuun, Pielisen-Karjalan ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Vuoden kuluessa on vahvaa kehitystä myös Kemi- Tornion, Raahen, Vaasan, Kuopion, Keuruun ja Jämsän seuduilla. Kaivosteollisuuden kasvu heijastelee myönteisiin arvioihin monilla Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla. Merkittäviä kauppakeskusinvestointeja toteutetaan Kuopion, Kouvolan ja Porin seuduilla. Matkailuun investoidaan useissa Itä-Suomen seutukunnissa. Useissa seutukunnissa on pitkälle vietyjä investointisuunnitelmia niin tuuli- kuin bioenergian osalta. Työttömyyden määrä ja rakenne Työttömyys on laskenut koko maassa. Turun seutukunnassa työttömyyden lasku on ollut muuta maata hitaampaa. Vaikka työttömyysaste onkin laskusuunnassa, monilla alueilla työttömyysjaksojen pitkittyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu ovat huolestuttavia. Puolen vuoden sisällä työttömyyden helpottumista odotetaan 50 seutukunnassa ja vuoden kuluessa 52 seutukunnassa. Työttömyys nousee kesällä kausiluonteisesti mm. Tunturi- Lapissa ja muissa matkailuun tukeutuvissa seutukunnissa. 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Osaavan työvoiman saatavuus Työvoiman saatavuus ei tällä hetkellä ole merkittävä ongelma. Eläköitymisen ja työvoiman kysynnän piristymisen myötä työvoiman saatavuuskin heikkenee ja puolen vuoden kuluttua saatavuuden ennakoidaan vaikeutuneen 13 seutukunnassa ja vuoden kuluttua 40 seutukunnassa. Sosiaali- ja terveydenhoitoala pysyy edelleen työvoiman saatavuuden kannalta vaikeana alana. Kaakkois-Suomi Teollisuus on päässyt selvästi yli suurimmista lomautuksista. Kaakkois-Suomen massaja paperiteollisuudessa jatkuvat edelleen tuotannon uudelleenjärjestelyt. Kuljetus ja varastointi on Kaakkois-Suomen valta-aloja. Kuljetusmäärät ovat kasvaneet tuntuvasti jopa ennätyslukuihin taantuman jälkeen. Positiivista virettä Kaakkois-Suomeen ovat tuoneet Venäjältä tulleet ostosmatkailijat ja lomalaiset. Myös meneillään olevat kaupan isot rakennushankkeet ja matkailuinvestoinnit sekä tie- ja ratarakennus ovat piristäneet tuotantoelämää ja työllisyyttä. Työttömyys on laskenut kymmenisen prosenttia taantuman lukemista. Ongelmallinen piirre on pitkään jatkuvan työttömyyden lisääntyminen. Vaikka nuorisotyöttömyys on helpottanut, ammattiin valmistuvien sijoittuminen työelämään on edelleen osaksi hankalaa. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9
Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Elinkeinoelämä odotukset syksylle 2011 Nykytasolla (15) Parempi (49) Paljon parempi (4) Torniolaakso Rovaniemi Itä-Lappi Kemi-Tornio Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Työttömyys odotukset syksylle 2011 Heikompi (2) Nykytasolla (16) Parempi (48) Paljon parempi (2) Torniolaakso Kemi-Tornio Rovaniemi Itä-Lappi Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11
Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Työvoiman saatavuus odotukset syksylle 2011 Heikompi (13) Nykytasolla (49) Parempi (6) Torniolaakso Rovaniemi Itä-Lappi Kemi-Tornio Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Imatran seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Lappeenrannan seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Kouvolan seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Suomenniemi Imatran sk Ruokolahti Rautjärvi Parikkala Iitti Kouvolan sk Kouvola Taipalsaari Savitaipale Lemi Lappeenranta Lappeenrannan sk Luumäki Imatra Hamina Miehikkälä Kotka-Haminan sk Kotka Virolahti Pyhtää Kotka-Haminan seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella asui vuoden 2010 lopussa 316 072 asukasta. Vuoden aikana vähennystä oli 564 henkilöä. Vuonna 2009 Kaakkois-Suomessa oli 18 648 yritysten toimipaikkaa. Joulukuussa 2010 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13,6 %, ja työttömiä työnhakijoita oli 19 336. Kaakkois-Suomi Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + + + Työttömyyden määrä ja rakenne + + + Osaavan työvoiman saatavuus 0 0 0 Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13
Vaikka valtakunnalliset tuotantoluvut ja viennin kehitys osoittavat syvimmän taantumavaiheen jäämistä taakse, euromaiden talouden ongelmat ja yleinen markkinoiden epävarmuus vaikuttavat tuotannon kehitysnäkymiin. Valtiontalouden kiristynyt rahoitustilanne kaventaa kotimaisia investointi- ja kulutusmahdollisuuksia. Samaan suuntaan vaikuttavat myös kuntatalouden rahoitusvaikeudet. Kaakkois-Suomessakin useassa kunnassa rahoituksen epätasapaino heijastuu palveluihin, investointihankkeisiin ja myös kuntien henkilöstön määrään. Positiivista virettä Kaakkois-Suomeen ovat tuoneet Venäjältä tulleet ostosmatkailijat ja lomalaiset. Myös meneillään olevat kaupan isot rakennushankkeet ja matkailuinvestoinnit sekä tie- ja ratarakennus ovat piristäneet tuotantoelämää ja työllisyyttä. Työttömyys on laskenut kymmenisen prosenttia taantuman lukemista. Ongelmallinen piirre on pitkään jatkuvan työttömyyden lisääntyminen. Vaikka nuorisotyöttömyys on helpottanut, ammattiin valmistuvien sijoittuminen työelämään on edelleen osaksi hankalaa. Toimialojen tuotannon ja työllisyyden näkymät Teollisuus on päässyt selvästi yli suurimmista lomautuksista. Kuitenkin yt -neuvotteluja käydään edelleen monella toimialalla ja myös viime aikoina on työvoimaa jonkin verran irtisanottu. Kaakkois-Suomen massa- ja paperiteollisuudessa jatkuu edelleen tuotannon uudelleenjärjestelyn tilanne. Odotettavissa on alan työvoiman tuleviakin vähennyksiä eivätkä joidenkin yksiköiden sulkemiset ole vaihtoehtojen ulkopuolella. Vuonna 2000 toimialalla työskenteli Kaakkois-Suomessa lähes 12500 henkeä. Vuonna 2010 työvoimaa oli Etlan arvion mukaan 5600. Koko maan alan työpaikoista oli Kaakkois-Suomen osuus 32,5 % vuonna 2000 ja 23,7 % vuonna 2010. Kaakkois-Suomi on siten menettänyt asemiaan tuotannon sijaintipaikkana, mutta on edelleen maan tärkeimpiä tuotantoalueita. Metalliteollisuus menetti vuosien 2007-2010 aikana arvion mukaan yli 800 työpaikkaa. Ala on nyt päässyt taantuman aikaisista lomautuksista suurimmaksi osaksi eroon tilauskannan vahvistuttua. Ennusteen mukaan alan työllisyys kyetään lähiaikoina säilyttämään melko hyvin. Elintarviketeollisuus työllisti vuonna 2010 arvion mukaa 1600 henkeä. Ala on menettänyt viime aikoina työpaikkoja keskimäärin vajaan sadan hengen vuosivauhtia. Vähenevän kehityksen ennustetaan jatkuvan, kuitenkin hieman hidastuen. Kuljetus ja varastointi on Kaakkois-Suomen valta-aloja. Kuljetusmäärät ovat kasvaneet tuntuvasti jopa ennätyslukuihin taantuman jälkeen. Venäjälle suuntautuvat tavaravirrat pitävät tilanteen ainakin lähiaikoina tällä kohonneella tasolla, joskin kilpailu vaikuttaa joidenkin yritysten toimintaan. Kotkan ja Haminan satamien yhdistämispäätös on jo tuonut lisävirettä satamatoimintoihin. 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Rakentamisen ja kaupan näkymät ovat hyvät. Maa- vesirakentamista ovat vilkastuttaneet valtatie 6:n työt Etelä-Karjalassa ja Lahti-Vainikkala radan parannustyöt. Tämän vuoden lopulla käynnistyvät Etelä-Kymenlaaksossa E18 tien työt, jotka työllistävät lähiaikana myös suunnittelutoimialaa. Rakentamista ovat piristäneet myös erilaiset kaupan ja matkailun investointihankkeet. Kouvolan seudulla ollaan suuren Tervaskankaan kauppakeskuksen maanrakennus- ja perustustyövaiheessa. Muitakin kauppakeskussuunnitelmia on vireillä. Etlan ennuste näkee myös talonrakennuksen työllisyyden kasvavan. Kaupan ala säilytti taantumassa työllisyyttään melko hyvin. Alan työpaikat kuitenkin vähenivät lähes 500 henkeä jaksolla 2007-2010. Lähivuodet kääntäisivät ennusteen mukaan nettotyöllisyyden kasvuun. Uusia liiketiloja on valmistunut ja meneillään olevat suuret kauppakeskushankkeet ovat tarjoamassa lähivuosina merkittävästi uusia työpaikkoja mm. Kouvolan seudulle. On vaikeampi nähdä miten nämä uudet kauppakeskittymät vaikuttavat jo toimiviin kaupan yksiköihin ja alan kokonaistyöllisyyteen. Kasvava työpaikkakehitys vaatii liikevaihdon kasvua, ei pelkkää ostajien virran kääntelyä. Kaakkois-Suomen oma väestö on kaiken aikaa vähentynyt, joten sen mahdollisesti lisääntyvä kulutuskaan ei luo kovin suurta uutta kysyntää. Vauhdittajaa odotetaankin alueen ulkopuolelta tulevasta kysynnästä. Kaupan yhtenä pilarina on Venäjältä suuntautuva ostosmatkailu, joka on ollut kasvussa ja josta Kaakkois-Suomi saa huomattavan osan. Maantieyhteyksien lisäksi nopeutunut junayhteys Pietariin hyödyttää Kaakkois-Suomea ja erityisesti Kouvolan seutua. Toinen ulkopuolisen kysynnän lähde on mökkimatkalaiset. Lisäkysyntää voi syntyä myös siitä, että kaakkois-suomalaiset käyttävät enemmän oman alueensa liiketarjontaa vaikkapa Lahden ja pääkaupunkiseudun sijasta. Kauppa ja matkailu ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa. Myös matkailuala luottaa Venäjältä tulevaan kysyntään. Lappeenrannan Rauhan alueen matkailukompleksiin valmistuu kaiken aikaa uutta majoitus- ja palvelutarjontaa ja myös Imatran seudulla on kasvatettu kapasiteettia. Etlan ennuste ei kuitenkaan näe majoitus- ja ravitsemistoiminnan työllisyyden juuri kasvavan. Yritysten nk. yritysharava haastattelun mukaan 27 % haastatelluista yrityksistä (joita oli 9500) arvioi että kehitysnäkymät ovat seuraavan vuoden aikana paranemassa, 60 % pysyvän ennallaan ja 9 % heikkenevän. Tilanne vastaa valtakunnallista keskiarvoa. Työllisyyttään kasvattavia aloja ovat rakentamisen lisäksi lähinnä erilaiset yksityiset palvelut. Maa- ja metsätalous pysyy ennallaan ja on edelleen merkittävä työllistäjä alueella lähes 6000 työpaikallaan. Energiatuotannossa on kehitetty uutta. Ympäristön kannalta parempia ratkaisuja on toteutettu ja uusia on tekeillä, vaikkakin alueelle oli menetys kun UPM valitsi mahdollisesti rakennettavan biojalostamon kotimaiseksi sijaintipaikaksi Kuusankosken sijasta Rauman. Julkisella sektorilla on suuret paineet vähentää työllisten määrää mm. rahoitussyistä. Tämä näkyy mm. niin, että kaikkien eläkkeelle poistuvien tilalle ei palkata uutta henkilöä. Sosiaali- ja terveystoimialakaan ei Etlan ennusteessa saa juuri työpaikkalisäystä. On todennäköistä, että alan yksityiset palvelut tulevat kasvattamaan osuuttaan. Kasvava rajaliikenne aiheuttaa poikkeuksen muutoin vähenevään julkisen sektorin henkilöstön. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15
Rajavartiosto on palkkaamassa lisähenkilökuntaa ja myös tulli arvioi, että vähennyksiä ei kohdenneta Kaakkois-Suomeen. Työttömyystilanne Viimeisimmän taloustaantuman matalin kohta on eri mittareiden mukaan ohitettu. Ei ole kuitenkaan vielä siirrytty kovin vakaiden näkymien aikaan. Joka tapauksessa työttömyysluvut kääntyivät laskuun vuoden 2010 aikana. Merkittävä osa tästä työttömyyden laskusta on lomautusten vähennystä. Enimmillään lomautettuja oli yli 10 prosenttia kaikista työttömistä ja lisäksi nk. ryhmäilmoituksilla lomautettuja saman verran. Yhteensä lomautettuja oli joinakin kuukausina yli 5000. Vuoden 2010 lopulla määrä oli pudonnut runsaaseen tuhanteen. Muu työttömyys ei ole hellittänyt yhtä paljon. Muiden kuin lomautettuna olevien työttömien määrä oli marraskuussa 2010 350 henkeä eli 2,2 % alempi kuin vuotta aikaisemmin. Lomautusten käyttö taantumassa työkustannusten säästökeinona on ollut sillä tavoin järkevä, että on ehkä vältetty suoria irtisanomisia ja työn uudelleen käynnistäminen on ollut työpaikoilla sujuvaa lomautustarpeen väistyttyä. Parantuneet tuotantonäkymät ovat palauttaneet lomautettuja takaisin töihin, mutta samalla muu rekrytointi on ollut kohtalaisen varovaista. Koska toimialojen nettotyöllisyys ei Kaakkois-Suomessa olennaisesti kasva, uusia työmahdollisuuksia avautuu pääasiassa eläkkeelle poistuman avulla, yksittäisellä toimialalla tai työpaikalla myös vaihtuvuuden avulla, mutta kyse on tällöin vain henkilöiden vaihtumisesta. Lomautukset painottuivat selvästi teollisuuteen ja kuljetuksiin ja yleensä aloille, joissa valtaosa työntekijöistä on miehiä. Tämä nosti miesten työttömyyttä, naisten työttömyys kasvoi taantumassa selvästi vähemmän. Pahimman taantumavaiheen aikana vuonna 2009 miehiä oli työttömänä yli 50 % enemmän kuin ennen taantumaa, näistä suuri osa lomautettuja. Naisten työttömyys kasvoi vain runsaat 10 %. Kummankin sukupuolen työttömyys on kääntynyt laskuun, miesten hieman nopeammin kuin naisten. Kuitenkin marraskuussa 2010 miehiä oli työttömänä edelleen 2500 henkeä enemmän kuin ennen taantumaa, naisia viitisensataa. Miesten tulevaa työllisyystilannetta kohentaa mm. rakennustoiminnan pysyminen vilkkaana ja teollisuuden näkymien parantuminen. Nuorten työttömien määrä lisääntyi Kaakkois-Suomessa taloustaantumana aikana 60 % taantumaa edeltävästä ajasta. Kasvu oli huomattavasti suurempi kuin kokonaistyöttömyyden kasvu. Kesällä 2010 määrä alkoi laskea edellisvuoteen. Loppuvuonna 2010 nuoria työttömiä oli n. 15 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta yli 30 % enemmän kuin ennen taloustaantumaa. Ts. nuorten työttömyys on noussut korkeammalle tasolle eikä ole ainakaan vielä toipunut taantuman vaikutuksista. Tilanne paranee tulevaisuudessa jonkin verran, mutta ei nopeasti. Pitkittynyt työttömyys on tullut työmarkkinoiden ongelmaksi. Pitkäaikaistyöttömien määrä laski pitkään, mutta taantuman yhteydessä irtisanomisia on suunnattu paljon nk. eläkeratkaisuun 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
pääseviin työntekijöihin. Monella on ennen eläkkeelle siirtymistä edessä pitkäaikainen työttömyys. Pitkäaikaistyöttömien (vähintään yhden vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleet) määrä laski vuoden 2000 marraskuun luvusta 6896 vuoden 2008 marraskuun lukuun 3265, eli yli puolittui. Samalla jaksolla kokonaistyöttömyys väheni paljon vähemmän: 35 %. Kun kokonaistyöttömyys alkoi vähentyä keväällä 2010, pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut. Syksyllä 2010 määrä on ollut viidenneksen suurempi kuin edellisvuonna. Vuoden 2010 aikana kuukausittain on alkanut keskimäärin 314 uutta pitkäaikaistyöttömyysjaksoa ja päättynyt 277. Samalla 50 vuotta täyttäneiden osuus kaikista työttömistä on hieman suurentunut. Pitkäaikaistyöttömyys tulee on myös lähitulevaisuuden ongelma: määrä vähenee pääasiassa eläkkeelle siirtymisen avulla, mikä tapahtuu verraten hitaasti. Työvoiman saatavuus Suhteellisen korkealla olevan työttömyyden vuoksi työvoiman saatavuus on pysynyt edelleen hyvänä: työtä etsivien joukossa on sekä nuoria koulutuksesta valmistuneita että työelämässä jo pitkään olleita ammattilaisia. Syyskuussa 2010 Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli avoinna kaikkiaan 2600 työpaikka, joista toimistojen arvioinnin mukaan 63 paikkaa (2,4 %) oli vaikeasti täyttyviä. Vaikka vaikeasti täyttyvien paikkojen osuus on pieni, hieman laskeneen työttömyyden myötä työvoiman saantivaikeudet ovat jonkin verran lisääntyneet. Vuosi sitten vaikeasti täyttyviä työpaikkoja oli 2,2 %. Työvoiman saannin vaikeudet ovat luonteeltaan samankaltaiset kuin perinteisesti Kaakkois-Suomessa: joitakin erikoisammattilaisia tai vaikkapa osa-aikatyöntekijöitä on väliin vaikea löytää, mutta kovin laajamittaisia vaikeuksia ei ole. Syyskuun arvioinnissa työvoiman saanti oli jonkin verran kiristynyt sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa (mm. sairaanhoitajista), kuljetustyössä, rakennusalalla sekä tieteellisen, teknisen yms. ammattiryhmän (mm. autoinsinöörejä ja liikenneopettajia) työssä. Vaikeudet työpaikkojen täyttymisessä johtuvat joko siitä että sopivia työntekijöitä ei ole tarjolla tai siitä, että työnhakijat eivät kiinnostu paikasta. Esimerkiksi tarjotun työn osaaikaisuus, yrittäjäluonteisuus tai hankalat työajat saattavat laskea halukkuutta vastaanottaa työ. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17
Kouvolan seutukunta Kouvola, Iitti Kouvolan seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa 95 069 asukasta. Vuoden aikana vähennystä oli 166 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli 5 861 yritysten toimipaikkaa. Joulukuussa 2010 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,4 %, ja työttömiä työnhakijoita oli 5 494. Kouvolan seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + + + Työttömyyden määrä ja rakenne + + + Osaavan työvoiman saatavuus 0 0 0 Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Kouvolan seutukunnan massa- ja paperiteollisuus elää edelleen muutoksen aikaa. Myllykoski Paper Oy on tehnyt päätöksen vähentää Kouvolan Myllykoskella sijaitsevasta tuotantolaitoksestaan 89 henkilöä, noin viidenneksen henkilökunnastaan. Yhtiössä on myös tehty myyntipäätös. Yhtiö päätyy UPM -konsernille, jos kauppa myöhemmin keväällä saa hyväksynnän. Sen jälkeinen tulevaisuus ei ole tiedossa. Kauppa on Kouvolan seudun merkittäviä toimialoja ja on menestynyt taantumankin aikana hyvin. Viime aikoina on sekä valmistunut että edelleen käynnissä laajoja investointeja, jota ovat rakennusvaiheessa työllistäneet merkittävästi myös alueen rakennusalan yrityksiä ja muita palvelun tarjoajia. Kouvolan keskustaan on remontoitu kauppakeskuksen tilat kävelykadun varteen. Nk. market -alueella S-ryhmän Prisman jo ennestään suuri myymälä on saanut laajan lisäosan. Kesko on rakentamassa Suomen kuudenneksi suurinta kauppakeskusta samaiselle Kouvolan ja Kuusankosken taajamien välissä olevalle alueelle. Maanrakennustöitä on urakoinut paikallinen yritys ja myös perustustöiden tekoon on valittu yrittäjä Kouvolan seudulta. Tähän uuteen keskukseen tulee kaikkiaan 90 liikettä ja 48 000 neliötä myyntitilaa. Investoinnin kokonaisarvo on n. sata miljoonaa euroa, rakennusaikainen työllisyysvaikutus tuhat henkilötyövuotta. Liikkeisiin arvioidaan syntyvän tuhat kaupan alan työpaikkaa. VR avasi venäläisen yhteistyökumppanin kanssa loppuvuonna 2010 uuden, aiemmasta selvästi nopeutuneen junayhteyden Helsingistä Pietariin. Junaliikenteen arvioidaan kasvavan huomattavasti ja lisävuoroja on suunnitteilla. Kouvola hyötyy yhteydestä edullisen sijaintinsa vuoksi ja mm. ostosmatkailun arvioidaan lisääntyvän. Matka Pietarista Kouvolaan vie vain parisen tuntia. Osittain tähän yhteyteen perustuen on ollut esillä alustava suunnitelma rakentaa uusi kauppa- ja hotellikeskus välittömästi Kouvolan aseman viereen Kouvolan keskustaan. Tax free -myynnissä Kouvola jää jälkeen muista Kaakkois-Suomen keskuksista. 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Myynti on ollut noin puolet Kotkan, kolmasosa Imatran ja kymmenesosa Lappeenrannan luvuista. Kouvolan seutukunnassa julkisen sektorin toiminnalla on suuri merkitys. Kuntien lisäksi isoja työllistäjiä ovat mm. varuskunnat ja valtion virastot. Vuoden 2008 työssäkäyntitilaston mukaan kuntasektorilla työskenteli 8243 henkeä, valtiolla 2572 ja valtionenemmistöisissä yhtiöissä 1817 henkeä. Vuodesta 2005 näiden sektoreiden työpaikat ovat jonkin verran vähentyneet (yhteensä 172 paikkaa). Vähenemiskehitys saa jatkoa. Kouvolan kaupunki on mm. lomauttamassa henkilökuntaansa talousvaikeuksien vuoksi ja aikoo jättää tulevaisuudessa merkittävän osan eläkkeelle siirtyvien työpaikoista täyttämättä. Iitin kunnan tilanne on suotuisampi. Valtiolla on myös selkeä pyrkimys vähentää henkilökuntansa määrää. Kouvolan seudun työttömyys oli marraskuussa 2010 laskenut vuoden takaisesta 9,7 % (koko Kaakkois-Suomessa 9,0 %). Iitin kunnassa vähennys on Kouvolaa suurempi ja myös työttömyysaste alempi (10,3 %, Kouvola 11,4 %). Laskusuunnasta huolimatta ollaan työttömyydessä suhdannetaantumaa edeltävään aikaan nähden korkeammalla tasolla. Kun vertailuna on marraskuu 2008, työttömiä on seutukunnassa 19 %, nuoria työttömiä 39 % ja pitkäaikaistyöttömiä 15 % enemmän. Kuitenkin vuoden takaisista taantuman huippuvaiheen luvuista nuorten työttömien määrä on vähentynyt yli 40 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä on sen sijaan kasvanut vuoden takaisesta 18 %. Työttömyyden kehitys on siten kaksijakoinen: kokonaistyöttömyys ja nuorten työttömyys on vähenemässä, mutta pitkittynyt työttömyys kasvamassa. Työttömyyden kokonaiskuvassa ollaan kuitenkin menossa hieman parempaan suuntaan. Vaikka mm. julkinen sektori tarjoaa aiempaa vähemmän työpaikkoja eikä teollisuuteen ja kuljetuksiinkaan ole juuri odotettavissa uusia työpaikkoja, mm. meneillään olevat kaupan laajentamishankkeet ja niitä tukevat palvelut pitävät positiivista suuntausta yllä. Nuorilla on silti vaikeuksia saada jalansijaa työmarkkinoista. Työvoiman saatavuus on ollut alueella hyvä. Syyskuun arvioinnissa kaikkiaan 594 TE -toimistossa avoinna olleesta paikasta 8 eli 1,3 % oli vaikeasti täyttyviä. Tilanne jatkunee samankaltaisena, joskin joitakin ammattilaisia tai osa-aikatyöntekijöitä voi olla jonkin verran hankalampi löytää. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19