Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011
1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa 75 % Metsien laadun muutoksen perusteella arviotuna E-Suomessa uhanalasia luontotyyppejä olisi 92 % pinta-alasta, alasta määrän muutoksen perusteella arviotuna 19 % Metsät elinympäristö i n. 2200 Punaisen kirjan lajille Metsälajit: Metsät ensisijainen elinympäristö 36 prosentille uhanalaisista lajeista - merkittävin yksittäinen elinympäristö. 108 hävinnyt 814 uhanalaista 776 silmälläpidettävää Metsät merkittävä ä elinympäristö i uhanalaisille ill sienille, ill nisäkkäille, nilviäisille, pistiäisille, kaksisiipisille, kovakuoriaisille ien Suomen lu uontotyyppi Lähde: Su uomen lajie en uhanalais suus 2010, uhanalais suus 2008
Metsälajien uhanalaisuuden aidot muutokset 2000-2010 Lähde: Suomen lajien uhanalaisuus 2010
Tilanne Suomessa ja sademetsissä on suhteessa suunnilleen sama. Kuvassa 100 uhanalaisen metsälajin esiintyminen metsäkasvillisuusalueittain. Hanski 2007 4
Metsien suojelutilanne Lähde: Luonnontila 2009 ME19 Lähde: Luonnontila 2009 ME19 Metsien suojelutase
2. Metsätalous ja luonnonhoito Luonnonhoidolla haetaan monimuotoisuuden lisäämistä perus talousmetsissä: Metsälakikohteet ja muuta arvokkaat luontokohteet (PEFC) Säästöpuiden ja lahopuun jättäminen Lehtipuiden osuuden kasvattaminen Vesiensuojelu: kunnostusojituksen suunnittelu ja suojakaistat METSO: luonnonhoitohankkeet ja määräaikainen suojelu Näitä tulee edelleen viedä eteenpäin osana metsätaloutta Sertifiointi S i (FSC) apuvälineenä? ä?
Metsiensuojelun mittakaava? Pienet suuret kytkeytyvyys: Metapopulaatioden ongelma
3. Luonnonläheisempi puuntuotanto Metsänhoitoa, joka ei perustu vain yhden puusukupolven mittaiseen kiertoon vaan metsä säilytetään metsänä Mahdollisuus lisätä talousmetsän monimuotoisuutta (rakenteellista, luontotyyppejä, maisematason toiminnallisuutta) Niin kutsuttu ekometsätalous, jatkuva kasvatus, erirakenteinen metsänhoito, peitteinen metsätalous... Ei poista luonnonhoidon ja metsätalouden reunaehtojen tarvetta! Ei kannata tehdä jokapaikannormia
Käytännössä: 3. Luonnonläheisempi puuntuotanto poimintahakkuita alikasvoksen säilyttäminen luonnollinen uudistaminen ko. paikan siemenistä kesähakkuiden välttäminen ojittamisen i ja maanmuokkauksen k välttäminen erirakenteisuuden suosiminen samat lahopuiden säästöpuiden ym samat lahopuiden, säästöpuiden ym. jättämissäännöt kuin avohakkuumetsätaloudessakin
Monipuolisempi metsänhoito Yhä suurempi osa (34 %) metsänomistajista monitavoitteisia (Metsänomistaja 2010-tutkimus) 44 % metsänomistajista kiinnostuneita vihreästä metsäsuunnitelmasta (von Boehm 2008) 69 % kansalaisista ei halua avohakkuita (Valkeapää ym. 2009) Myös puun tarve saattaa monipuolistua? MUTTA: Toistaiseksi alan osaamista ja palveluita tarjolla vain vähän Vaikka on mahdollista jo nykylainsäädännöllä, tulkinta ja asenteet ovat vaihtelevia
Monipuolisempi metsänhoito Muutoksen tuulia: Työryhmä esitti tammikuussa 2011 metsälainsäädännön muutosta ja metsienkäsittelyn vapauttamista Metsänhoitoyhdistyksien toiminta ei täytä kilpailuneutraliteetin edellytyksiä Metsälainsäädäntöön ehdotettuja uudistuksia: Kasvatushakkuussa jätettävän puuston määrän alarajaa lasketaan Uudistamisvelvoite poistetaan joiltakin suometsämailta Kasvatuskelpoisten puulajien laajempi määrittely? Arvokkaiden elinympäristöjen listan tarkistaminen Uudistuskypsyysrajojen väljentäminen tai poisto
Kuva: Eero Heinonen Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana Metso-yhteistoimintaverkostot 2009-20112011 -Laajapohjainen yhteistyö asenteiden liennystystä -METSO-suojelualueita - Luonnonhoitoa -Ohjeita -Kuukkeli- metsäsuunnitelmia -jnej
Metsän arvo pystyssä? Luonto tuottaa meille monia elintärkeitä palveluita - ekosysteemipalveluita Suuri osa palveluista toimii metsän ollessa pystyssä - metsänä Paikallisen ja globaalin ilmaston säätely, hiilen varastointi, ilman ja veden puhdistaminen, maaperän muodostaminen, tärkeiden lajien ylläpitäminen, virkistysmahdollisuudet... Parhaillaan mietitään, miten EU-tavoite: ekosysteemipalveluiden säilymistä voidaan mitata, miten huomioida katoaminen ja kehityksen mittareissa, kansantalouden kirjanpidossa, maankäytön suunnittelussa jne. Ymmärrys ja arvo kasvaa Pysäyttää monimuotoisuuden ekosysteemipalveluiden heikkeneminen EU:n alueella 2020 mennessä ja palauttaa niitä niin pitkälle kuin mahdollista
Metsät ovat suuri luonnon hiilivarasto Suomessa järvisedimentit ~ 650 puusto ~ 800 metsämaa (kivennäis) ~ 1300 suot ~ 5700 Suomen päästöt ~ 20 vuodessa puutuotteisiin varastoitunut hiili Suomessa ~ 20 Turunen 200 08, Laturi et al 2008 Lähteet: Lis ski et al. 2006 6, Liski ja We estman 1997,
Ovatko luonnon hiilivarastot kasvamassa vai hupenemassa? Sedimenttien hidas kertyminen jatkuu järvisedimentit ~ 650 puusto ~ 800 metsämaa (kivennäis) ~ 1300 suot ~ 5700
Ovatko luonnon hiilivarastot kasvamassa vai hupenemassa? Varasto kasvaa - mahdollisuudet suurempaan kasvuun Sedimenttien hidas kertyminen jatkuu järvisedimentit ~ 650 puusto ~ 800 metsämaa (kivennäis) ~ 1300 suot ~ 5700
Ovatko luonnon hiilivarastot kasvamassa vai hupenemassa? Sedimenttien hidas kertyminen jatkuu Varasto kasvaa - mahdollisuudet suurempaan kasvuun Kasvaa hiljalleen? Kehityksen suunta kaipaa lisätutkimusta tki t järvisedimentit ~ 650 puusto ~ 800 metsämaa (kivennäis) ~ 1300 suot ~ 5700
Ovatko luonnon hiilivarastot kasvamassa vai hupenemassa? Sedimenttien hidas kertyminen jatkuu Varasto kasvaa - mahdollisuudet suurempaan kasvuun Kasvaa hiljalleen? Kehityksen suunta kaipaa lisätutkimusta tki t Ojitukset, maankäytön muutokset, turpeen kaivuu syövät hiilivarastoa järvisedimentit ~ 650 puusto ~ 800 metsämaa (kivennäis) ~ 1300 suot ~ 5700
Ennallistettua suota, Perhossa
Hiilivarasto vai nielu? Hiilivarasto Hiilivaraston muutos: - Hiilinielu = kasvava hiilivarasto - Hiilen lähde = pienenevä hiilivarasto Muutoksen vauhtiin ja suuruuteen vaikuttaa: - Hakkuiden määrä - Puubiomassan määrä - Energiapuun korjuun määärä ja mitä puuta korjataan - Turvemaiden ojitus - Maanmuokkaus?
Hakkuiden vaikutus metsien hiilinieluun Metsäenergian korjuun on arvioitu pienentävän nielua vuosittain 6 milj. C tonnia
Ekosysteemipalveluna hiilen varastointi Hiilen sitominen ja varastoiminen on merkittävä metsän ekosysteemipalvelu ilmaston säätelyssä (Metsä)biomassan lisääminen on realistisin mahdollisuus vähentää hiilidioksidia ilmakehästä, niin Suomessa kuin maailmalla Varastojen suurutta ja kehitystä osataan jo arvioida ja mitata Noin 11 kuutiota puuta sisältää keskivertosuomalaisen vuosittaisten päästöjen verran hiiltä Metsät voisivat sitoa itseensä vielä runsaasti enemmän hiiltä: luonnontilainen boreaalinen metsä varastoi 2-4 kertaa keskiverto-talousmetsää enemmän hiiltä Varaston kasvu edellyttää selvästi kasvua vähäisempää puun käyttöä (huom. maaperävaraston säilyminen!)
Metsiensuojelu on ilmastopolitiikkaa! 100 000 suomalaisen vuosittaisten hiilipäästöjen (330 milj.kg/v) sitominen metsiin seuraavan 100 vuoden ajan vaatisi 220 000ha (330milj.kg/1500kg) metsää = 0,67% Suomen pinta-alasta jätettäväksi vanhenemaan itsekseen, ilman metsänhakkuita. - METSO-tavoite on 100 000ha. Jos kaikkien Suomen metsien keskimääräinen puumäärä nostettaisiin kaksinkertaiseksi, sitoutuisi metsiin (noin 2000milj.m 3 puuta) noin 680 milj.tonnia lisää hiiltä, eli kaikkien suomalaisten noin 30 vuoden hiilipäästöjä vastaava hiilimäärä (yhden vuoden kokonaispäästö 21,4milj.tn C tai 78,5 milj. tonnia CO2).
Puun käytön vaikutus hiilitaseeseen Puutuotteiden hajoaminen: Metsien käytön hiilitaseen kokonaisuuteen k vaikuttaa lisäksi: i - valmistettu tuote ja sen hajoamisen nopeus - korvausvaikutus Toistaiseksi puusta alle 10 % päätyy pidempiaikaisiin tuotteisiin Lähde: Tim mo Pukkala a 2010
Biomassan määrä 80 v metsässä eri käsittelyvaihtoehdoilla iht hd ill Lähteet: www.metla.fi/ /hanke/3422 B 8
Miten käyttää metsiä ilmastoystävällisemmin? Lisätä metsän biomassaa: - Yläharvennuksia ilman avohakkuita - Pidennetty kiertoaika - Myöhäisetty ensiharvennus Tuottamalla pitkäikäisten tuotteiden raakaainetta: - Tukkia, hirsiä, iä sahatavaraa (polttamalla ll kuusikuitu) - Korvaamalla puulla öljyä, terästä, kivihiiltä, betonia, turvetta - Vähentämällä maaperän käsittelyä, ojitusta - Ennallistamalla ojitettuja suo-metsämaita
Ennallistettua korpea Seitsemisessä i
Yhteenvetoa Luonnonhoitoa kehittämällä pehmennetään nykymetsätalouden vaikutuksia luonnolle Uusilla menetelmillä, kuten avohakkuuttomalla metsänhoidolla lisätään (ainakin) metsäluonnon rakenteellista monimuotoisuutta, pidetään yllä metsän ekosysteemipalveluita, kasvatetaan metsän hiilivarastoa Jättämällä metsä puuntuotannon ulkopuolelle kasvatetaan vielä enemmän metsän hiilivarastoa, säilytetään monimuotoisuutta ja turvataan luonnon palveluita Luonnonsuojelu on usein myös ilmastonsuojelua!
KIITOS! YLI Ja ei kun luontoa suojelemaan! risto.sulkava@sll.fi