Metsien monikäytön arvottaminen



Samankaltaiset tiedostot
Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa

Erikoistutkija Mikko Kurttila Anssi Ahtikoski, Irja Löfström & Ron Store

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Virkistyskäytön arvottaminen, erityisesti kalastus- ja metsästysharrastukset, ympäristön laatu. Eija Pouta

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Metsäalan hyvinvointiskenaariot: Metsien eri käyttömuotojen hyvinvointivaikutukset. Osahankkeen 1 esittely

Onko puun hiili arvokkaampaa kuin puun kuitu? Ekosysteemipalveluiden arvottaminen. Paula Horne Pellervon taloustutkimus PTT

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Kansallispuistojen vaikutukset kävijöiden terveyteen ja paikallistalouteen

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Suomen metsien muuttuvat käyttömuodot. Professori Risto Seppälä Metsäntutkimuslaitos

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari Tomi Salo, metsäjohtaja

Meta-analyysi ympäristön arvottamisessa

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

METSÄTEOLLISUUDEN AINESPUUN KÄYTÖN SKENAARIOT

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Ympäristöoikeudenmukaisuus ja kaupunkiluonto - lähiluonnon terveys ja hyvinvointivaikutukset

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsien monikäyttöä tukevat työkalut

Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Metsien eri käyttömuodoista saatavien hyötyjen taloudellinen arvo ja niihin liittyvä yritystoiminta Suomessa

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Metsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa. Metsän siimeksessä Mikko Härö,

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?

Suomen Latu Radiokatu Helsinki Puh

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Ekosysteemipalveluiden turvaaminen ja hiilineutraali Suomi kuinka saada vihreä talous vauhtiin?

Ekosysteemipalvelut viisaasti hyötyjä metsäluonnosta

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

Matkailu ja metsätalous - vastakkain vai rinnakkain. Liisa Tyrväinen, professori & Erkki Mäntymaa, tutkija Lapin Metsätalouspäivät, 9.2.

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

RAAKA-AINETTA BIOTALOUSINVESTOINNEILLE MITEN SE VARMISTETAAN? Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen vuosikokous,

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Katsaus luonnonvarakäsitteisiin

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

Hyönteisalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja Luken tutkimus

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Näkymiä puunkäyttöön ja investointeihin

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Maaseutumaiseman hoitovaihtoehtojen arvottaminen: näkökulmia maisemaarvokauppaan

ENERGIASEMINAARI Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

Miltä näyttää metsäalan tulevaisuus 2030?

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella

Transkriptio:

1 Metsien monikäytön arvottaminen Päättäjien Metsäakatemia 19.5.2011 Oulu ARTTI JUUTINEN

Tieteenala 2 Taloustiede: tutkii niitä syy- ja seuraussuhteita, jotka vallitsevat yhteiskunnassa tuotanto- ja kulutusyksiköiden taloudellisessa käyttäytymisessä Ympäristö- ja luonnonvarataloustiede: tutkii yhteiskunnan ja luonnon välisen materiaalikierron luonnetta sekä hintajärjestelmän kykyä heijastaa valintoja luonnon eri käyttömuotojen kesken Metsäekonomia: tutkii metsätalouteen, metsäteollisuuteen, puumarkkinoihin ja metsäteollisuustuotteiden vientimarkkinoihin sekä metsäpolitiikan keinoihin ja päämääriin liittyviä kysymyksiä ARTTI JUUTINEN

3 Metsien monikäyttö Metsä tuottaa puuraaka-ainetta sekä muita kaupallisia ja eikaupallisia hyödykkeitä ja palveluja: Puuntuotanto: sahatavaraa (tukkipuu), paperin raaka-ainetta (kuitupuu), energiapuuta Metsän sivutuotteet: marjoja, sieniä, jäkälää, riista, porotalous Suojavaikutus: metsän hydrologinen rooli, metsän kyky sitoa hiilidioksidia biomassaansa, maisema Virkistys: arvo vapaa-ajan virkistyskäytössä Muut hyödyt: biodiversiteetti Metsien ei-puuntuotannolliset hyödyt saadaan usein ns. yhteistuotantona puun kasvatuksen kanssa (valintatilanne) ARTTI JUUTINEN

4 Tavoitteena hyvinvoinnin maksimointi Ympäristö- ja luonnonvarataloustieteessä metsien eri käyttömuotojen yhteensovittamista tutkitaan resurssien tehokkaan käytön näkökulmasta. Esimerkiksi metsien suojelutoimet pyritään kohdistamaan siten, että tavoitteeksi asetettu suojeluvaikutus saavutetaan mahdollisimman alhaisin puuntuotannollisin kustannuksin. Taloustieteessä ympäristöarvoja mitataan rahassa. Oleellista ei ole raha sinänsä vaan arvojen vertailtavuus. Ympäristöpalvelujen rahallisen arvon määrittämisen kautta markkinaja ei-markkinahyödyt voidaan yhteismitallistaa. Missä laajuudessa ja millä keinoin? ARTTI JUUTINEN

5 Ympäristöhyödykkeiden arvottaminen Kuluttajan maksuhalukkuus = arvo: Preferenssit eli maut ja tottumukset Arvokäsite on laajempi kuin markkinahinta Kokonaisarvo = suora käyttöarvo + epäsuora käyttöarvo + ei-käyttäjäarvo (+ itseisarvo) Arvo riippuu valitusta mittaamistavasta ja tarkastelun kontekstista Kuluttajat (sidosryhmät/kansalaiset) ovat erilaisia ARTTI JUUTINEN

Ympäristöhyödykkeiden arvottaminen 6 Ympäristön arvottamisen menetelmät Preferenssit Paljastetut preferenssit Ilmaistut preferenssit Markkinapohjaiset menetelmät Epäsuorat markkinamenetelmät Ei markkinapohjaiset menetelmät Tuotannontekijät Kuluttajien/ tuottajien ylijäämä Hedoniset hinnat Matkakustannukset Ehdollinen arvottaminen Valintakoemenetelmä

Ympäristöhyödykkeiden arvottaminen 7 Valintakoemenetelmä: annetaan yksilölle valittavaksi vaihtoehtoja, joihin liitetään erilaisia ominaisuuksia eli attribuutteja (kyselytutkimus) oletetaan, että preferenssit eivät perustu yhdelle attribuutille vaan yhtä aikaa usealle attribuutille yksilöiden tekemien valintojen perusteella saadaan tietoa attribuuttien välisistä vaihtosuhteista jos vaihtoehtoihin sisällytetään jokin rahamääräinen attribuutti, valintojen perusteella voidaan saada selville eri attribuutteihin liittyviä maksuhalukkuuksia valintakoetutkimuksen tavoitteena voi olla a) löytää vaihtoehto, joka tuottaa kuluttajille suurimman hyödyn tai b) määrittää, kuinka suuri osuus jostakin kokonaishyödystä aiheutuu yksittäisestä ominaisuudesta

Ympäristöhyödykkeiden arvottaminen 8 Esim. Oulangan kansallispuiston kehittäminen (Juutinen et al. 2011) tutkimuksessa tarkastellaan tekijöitä, jotka vaikuttavat Oulangan kansallispuiston kävijöiden puistossa vierailusta kokemaan hyvinvointiin tavoitteena on saada tietoa kävijöiden preferensseistä koskien puiston erilaisia kehittämisvaihtoehtoja haastattelu 2009 yhteistyössä Metsähallituksen kanssa (589 kävijää vastasi kyselyyn) Puiston ominaisuudet: luonnon monimuotoisuus, odotettu kävijämäärä, taukopaikkojen koko ja lukumäärä, informaatiotaulujen lukumäärä, pääsymaksu

Ympäristöhyödykkeiden arvottaminen 9 Taulukko 1. Maksuhalukkuus ja puiston kehitysvaihtoehtojen hyvinvointivaikutukset ( /käynti, pääsymaksu). Attribuutit Maksu- Nykytilanne Paras Huonoin halukkuus vaihtoehto vaihtoehto Monimuotoisuus vähenee -12.10-12.10 Monimuotoisuus ennallaan 5.37 5.37 Monimuotoisuus kasvaa 6.73 6.73 Kävijämäärä vähenee Kävijämäärä ennallaan 5.43 5.43 4.22 4.22 Kävijämäärä kasvaa -9.65-9.65 Taukopaikat ennallaan 2.89 2.89 2.89 Taukopaikkoja laajennetaan 1.68 Rakennetaan uusia taukopaikkoja -4.57-4.57 Infotaulujen määrä ennallaan -2.15-2.15-2.15 Infotaulujen määrää lisätään vähän 3.04 3.04 Infotaulujen määrää lisätään runsaasti -0.89 Kokonaishyvinvointi 10.33 18.09-28.47

Metsien monikäytön arvot 10 Arvojen suuruusluokat Taulukko 2. Metsien alkutuotantoon kuuluvien hyötyjen nimellisiä vuotuisarvoja 2000-luvulla. (Lähde: Lähtinen 2010) Markkinahintaiset Milj. Osin Milj. Markkinahinnattomat Milj. markkinahintaiset Ainespuu 2411 Metsämaisema Ei tietoa Virkistyselämykset 247 Energiapuu 75 Ympäristönsuojelu 201 Terveys ja hyvinvointi Ei tietoa Joulukuuset 15 Biodiversiteetti 2321 Metsäkulttuuri 440 Porotuotteet 13 Hiilen varastointi 1876 Polttopuu 360 Luonnonmarjat yms. 14 Luonnonmarjat yms. 70 Riista 4 Riista 74

Lopuksi 11 Arvottamismenetelmien kehittäminen ja hyötyjen siirto Päätöksenteon läpinäkyvyys: implisiittinen vai eksplisiittinen arvottaminen? Metsien ympäristöpalvelujen merkitys on korostumassa?