Valvonta- ja ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero 33101 TAMPERE 21.9.2004 Pir-2003-Y-528-131 ASIA Broilertuotannon harjoittaminen nykyisissä kahdessa yhteensä 72 000 kasvatuspaikan kasvattamossa. LUVAN HAKIJA KIINTEISTÖ Naistenlinna Oy Raikuntie 190 36520 Raikku Peltola RN:o 1:46 Kangasalan kunnan Raikun kylässä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 10 000 broilerille, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Eläinsuojan toimintaan, johon on tarkoitettu enemmän kuin 40 000 siipikarjapaikkaa, on haettava ympäristölupaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2003 (YSA 42 kohta 17). Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 50 000 broilerille, lupa-asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Lupaviranomaista ratkaistaessa tilan kaikki tuotantoeläimet huomioidaan. Lupahakemus on saapunut Pirkanmaan ympäristökeskukseen 31.12.2003. TOIMINTAA KOSKEVAT NYKYISET LUVAT JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ Kangasalan ympäristölautakunta on myöntänyt nykyiselle toiminnalle ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan 11.2.1997. Alue on kaavoittamatonta haja-asutusaluetta. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Käsittelymaksu 840 euroa Kasvattamot sijaitsevat Kangasalan kunnan Raikun kylässä tilalla Peltola RN:o 1:46. Vanhempi vuonna 1981 toimintansa aloittanut kasvattamo sijaitsee tilakeskuksessa Raikuntiellä ja uudempi vuonna 1997 rakennettu kasvattamo, polttouuni ja konehalli sijaitsevat Naistenlinnanpolulla Lahti-Tampere valtatien toisella puolen. Lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa vanhemmasta kasvattamosta noin 70 metriä ja uudemmasta kasvattamosta noin 300 metriä. Lähin vesistö on Rai-
LAITOKSEN TOIMINTA kunjärvi, jonne matkaa vanhemmasta kasvattamosta on runsaat 100 metriä ja uudemmasta kasvattamosta noin 300 metriä. Vanhemmassa vuonna 1981 toimintansa aloittaneessa kasvattamossa on 22 000 kasvatuspaikkaa ja vuonna 1997 rakennetussa kasvattamossa on 50 000 kasvatuspaikkaa. Kasvatus tapahtuu lattiakasvatuksena turvepohjaisella alustalla. Lintuja kasvatetaan kasvattamoissa 36-38 vuorokauden ajan, jonka jälkeen linnut toimitetaan teurastamolle. Kasvatuseriä on vuodessa 6-7. Jokaisen kasvatuserän vaihtuessa kasvatusalusta poistetaan kokonaisuudessaan halleista suoraan kuljetusajoneuvoon ja toimitetaan jatkojalostukseen (Humuspehtoori Oy). Kuivikelantaa muodostuu laskennallisesti noin 1080 m 3 /a (72 000 x 0,015 m 3 /a). Myös omaan käyttöön tarkoitettu lanta (n. 10 %) kuljetetaan Humuspehtoori Oy:n varastoalueelle ja levitetään sieltä keväällä pellolle. Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on noin 43 hehtaaria, josta omaa on noin seitsemän hehtaaria ja vuokrapeltoa noin 36 hehtaaria. Kasvattamot pestään jokaisen kasvatuserän jälkeen kuumavesipainepesurilla. Kasvattamon pesu- ym. jätevedet (195-227 m 3 /a) toimitetaan Kangasalan kunnan viemäriverkostoon. Desinfiointiaineita (Virocid, Virkon S ja Kickstart) käytetään noin 80 l/a. Lintujen hyvinvointi edellyttää riittävän ilmanvaihdon toteuttamista. Ilmanvaihtotarve riippuu oleellisesti lintujen kasvatusvaiheesta ja ulkoilman lämpötilasta. Ilmanvaihto on toteutettu alipaineilmanvaihtona niin, että ilma sisään tulee seiniltä ja poisto tapahtuu katolta. Helleajan lisäilmanvaihto tapahtuu hallien päädyistä ns. jätti-imureilla. Lintujen ruokinnassa on käytössä automaattiruokkijat. Rehuna on täysrehu, jota käytetään noin 1400 tonnia vuodessa. Tehdasvalmisteisessa rehussa käytetään fytaasientsyymiä. Näin on pystytty alentamaan rehujen fosforipitoisuutta ja parantamaan fosforin hyväksikäyttöä. Samalla on myös lannan fosforipitoisuus alentunut. Juotto tapahtuu juomanippalinjoista. Vesi tulee omista porakaivoista. Tarvittava vesimäärä on noin 2150-2520 m 3 /a. Kasvattamoiden lämmitysjärjestelmänä on kasvattamokohtainen vesikiertoinen keskuslämmitys. Lämpö tuotetaan uudempaan kasvattamoon kevyellä polttoöljyllä ja vanhempaan kasvattamoon kevyellä polttoöljyllä sekä hakkeella. Lämmityskattiloiden tehot ovat uudemmassa kasvattamossa 150 kw + 200 kw ja vanhemmassa kasvattamossa 60 kw (öljy) ja 75 kw (hake). Tilalla on kaksi lämmityspolttoainesäiliötä (yhteensä 13 000 litraa), kaksi farmarisäiliötä (3 000 ja 3 000 litraa) ja yksi säiliö (2 800 litraa) raatojen polttouunille. 2
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Päivittäin kuolevien lintujen määräksi on arvioitu 5,7 t/a. Linnut poltetaan tarkoitukseen kehitetyssä tehdasvalmisteisessa polttouunissa Shenandoah 6 tilalla päivittäin. Polttouunin teho on 20 kg/h. Kertalataus on maksimissaan 90 kg. Poltossa tarvittava riittävä lämpötila kehitetään kevyellä polttoöljyllä toimivalla öljypolttimella. Saadussa Tampereen teknillisen korkeakoulun selvityksessä polttouuni on todettu mittausten perusteella tehokkaasti ja puhtaasti polttavaksi. Raadoista syntyvät pyrolyysi- ja palamiskaasut hapettuvat tehokkaasti tulipesän korkean lämpötilan ja lisäilma-aukkojen ansiosta. Vanhat loisteputket ym. ongelmajätteet varastoidaan tilalla tarkoitukseen varatussa varastohuoneessa ja toimitetaan kunnan ongelmajätekeräykseen. Liikennöinti tilakeskukseen tapahtuu liittymistä Raikuntielle ja siitä valtatielle 12 Lahti-Tampere. Uudemmalta kasvattamolta liikennöinti tapahtuu liittymästä valtatielle 12 Lahti-Tampere. Kasvattamon kuljetukset koostuvat pääasiassa rehu-, teuras-, untuvikko-, lanta- ja pesuvesikuljetuksista. Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla 23.2. - 23.3.2004 Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Kangasalan kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on lisäksi tiedotettu Kangasalan sanomat -lehdessä 20.2.2004 ilmestyneessä numerossa. Kuulutuksesta on annettu tieto 12 asianosaiselle. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Kangasalan kunnanhallitukselta ja Kangasalan ympäristölautakunnalta. Kangasalan ympäristölautakunta on 16.3.2004 antanut asiasta lausunnon esittäen kunnanhallitukselle, että se yhtyisi ympäristölautakunnan lausuntoon. Kangasalan kunnanhallitus on 22.3.2004 päättänyt, että ympäristölautakunnan esitys hyväksytään. Ympäristölautakunta on lausunnossaan esittänyt mm., että toiminnassa muodostuva lanta tulee varastoida asianmukaisessa tiivispohjaisessa ja riittävän tilavassa lantalassa. Lannan levityksessä tulee vesistöjen läheisyydessä ottaa huomioon suojavyöhykkeet vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Raatojen polttouunia ja tuhkan sijoittamista koskevat tiedot puuttuvat. Lisäksi huomiota kiinnitettiin kiinteistön jätehuollon hoitamiseen. Lausunnossa todettiin myös, että Kangasalan ympäristönsuojeluun ei ole tullut valituksia tai muistutuksia toiminnan aiheuttamista melu- tai hajuhaitoista. Lopuksi ympäristölautakunta toteaa, että lautakunnalla ei ole huomauttamista Naistenlinna Oy:n ympäristölupahake- 3
Muistutukset ja mielipiteet muksesta ja lupa voidaan myöntää edellä esitetyt seikat huomioon ottaen. Hakemuksesta ei ole tehty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja hakijalta pyydetyt lisäselvitykset VIRANOMAISEN RATKAISU Vastaus yksilöityyn lausuntoon Hakijalle on 31.3.2004 varattu tilaisuus tulla kuulluksi ympäristölautakunnan lausunnosta. Hakija on 29.4.2004 päivätyssä vastineessaan ilmoittanut, että lanta toimitetaan jokaisen kasvatuserän jälkeen Humuspehtoori Oy:lle. Omaan käyttöön tarkoitettu määrä varastoidaan Humuspehtoori Oy:n varastoalueelle ja levitetään sieltä keväällä levitysaikaan suoraan pellolle. Kuolleet linnut kerätään kasvatushalleista kerran päivässä ja poltetaan heti tilalla sitä varten olevassa polttouunissa. Polttouuni on maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän mallin mukainen. Polttolaitteiston tuhka (50-100 litraa/kasvatuserä) toimitetaan lannan mukana Humuspehtoori Oy:lle. Tilalla syntynyt sekajäte toimitetaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n keräilypisteeseen. Muu hyödynnettävä jäte toimitetaan Repe ja Romu kuljetusautoon. Kuusakoski Oy hakee pyynnöstä suoraan tilalta käytöstä poistetun metalliromun. Ongelmajäte toimitetaan kunnan palolaitoksella olevaan keräilypisteeseen. Hakijalta on saatu lisäselvityksiä myös paikalla 1.9.2004 suoritetussa tarkastuksessa. Pirkanmaan ympäristökeskus on tutkinut lupahakemuksen ja myöntää Naistenlinna Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan broilertuotannon harjoittamiselle hakemuksen mukaisissa nykyisissä kasvattamoissa tilalla Peltola RN:o 1:46 Kangasalan kunnan Raikun kylässä. Ympäristölupa myönnetään toiminnan harjoittamiselle laajuudessa 72 000 kasvatuspaikkaa. Toimitettaessa lanta suoraan kasvattamosta ympäristöluvalla toimivaan jatkojalostukseen lantavarastoa ei tilalla tarvita. Vaatimukseen suojavyöhykkeiden huomioon ottamiseksi lannan levityksessä vesistöjen läheisyydessä ympäristökeskus toteaa, että eläinsuojan pitoon liittyvästä lannan levityksestä aiheutuvien haittojen tutkiminen ja tarvittavien lupamääräysten antaminen ei pääsääntöisesti kuulu eläinsuojaa koskevan ympäristöluvan yhteyteen. Lannan käyttöä maanparannusaineena säätelee valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. 4
Lupamääräykset Muilta osin Kangasalan ympäristölautakunnan lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Toiminnassa tulee lupahakemuksessa sekä saaduissa lisäselvityksissä esitetyn lisäksi noudattaa seuraavaa: 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että lantaa, kasvattamoiden pesuvesiä tai muita jätevesiä ei pääse vesiin eikä hallitsemattomasti maaperään. 2. Kasvattamoiden toiminnassa muodostuva lanta toimitetaan ympäristöluvan omaavaan laitokseen jatkojalostukseen tai käytetään lannoitteena pellolla. Lannan käyttö lannoitteena pellolla edellyttää lannan varastoimista asianmukaisessa lantalassa/varastoimistilassa kuitenkin niin, että lantaa voidaan varastoida pellolla asianmukaisessa aumassa enintään yksi kuukausi ennen levitystä. Peltohehtaaria kohti levitetään enintään 540 kasvatuspaikkaa vastaava lantamäärä. Kuormaus kasvattamoista tulee suorittaa tiivispohjaisella alustalla ja alusta tulee kattamattomissa tiloissa kuormauksen päätyttyä harjata koneellisesti. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä tulee lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. 3. Kasvattamoiden pesu- ja muut jätevedet tulee kerätä talteen ja kuljettaa tai johtaa kunnan viemäriverkostoon tai levittää kasvukaudella lietelannan levitysohjeita noudattaen peltoon. 4. Luvan haltijan on huolehdittava siitä, että lattiat pysyvät vesitiiviinä. Jätevesiviemäreiden niihin liittyvine säiliöineen ja tarkastuskaivoineen tulee olla vesitiiviitä. 5. Hajuhaitat on pyrittävä pitämään mahdollisimman pieninä huolehtimalla ilmastoinnin ja siihen liittyvien ohjausjärjestelmien sekä juomanippalinjojen asianmukaisesta kunnosta ja käytöstä. 6. Lannan kuljetukseen liittyvän kuljetuskaluston pesu suoritetaan niin, että ympäristön pilaantumisvaaraa ei aiheudu. 7. Kuolleet linnut (normaalikuolleisuutta vastaava määrä) poltetaan tilalla tarkoitukseen rakennetussa polttolaitteistossa tai toimitetaan käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Lintujen kuolleisuuden noustessa normaalia suuremmaksi, raadot on käsiteltävä sivutuoteasetuksen mukaisesti hyväksytyssä luokan 1 tai 2 5
käsittelylaitoksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus n:o 1774/2002). 8. Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket) tulee toimittaa ongelmajätteen vastaanottopisteeseen.. 9. Polttonesteet, kemikaalit ja muut jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 10. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT 11. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pirkanmaan ympäristökeskukselle. 12. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: -tiedot tuotetuista eläinmääristä, -tiedot lannan sijoittamisesta lantamäärineen, -tiedot kuolleiden eläinten määristä ja hävitystavasta, -tiedot jätevesimääristä ja johtamis-/sijoituspaikoista, -tiedot rehumääristä, - tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 13. Tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset kasvattamoiden toiminnalle täyttyvät. 6
Lupamääräysten perustelut Kysymyksessä on olemassa oleva toiminta. Kasvattamot sijoittuvat kaavoittamattomalle haja-asutusalueelle. Kasvattamoiden toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan naapurustolle kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Lupa on myönnetty kasvattamoissa pidettävän enimmäiseläinmäärän mukaisesti. 1. Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa se, että suoria päästöjä vesiin ei saa tapahtua tuotantoketjun missään vaiheessa, koska suorat päästöt on kohtuullisin kustannuksin estettävissä. 2. Valtioneuvoston asetus nro 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta edellyttää, että nitraattien pääsy vesistöihin ja pohjaveteen estetään. Tämän vuoksi peltokäyttöön sijoitettava lanta on varastoitava asianmukaisessa lantavarastossa tai varastoimistilassa. Asianmukaisella lantavarastolla tarkoitetaan mieluummin katettua lantalaa. Asianmukaiseksi varastoimistilaksi katsotaan myös ympäristölupaan perustuva lannan varastointialue. Lannan tuottajan on katsottu olevan vastuussa tuottamastaan lannasta viljelykäytössä levityshetkeen saakka. Näin ollen myös mahdollisiin vastaanottosopimuksiin perustuvissa tapauksissa lanta on varastoitava asianmukaisessa lantalassa/varastoimistilassa. Lannan kuormauksesta aiheutuvien ympäristöhaittojen estämiseksi kuormausalustan tulee olla tiivispohjainen (esim. asfaltti). Suositeltavaa olisi suorittaa kuormaus katetussa tilassa. Kattamattomassa tilassa suoritettava kuormaus edellyttää alustan koneellista harjausta kuormauksen jälkeen. Sallittu enintään yhden kuukauden varastoimisaika aumassa pellolla perustuu lähinnä työteknisiin seikkoihin ja broilerin lannan poikkeuksellisen korkeaan kuivaainepitoisuuteen. Työteknisillä seikoilla on tarkoitettu lannan kuljetusmahdollisuutta pellolle maan ollessa roudassa ja toisaalta mahdollisuutta ajaa lanta suoraan pellolle tyhjennyksen sattuessa lähelle kylvöaikaa. Broilerin lannan poikkeuksellisen korkean kuiva-ainepitoisuuden johdosta mahdollinen sadekausikaan ei kuukaudessa aiheuta valumaa ympäristöön edellyttäen, että auma on mm. sijainniltaan asianmukainen.. Lupaehdossa on haluttu muistuttaa myös em. asetuksen sisältyvistä lannan käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista määräyksistä ja ohjeista. 3. Broilerkasvattamoiden pesuvesissä erityisesti ravinnepitoisuudet ovat erittäin korkeita. Myös hygieeninen laatu on huono. Niiden asianmukainen käsittely paikalla on lähes mahdotonta. Paras tapa jätevesien käsittelemiseksi asianmukaisesti on kuljetus/johtaminen kunnan puhdistamolle. Lupamääräyksellä on mahdollistettu pesuvesien levittäminen myös peltoon lietelannan levitystä koskevia ohjeita ja määräyksiä noudattaen (valtioneuvoston asetus 931/2000). 4. Kasvattamoiden lattioiden tulee olla vesitiiviitä lähinnä korkeapainepesujen yhteydessä tapahtuvien vuotojen estämiseksi salaojiin ja edel- 7
leen ympäristöön. Lattioita on seurattava mahdollisten syöpymien ja halkeamien selvittämiseksi ja tarpeellisten korjaustoimenpiteiden suorittamiseksi. Erityisesti vanhoihin pesuvesisäiliöihin ja tarkastuskaivoihin liittyy vuotamisriski. Lupamääräyksellä on haluttu muistuttaa tiiviysvaatimuksesta. 5. Hajupäästöt riippuvat suuresti mm. kuivikkeen laadusta. Kuivikkeen laatu pysyy hyvänä, jos ilmanvaihto toteutetaan oikein. Oikein toteutettu ilmanvaihto edellyttää rakennettujen järjestelmien kunnossa pitämistä ja asiantuntevaa käyttöä. Vuotavat juomanipat kastelevat kuivikkeen ja aiheuttavat mm. hajupäästöjen lisääntymistä. 6. Lannan kuljetukseen käytettävän kaluston puhdistamisen on katsottava liittyvän toimintaan. Näin ollen on perusteltua kiinnittää huomiota kuljetuskaluston pesuun ja pesusta mahdollisesti aiheutuviin ympäristöhaittoihin. 7. Kasvattamoissa kuolleiden lintujen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuollut siipikarja on luokiteltu suuririskiseksi eläinjätteeksi. Maaja metsätalousministeriön asetuksen n:o 1022/2002 (28.11.2000) mukaan tuotantotilalla saadaan polttaa tilalla syntyvä normaalia kuolleisuutta vastaava määrä siipikarjasta peräisin olevaa eläinjätettä, jos se poltetaan tätä tarkoitusta varten valmistetussa polttolaitteistossa. Laitteiston on oltava kapasiteetiltaan riittävä ja palamisen täydellistä. Kysymyksessä oleva Shenandoah 6-tyyppinen uuni täyttää edellä esitetyt vaatimukset. Normaalikuolleisuuden ylittävää määrää (esim. tautipurkaus, tuuletuksen pysähtyminen) ei saa polttaa tilalla. Siltä varalta, että uunin käytöstä haluttaisiin luopua tai uunin käyttö jostain muusta syystä estyisi, on lupaehdossa ollut tarpeen esittää vaihtoehto polttamiselle tilalla. 8. Jätelain mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa vuoksi voi aiheuttaa erityistä haittaa tai vaaraa ympäristölle. Muun muassa jäteöljy, akut ja loisteputket ovat jäteasetuksen mukaista ongelmajätettä. Tällaisen ongelmajätteen asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista asianmukaiseen ongelmajätteen keräykseen tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. 9. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Mahdollisilla jätteillä on tarkoitettu esim. rakennusjätettä ja polttolaitteiston tuhkaa. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieni- 8
LUVAN VOIMASSAOLO KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET aan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteeseen aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 10. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 11. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällainen tilanne saattaisi olla esim. ilmanvaihdon pysähtymisestä aiheutunut lintujen joukkokuolema. 12. Toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saatavien tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 13. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan harjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2015 mennessä. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten lisäksi selvitys mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös korvaa Kangasalan ympäristölautakunnan toiminnalle 11.2.1997 myöntämän ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 41-43, 45-46, 51, 52, 55, 56, 57, 96-97, 105 : t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 2, 4, 6, 19, 30 :t Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 51, 52 :t 9
Valtioneuvoston asetus (931/2000) Maa- ja metsätalousministeriön asetus (1022/2000) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus n:o 1774/2002 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöministeriö on antanut asetuksen (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Suoritteista, joita koskeva asia on tullut vireille ennen em. asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tuolloin voimassa olleiden säännösten mukaan. Em. asetus tuli voimaan 1.1.2004. Hakemus on tullut vireille 31.12.2003. Tällöin voimassa olleen asetuksen (1415/2001) maksutaulukon mukaan karjasuojan ympäristölupa maksaa 840 euroa. Osastopäällikkö Kirsti Krogerus Tarkastaja Heikki Uotila LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Luvan hakijalle suoritemaksua vastaan Kangasalan kunnanhallitus Kangasalan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Kangasalan kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. 10