POROLAIDUNYMPÄRISTÖ JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET

Samankaltaiset tiedostot
PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ

RISTÖN VALINTA GPS-PAIKANNUSTEN

Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Miten porolaidunten tilaa voitaisiin parantaa? Jouko Kumpula Luke, Kaamanen

Porolaiduntutkimusten toteuttaminen vuosina Jouko Kumpula Luke

Pyhä-Kallion paliskunta ja maankäyttö. Mikko Ylinampa Pyhä-Kallion paliskunta

Luonnonvarakeskus inventoi jälleen porolaitumet

Ennen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä

Ville Hallikainen, Anu Akujärvi, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio, Eero Mattila, Kari Mikkola

Poronhoitoalueen etelä- ja keskiosien talvilaitumet

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Poronhoidon palvelupaketit

Poronhoitoalueen pohjoisimman osan (13 paliskuntaa) talvilaidunten uusintainventointi vuosina

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla

PORONHOITO JA MAANKÄYTTÖ

POROTALOUS SUUNNITELMA

Tenojokilaakson poroesteaidan ympäristöselostus 2012

KEMIJÄRVEN TUULIPUISTOT POROTALOUSSELVITYS

Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö-hankkeen nykytila ja muutamia ehdotuksia tarkasteluihin

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Porolaidunten inventoinnin kehittäminen

Hanke-esittely Kestävä biotalous porolaitumilla Jouko Kumpula, Sari Stark ja Heli Saarikoski Porolukutyöryhmän kokous

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Poron vasatuotto ja -kuolemat Suomen poronhoitoalueella

Poronhoidon asema alueidenkäytössä ja poronhoitoon liittyvät tietotarpeet

POROTALOUS POROKANNAN TUOTTAVUUS. Tausta

J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i

Poronhoitoalueen talvilaitumet vuosien laiduninventoinnissa

KEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

Hyvät p u o lu e to v e r it

Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE

Metsätalouden ja poronhoidon väliset suhteet Ylä-Lapissa

Ammattiluokitus Classification of occupations

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET POROLAITUMIIN JA PORONHOITOON. Minna Turunen, Arktinen keskus, Lapin yliopisto

METSÄN KYLVÖ JA ISTUTUS

Poronhoitoalueen pohjoisosan talvilaitumet vuosina

V a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Kesälaidunnuksen vaikutukset poron ravintokasveihin

Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa

Radiolähetintekniikkaa käytännön poronhoitoon

Poronhoito muuttuvassa ilmastossa Tapaus Muonio- ja Könkämäenojokilaakso

IVALON PALISKUNNAN ETELÄ- JA KESKIOSAN POROJEN MAASTORUOKINTA

Porojen liikennekuolemat vuosina Pahimmat kolaripaliskunnat ja tieosuudet

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

TOKAT-aineistojen hyödyntäminen Metsähallituksen luonnonvarojen suunnittelussa. Lauri Karvonen Rovaniemi

Luonnonsuojelualueiden merkitys ja käyttö Suomen poronhoidossa

METSÄHALLITUS LAATUMAA TOLPANVAARAN-JYLHÄNVAARAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POROTALOUTEEN

Porotalouden tutkimusohjelma

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

PORTIN TUULIVOIMAPUISTO SALLA

Poronhoidon paikkatietojen hyödyntäminen Uusia toimintamalleja ja työkaluja suunnitteluun

Tuulikolmio Oy Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke, YVA-ohjelma Yleiskaava

TOKAT-hankkeen aineistojen ja menetelmien hyödyntämismahdollisuudet paliskunnissa

ATH-koulutus: R ja survey-kirjasto THL ATH-koulutus / Tommi Härkänen 1

Poron ravinto ja talvinen lisäruokinta muuttuvassa ilmastossa. Minna Turunen ja Terhi Vuojala-Magga

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

. AJm Ä f Ä 4m. rnri. HUIMIA NOfKELMIÄ KUMPUILEVIA KANGASMAITA. PIHKAN KYLLXStXMiX MÄNNIKÖITÄ

Porotutkimusta Lapista Mongoliaan. Mauri Nieminen RKTL, Porontutkimusasema Kaamanen

Porokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste. 3/23/2018 Vapaa-ajan asunnon omistajat/trk

Porojen lisäruokinta ja tarhaus. Porotalouden investointien rahoitus Keijo Alanko

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

METSÄ SUUNNITELMÄ

1. Ominaisuustietojen kuvaus Lisätietoja... 19

Paikkatiedon hyödyntäminen liito-oravien esiintymistä selittävien tekijöiden ja maiseman käytön tutkimuksessa

POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS. Yhteenveto vuosilta

Mauri Nieminen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

ARVIOLAUSUNTO METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie Lieksa

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Jyväskylän kaupungin metsät

TUULIVOIMARAKENTAMINEN JA POROELINKEINO TOKAT-SEMINAARI

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto PL Helsinki Dnro 0455 /2016

POROPÄIVÄT 2009 Kaamanen

Copyright Pöyry Finland Oy

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus PL Oulu Dnro 0558/2016

Jakaumien merkitys biologisissa havaintoaineistoissa: Löytyykö ratkaisu Yleistetyistä Lineaarisista (Seka)Malleista?

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?

Porotalousseminaari 2002

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Hannu Linjakumpu Lapin ELY-keskus

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI

Transkriptio:

POROLAIDUNYMPÄRISTÖ JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET Menneestä tähän päivään Miten eri maankäyttö- ja ympäristötekijät vaikuttavat porolaitumiin? Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kaamanen

59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 Poromäärä x1000 Poronhoitoon liittyvää tietoa Suomen poronhoitoalue (56 paliskuntaa) 300 250 200 150 100 50 Saamelaisalue 13 paliskuntaa 0 Poronhoitovuosi Lähde: Paliskuntain yhdistys Erityisalue 20 paliskuntaa Muu alue 36 paliskuntaa Lähde: http://www.oulu.fi/northnature/finnish/suomi/koti.html

Keskimääräinen vasaprosentti (1993-99) 90 80 70 60 50 40 R=0,862 n=56 P<0,001 30 16 18 20 22 24 26 Vasojen keskimääräinen teuraspaino (1993-99)

EKOLOGISET VUOROVAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOITOYMPÄRISTÖSSÄ Porokannan rakenne Porotiheys Porojen lisäruokinta / Loislääkintä Teuraskäytännöt Teurastetut porot Laidunten käyttötapa Vasatuotto Muu maankäyttö Porolaidunten tila _ Laidunta / poro Kuolleisuus Porojen kunto / teuraspainot Lihantuotanto ym. porotuotteet Lumi- ja sääolosuhteet Pedot / Loiset / Sairaudet

Eloporoa / km 2 maa-alaa (74-95) 4 3 2 1 0 0 5 10 15 20 25 30 35 Jäkälälaidunta (%) maa-alasta R 2 = 0,59 N = 55 P < 0,0001

Jäkälälaidunten porotiheyksien vaikutus jäkälämääriin Helle ym. 1990 Kojola ym. 1994 Jäkälän tilavuus jäkälälaitumella (dm 3 /m 2 ) 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 + Ulkopuoliset arvot R 2 =0,58 n=56 P<0,001 0 0 10 20 30 40 50 Porotiheys jäkälälaitumella (poroa/km 2 ) Kumpula ym. 2000

Jäkälän vuosituotto (kg/ha) 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Poronhoitoalueen jäkäliköiden keskiarvo 1995-96 Maksimituottoinen jäkälikkö Tuottokäyrä Kliimaksivaiheen jäkälikkö 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 Jäkälän kokonaisbiomassa (kg/ha)

Vasatuoton vaihtelukertoimen riippuvuus eloporoa kohti lasketusta luppolaidunalasta poronhoitoalueen pohjoisosassa vuosina 1987-95 Vasatuoton vaihtelukerroin (1987-95) 0.4 0.3 0.2 0.1 0.0 0 10 20 30 40 Luppolaidunta (ha) / poro (1987-95)

Erämaa-, suojelu- ja korkeat alueet

Vasatuotto (vasaa/100 vaadinta) 90 80 70 60 50 40 30 R 2 =0,377 y=0,121x-0,0002x 2 +50,80 n=56 P<0,001 0 50 100 150 200 250 300 350 Rehua (kg/eloporo) (1993-99)

Kesäravinnon määrä eri paliskunnissa vuosina 1997-98 tehdyn kesälaiduninventoinnin perusteella Kesäravintoa kg/km 2 (maa-ala) Kesäravintoa kg/eloporo

Porojen laidunten käytön tutkiminen GPSseurantojen avulla Tutkimuspaliskunnat Porojen sijainti paikannettiin GPSpannan avulla 1-3 kertaa vuoro-kaudessa Ivalo, vuosina 1999-2002 29 vaadinta 11 000 paikannusta Oraniemi, vuosina 2003-2005 40 vaadinta 25 000 paikannusta

GPS paikannukset ja vuodenaikaiset elinpiirit (MCP-alueet) Ivalon paliskunnan tutkimusporoista vuosilta 1999-2002 Marras-tammikuu Marras-tammikuu Helmi-huhtikuu Helmi-huhtikuu Touko-lokakuu Touko-lokakuu

POROJEN LAIDUNTEN VALINTA IVALON PALISKUNNASSA HELMI- HUHTIKUUSSA Kompositioanalyysin tulokset: Elinpiirin valinnassa: Λ=0.184, df=8, n=20, P=0.003 Preferenssijärjestys: Vanha metsät > Suot > Varttunut kasvatusmetsät > Korkeat alueet > Vesi > Taimikot > Nuoret kasvatusmetsät > Metsätiet/linjat/hiekka-alueet >>> Hakkuualueet Elinpiirin käytössä: Λ=0.300, df=8, n=20, P=0.015 Preferenssijärjestys: Vanha metsät >>> Varttunut kasvatusmetsät = Vesi > Metsätiet/linjat/hiekka-alueet > Taimikot > Suot > Nuoret kasvatusmetsät > Korkeat alueet > Hakkuualueet

Oraniemen paliskunta, porojen GPS-paikannukset vuosina 2002-2005 Helmi-huhtikuu, ei luppokaskea 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Koko alue MCP GPS Touko-heinäkuu 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Koko alue MCP GPS

Korkeuden ja rinteen kaltevuussuunnan vaikutus lumen syvyyteen metsämaalla Ivalon paliskunnassa Lumen syvyys (cm) Lumen syvyys (cm) Joulukuu Helmikuu Huhtikuu 90 80 70 60 50 40 Pohjoisrinne Itärinne Etelärinne Länsirinne Tasainen alue 30 20 10 0 Joulukuu Helmikuu Huhtikuu Korkeus merenpinnasta (m)

M u d d u s jä rv e n p a lis k u n ta P a a ts jo e n p a lis k u n ta In a rijä rv i N e llim Ivalon paliskunta H a m m a s tu n tu rin p a lis k u n ta Iv a lo T ö rm ä n en K e v ä jä rv i T sa rm itu nturin e r ä m a a In d e ks ia rv o (m a lli 3, k e s ä ) -3-2 -1 0 1 2 3 Indeksikartat porolaidunten käyttöarvosta. Indeksissä on huomioitu mm. laidunten laatu, lumiolosuhteet ja muun maankäytön vaikutus (Määttä, M. 2004) T ie t H a m m a stu n tu r in e rä m a a S a a ris e lk ä U rh o K e k k o s e n k a n sa llis p u isto L a p in p a lis k u n ta 0 10 20 ³ km M a ria M ä ä ttä M a a n tie te e n la ito s O u lu n ylio p is to 7.1 0.2 0 0 4 Porojen GPS-paikannukset Ivalon paliskunnasta Kesälaidunindeksi M u d d u s jä rv e n p a lis k u n ta P a a ts jo e n p a lis k u n ta In a rijä rv i N e llim H a m m a s tu n tu rin p a lis k u n ta K e v ä jä rv i T sa rm itu nturin e r ä m a a In d e k sia rv o (m a lli 1, ta lvi) Iv a lo -3-2 -1 T ö rm ä n en 0 1 2 3 T ie t H a m m a stu n tu r in e rä m a a U rh o K e k k o s e n S a a ris e lk ä k a n sa llis p u isto Talvilaidunindeksi L a p in p a lis k u n ta 0 10 20 ³ km M a ria M ä ä ttä M a a n tie te e n la ito s O u lu n ylio p is to 7.1 0.2 0 0 4

Viimeisimmän porolaiduninventoinnin tuloksia vuosilta 2005-2008 Miten poronhoito ja eri maankäyttömuodot vaikuttavat laidunten jäkälämääriin?

RKTL:n inventoimat jäkälälaidunten koealueet ja paliskuntien laidunalueet Kumpula, J., Tanskanen, A., Colpaert, A., Anttonen, M., Törmänen, H., Siitari, J. & Siitari, S. 2009: Poronhoitoalueen pohjoisosan talvilaitumet vuosina 2005-2008 ja laidunten tilan muutokset 1990-luvun puolivälin jälkeen. Riista- ja kalatalous, Tutkimuksia 3/2009, 48 s.

Poronjäkälien biomassat jäkäläkankailla 1995-1996 2005-2008

Laidun- ja kasvillisuustulkinnat paliskuntien alueilta Landsat- ja Aster-kuvilta Laidunten pinta-alat paliskunnissa (mm. jäkälälaidunten osuus 10-50 % paliskuntien maa-alasta poronhoitoalueen pohjoisosassa)

Paliskuntien laidunluokitukset

Metsämaiseman rakenteen muutokset Niiden ruutujen (0,5 x 0,5 km) määrä, jossa varttuneita ja vanhoja metsiä on vähintään 40 %: N = 71 000 N = 57 197 Ruutujen määrä on vähentynyt inventointien välillä n. 20 %

Maankäytön peitto- ja vaikutusalueet poronhoitoalueen pohjoisosassa

Tilastomallinnus jäkälämääriin vaikuttavista tekijöistä Tilastomallinnukset aineistolle: Tilasto-ohjelma: SAS Malli: Linear mixed model, Random effects covariance structure: Variance components Vapausasteiden korjaus kovariaateille Logaritmimuunnos jäkäläbiomassoille Tutkimuspäällikkö Mika Kurkilahti RKTL, Turku Satunnaismuuttuja: Kiinteät muuttujat: Paliskunta Porotiheys/km 2 (maa-alaa ja jäkälälaidunten pinta-alaa kohti) Laidunalue (talvilaidun, ympärivuotinen laidun, kesälaidun) Laidunluokka (vanhat mäntykankaat, varttuneet mäntykankaat, nuoret mäntykankaat, hakkuualueet ja taimikot, tunturikankaat ja tunturikoivikot) Kasvupaikka (kuivat ja karut kankaat, kuivahkot kankaat) Luppolaidunten, jäkälälaidunten ja varpu- ja heinälaidunten osuus (%) maa-alasta Infrastruktuurin (taajamat, asutus, rakennelmat, tiet, reitit, kaivokset ym.) peitto- ja vaikutusalueiden osuus (%) maa-alasta Etäisyys Nikkeliin (yli 80 km, alle 80 km) Korkeus merenpinnasta (m)

Tilastomallin tuloksia jäkälämääriin vaikuttavista tekijöistä Effect Num DF Den DF F Value Prob F Poroa/km 2 jäkälälaidunta 1 19,3 10,683 0,0040 Laidunalue 2 476,4 85,320 0,0000 Laidunluokka 5 619,4 6,413 0,0000 Kasvupaikka 1 611,6 16,150 0,0001 Varttuneiden ja vanhojen metsien määrä 1 26,3 18,785 0,0002 Infrastruktuurin määrä 1 20,2 6,972 0,0156 Etäisyys Nikkelistä 1 75,4 7,340 0,0083

Tilastomallin tuloksia jäkälämääriin vaikuttavista tekijöistä Factor Effect Estimate Std Err DF t Value Prob Intercept 6,812 0,369 29,6 18,445 0,0000 Poroa/km 2 jäkälälaidunta -0,081 0,025 19,3-3,269 0,0040 Laidunalue Kesälaidunalue -1,172 0,091 610,2-12,880 0,0000 Ympäri vuoden käytetty laidun -0,861 0,122 345,1-7,062 0,0000 Talvilaidunalue 0,000 Laidunluokka Tunturikangas -0,617 0,150 622,6-4,119 0,0000 Tunturikoivikko -0,379 0,132 624,0-2,867 0,0043 Hakkualueet ja taimikot -0,350 0,141 613,6-2,481 0,0134 Nuoret mäntymetsät -0,370 0,112 616,4-3,316 0,0010 Varttuneet mäntymetsät 0,000 Vanhat mäntymetsät -0,018 0,102 616,7-0,173 0,8626 Kasvupaikka Kuivahko -0,377 0,094 611,6-4,019 0,0001 Kuiva 0,000 Varttuneiden ja vanhojen metsien määrä % maa-alasta 0,025 0,006 26,3 4,334 0,0002 Infrastruktuurin määrä % maa-alasta -0,039 0,015 20,2-2,640 0,0156 Etäisyys Nikkelistä Alle 80 km -0,574 0,212 75,4-2,709 0,0083 Yli 80 km 0,000

Tilastomallin antamia ennusteita jäkälämääriin vaikuttavista tekijöistä Vanhan ajan metsäpaliskunta Laidunolosuhteet -Porotiheys jäkälälaitumilla: 5 eloporoa/km 2 -Luppolaidunta: 40 % maa-alasta -Infrastruktuurin vaikutusalue: 3 % maa-alasta Talvilaidunalueella jäkälää varttuneissa ja vanhoissa mäntymetsissä n. 1480 kg/ha (luottamusväli 1100-1750 kg/ha) Porotiheyden ja laidunten käyttötavan vaikutus jäkälämääriin (varttuneet/vanhat mäntymetsät): Porotiheys Jäkälämäärät jäkälälaitumilla Talvilaidunalue Talvi/syyslaidunalue Kesälaidunalue 5 100 % (1480 kg/ha) 42 % 31 % 10 67 % 28 % 21 % 15 44 % 19 % 14 % 20 29% 12 % 9 % HUOM! Muissa tekijöissä ei muutoksia alun tilanteeseen. Luottamusvälejä ei laskelmissa ilmoitettu erikseen.

Tilastomallin antamia ennusteita jäkälämääriin vaikuttavista tekijöistä Vanhan ajan metsäpaliskunta Laidunolosuhteet: -Porotiheys jäkälälaitumilla: 5 eloporoa/km 2 -Luppolaidunta: 40 % maa-alasta -Infrastruktuurin vaikutusalue: 3 % maa-alasta Talvilaidunalueella jäkälää varttuneissa ja vanhoissa mäntymetsissä n. 1480 kg/ha Metsien rakenteen ja iän vaikutus jäkälämääriin: Luppolaidunta Jäkälämäärät talvilaidunalueella (%) Varttuneet/vanhat mäntym. Nuoret mäntym. Hakkualueet ja taimkot 40 100 % (1480 kg/ha) 69 % 70 % 30 78 % 54 % 55 % 20 60 % 42 % 43 % 10 47 % 32 % 33 % HUOM! Porotiheyksissä, laidunten käyttötavoissa tai muissa tekijöissä ei muutoksia alun tilanteeseen.

Tilastomallin antamia ennusteita jäkälämääriin vaikuttavista tekijöistä Vanhan ajan metsäpaliskunta Laidunolosuhteet: -Porotiheys jäkälälaitumilla: 5 eloporoa/km 2 -Luppolaidunta: 40 % maa-alasta -Infrastruktuurin vaikutusalue: 3 % maa-alasta Talvilaidunalueella jäkälää varttuneissa ja vanhoissa mäntymetsissä n. 1480 kg/ha Infrastruktuurin vaikutus jäkälämääriin: Infrastruktuuria Jäkälämäärät talvilaidunalueella (%) Varttuneet/vanhat mäntym. 3 100 % (1480 kg/ha) 6 89 % 9 79 % 12 70 % 15 62 % 18 55 % 21 49 % 24 44 % HUOM! Porotiheyksissä ja laidunten käyttötavoissa tai luppolaidunten määrissä ei muutoksia alun tilanteeseen.

Tilastomallin antamia ennusteita jäkälämääriin vaikuttavista tekijöistä Vanhan ajan metsäpaliskunta Laidunolosuhteet: -Porotiheys jäkälälaitumilla: 5 eloporoa/km 2 -Luppolaidunta: 40 % maa-alasta -Infrastruktuurin vaikutusalue: 3 % maa-alasta Talvilaidunalueella jäkälää varttuneissa ja vanhoissa mäntymetsissä n. 1480 kg/ha Etäisyys Nikkeliin ja jäkälämäärät: Etäisyysluokka Jäkälämäärät talvilaidunalueella Varttuneet/vanhat mäntymetsät yli 80 km 100 % (1480 kg/ha) alle 80 km 56 % HUOM! Muissa alkuperäisissä oletuksissa ei muutoksia.

Tilastomallin antamia ennusteita jäkälämääriin vaikuttavista tekijöistä Tyypillinen pohjoisosan metsäpaliskunta Laidunolosuhteet: -Porotiheys jäkälälaitumilla: 10,9 eloporoa/km 2 -Luppolaidunta: 33,1 % maa-alasta -Infrastruktuurin vaikutusalue: 8,8 % maa-alasta -Talvi/syyslaidunnus jäkäliköillä (talvilaidunaluetta ei erotettu) Hakkuualueilla ja taimikoissa jäkälää 182 kg/ha Nuorissa mäntymetsissä jäkälää 178 kg/ha Varttuneissa/vanhoissa mäntymetsissä jäkälää 258 kg/ha Porotiheyden ja laidunten käyttötavan vaikutus jäkälämääriin mallissa Jäkälämäärät Hakkual. ja taim. Nuoret mäntym. Vartt./vanhat mäntym. Porotiheyden muutos (vähennys 33 %) 7,3 eloporoa/km 2 244 kg/ha 239 kg/ha 346 kg/ha + Laidunten käytön muutos erillinen talvilaidunalue 577 kg/ha 566 kg/ha 819 kg/ha HUOM! Muissa alkuperäisissä oletuksissa ei muutoksia. Luottamusvälejä ei laskettu erikseen biomassaestimaateille.

Tilastomallin antamia ennusteita jäkälämääriin vaikuttavista tekijöistä Tyypillinen tunturipaliskunta Laidunolosuhteet: -Porotiheys jäkälälaitumilla: 9,4 eloporoa/km 2 -Luppolaidunta: 4,5 % maa-alasta -Infrastruktuurin vaikutusalue: 4,4 % maa-alasta -Talvi/syyslaidunnus jäkäliköillä (talvilaidunaluetta ei erotettu) Jäkäläbiomassat: Tunturikankaat Tunturikoivikot 91 kg/ha 115 kg/ha Porotiheyden ja laidunten käyttötavan vaikutus jäkälämääriin mallissa Jäkälämäärät Tunturikangas Tunturikoivikko Porotiheyden muutos (vähennys 33 %) 6,3 eloporoa/km 2 117 kg/ha 148 kg/ha + Laidunkierto erillinen talvilaidunalue 276 kg/ha 351 kg/ha HUOM! Muissa alkuperäisissä oletuksissa ei muutoksia.

Arktisen alueen ilmaston muuttuminen 2009 2000-2009 Annual temperature anomalies in the Arctic in 2009 and during 2000-2009 compared to average temperatures recorded during 1951-1980. -NASA (http://earthobservatory.nasa.gov/iotd/view.php?id=42392)

Arktisen alueen ilmaston muuttuminen Kaufman et al. 2010 Mean of all proxy climate records in the Arctic transformed to summer temperature anomaly relative to the 1961 1990 reference period, showing the original reconstruction (black line; gray lines encompass 2 standard errors of the proxy values) and the corrected version (red line). (http://www.arcus.org/synthesis2k/synthesis/correction_and_clarification.pdf) Kaufman et al. 2010. Comparison of the Arctic-wide (land area north of 60 N latitude) mean summer (JJA) and annual temperature anomalies (relative to 1961-1990). (http://www.arcus.org/synthesis2k/synthesis/kaufman_et_al_som_corrected.pdf)

Kiitos!