Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi Metsähallitus pl. Inarijärven yleisvedet Inarijärven selkävesille on erotettu kaksi suurta yleisvesialuetta, jotka omistaavaltio, mutta hallinnoi kalastusalue. Yleisvesien pinta-ala on 240 km 2. Loput n. 8 % (172 km 2 ) vesialuetta jakautuu erilaisten yhteisöjen ja yksityisten kesken Kalastusalueeseen kuuluu 19 vesialueita omistavaa yhteisöjäsentä. Suurimmat järvet ovat Inarijärvi (1043 km 2 ), Muddusjärvi ( 48 km 2 ) ja Nitsijärvi ( 41,1 km 2 ). Pelkästään Paatsjoen vesistössä on yli 20120 yli viiden aarin kokoista järveä ja lampea. Paatsjoen vesistöalue ulottuu Suomen, Norjan ja Venäjän alueille. Paatsjoki laskee Jäämereen. Näätämöjoen vesistöalue ulottuu Suomen ja Norjan alueille. Näätämöjoki laskee Jäämereen. Tenojoen vesistöalue ulottuu Suomen ja Norjan alueille. Tenojoki laskee Jäämereen. Tuulomajoen vesistöalue ulottuu Suomen ja Venäjän alueille. Tuulomajoki laskee Jäämereen. Uutuajoen vesistöaöue ulottuu Suomen ja Norjan alueille. Uutuanjoki laskee Jäämereen.
Kalalajisto Lohi: Inari- ja Skietsamjoissa sekä Näätöjoen vesistössäaina Iijärveen laskevaan Vaijokeen asti. Taimen: koko alueella, useita kantoja ja muotoja. Nieriä eli rautu: Alkuperäisenä suurimmissa järvissä sekä tunturijärvissä. Siika: koko alueella, useita eri muotoja, paikallisille tärkein saaliskala. Harjus: Koko alueella joissa ja järvissä. Muikku: Alkuperäisenäja istutettuna. Hauki, ahven ja made: koko alueella. Kolmi-ja kymmenpiikki sekämutu: koko alueella. Puronieriä: istutettuna pikkupuroissa. Harmaanieriä: istutettuna Inarijärvi Kalastukset Kalastusoikeus perustuu kalastuslakiin ja se yleensäkuuluu vesialueen omistajalle tai haltijalle. Jokamiehen oikeuksia ovat onkiminen ja pilkkiminen sekäkalastus lääninkohtaisella kalastusluvalla (vapa ja viehe). Eräisiin erityisperusteisiin vesiin tarvitaan pilkkimiseen kalastusoikeuden haltijan myöntämä lupa (istutuksella hoidetut rautu ja taimenvedet) Isojaon jälkeen vesipiirirajankäyntitoimituksissa vahvistettiin osalle taloista (kantatilat) erityisperusteinen käyttöoikeuteen verrattava kalastusoikeus, joka pääasiassa kohdistuu valtion vesialueille. Kalastusoikeuden sisältöäja niiden jakaantumista osakastilojen kesken ei ole selvitetty. Kantatiloja on noin 170 kpl. Inarissa vakituisesti asuvalla kuntalaisella, joka harjoittaa ammattikalastusta, kotitarvekalastusta tai luontaiselinkeinoja, on KL:n 12 nojalla oikeus korvauksetta saada lupa kalastuksen harjoittamiseen valtion vesillä. Koltilla on kolttalain mukainen kalastusoikeus koltta-alueen vesissä. Kolttia on noin 700 henkeä. Kiinteistöjen omistajat kuuluvat osakaskuntiin, jotka myöntävät kalastusluvat hallinnassaan oleville vesille. Kantatiloilla ja luontaiselinkeinolain mukaan perustetuilla tiloilla on osakaskuntiin kuulumattomia yksityisvesiä. Ulkopaikkakuntalaiset voivat kalastaa läänin vieheluvalla yhdellävavalla ja vieheellämuualla kuin koski-ja virtapaikoissa. Vetouistelussa saa lisäksi käyttääyhtäpainoviehettätai syvääjää.
Kalastuksen säätely Kalastuksen säätely perustuu kalastuslakiin ja asetukseen. Kalastusalue antaa näihin pohjautuvia määräaikaisia kalastussääntöjä, jossa on yksityiskohtaiset määräykset mm. sallituista pyydyksistäsekäkalastuksen ajallisesta ja alueellisesta rajoittamisesta. Nykyinen kolmivuotinen kalastussääntö on voimassa 1.1.2008 31.12.2010. Kalastussäännön noudattamista Inarin kalastusalueella valvovat kalastusalueen kalastuksen valvojat, Metsähallituksen, Lapin ELY:n, poliisin ja rajavartiolaitoksen virkamiehet. Kalastusalueen kuulutukset julkaistaan neljälläeri kielellä(suomen, inarin-, pohjois- ja kolttasaamen kielillä. Kalastussääntöjaetaan kaikkiin kalastaviin inarilaisiin talouksiin kullekin ilmoitetulla äidinkielellään. Lisäksi se on saatavilla tai luettavissa kalastuslupien myyntipisteissä, kalasatamien ilmoitustauluilla ja kalastusalueen internet sivuilla, sekä kalatalouden keskusliiton Inarin kalastusaluesivuilla. Toiminnan alkuvuosista on kalastukseen liittyvät rikkomusjutut pienentyneet huimasti ja takavarikot myös. Tämä on merkittävä, silläkalastuksen valvonta on yhteistyöllä tehostunut. Kalastuksen syvä murros Inarin kalastusalueen kestävän kalastuksen kirkkaat tavoitteet: Ekologisesti kestävä kalastus = ei aiheuta luontaisten kalalajien tai kantojen häviämistä eikä vähennäniiden tuottoa tai monimuotoisuutta. Tämäon otettava huomioon myös istutuksissa ja muussa kalakantojen hoidossa. Taloudellisesti kestävä kalastus= taloudellisesti tuottavaa pitkällä aikavälillä. Sosiaalisesti kestäväkalastus= silloin, kun eri väestöryhmilläon mahdollisuus harjoittaa kalastusta. Syvämurros on meneillään inarilaisessa niin kuin koko valtakunnan kalastuksissa. Käytännössäsuuret ikäluokat ovat viimeisiä, joilla on laajemmassa mielessäalkukantainen erämaaneläjän pyyntikulttuuri niin kalastuksissa ja metsästyksessä. Kenties lapsiin ja lastenlapsiinkin on jäänyt muisto nuottauksista ja muista pyynneistä. Mutta mm. verkko-, nuotta-ja pitkäsiimapyytäminen tulee vähentymään oleellisesti nykyisestätämän ikäpolven painuessa manan majoille. Kyse on elämäntavan ja kulttuurin syvästämurroksesta, joka näyttää olevan väistämätöntä.
Kalastuksen syvä murros Inarin kalastusalueen kestävän kalastuksen kirkkaat tavoitteet: Inarin vedet tuottavat vuotuisesti kalaa keskimäärin n. 4 kg/ha. Kokonaissaalis on ollut n. 160-180 tn/v eli n.1,6-1,8 kg/ha. Kalanpyyntiäerityisesti valkoisen kalan osalta voitaisiin ja tulisi nykyisestälisätä. Tämäei onnistu kuin ammattikalastuksen ja sen edellytysten ja kalanjalostuksen sekämarkkinoinnin tehostamisella. Ammattikalastajia nyt yli 20 henkeä. Toinen paikkakunnalle työtäja varallisuutta lisääväon matkailu-(vapaa-ajan) kalastus. Kalastusalue on omalla toiminnallaan tukemassa saalistusvesien ja aikojen sekämuun säätelyn tavoin myös matkailu-ja vapaa-ajan kalastusta. Meilläon kalavettämistävalita. Erilaisia vapaa-ajankalastuksen lupia noin 3000 henkilölle. Kotitarvekalastus on edelleen syvääinarilaista elämänmuotoa, jolla on myös monelle ruokakunnalle todellista taloudellista merkitystä. Yhtälailla ellei syvemmin se on osa kulttuuria ja identiteettiäsekäelämäntapaa. Kotitarvekalastuslupia on kirjoitettu 2366 henkilölle. Paikallinen väestöpäättäänyt itse kalastusalueen kautta kotiseutunsa kalastuksistaan, seon paikallista kalastuksen Järjestämistä parhaimmillaan. PÄÄTÖSOIKEUS KALAVESIEN KÄYTÖSTÄ JA HOIDOSTA ON PAIKALLISILLA IHMISILLÄ.
Unelma Luttojoen (Tulomajoen) kalaston tilanne on hyvin vähäinen entiseen verrattuna. Kalastusalue on säätänyt lähes täysrauhoituksen jokeen. Siitähuolimatta nyt kahtena viime vuona tehtyjen videokuvalaskentojen perusteella, jokeen nousee Nuortijärvestänoin 214 240 yksilöä. (rktl Panu Orrel) Kalastusalue teki jokin vuosi sitten esityksen yhteisen kalastussäännön aikaansaamiseksi Suomen ja Venäjän kesken vesistöön. Nyt esityksen teki Inarin kunta. Toivottavasti Lutolle saataisiin kalastussääntö, kuten Suomella on Norjan ja Ruotsin kesken rajajoissa. Tämäon lumoava maa, poropolut kutsuvat vaellukselle, Inarin meri pyyntivesille, sen kaiken me jätämme lapsillemme ja vieraille. Tämäon Inarinmaa. KIITOS MIELENKIINNOSTA