.!llkomaankauppa Ja merenkulku

Helsingin kaupungin tilasto -: 37-38.!llkomaankauppa Ja merenkulku uusi sarja 976-77 Helsingin kaupungin tilastokeskuksen julkaisema Helsinki 979

Viimeksi ilmestyneet julkaisut Helsingin kaupungin tilasto II -II. Ulkomaankauppa ja merenkulku. Suomenkieli nen teksti, taulut myös ruotsiksi ja englanniksi. 37-38.976-77 Helsingin kaupungin tilastouisia selvityksiä A. Terveydenhuolto. Suomenkielinen te kot, taulut ja tiivistelmät myös ruotsn lanniksi. 4-5.975-76 VI Opetuslaitokset. Suomen ja ruotsinkielinen, ot sikot, taulukot ja tiivistelmät myös englanniksi. 44.976 Helsingin kaupungin kunnauiskertomus. Suomen- ja ruotsinkielinen painos. 97 Erikoistutkimukset. 8. Yleinen väestölaskenta Helsingissä vuonna 970 (irtolehtikokoelma). Suomen ja ruotsinkielinen. 9. Helsingin asuntokanta ja ammatissa toimiva väestö..976. Otantatutkimukseen perustuvia ennakkotietoja tilastokeskuksen Asunto ja elinkeinotutkimuksesta. Suomenkielinen. 0. Asunto- ja elinkeinotutkimuksen ennakkotietoja Helsingistä II..976. Suomenkielinen. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja. Suomen- ja ruotsinkielinen, otsikot ja sisällys luettelo myös englanniksi. 66.97 Tilastollisia kuukausitietoja Helsingistä. Suomen- ja ruotsinkielinen teksti, englanninkieliset tihistelmät. 29.978 Helsingin kaupungin vuosikertomus. A. KeskushaIlintoelinten päätökset. Suomenkielinen. 976 B. HaIIintokuntien toimintakertomukse Suomenkielinen. 976 Helsingin kaupungin kunnauiskalenteri. Suomen- ja ruotsinkielinen painos. 50.978 Helsingin kaupungin kunnauinen asetusko} Suomen- ja ruotsinkielinen painos. 55.97 Helsingin kaupungin säädöskokoelma., Suomen- ja ruotsinkielinen irtolehtikoke

HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO J {"/j'tj -,t ~J : jj Y-J {YNJ -e2y 3/ (""tj -~r?) ~ ~ "I.d' (rj'tj-:ij H [LS I~\( \Li\~TOT U~~OMAAtJW ~YA M't RfN\<.~L,.<.J - ULKOMAANKAUPPA JA MERENKULKU UUSI SARJA 37-38 976-77 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOKESKUKSEN JULKAISEMA -. V. 97 9.\ ~ \,

HELSINGFORS STADS STATISTIK - UTRIKESHANDEL OCH SJÖFART NY SERIE 37-38 976~77 UTGIVEN AV HELSINGFORS STADS ST A TISTIKCENTRAL STATISTICS OF THE CITY OF HELSINKI (HELSINGFORS) - FOREIGN TRADE AND NAVIGATION NEWSERIES 37-38 976-77 PUBLISHED BY THE STATISTICAL OFFICE OF THE CITY OF HELSINKI ISBN 95-7-090-9

SISÄLLYSLUEITELO lnnehallsförteckning CONTENTS Sivu Sida JOHDANTO 3 INLEDNING 3 INTRODUCTION Page 3 I. ULKOMAANKAUPPA. Koko kauppavaihto......9 2. Tuonti... 3 3. Vienti... 9 I. UTRIKESHANDEL. Total handelsomsättning.. ~ 9 2. Import... 3 3. Export............ 9 I. FOREIGN TRADE. Total Exchange... 9 2. Imports... 3 3. Exports... 9 II. MERENKULKU. Kauppalaivasto... 23.2. Ulkomainen merenkulku.26 3. Kotimainen merenkulku.29 4. Tavara- ja matkustajaliiken- i ne...' 30 II. SJöFART. Handelsflottan........ 23 2. Sjöfart på utlandet... ~.26 3. Inrikes sjöfart... 29 4. Varu och passagerartrafik.30 II. NAVIGATION. Merchant Fleet........ 23 2. Foreign Shipping... 26 3. Capotage... 29 4. Cargo- and passenger traf lie... 30 TAULUSTO. a Tuonrl Helsinkiin vuonna 976.... b Tuonti Helsinkiin vuonna 977....... 5 2. a Vienti Helsingistä vuonna 976... 29 2. b Vienti Helsingistä vuonna 977... 40 3. a Helsinkiin saapuneet alukset vuonna 976 lähtömaan ja aluksen kotimaan mukaan 52 3. b Helsinkiin saapuneet alukset vuonna 977. lähtömaan ja aluksen kotimaan mukaan... 62 4. a Helsingistä lähteneet alukset vuonna 976 määrämaan ja aluksen kotimaan mukaan... 72 4. b Helsingistä lähteneet alukset vuonna 977 määrämaan ja aluksen kotimaan mukaan... 82 TABELLER. a lmporten tili Helsingfors år 976........ b lmporten till Helsingfors är 977... 5 2. a Exporten från Helsingfors år 976... 29 2. b Exporten från Helsingfors år 977... 40 3. a TiIl Helsingfors ankomna fartyg år 976 fördelade efter avgångsland och fartygets hemland....... 52 3. b Till Helsingfors ankomna. fartyg år 977 fördelade efter avgångsland och fartygets hemland... 62 4. a Från Helsingfors avgångna fartyg år 976 fördelade efter destinationsland och fartygets hemland... ;... 72 4. b Från Helsingfors ankomna fartyg år 977 fördelade efter destinationsland och fartygets hemland... 82 TABLES. a Imports to Helsinki (Helsingfors) in 976... "'. b Imports to Helsinki (Helsingfors) in 977... 5 2. a Exports from Helsinki (Helsingfors) in 976... 29 2. b Exports from Helsinki (Helsingfors) in 977... 40 3. a Vessels arrived to Helsinki in 976 by country of departure and nationality.52 3. b Vessels arrived to Helsinki ' in 977 by country of de- I parture and nationality.62 4. a Vessels departed from Hei sinki in 976 by country of destination and nationality..,... "... 72 4. b Vessels departed from Helsinki in 977 by' country of destination and nationality... '"... 82

Alkulause Viimeistä kertaa julkaistava Helsingin kaupungin ulkomaankauppaa ja merenkulkua koskeva tilastojulkaisu ilmestyy kaksoisnumerona käsittäen vuodet 976-77. Soveltuvin osin tilastot tullaan julkaisemaan tulevaisuudessa Taloustilastot-julkaisussa. Tullinkantoa sekä varastoimis- ja laiturihuoltoa koskevat katsaukset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle; tietoja edellisestä julkaistaan Suomen virallisen tilaston sarjassa A, Ulkomaan kauppa osa II, varastoimis- ja laiturihuoltoa koskevia tietoja taas satamalaitoksen toimintakertomuksessa. Merenkulkua koskevassa osassa käsitellään myös kotimaista rannikko- ja matkustajaliikennettä. Tietokonemenetelmällä laadituissa liitetauluissa. a,. b, 2. aja 2. b, tuonti ja vienti tavaranimikkeittäin, on käytetty nelinumeroista tariffinimikkeistöä aikaisemman seitsemännumeroisen sijasta. julkaisua on pyritty elävöittämään ja lukuja havainnollistamaan graafisin esityksin. julkaisun toimitustyöstä ovat huolehtineet tilastosihteeri Marjatta Markkula ja tilastotutkija juha Suokas. Helsingissäjoulukuussa 978 Eero Heikkonen

3 JOHDANTO - INLEDNING INTRODUCTION Kansainvälinen taloudellinen kehitys. V:n 975 jälkipuoliskolla alkoi taloudellinen kasvu eräissä maissa elpyä, ja noususuhdanne näytti päässeen hyvään vauhtiin useissa maissa v:n 976 alkupuoliskolla, jolloin kokonaistuotannon kasvuvauhti nopeutui syvän laman jälkeen runsaaseen 6 %:iin. Taloudellinen kasvu on kuitenkin Yhdysvaltoja lukuun ottamatta jäänyt v:n 976 jälkipuoliskolta lähtien selvästi odotettua vähäisemmäksi. OECD-maiden yhteenlaskettu bruttokansantuote kasvoi v. 977 3.6 % verrattuna 5.2 %:iin v. 976. Euroopan OECD-maiden tuotanto lisääntyi v. 977 2. % eli vajaat puolet edellisen vuoden kasvusta. Teollisuustuotannon määrä jopa supistui useissa Euroopan maissa v. 977 ja kapasiteetin käyttöaste on edelleenkin selvästi alhaisempi kuin kymmenenä edellisenä vuotena. Bruttokansantuotteen kasvuvauhdin hidastumiseen on vaikuttanut eniten yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ja nykyiselle elpymisvaiheelle ominainen poikkeuksellisen heikko toiminnallisten investointien kehitys. Työttömien määrä kohosi v:n 977 loppupuolella OECD-maissa jo yli 6 miljoonan ja työttömyysaste 5.4 %:iin. Laimeasta kysynnästä, huolimatta inflaatiovauhti ei hidastunut v:n 977 aikana.. Kuluttajahinnat kohosivat OECD-alueella 8.9 % v. 977 verrattuna 8.6 %:iin ~dellisenä vuonna. Euroopan OECD-maissa hinnat nousivat v. 977.2 %. Tilanne Suomessa. Kansainvälinen lama heijastui Suomeen täydes~ä laajuudessaan v:n 976 kuluessa ja taloudellisen tilanteen heikkeneminen jatk~i seuraavana vuonna. Kotimainen kysyntä väheni huomattavasti tarkasteluajanjaksona, mikä johtui ennenkaikkea tehdasteollisuuden invelltointien jyrkästä supistumisesta, v. 976 6. ja v. 977 3.3 %. Viennin kasvun ansiosta kokonaistuotanto kasvoi kuitenkin v. 976 0.5 %. Teollisuustuotannon määrä lisääntyi 2. %, mutta jäi kuitenkin pienemmäksi kuin esimerkiksi v.974. Talonrakennustoiminnan volyymi,supistui peräti 2.3 %. V. 977 tuotantotoiminnan elpymistä ei ollut havaittavissa ja kokonaistuotanto laski 0.5 % edellisvuotisesta, vaikka julkinen kulutus ja vienti kasvoivat huomattavasti. Tuotanto polki paikallaan jo kolmannen peräkkäisen vuoden aktiviteetin ollessa heikkoa kaikilla toimialoilla. Teollisuuden kapasiteetin käyttöaste oli tar C kasteluajankohtana selvästi alle 80 % normaaliarvon oilessa yli 90 %. V. 977, Suomen markan ulkomaista arvoa laskettiin kahteen otteeseen tuotannon kilpailukyvyn parantamiseksi. Tuotantovaikeuksien vuoksi työttömyys laajeni saavuttaen v:n 977 loppupuolella poikkeukselliset mitat. Työttömyysaste oli v. 9764.0 % ja v. 977 se kasvoi 6. %:iin. Kustannusten nousu hidastui merkittävästi, mutta oli kuitenkin selvästi nopeampaa kuin kilpailijamaissa. Kuluttajahinnat nousivat keskimäärin 4.3 % v. 976 ja seuraavana vuonna nousu oli 2.7 %. Nousuvauhti hidastui kuitenkin v:n 977loppua kohti. Ulkomaankaupan suhdanteet. Taloudellisen elpymisen seurauksena kaupankäynti vilkastui v. 976, jolloin ma~lmankaupan volyymi kasvoi n. 0 %. Kaupan kasvu' hidastui kuitenkin seuraavan vuoden aikana, jolloin sen määrä kasvoi vain n. 5 %. OECD-maiden yhteenlaskettu vaihto taseiden alijäämä kasvoi jyrkästi v. 976 ja oli määrältään 24.5 miljardia dollaria. Tuonnin supistumisen myötä useiden maiden vaihtotaseiden alijäämä supistui v. 977. Kuitenkin OECD-maiden yhteenlaskettu vaihtotasealijäämä oli 32 miljardia dollaria. Tämä johtui pääasiassa Yhdysvaltojen kaupan suuresta tuontienemmyydestä. Kuudennesta koko OECD-alueen yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta edustavien ns. pienten OECD-maiden yhteenlaskettu vaihtotaseen vaje oli Iv. 976\6 miljardia dollaria ja v.' 9 77 22 miljardia dollaria eli n. 2/3 koko alueen vaihtotasealijäämästä. Pienistä maista ainoastaan Suomessa on vaihtotase tasapainottunut huomattavasti. Kuviossa on graafisesti esitetty eräiden maiden vaihtotaseen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ja siinä voidaan todeta useiden maiden vaihtotase ongelmien vakavuus. Itse kauppatase, joka tämän teoksen puitteissa on tärkein ulkomaankaupan taseista, osoitti useissa OECD-maissa vielä suurempaa alijäämäisyyttä kuin vaihtotase. Suomessa kuitenkin viennin elpymisen

'.. ja ennenkaikkea tavaratuonnin supistumisen ansiosta kauppatase.tasapainottui. V. 976 kauppataseen alijäämä oli 4050 milj. markkaa oltuaan vielä vuotta aikaisemmin ennätyksellisen suuri eli 7 755 milj. mk. V. 977 kauppatase oli jo 233 milj. mk ylijäämäinen. Kuviosta 2 nähdään kauppa. taseen kehitys v. 968-77. Kokonaiskauppataseen tasapainottuminen näkyy myös maaryhmittäisten kauppataseiden tasapainottumisena. Kauppatase EFTA-maiden kanssa oli v. 977 007 milj. mk ylijäämäinen oltuaan vuotta aikaisemmin 699 milj. mk alijäämäinen. Samoin EEC-maiden kanssa käydyssä kaupassa v. 976 < 044 milj. mk:n alijäämää näyttänyt kauppatase kääntyi v. 977 positiiviseksi ollen 629 milj. mk ylijäämäinen. Näin EFTA- ja EEC-maiden yhteenlaskettu kauppatase oli v. 977 636 milj. mk ylijäämäinen oltuaan vielä v. 975 5466 miij. mk alijäämäinen. Itärylunän maiden kanssa käyty kauppa oli v. 976 322 milj. mk ja v. 977 282 milj. mk alijäämäinen, mikä johtui suurelta osin Puolan-kauppamme suuresta tuontienemmyydestä. Suuren öljyn tuonnin takia kauppatase muiden maiden kanssa oli v. 976 985 milj. mk ja v. 977 3 milj. mk alijäämäinen. Yksityiskohtaiset tiedot kaupan jakaantumisesta maaryhmittäin ja maittain ilmenevät sivuilla 6 ja 7 olevasta asetelmasta. Kaupan jakautuminen maaryhmittäin nähdään myös kuviosta 3.' 4 Kuvio. Eräiden maiden vaihtotaseiden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen v. 976-77 Figur. Underskott i några länders bytesbalanser ijämförelse med bruttonationalprodukten åren 976-77 Figure. De/iät 0/ Current Account in some countries in relation to Gross National Product in 976-77 '.. ;l. II I;! 2. TI II... TlHt..lI:T :. IT\' \I.T\.n':':'n.KKI~.: II. :'\... ~".TIIT\~\\ \I.T\ FnHBl... U~Ht:' RlJlI.t:\ T'I'!Ot..L,"J -:. \\lt:rllo..n "III':-;\\I.I.\T. \"'t:fllfi.,..,;,.nllnt,!'it-\ft'h

5 Kuvio Figur Figure +500 2. Kauppataseen kehitys v. 968-~977 2. HandelsbaIa..sens utveckling åren 968-977 2. Balance oftrade in 968-977 968 ;0 ;"2. ;: 7j,, +000-000 -2000........._...... _---_..._---....'.....,;:,":;;:... '.. ~....--.. 0i-~~~~~~~----------------------------------~~------------------~ t ~..._... '" I - /'-\' \, li,... '- " " ".,' ',, :...... '.. /'.. ~"'.,',. '\, /.:, " ",. ----~.-~. ~" """"." '\,! I ",.,....,...'.,..."" '\ \~ "/ ""'""" '~ r-i-...-.... _... \ \ \ / I: ~ - \ \. \, / l' ".. ",.:,... OIW... ~IIPPA"rAS.: TUTAI. \ H.\NIIF.I.snALANS.:N KAUPPATASI: HTA MAIII.:N KA~SS.~ HANllr.LSHAI.A~SI:N MEII UT\ I.~Nm:K ',", \ \.. ' =!, : ',. V =.t '\ '-,:,.... '/':', " :...."... ""! = ',\( l,..--_... : --- \! :. : \! \ f V -.woo K~IIPPATAS.: F.I:C MAlm:N KANSSA HANIII:I.~IIAI.ANSI:N MEII E.:C I.\Nm:K KAIIPP.H\S.: IT.'K YH~I.~N KANSS.\ IIANIIHSIIAI.ANS.:N MUl OSTIlI.OKKF.T -5000 KAUPPATASI: MIIIIIE~ "AIIII:N K\NSS\ IIANIIEI.'IIAI.ANSI:N MW i"vku;c\. 'Nm:K -6000 -iooo

Kokonaisviennin arvo kasvoi v. 9764258 miij. mk eli 2.0 %jav. 977 6426 milj. mk. Tämäjohtui ennenkaikkea viennin volyymin suuresta kasvusta. Viennin volyymi kasvoi 7.0 % v. 976ja 0.2 % v. 977. Vientihintojen kasvu oli v. 976 3.0 % ja v. 977 5.5 %. Ulkomaankaupan vaihtosuhde eli terms of trade heikkedi v. 976 lukuun 97 oltuaan vuotta aikaisemmin 00. Heikkeneminenjatkui.v. 977, jolloin vaihtosuhde laski yhden pisteen lukuun 96. Tämä johtui tuontihintojen vientihintoja nopeammasta kasvusta. Tuontihinnat nousivat v. 9767.0 %ja v. 977 5.9 %. Näin, vaikka tuonnin volyymi supistui v. 976 4.0 % ja v. 977 8.3 %, kokonaistuonnin arvo oli v. 976 553 milj. mk eli 2.0 % suurempi kuin v. 975,ja v. 977 tuonnin arvo nousi 2 53 milj. mk eli 7.5 % v:sta 976. 6 Maa - Land Country Vienti - Export Exports Milj. mk Millions ofmarks Muutos ed. v:sta Förändring fdn föreglende lr Change from the previous year Osuus Andel Share 976 977 976 977 976 977 EFTA... _..... _. Ruotsi - Sverige.... Norja - Norge...... Sveitsi - Schweiz.... Itävalta - Österrike.. _. Portugali - Portugal...,.!sian ti - Island..... EEC...... Saksan löttotasavalta F örbundsrepubliken Tyskland..... Englanti - England... Tanska - Danmark..... Ranska - Frankrike.. Hollanti - Holland... Belgia Luxembwg - Belgien Luxembwg.. _.. Italia - Italien.... Irlanti - Irland.. Itäryhmä - Östblocket ) Neuvostoliitto J Sovjetunionen _ Muut maat- ÖVriga länder. 5860 4!l50 8!2 405 70 7!l2 9379 2408!l49! 9!8 867 74 48!l86 28 5789 490!l 3477 7424 4862 680 48! 274 85 40 20!l9!l66! 75 029 096 565!l98 65 700 605 5296 + 65 + 662 65 + 98 4 2 +202 + 668 + 526 + 224 + 42 + 20 +!2 + 4 + 5 +007 + 8!4 + 579 +564 + 52 + 848 + 78 + 04 + 4 + 8 +83 + 7 + 70 + 2!7 + 62 +!l55 + 47 + 2 +!l7 +22 + 2 +89 23.9 7:8!I.4.7 0.7 0.3 0. 38.3 9.8 4.3 3.8 3.5 3.0.7.6 0.5 23.6 20.0 4.2 24.0 5.7 5.4.6 0.9 0.3 0. 36.2 0..8 3.8!I.!I 3.5.8 l.!i 0_5 22.6 9.5 7. Kaikkiaan - Tillsammans Together...... 24 505!l0 93 +4258 +6426 00 00 ) Neuvostoliitto, Puola, Saksan demokraattinen tasavalta, Tsekkoslovakia, Unkari, Romania, Bulgaria, Albania, Kiina, Korean Kansantasavalta, Mongolia ja Pohjois-Vietnam - Sovjetunionen, Polen, Tyska demokratiska republiken, Tjeckoslovakien, Ungern, Rumänien, Bulgarien, Albanien, Kina, Folkrepubliken Korea, Mongoliet och Nord-Vietnam.

7 Vientimme suwltautui. suurelta osin EEC-maihin. Ryhmittymän»muut maat» osuus viennistämme kasvoi v. '977 7. %:iin oltuaan v. 976 4.2 %. Tuontimme oli edelleen suurinta EEC-maista. EFTA-maiden osuus koko tuonnistamme supistui 26.5 %:ista v. 97620.9 %:iin v. 977. Itäryhmän maiden osuus tuonnista nousi 23.7 %:iin v. 977. Ryhmän muut maat osuus tuonnista nousi 20.9 %:iin v. 977 oltuaan 5.6 % v. 976. Yksittäisistä maista huomio kiintyy Ruotsiin, jonka kanssa käydyssä kaupassa kauppataseen alijäämä oli v. 97685 milj. mk,mutta v. 977 kauppatase osoitti 764 milj. mk:n ylijäämää. Kauppataseen vaje oli edelleen suurin Saksan liittotasavallan kanssa käydyssä kaupassa,'vaikka alijäämä supistuikin 089 milj. mk:aan v. 977 oltuaan v. 976263 milj. mk. Tuonti - Import lmports Milj. mk Muutos ed. v:sta F örändring från föregående är Osuus Andel Kauppatase Handelsbalans milj. mk Balance of trade 976 977 976 977 976 977 976 977 7559 647 520 4098 866 3 956 69 420 40 86 3 30 46 0423 058 +326-42 + 96-03 + 27 + 265 + 69 337 + 53 0-34 + 27 + 5 + 6-377 + 58 26.5 8.2 3.0 3.4.5 0.3 0. 36.5 20.9 3.4 3.7 2.0 l.3 0.4 0.2 34.5-699 +007 85 + 764 34 + 549 55 36 250 36 5 28 + 2 6-044 + ;;29 457 4208 2277 2665 86 807 785 820 863 838 + 57-363 -220 + 388-43 54-34 + 35 + 46 25 6.0 8.0 3.0 2.8 3.0 3.7 8.7 2.6 2.7 2.7-263 -089 + 26 + 998 + 77 +!l68 + 82 + 209 22 + 258 50~ 5,57 + 4 + 49.8.8 90 + 8 527 3 638 48 6 7283 -!H + + 4 + 7 +90 +72.9 0. 2.4 2. 0.2 23.7 4 240 + 97 + 7 322 282 532 6050 +395 + 98 8.0 9.7 229 35 4462 6427 +44 +965 5.6 20.9 985-3 28555 30708 +553 +253 00 00-4050 + 22!

8 Kuvio 3. Koko maan viennin ja tuonnlnjakaantuminen kauppa-alueittain v. 977 Figur 3. Export från samt import tili hela Iandet enligt handelsområden år 977 Figure 3. Exports from and imports to the whole country to districts of trade in 977 00 VIENTI EXPORT TUONTI IMPORT 50 o :::::::::::::::: IT ÄR YHMÄ :.:.:.:.:.:.:.:..._.0.0.0.0.. östblocket _ EEC MUUT MAAT övriga LÄNDER

9. ULKOMAANKAUPPA UfRlKESHANDEL-FOREIGN TRADE. Koko kauppavaihto-total handelsomsättning Total Exchange Yleiskatsauksen Helsingin kaupungin ja sen ohella koko maan ulkomaankaupan kehitykseen v. 968-77 antaa seuraava taulu. Taulussa olevat prosenttiluvut valaisevat Helsingin kautta kulkevan ulkomaankaupan osuutta koko maan ulkomaankaupasta. Helsingin kauppavaihto vähentyi v. 976 3.7 %, mutta lisääntyi v. 977 4.3 %. Koko maan kauppavaihto kasvoi v. 976 0.0 % ja v. 977 6.2 %. Tuonnin osuus Helsingin kokonaiskauppavaihdosta oli v. 976 73.8 % ja v. 977 69.4 %, kun se koko maassa oli 53.8 %ja 49.8 %. Helsingin kautta kulki vajaa kolmasosa ulkomaankaupastamme, mutta 2/5 tuonnistamme. Helsinki on yhä edelleen ylivoimaisesti suurin tuontikaupunki kuten käy selville taulusta 2, missä maan suurimpien paikkojen kauppavaihto on ilmoitettu prosentteina koko maan kauppavaihdosta. Mainittakoon, että taulun 2 tiedot saadaan eri lähteestä kuin taulun sisältämät tiedot ja näinollen luvuissa saattaa esiintyä pieniä eroavuuksia. Kuviossa 4 on näiden tuonti- ja vientipaikkojen tuonnin ja viennin arvot havainnollistettu pylväsdiagrammoin~ Maan tärkeimmät vientikaupungit olivat Helsinki ja Turku, joiden jälkeen tulivat Lappeenranta ja Kotka. Tuonnin kohdalla ilmenee kuviosta selvästi Helsingin ylivoimaisuus.. Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin sekä koko kauppavaihdon raha-arvo vuosina.968-77 Värdet av Helsingfors och hela lande~~ import, export och totala handelsomsättning åren 968-77 Value of imports, exports and total exchange of Helsinki and of the whole country in 968-77 Tuonti Import Vienti - Export Koko kauppavaihto lmports Exports Totala handelsomsättningen Total exchange Vuosi Koko maa Iu Hela landet Helsinki Koko maa Helsinki Koko maa Helsinki Year Whole country Helsingfors Hela landet Helsingfors - Hela landet Helsingfors 000 mk - marlts % 000 mk % 000 mk % 968 670886 3459668 5.6 6874236 756 68.0 3585 22 425836 3.0 969 8504824 4347485 5. 8344727 984358.8 684955 533843 3.6 970 07353 5580584 50.4 9686869 257530 3.0 20758222 68384 32.9 97 734442 5879390 50. 9897 90 509928 5.3 2 63 632 738938 34.2 972 306660 659552 50.3 208956 2 0268 7.4 258866 869839 34.5 973 660378 826708 49.0 4605 57 2726668 8.7 3206535 0853376 34.8 974 25666337 207436 43.7 20686442 39403 5.4 46 352779 440449 3. 975 2800923 290455 46. 2024744 3386926 6.7 48249364 628838 33.8 976 28555079 'l 582 54 40.6 24504566 402943 6.7 53059645 5685097 29.6 977 30707787 2439523 40.5 3093396 549094 7.8 6639 83 7930464 29. I Helsingin k~uppavaihto on aina ollut tuontivoittoinen. Helsingin tuonnin arvo oli pitkään eli v:een 973 saakka enemmän kuin puolet koko maan tuonnista. V. 974 se oli supistunut 43.7 %:iin, lisääntynyt v. 9752.4 %-yksikön verran ja supistunut jälleen käsiteltävinä vuosina 40.6 ja 40.5 %:iin. Helsingin merkitys vientikaupunkina on vähitellen kasvanut, tosin v:sta 973 Helsingin viennin osuus koko maan viennistä on jonkin verran vähentynyt.

0 2. Suurimpien tulo- ja menopaikkojen tuonnin, viennin ja koko kauppavaihdon arv~ %:eina koko maan vastaavista arvoista vuosina 976-77 Värdet av import, export och totala handelsomsättning i de största ankomst- och avgångsplatsema i procent av motsvarande värden för hda landet åren 976-77 Value of imports and exports from the most important places of arrival and departure total value of the country in 976-77 Tulo- ja menopaikka rruonti - Import Vienti - Export Koko kauppavaihto Ankomst- mports Exports Totala " handelsomoch avgangsplats sättningen PlIlces of arrival and Total exchange departure 976 977 976 977 976 977 Helsinki - Helsingfors... 44.0 40.6 6.7 7.8 30.8 29. Turku -Abo... 7.8 5.5 6.0 4.2 6.9 4.8 Kotka....2..3 9.8 6. 5.5 Lappeenranta - Willmanstrand. 7_0 5.8 3. 2.5 9.9 9. Hamina - Fredrikshamn... 0.9 0.8 7.3 7.4 4_0 4. Pori - Bjömeborg... 3.5 2.9 6.6 8.0 5.0 5.5 Naantali - Nådendal... 7.4 7.8 4.3 4.8 5.9 6.3 Rauma - Raw JO... 0.8 0.8 5.3 5.0 3.0 2.9 Hanko - Hangö... 3.9 3.7 3.3 3.0 3.6 3.3 Imatra_. 0.7.0 0..2 0.4. Porvoo - Borgå... 4.5 2.6.3.7.3.0 7. Kemi... 0.3 0.2 3.5 2.6.8.5 Summa... 92.0 92.8 88.8 88.0 90.4 90.3 Edellä johdannossa on jo mainittu, että ulkomaankauppamme vaihto suhde eli terms of trade oli v. 97697 ja v. 977 96 eli tuotujen tavaroiden hinnat olivat korkeammat kuin vietyjen. Tullihallituksen suorittamien indeksilas,kelmien mukaan tuontihinnat kohosivat v. 976 7.0 % ja v. 977 5.9 % sekä vientihinnat v. 9763.0 % ja v. 977 5.5 %. Tuonnin ja viennin yksikköarvoindeksit lasketaan Laspeyresin ja volyymi-indeksit Paaschen indeksikaavaa käyttäen. Em. indeksit, 975=00, otettiin käyttöön v. 977 alusta lähtien. Uudet tuonti- ja vienti-indeksit ovat seuraavat: Vuosi Ar '973 974 975 976 977 Tuonnin yksikköarvoindeksi Importens enhetsvärdeindex 64 92 JOO 07 24 Viennin yksikköarvoindeksi Exportens enhetsvärdeindex 60 85 JOO 03 9

Näitä indeksejä käyttäen Helsingin kauppavaihto saa v. 97-977 seuraavat arvot. Vuosi Ar Arvo - Värde milj. mk Lisäys tai vähen tyminen Okning eller minskning % % v:n 975 arvosta % av 975 års värde 97... 7242.5 974... 599.7 975... 6288.4 976... 4807.9 977... 4646. -02.8 + 348.7-480.5 6.8-7.6 +2.2-9. -. 05.9 97.9 00 90.9 89.9 Helsingin kauppavaihto siis supistui v. 976 480.5 milj.mkeli 9. '?'oja v. 977 6l.8 milj.mk eli. % v;n 975 hintojen mukaan. Koko maan kauppavaihto kasvoi v 976 2228.5 milj.mk:lla eli 4.6 %ja v. 977 279.3 milj.mk:lla eli 0.6 %. Kuvio 4. Maan suurimpien tuuikamareiden tuonnin ja viennin arvot v. 977 Figur 4. Värdet av de största finska tuukamrarnas import och export år 977 Figure 4. Values ofimports and exports from the most important Customs' Houses of Finland in 977 VII ::-.'TI ":XPORT "":Y.I PUI(\PO 05(:\,,,,\T" \ \''''''' I,\\(;n H \li~.'\ P,\I'YO "\\~T \LI ',\-:"',\. pu'h IlJnfl'F.~lfltH;!I,\:'AI""-\ "'qt:"~i"!", H-\":I"" I. \PPF.F.'II_ Q."~T'" "II.L" \:'Ii-!'o,P.\:o.IJ "'0"""" "00 TI'R~ \~IO "":I..'H "<. :000 2000 "'00 '000 2000 :000 00' \III.J..,.

3. Helsingin kauppavaihto kuljetusmuodon mukaan vuosina 975-7 Helsingfors bandelsomsättning enligt transportsätt Aren 975-7 Total exchange of Helsinki according to Jorm of transport in 975-77 KuljetuBlDuoto Tuonti - Import Impo, s Vienti - Export Exports Transportsätt I ~aljous - Kvantitet Arvo - Värde l'aljous - Kwntltet Arvo - Varde Form of transport Quantity, % Value, % % % 2 975 976 977 975 976 977 975 976 977 Laiva - Blt Ship... '. 92.8 89.4 90.4 60. 53.9 55.5 77.8 77.8 78. Autolautta - BAtfärja CarFerry... 7.0 0.6 9.3 25. 30.3 30.8 2.8 2.8 2.4 Lentokone - Flygplan Aeroplane... 0.2 0.3 0.3 7.3 8.3 8.6 0.3 0.3 0.4 Posti - Post Mail... 0.0 0.0 0.0.6.8.8 0. 0. 0. Muut - Andra Others 0.0 0.0 0.0 5.8,5.8 3.3.. 0.0.. 975, 976 977 49.2 42.8 40.6 34.3 35.4 37.0 7. 6.9 7..8.5.5 7.7 3.4 4.0 Tärkeimpien kuljetusmuotojen merkitys prosentuaalisesti laskettuna Helsingin tuonnin ja viennin volyymistä ja arvosta v. 975-7 ilmenee edellä olevasta taulusta 3. Valtaosa Helsingin kauppavaihdosta kuljetettiin laivallaja autolautalla. Lentoteitse vietiin ja tuo~iin vähäinen määrä tavaroita,joiden arvo oli kuitenkin suhteellisen huomattava. Tyypillisiä tätä kuljetusmuotoa käyttäen toimitettuja tavaroita ovat vihannekset, maijat, kukat ym. helposti pilaantuvat tuotteet. Koko maan vastaavia lukuja tarkasteltaessa todetaan, että Helsingin kautta kulki valtaosa lentoteitse tapahtuvasta tuonnista ja viennistä. 4. Helsingin vientija tuonti maaryhmittäin vuosina 976-7 Export frän samt import tili Helsingfors enligt'landgrupper nen 976-7 Exports to and imports from Helsinki according to country in 976-77 Vienti - Export Exports Tuonti - Import Imports Maa - Land Country Milj.mk Osuus Milj. mk Osuus MiUions Ande Andel ofmarks Share %.% '.. 976 '977 976 " 9;7 r" "976 977 976 977 EFTA... 999 695 24.3 30.8 Ruotsi - Sverige... 622 900 5.2 6.3 Norja-Norge... 94 39 2.3 ' '7. Sveitsi - Schweiz... 54 202 3.8 3.7 Itävalta - Osterrike... 07 75 2.6 3.2 Portugali-Portugal... 7 2 0.4 0.4 Islanti - Island... 5 6 0. 0. EEC... 428 986 34.8 36.2 Saksan liittotasavalta - Förbundsrepubliken Tyskland 563 806/ ls.7 4..'. Englanti - England... 34 460 7.7 8.4 Tanska - Danmark... 50 46 3.6 2.7 Ranska - Frankrike... 84 4 2.0 2. Hollanti - Holland... 65 277 4.0 5.0 Belgia Luxemburg - Belgien Luxemburg... 52 87 ' l.3.6 Italia - Italien... 89 83 2.2.5 Irlanti - Irland... 3 0.3 0.2 SEV... 724 542 7.7 9.9 Neuvostoliitto - Sovjetunic;men...,495 ' '295 2. 5.4 Muut maat - Ovriga länder... 952 268 23.2 23. 238 239 20.0 8.6 292 66.2 9.4 43 270.2 2.2 472 500 4. 4.0 3 279 2.7 2.2 87 85 0.7 0.7 3 9 0. 0. 5658 6067 48.9 48.8 2425' 2528. 20.9 20.3 280 366..0 242 233 2..9 48 52S 4.2 4.2 502 59 4.3 4.7 27 342 2.8 2.8 368 449 3.2 3.6 33 35 0.3 0. 592 662 5. 5.3 '80 2,.5.7 304 3392 26.0 27.3 Kaikkiaan - Tillsammans Together... 403 549 00 00 582 2440 00 00

3 Sivuilla 6-7 on yhteenveto koko maan tuonnin ja viennin jakautumisesta maittain. Taulussa 4 on vas taavanlainen yhteenveto Helsingin osalta. Lisäksi' kuviossa 5 on esitetty graafisesti viennin ja tuonnin prosentuaalinen jakautuminen kauppa-alueittain. Tiedot perustuvat tullihallituksen tilastotoi~istoss.. laadittavaan kuljetustilastoon, jonka luvut poikkeavat jonkinverran muista ulkomaankaupan luvuista. Verrattaessa Helsingin kauppavaihdon jakaantumisesta maaryhmittäin koko maan vastaaviin lukuihin voidaan todeta, että EFTA-maihin vietiin v. 976 Helsingin kautta jokseenkin yhtä paljonjav.977 jonkin verran enemmän kuin keskimäärin koko maasta. EEC-maihin vietiin v. 976 jonkin verran vähemmän ja v. 977 jokseenkin yhtä paljon kuin koko maasta keskimäärin. Muut maat-ryhmän maihin vietiin Helsingin kautta kumpanakin katsausvuonna huomattavasti enemmän kuin koko maasta keskimäärin. Helsingin kautta tapahtuvaa kauppavaihtoa itäryhmän maiden kanssa ei voida verrata koko maan lukuihin, koska Helsingin osalta ovat käytettävissä vain SEV-maita koskevat tiedot. Kuvio 5. Helsingin viennin ja tuonnin jakaantuminen kauppa-alueittain v. 976 Figur 5. Export från samt import till Helsingfors enligt handelsområden år 976 Figure 5. Exports from and imports to Helsinki according to districts of trade in 976 TUONTI IMPOKT VI~;NTI r.xpoht MUUT ~AAT ov KI(; ~,,' ~ ur,h 2. Tuonti-Import Imports Tauluosaston tauluissa.a ja l.b julkaistaan yksityiskohtaiset tiedot Helsinkiin v. 976 ja v. 977 suuntautuneesta tuonnista. Siitä' nähdään paljonko ja kuinka suuren rahamäärän arvosta Kaupunkiin tänä vuonna ulkomailta tuotiin'kutakin tavaraa. Taulussa on mainittu ainoastaan asianomaisen tavaranimikkeen tariffinumero ilman siihen liittyvää tekstiä. Samoin kuin virallisessa kauppatilastossa, on esillä olevassa Helsingin kaupungin kauppatilastossa tuontitavaroihin luettu ne maahan tuodut tavarat, jotka ao. tilastovuonna on laskettu vapaaseen liikenteeseen joko välittömästi sen jälkeen, kun ne on maahan tuotu, tai vasta sitten, kun ne ovat olleet yksityisessä tai yleisessä tullivarastossa tai kauttakulkuvarastossa. Taulussa 5 esitetään katsaus Helsingin tuontiin v. 973-977. Tuonnin arvo käyvm hinnoin oli v. 976 vähentynyt 0.2 % ja v. 977 lisääntynyt 7.4 % edellisestä vuodesta. Tuonnin vaihteluita osoittavat taulussa olevat myös v:n 975 hintojen mukaan lasketut arvot, joista näkyy, että tuonnin todellinen arvo oli v. 9766. %ja v. 977 7.3 % pienempi kuin edellisenä vuonna.

4 5. Katsaus Helsingin tuontöd vuosina 973-77 Aterblick pa importen tili Helsingfors Aren 973-77 Survey of imports to Helsinki in 973-77 Vuosi Ar Year TuolUlin arvo käyvinhin noin Importens värde enligt gängse priser Valueof importsat current prices Hinta Lisäys (+) tai vähentyminen (-) indeksi Okning (+) eiler minskning (-). Prisindex lncrease (+) or decrease (-) Price indices 975=00 Tuonnin arvo v:n 975 hinnoin Importens värde enligt 975 års priser Vaille of importsat 975 prices % v:n 975 tuontiarvosta % av 975 års importvärde Percent of the vaille of 975 imports milj. mk - Millions of marks % milj.mk 973 974 975 976 977 826.7 + 53.2 +23.2 64 207.4 + 3080.7 +37.9 92 290.5 + 694. +5. 00 582.2-39.3-0.2 07 2439.5 + 857.3 +7.4 24 2698.0 2 82.0 290.5 0824.5 0 03.9 98.4 94.4 00.0 83.9 77.8 Taulusta 6 nähdään, miten Helsingin tuonnin arvo v. 976-97 jakautui eri tavararyhmien kesken absoluuttisesti ja suhdeluvuin. Siitä nähdään myös tavararyhmittäin, montako prosenttia Helsingin tuonti oli koko maan vastaavasta tuonnista. Sama on esitetty graafisesti kuviossa 6. Tavararyhmillä tarkoitetaan tullinimikkeistön pääryhmiä. Arvoltaan suurimpana ryhmänä olivat Helsingin tuonnissa edelleen koneet ja mekaaniset laitteet. Lähinnä suurimmat tuontitavararyhmät olivat kuljetumeuvot, kasvituotteet, epäjalot metallit, kemian teollisuuden tuotteet, tekstiiliaineet ja -tavarat. Helsingin tuonnin osuus koko maan tuonnista laski 5.6 %-yksikön verran katsausvuosina edelliseen vuoteen verrattuna. Taulun 6 ja kuvion 6 perusteella voidaan todeta, että Helsingin osuus koko maan tuonnista on huomattava nimenomaan eräiden melko suppeiden tavararyhmien kuten optisten ym. laitteiden, antiikki- ja taide-esineiden, luonnonhelmien, jalokiven ym. kohdalla, joiden tuonti tapahtuu pääasiallisesti Helsingin kautta. Näiden ryhmien osuus sekä koko maan että Helsingin tuonnista on kuitenkin hyvin vähäinen. Sivulla 2 mainittiin lento teit se kuljetetun tuonnin saapuvan valtaosaltaan Helsingin kautta, joten Helsingin osuus myös tätä kuljetusmuotoa käyttäen tuotujen tavaroiden kuten vihannesten ja maijojen koko tuonnista on huomattava. Yleensäkin elintarviketeollisuuden tuotteet tuodaan suurelta osin Helsingin kautta. Tärkeimmät yksittäiset tuontitavarat ilmenevät taulusta 7. Höyrykattiloita, koneita ja mekaanisia laitteita sekä niiden osia tuotiin lähes 2 miljardin mk:n arvosta, mikä on v. 976 3.9 % ja v. 977 7.2 % vähemmän kuin v. 975. Sähkökoneita-, laitteita ja -tarvikkeita sekä niiden osia tuotiin v. 976.2 ja v. 977.3 miljardin mk:n edestä; vähennys v:sta 975 oli v. 976 3.7 % ja v. 97'7 5.5 %. Rautaa ja terästä sekä niistä valmistettuja tuotteita tuotiin v. 976 n. 644 ja v. 977 n. 577 milj. mk:n arvosta, mikä on v. 97620.6 %ja v. 977 28.8 % vähemmän kuin v. 975. Muita tärkeitä tuontitavaroita olivat kahvi, jota tuotiin v. 976 567 ja v. 977 786 milj. mk:n arvosta, muovi ja -tuotteet, joiden tuonnin arvo lisääntyi v. 976 6.2 % ja v. 977 23.0, sekä optiset valokuvaus-, elokuvaus-, lääkeopilliset ym. kojeet ja laitteet, joiden tuonnin arvo sen sijaan supistui v. 9769.7 % ja v. 977 5.8 % v:een 975 verrattuna.

5 6. Helsingin tuonnin tavararyhmittäinen raha-arvo ja prosenttiosuus koko tuonnista sekä koko maan vastaava tuontija Helsingin osuus sötä vuosina 976-7. \ Vänlet av importerade varugrupper och deras proc:entandel av hela importen i Helsingfors samt hela landets motsvarande import och Helsingfors andel av den åren 976-77 The value of to Helsinki importeå commoåity gro/!.ps anå the percentile share of those in the total imports as well asthe corresponding imports ofthe country and share of Helsinki in them in 976-7 Ryhmä n:o Grupp siffra Group number Absoluuttiset luvut Absoluta tai Absolute numbers 000 mk' marks % Hclsingin koko tuonnista Av totala importen tili Hclsingfors Of total imports of Helsinki Koko maan tuonti Hela landcts import lmports of the country Hgin osuus koko maan tuonnista Hfors' andcl av hela landcts import Share of Hki of total imports the country 976 977 976 977 976 977 976 97 I.... o.... 0 IV... V VI.. VII. VOI IX. X XI.. xn... xni.... XIV. XV XVI.. XVO xvm XIX. XX XXI 48259 06959 20689 4 452 390059 964308 632886 65864 52993 90232 872493 93900 600 34356 04283 3200052 367 82 64762 459 42344 3650 73649 49584 2860 505593 464688 072456 725995 52 74 55529 2 662 975878 53 202079 39894 078998 3239576 24940 66445 3 730 62329 265 0.4 9.2 0.2 3.6 3.4 8.3 5.5.4 0.5.6. 7.5 0.8.4 0.3 9.5 27.6.8 5.5 0..2 0.0 0.6.4 0.2 4. 3.7 8.6 5.8.2 0.4.7 7.8 0.9.6 0.3 8.7 26.0 0.0 5.3 0..3 0.0 65793 382842 44900-74886 6608935 938074 22928 3046 64366 35790 764096 28928 298458 4773 2578664 604865 3032266 84562 94328 28335 4850 228.549 80986 54984 805466 778759 209674 36529 289837 54424 377 976 948 24 65789 342635 57334 2434754 5645073 3484340 866386 99882 305546 3885 29. 7.3 46. 54.9 5.9 9.8 5.5 53.4 8.2 53.2 49.5 72.8 53.9 72.8 42.8 52.9 45. 75.9 5.0 50.6 75.3 32.2 78.4 5.2 62.8 6.0 5. 53.3 52.5 0.2 56.0 50. 67.3 59.0 69.6 44.5 57.4 35.6. 76.3 3.7 53. 68.2 Koko tuonti. Hcla importcn Total ofimports II 582 54 2439523.00. 00 28 555 079, 30 7 648 40.6 40.5' I. Elävät eläimet; eläintuotteet - Levande djur; animaliska produkter II. Kasvituotteet - Vegetabiliska produkter III. Eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt ym. - Animaliska och ve.getabiliska fetter och oljor rp.m. IV. Elintarviketeollisuuden tuotteet; juomat ym.; tupakka - Produkter av livsmedelsindustri; drycker,m.m.; tobak V. Kivennäistuotteet - Mineraliska produkter VI. VII. VIII. IX. Kemian teollisuuden ja siihen löttyvän teollisuuden tuotteet - Produkter av kerniska och närstående industrier Muovit ym.; luonnonkautsu, synteettinen kautsu ym. - Plaster m.m.; naturlig kautschuk, syntetiskt gummi m.m. Vuodat, nahat ja turkisnahat ym. - Hudar, skinn, läder, pälsskinn m.m. Puu ja puuteokset; korkki ym. - Trä och varor därav; kork m.m.

6 X. Paperinvalmistusaineet; paperi' ja pahvi ym. - Material för papperstiliverkning; papper och papp m.m. XI. Tekstiiliaineet ja -tavarat Textilmaterial och -varor XII. Jalkineet, päähineet ym. - Skodon, huvudbonader m.m. XIII. Teokset kivestä ym.; keraamiset tuotteet; lasi ja lasitavarat - Varor av sten och aridra mineraliska ämnen: keramiska produkter; glas och varor av glas m.m. XIV. Luonnonhemet, jalo- ja puolijalokivet, jalometallit ym.: metalliraha - Naturpärlor, ädestenar och smyckestenar, ädla metaller m.m.; mynt XV. Epäjalot metallit ym.. Oädla metaller m.m. XVI. Koneet ja mekaaniset laitteet; sähkötarvikkeet ym. - Maskiner och mekaniska apparater; elektriskt material m.m. XVII. Kuljetusneuvot - Transportmedel XVIII. Optiset, valokuvaus-, mittaus:, lääkeopilliset ja muut kojeet ja laitteet; kellot; soittimet ym.; niiden osat - Optiska, foto-, mätnings-, medicinska m.m. instrument och apparater; Ul: musikinstrument m.m.; delar tili dem XIX. Aseet ja ammukset; niiden osat - Vapen och ammunition: delar tili dem XX. Erinäiset tavarat - Diverse varor XXI. Taideteokset, kokoelma- ja antiikkiesineet - Konstverk, föremål för samlingar samt antikviteter 7. Tärkeimpien tavarain tuontipaljousja -arvo vuosina 976-77 Importmängder och -värden för de viktigaste varuslagen ken 976-7 Quantity and value of the most important commodities imported in 976-77 Ta v a r a aj i - Va r u 5 a g Commodity Vihannekset ja kasvikset, syötävät juuret ja juurimukulat - Grönsaker och köksväxter, ätbara rötter och knölar. "......... Hedelmät ja marjat Frukter och bär... Kahvi - Kaffe...... Oljysiemenet ja -hedelmät - Oljehaltiga Erön och fruk ter............... Sokeri Socker............. Alkoholijuomat. Alkoholdrycker... Antrasiitti, muu kivihiili ja koksi. Antracit, annat stenkol och koks............ Lääkkeet - Läkemedel.............. Pigmentit, värit, lakat ym.. Pigment, färger, lacker m.m..... Kosmeettiset ja toalettivamisteet - Kosmetiska pre parat och toalettmede...... Valokuvaus- ja elokuvausvalmisteet. Fotografiska och kinematograilska produkter...... Muovit ja -tuotteet Plaster samt varor av dem Kautsu ja teokset. Kautschuk och -arbeten... Siitä:Därav ulko- ja sisärenkaat kaikenlaisia pyöriä varten - Ringar för alla 8ags hjul.......... Painotuotteet ym. - Tryckalster m.m..... Paljous, tonnia Kvantitet, ton Quantity, tons 976 977 9808 26032 7873 73 20 58672 37093 86463 79490 6723 04389 7587 6507 69370 96667 2068 2 5 7508 680 996 787 397 4544 85952 92689 35442 37258 0938 0629 3655 4029 Arvo Värde Value 000 mk - matks 976 977 55058 7445 273 93 32892 566924 786880 80542 95797 67605 84228 54803 6997 98336 44879 7023 20349 04592 05934 53879 53645 2 459 45289 42845 49683 204485 22988 94022 03488 746lO 92772 Jatkoa Forts. Canto

7 Jatkoa - Forts_ Tekokuidut - Konstfibrer... Puuvillakankaat - Bomullstyger... Neuletuotteet, vaatteet, wode-ja talousliinavaatteet - Trikllvaror, kläder, säng- om hushllslinne Jalkineet - Skodon...... Kiviteokset - Varor av sten. Rauta ja teräs sekä rauta- ja terästeokset - Järn om stlll samt varor av järn om stäl...... Kupari ja -teokset - Koppar och tiliverkningar AIumiinija -teokset - Aluminium och -tiliverkningar Työvälineet - Arbetsredskap..... Höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet; niiden osat - Angpannor, maskiner och mekaniska apparater; delar tili dem. _ Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet; niiden osat - Elektriska maskiner, apparater och elektrisk materia\; delar tili dem....... Traktorit - Traktorer... Autot ja niiden alustat, moottorein varustetut - Automobiler om underreden tili dem, försedda med motor....... Auton, traktorin ym. kumirenkaiset pyörät ym. osat - Hjul med gwnmiringar o.a. delar tili automobiler, traktorer o.a. '...... Alukset - Fartyg. Optiset, valokuvaus- ja elokuvaus-, lääkeopiliiset ym. kojeet ja laitteet - Optiska, fotografiska,och kinematografiska, medicinska o. dyl. instrument och apparater.... Kellot ja niiden osat - Ur.och delar tili dem Tupakka - Tobak.... Puu ja puuteokset; puuhiili - Trä om träarbeten; träkol... Keraamiset tuotteet - Keramiska produkter Lasi ja lasiteokset - Glas och varor av glas. Lentokoneet - Flygmaskiner. Gramofonit, magnetofonit YlI}s. - Grammofoner, magnetofoner m.nt.. Huonekalut - Möbler Röntgenlaitteet - Röntgenapparater.. Aseet ja ampumatarvikkeet Vapen och ammunition _........ Urheiluvälineet ja -tarvikkeet - Sportartiklar och -tillbehör.......... 7464 4698 4807 458 244 432 39 3052 2938 728 30835 004 23008 2243 58 3672 426 4666 7427 9585 24788 33 626 2082 335 450 2203 6928 3509 5264 7432 86627 8699 26942 2385 58453 28922 0587 28230 2065 205 3398 354 5060 6325 7349 43053 5 483 948 433 445 2478 22668 9749 20622 64780 45036 643900 93448 59380 9287 99554 204 50 0523 255956 64899 54784 455768 69854 58840 47095 34542 8423 62242 43006 23722 20255 27963 4938 26999 9473 244280 828 49 27 577 43 85363 9038 90857 920578 39002 23294 364959 89 89 383606 47564 6632 72636 4987 4257 693 56277 40 673 26786 29852 2906 66467

Kuvio 6. Helsingin osuus tavararyhmittäin maan tuonnista v. 976-7 Figur 6. Helsingfors andel av Iandets import enligt varugrupper åren 96- Figure 6. The share of Helsinki ofimports to Finland in 976-77 8 3500 3000 2500 2000 500 000 500 o II III IV V VI VII VIII IX X XI XII XIII XIV XV XVI XVII XVIII XIX XX XXI TAVARARYI VAKUGRUPl

9 3. Vienti-Export Exports Y.ksityiskohtaiset tiedot Helsingin viennistä v. 976 ja v. 977 julkaistaan tauluosaston tauluissa 2.aja 2.b, joissa kustakin tavaralajista ilmoitetaan maasta viety määräja sen arvo. Taulussa ilmoitetaan vain ne tavaranimikkeet, joissa vientiä katsausvuosina oli. Samaten kuin viralliseen kauppatilastoon, on tähän tauluun vientitavarana merkitty kaikki se ulkomaille viety tavara, joka on viety vapaasta liikkeestä. Taulusta 8 käy ilmi vuosien ~73-77 vienti käyvin hinnoin ja vuoden 975 hinnoin. Hintoja m,:,unnettaessa on käytetty sivulla olevia indeksilukuja. Viennin arvo v:n 975 hintojen mukaan nousi edellisestä vuodesta v. 976 7.6 %ja v. 977 5.8 %. 8. Katsaus Helsingin vientön vuosina 973-77 Aterblick på exporten frln Helsingfors hen 973-77 Survey 0/ exports from Helsinki in 973-77 Vuosi Ar Year 97! 974 975 976 977 Viennin arvo käyvinhinnoin Exportens värde enligt gäbgsc priser Value of exports at current prices Lisäys (+) tai vähentyminen (-) Ökning (+) eiler ininskning (-) increase (+) or decrease (-) milj. mk - millions of marks % 2726.7 + 624. +29.7!l94.0 + 467.3 + 7. 3386.9 + 92.9 + 6.0 402.9 + 76.0 + 2. 5490.9 + 388.0 +!I!I.8 Viennin arvo v:n 975 Hinta- hinnoin % v:n 975 indeksi Exportens vientiarvosta Prisindex värde enligt % av 975lrs Price 975 lrs priser exportvärde indices Value of Per cent ofthe 975=00 exports at value of 975 975 prices e~orts milj. mk 60 4544.5!4.2 85!I 757.7.0 00 3386.9 00.0 0!l!l98!_4 7.6 9 464.2 36.2 Taulusta 9 näkyyabsoluuttisin ja suhdeluvuin, miten Helsingin vienti v. 976-77 jakautui eri tavararyhmien kesken. Siitä nähdään myös, kuinka suuri osuus Helsingin viennin arvolla kussakin tavararyhmässä oli koko maan vastaavasta vientiarvosta. Tätä havainnollistaa myös kuvio 7. Helsingin kautta tapahtuva vienti kasvoi v. 976 76.0 milj.mk ja 2. %ja v. 977 388.0 milj. mk, 33.8 %, edellisestä vuodesta. Sen osuus koko maan viennistä pysyi v. 976 samana kuin edellisenä vuonna ja kasvoi v. 977 %-yksikön verran. Helsingin viennin osuus koko maan viennistä lisääntyi v. 976 3 ja v. 977 4 ryhmässä ja pienentyi v. 976 8 ja v. 977 7 ryhmässä. Lisääntyminen oli huomattavinta ryhmissä liu ja XIV sekä supistuminen ryhmässä VIII. Useiden tavararyhmien vienti kasvoi markkamääräisesti, eniten kuljetusneuvojen sekä koneiden ja mekaanisten laitteiden. Mar~kamääräisesti eniten vietiin Helsingistä koneita ja mekaanisia laitteita, sähkö tarvikkeita ym., niiden osuus Helsingin viennistä oli v. 9762.4 %ja v, 977 9.8 %. Paperiteollisuuden tuotteiden ja kuljetusneuvojen viennin merkitys oli myös melkoinen.. Tärkeimpien tavaroiden vientimäärät ja -arvot v. 976-77 ilmenevät taulusta 0. Markkamääräisesti.eniten vietöd Helsingistä höyrykattiloita, koneita ja mekaanisia laitteita. Näiden vienti lisääntyi sekä määrällisesti että myös arvoltaan v. 97638.0 % ja v. 977 67.4 % v:een 975 verrattuna. Seuraavaksi eniten Helsingin kautta vietiin paperia, pahvia sekä -tuotteita. Sähkökoneiden, -laitteiden ja tarvikkeiden sekä niiden osien vienti oli myös huomattava. Verrattaessa tauluja 0 ja 7 keskenään voidaan

20 9. Helsingin viennin tavararvhmittäinen raha-arvo ja prosenttiosuus koko viennistä sekä koko maan vastaava vienti ja Helsingin osuus siitä vuosina 976-7 Värdet av exporterade varurc;upper och deras procentaodel av hela exporten frän Helsingfors samt hela laodets motsvaran e export och Helsingfors andel av den åren 976-7. The value 0/ from Helsinki exported comttlodity groups and the percentile share o/those in the total exports in 976-77 as well as the corresponding exports 0/ the country and the share 0/ Helsinki in them Absoluuttiset luvut % Hgin osuus Absoluta tai koko maan ' Absolute numbers viennistä Helsingin koko Koko maan Hfors' andel viennistä vienti av hela lan- Av hela exporten Hela landets dets export Ryhmä n:ol~ från Helsingfors export ShareofHki Grupp siffra ) 000 mk marks Oftotal exports of Exports of of exports of Group number ) Helsinki the country tll" -:ou ntry 976 977 976 977 976 977 976 977 I... 82779 262848 4.5 4.8 435 82 534795 42.0 49. II... 74489 9604.8.7 259563 409009 28.7 23.5 m... 024 2394 0.2 0.4 25337 47.946 40.3 44.6 IV... 7 095 2337.7 2.2 23 28 3 782 30.7 38.9 V... 6627 8702 0.2 0.2 47 736 783 0.4. VI... 44 708 22442 3.5 4. 57 458 79868 25.3 3.2 VII... 28592. 8 429 3. 3.3 540 57 657352 23.8 27.6 VIII... 83388 86942 2.0.6 5432 675632 5.3 2.9 IX.. 288705 45588 7.0 8.3 2759227 3730034 0.5 2.2 X... 555720 675788 3.5 2.3 7884 796 878246 7.0 7.7 XI... 262207 36503 6.4 6.6 662274 98476 5.8 8.4 XII... 3032 4209 0.8 0.8 230722 296849 3.4 4.2 XIII... 87794 05450 2..9 2568 28 22 40.7 37.5 XIV ' 2452 3599 0.6 0.7 4946 6692 48.9 5!.7 XV... 249!6!l8779 6. 7.0 2 O!l5 679 29 O!lI 2.2!. XVI... 87675 089629 2.4 9.8 3!l79 446 4487668 25.9 24.!I xvn... 750942 968584 8.!! 7.6 2 6!9!l89!I 5!5 674 28.5 27.4 XVIII... 07985 45 749 2.6 2.7 68 26 222728 64.2 65.4 XIX... 2796!! 2906 0.7 0.5 54964 5088 50.9 57.2 XX...!I7596 9208!I.4!I.5!l4529 454425!l9.8 42.!! XXI... '. 068 829 0.0 0.0 592!l08 67. 6!.4 Koko vienti Hela exporten Total of exports. 40294! 549094 00 00 24504566!l0 944 826 6.7 7.7 todeta, että useat artikkelit esiintyvät molemmissa tauluissa eli Helsingistä viedään samoja tavaroita kuin tänne tuodaan. Tämä paradoksi on tietenkin myös koko maan tilastoissa. Useat edellä mainitut Helsingin tärkeimmät vientitavarat ovat myös tärkeimpiä tuontitavaroita. Ies. s. 5-6 - Se 5.5-6 - Se p. 5-6

2 0. Tärkeimpien tavarain vientipaljousja -arvo vuosina 976-77 Exportmängder och -värden för de viktigaste varuslagen ken 976-77 Quantity and value of the most important commodities exported in 976-77 Ta v a r a aj i - - V a r u 5 a g Commodity Voi- Smör......... Juusto - Ost........... Sokeri ja sokerivajniisteet - Socker och sockerkonfektyn:r...... Värit, Irjaalit ja!akat - Färger, mälningsfårger samt lacker.. :. _. ".... Muovit ja muovituotteet - Plaster samt varor av dem Turkisnahat ja turkikset - Pälsskinn och pälsvaror'. Sahattu tai leikattu puu - Sägat eiler skmet virke Siitä - Därav: lankut, soirot. ja kapeasoirot - plankor, battens och scantlings....... _.. Puu teokset - TräaIbeten........ Siitä - Därav: vaneriviilu ja vaneri, ristiinliimattu - faner och kryssfaner........ Paperi ja pahvi sekä paperivanuke-, paperi- ja pahviteokset - Papper och papp samt varor av pappersmassa, papper och papp...... Painotuotteet ym. - Tryckalster m.m..... Tekokuidut - Konstfiber.... Neuletuotteet, vaatteet, vuode- ja talousliinavaatteet - Trikävaror, käder, säng- och hushällslinne Lasi ja lasiteokset - Glas och varar av glas. Rauta ja teräs sekä rauta- ja terästuotteet - Järn och stäj samt varor av järn och stäj... _ Kupari ja -teokset - Koppar och -tillverkningar Höyrykattilat, koneet ja mek.laitteet sekä osat - Angpannor, maskiner och mek.appar. samt dear Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet, sekä osat - Elektrlska maskiner, apparater och eektriskt material samt dear..... Huonekalut ja vuodevaatteet - Möbler och sängkäder Vehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja - Vete samt blandsäd av vete och rig........ Makkara yms. tuotteet - Korv m.m. s. produkter Suklaa yms. tuotteet - Chokolad m.m.s. produkter Valmistettu tupakka, tupakkauutteet ja -esanssit - Bearbetad tobak, tobaksextrak och -essenser Nahkateokset - Lädervaror.... Puuvillakankaat - Bomullstyger.. _ Hopea ja siitä tehdyt puolivalmisteet - Silver och halvfabrikat därav. _.. Nikkei ja -teokset - Nicke och varor av nicke Alumiini ja -teokset - Aluminium och varor av aluminium......... _.. Muut epäjalot metallit - Andra oädla metaller. Traktorit, kuonna- ja linja-autot, trukit yms. sekä niiden osat - Trakton:r, Iastbilar och bussar, truckar m.m.s. samt delar tili dessa.. _ Röritgenlaitteet - R.öntgenapparater..... Aseet ja ampuma tarvikkeet - Vapen och ammunition Urheiluvälineet ja -tarvikkeet - Sportartik.lar och -tili behör......... _ Paljous, tonnia Kvr _ltitet, ton Quantity, tons 976 64 2069 8394 5903 29370 5 053 00966 3833 66768 27933 3829 40 794 33226 33 8 622 28226 408 5845 39354 97 3424 328 2 935 4 483 9555 335 450 2203 977 7 32 28656 24026 780 39083 94 34277 34230 37900 6793 29383 5388 389 2229 293 4374 854 26890 3 957 864 4200 7 3499 492 9 279 7 792 5699 599 757 433 445 2478 Arvo - Vårde Vaille 000 mk marles 976 977 9937 40764 7 8 28674 7060 4550 72353 72098 20939 39789 507846 35526 5290 45843 63260 8364 47202 544 457 332299 64 582 2708 64 22065 787 49 30760 2077 25658 30985 397 3403 20255 27963 4938 23854 92 02 44 667 37888 67867 28066 6 95 640 337 00 73922 608068 525 57826 26058 7943 3504 67085 660452 42973 9799 887 30 2643 6663 5587 45338 0649 3308 5607 24268 06796 29852 2906 66467

22 Kuvio 7. Helsingin osuus tavararyhmittäin maan viennistä v. 976-77 Figur 7. Helsingfors andel av landets export enligt varugrupper!ren 976-77 Figure 7. The share of Helsinki of exports from Finland according to the commodity groups in 976-77 ':ilmi _----------------------------------~----------.., UMIO 2500 2000 500 00 II IV V VI VII IX X XX XXI TAVARARYHM V ARUGRUPftI

23 II. MERENKULKU SJOF ART -NA VIGATION I. Kauppalaivasto - Handelsflottan Merchant Fleet Helsingin kauppalaivastossa otetaan pohjoismaisen määrittelyn mukaisesti huomioon vain vähintään 00 bruttotonnin kantoiset konekäyttöiset rahti- ja matkustajalaivat. Kauppalaivastoon eivät siis kuulu kalastus- ja pyyntialukset, koneettomat lastiproomut eivätkä erikoisalukset, kuten hinaajat, pelastusalukset, jäänsärkijätjne. Tähän laivastoon kuuluvien alusten luku ja bruttorekisteritonnimäärä v. 968-77 lopussa ilmenee seuraavasta taulusta, jossa myös on mainittu proomut, vaikka ne eivät kuulu varsinaiseen kauppalaivastoon.. Kauppalaivasto vuosien 968-77 lo~ussa Handelsflottan vid utgången av uen 9 8-77 Merchant fleet at the end of the years 968-77 Höyryal~lIetl ) Moottorialukset Proomut Vuosi Angfartyg ) Motorfartyg Prlmar Ar Steamers Motorships Summa Total Barges Year Luku Bruttotonnia Antal Bruttoton Luku Bruttotonnia Luku Bruttotonnia Luku Bruttotonnia Number Gross reg.tom Antal Bruttoton Antal Bruttoton Antal Bruttoton 968 2 30424 08 432245 20 462669 596 969 9 6796 4 50940 23 58736 596 970 0 22834 20 52458 30 546992 596 '97 7 9086 7 584768 24 593854 3 876 972 7 7907 7 65955 24 667458 3 876 973 3 046 06 599842 09 600888 5 2228 974 2 360 98 667056 00 66746 5 3043 975 08 950335 08 950335 3 0448 976 04 994828 04 994828 0096 977 05 07 42 05 07 42 058 v. 976 Helsingin varsinainen kauppalaivasto väheni 5 moottorialuksella, 9 007 brt,joista 2, yhteensä 05 649 brt, myytiin ulkomaille, ja yksi, 284 brt, siirrettiin toiselle paikkakunnalle, yksi, 345 brt, tuomittiin hylyksi ja yksi, 99 brt, väheni la,jin muuttumisen vuoksi. Uusia moottorialuksia hankittiin, yhteensä 63 500 brt. Näistä yhdeksän, 6348 brt, oli rakennettu ulkomailla. Kahden aluksen, 352 brt, laji muuttui. Kauppa-alusten määrä väheni v. 976 neljällä aluksella, kun sen sijaan tonniston nettolisäys oli 44 493 brt eli ~.7 %. V. 977 kauppalaivasto väheni 0 aluksella, 38 49 brt, joista kahdeksan, 38 74 brt, myytiin ulkomaille ja kaksi, 37 brt, poistettiin muista syistä. Uusia aluksia hankittiin, yhteensä 50805 brt. Näistä yksi, 24605 brt, rakennettiin kotimaassa, kuusi, yhteensä 8650 brt, ulkomailla, kaksi, 20 928 brt, ostettiin ulkomailta ja kaksi, 8 77 brt, siirrettiin toiselta paikkakunnalta. Kauppalaivaston nettolisäys oli siis yksi alus ja 2 34 brt eli.3 %. Koko maan kauppa,laivaston bruttovetoisuus lisääntyi v. 9762. %ja v. 977 8.8 %. :Helsingin kauppalaivaston kasvuvauhti oli siis hiukan keskimääräistä suurempi. Samanaikaisesti Helsingin kauppalaivaston osuus koko maan kauppalaivastosta kasvoi 46.4 %:sta 48.7 %:iin. Helsingin proomukanta väheni v. 976 kahdella rautaproomulla, yhteensä 352 brt,lajin muuttumisen ) Höyryaluksiin sisältyy v:een 974 saakka puinen purjealu8 apukonein, 06 tonnia. ångfartygen ingh ända til h 974 ett segelfartyg av trä med hjälpmaskin, 06 ton.