1 (16) OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE
2 (16) Lukijalle Teille tai läheisellenne on sydämen sepelvaltimoiden varjoainetutkimuksen ja muiden tutkimusten perusteella päädytty tekemään sydänleikkaus, joko sepelvaltimoiden ohitusleikkaus, sydänläppäleikkaus tai molemmat. Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa Teitä ja läheisiänne valmistautumaan sydänleikkaukseen. Oppaan alussa on tietoa sepelvaltimotaudista, sydämen läppien toiminnasta, sepelvaltimotaudin hoitomuodoista ja sydänläppäleikkauksesta. Lopussa kerrotaan käytännönjärjestelyistä ennen leikkaukseen menoa. Sydänleikkauksen jälkeen saatte leikkaavasta sairaalasta oppaan, joka käsittelee varsinaista toipumisaikaa leikkauksen jälkeen. Huolehdimme, että ennen kotiin lähtöä sairaalasta nekin asiat tulevat Teille tutuksi. Toivottavasti Te ja läheisenne saatte tämän oppaan avulla vastauksia mieltänne askarruttaviin kysymyksiin ja voitte rauhassa ja turvallisin mielin valmistautua tulevaan leikkaukseen. Sairaanhoitaja Jaana Kuittinen 18.11.05 (päivitetty 11.1.2012) osasto 3A PKKS
3 (16) Sisältö Lukijalle 1. Sepelvaltimotauti 2. Sepelvaltimotaudin hoitomuodot 2.1 Elämäntavat 2.2 Lääkehoito 2.2.1 Rintakivun yllättäessä 2.3 Invasiiviset eli kajoavat hoitomuodot 2.3.1 Sepelvaltimon pallolaajennus 2.3.2 Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus 3. Sydämen läppäleikkaus 4. Sydänleikkauksen kulku ja siihen liittyvät tapahtumat 5. Toipuminen kotona 6. Sydänleikkausta odotellessa
4 (16) 1 Sepelvaltimotauti Sepelvaltimot ovat sydämen pinnalla kulkevia valtimosuonia. Niiden tehtävänä on huolehtia, että sydänlihas saa verta ja sen mukana happea ja ravinteita. Sepelvaltimotaudissa valtimot ahtautuvat kolesterolin ja kalkin kertyessä valtimoiden seinämiin. Vuosia kestävän prosessin seurauksena kolesterolikertymä kasvaa ja kovettuu. Sepelvaltimo kovettuu ja veren virtaus suonessa heikentyy. Niinpä sepelvaltimotaudista voidaan käyttää myös nimitystä sepelvaltimoiden kovettumatauti.
5 (16) Sepelvaltimon poikkileikkaus: Sepelvaltimotaudin ahtautuminen on vuosia kestävä tapahtuma, jonka nopeus riippuu riskitekijöistä ja jokaisen yksilöllisistä ominaisuuksista. Sepelvaltimotaudin riskitekijät, joihin voi itse vaikuttaa: tupakointi kohonnut kolesteroli kohonnut verenpaine sokeritaudin verensokeritasapaino ylipaino vähäinen liikunta runsas ja pitkäaikainen alkoholin käyttö pitkäaikainen stressi Muut sepelvaltimotaudin riskitekijät: suku ikä perimä
6 (16) Taipumus sepelvaltimoiden ahtautumiseen jää ohitusleikkauksen ja pallolaajennuksen jälkeenkin. Sepelvaltimotaudin huolellinen hoito riskitekijöihin vaikuttamalla on oleellista, jotta taudin eteneminen pysähtyisi leikkauksen jälkeen. Sepelvaltimotaudin ilmenemismuodot: Angina pectoris. Sydämen hapenpuuttesta johtuva rintakipu. Useimmiten kipu esiintyy ruumillisessa tai henkisessä rasituksessa. Angina pectoris kipu tuntuu puristavana tai painona keskellä rintaa. Se voi säteillä käsivarsiin, vasempaan käteen, hartioihin, lapaluiden väliin, kaulaan jopa hampaisiin asti. Oireet voivat olla myös epätyypillisiä varsinkin naisilla ja iäkkäillä ihmisillä. Sepelvaltimotautikohtaus. Sydämen sepelvaltimon sisäpinnan repeäminen kovettumataudin seurauksena voi aiheuttaa paikallisen verihiutalekertymän ja sepelvaltimon tukoksen. Pinnallinen vaurio ja vain osittain sepelvaltimoa tukkiva muutos voivat aiheuttaa vaikean, levossakin ilmaantuvan rintakivun (Epästabiili angina pectoris). Sepelvaltimon täydellinen tukkeutuminen aiheuttaa vaikean hapenpuutteen, joka johtaa sydänlihaksen pysyvään vaurioitumiseen eli sydäninfarktiin. Sydämen vajaatoiminta. Sydäninfarktit heikentävät sydämen pumppauskykyä ja seurauksena voi olla sydämen vajaatoiminta. Oireena on poikkeava hengästyminen, suorituskyvyn lasku jalkaturvotukset ja lihasväsymys. Sydämen rytmihäiriöt. Niitä voi esiintyä myös sepelvaltimotautiin liittyen ja vaikeassa vajaatoiminnassa. Osa rytmihäiriöistä on vaarattomia ja tilapäisiä, kaikki eivät välttämättä vaadi hoitoa. Vakava rytmihäiriö on kammiovärinä ja sen seurauksena sydämen pysähdys. Se voi ilmetä sydäninfarktin yhteydessä. Tällöin nopea sähköinen rytminsiirto on henkeä pelastava.
7 (16) 2. Sepelvaltimotaudin hoitomuodot 2.1 Elämäntavat Elämäntavat ja riskitekijät vaikuttavat olennaisesti sepelvaltimotaudin etenemiseen. Tarkistamalla jokainen elintapojaan voi itse vaikuttaa riskitekijöihin ja sepelvaltimotaudin etenemiseen. Tupakka on sepelvaltimotaudin vaaratekijöistä selvimpiä ja se nopeuttaa verisuonten kalkkeutumista. Veren kolesteroliarvojen, verenpaineen, ja painon kurissa pitämiseksi ruokavaliolla on tärkeä merkitys. Kasvikset, hedelmät, marjat ja viljatuotteet muodostavat sydänystävällisen ruokavalion perustan. Eläinrasvoja eli kovia rasvoja ja suolaa tulisi ruokavaliossa olla vain niukasti. Liikunnalla on monia suotuisia vaikutuksia. Päivittäinen liikunta parantaa toimintakykyä, laskee verenpainetta, parantaa HDL- eli hyvän kolesterolin määrää, helpottaa painon kurissa pitämistä ja rentouttaa. Kohtuullisella alkoholin käytöllä ei ole haittaa sepelvaltimotaudissa. Kohtuullisella käytöllä tarkoitetaan korkeintaan 1-2 ravintola-annosta vastaava alkoholimäärä päivässä (tai 1-2 pulloa keskiolutta tai lasi viiniä). Stressi on sydämelle ylimääräinen rasitus, joka nostaa sykettä ja verenpainetta. Lyhytaikainen stressi on elimistön normaali reaktio voimia vaativassa tilanteessa. Pitkittyessään stressi kuluttaa voimavaroja ja voi johtaa uupumukseen. Hyvä rentoutumiskyky on todella arvokas ominaisuus.
8 (16) 2.2 Lääkehoito Sepelvaltimotaudin ensisijainen hoito on lääkehoito. Lääkehoidon tavoitteena on lievittää oireita, parantaa ennustetta ja kohottaa elämänlaatua. Käyttäkää lääkkeet aina säännöllisesti ja noudattakaa lääkärin antamia ohjeita. Aspiriini eli asetyylisalisyylihappo (Aspirin, Disperin, Primaspan, Acetard) ehkäisee verihyytymien syntymistä ja vähentää sydäninfarktin ja sydänkuoleman vaaraa. Beetasalpaajat lievittävät sepelvaltimotaudin oireita vähentämällä hapenkulutusta.(spesicor, Orloc, Emconcor, Bisoprolol, Atenol) Kolesterolilääkkeet eli statiinit estävät kolesterolin syntymistä maksassa ja alentavat veren kolesterolipitoisuutta. Ne vähentävät sydäninfarktin ja sydänkuoleman vaaraa. Lisäksi niillä on hyödyllisiä vaikutuksia hyytymisjärjestelmään ja verisuonen sisäpinnan toiminnan parantumiseen.(zocor, Lipitor, Simvastatin ratiopharm, Crestor) ACE- estäjät ja angiotensiinireseptorinsalpaajat suojaavat sydäntä ehkäisten vajaatoimintaa ja alentaen verenpainetta.(cardace, Enalapril generics, Atacand, Cozaar, Renitec) Nitraatit eli nitroglyseridit eli nitro. Nitro on oireenmukaista hoitoa. Sitä käytetään rintakivun tai angina pectoriksen hoitoon. Se laajentaa verisuonta, jolloin veri pääsee virtaamaan paremmin suonissa.(nitrosid, Ormox, Ismox) Kalsiumestäjiä käytetään verenpaine-, rytmihäiriö- ja sepelvaltimotautilääkkeenä.(norvasc, Cardizem)
9 (16) 2.2.1 Rintakivun yllättäessä Toiminta- ohjeet rintakivun varalle: asettukaa lepäämään ottakaa nitro (tabletti tai suihke) kielen alle. Jos se ei auta, voitte ottaa 4-5 nitroa 2 minuutin väliajoin. Ellei kipu helpotu tai alkaa uudestaan, hälyttäkää ambulanssi soittamalla numeroon 112. Odottakaa rauhassa. 2.3 Invasiiviset eli kajoavat hoitomuodot 2.3.1 Pallolaajennus eli PCI Vaikea-asteista ja useitakin sepelvaltimohaaroja ahtauttavaa sepelvaltimotautia voidaan hoitaa pallolaajennuksella, mikäli ahtaumat soveltuvat siihen. Toimenpide tehdään yleensä varjoainekuvauksen yhteydessä. Useimmiten potilas pääsee kotiin seuraavana päivänä. 2.3.2 Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus Jos sydänlihaksen verenkiertoa ei pystytä palauttamaan pallolaajennuksella, voidaan päätyä ohitusleikkaukseen. Ohitusleikkauksessa pyritään ohittamaan kaikki merkittävät ahtaumat ja palauttamaan verenkierto mahdollisemman täydellisesti sydämen eri osiin. Ohitusleikkauksella vähennetään potilaan oireita ja parannetaan elämänlaatua. Ohitusleikkaus tehdään nukutuksessa eli yleisanestesiassa. Perinteisessä ohitusleikkauksessa rintalasta avataan ja sydän pysäytetään leikkauksen ajaksi, tällöin sydänkeuhkokone huolehtii verenkierrosta. Osalle potilaista voidaan tehdä ohitusleikkaus ns. käyvällä sydämellä eli ilman sydämen pysäytystä ja sydänkeuhkokonetta. Siirrännäisinä käytetään alaraajojen laskimoita, rintakehän sisäseinämän valtimoita tai kyynärvarren valtimoa.
10 (16) 3. Sydämen läppäleikkaus Sydänläpät säätelevät sydämen lokeroiden välistä verenkiertoa yhteen suuntaan avautuvien ovien tavoin. Avautuessaan läpät päästävät veren virtaamaan eteenpäin seuraavaan sydämen lokeroon. Sulkeutuessaan läpät estävät veren takaisin virtaamisen. Synnynnäinen tai myöhemmin kehittynyt läppävika on syynä läppäleikkaukseen. Sepelvaltimoiden kunto tarkistetaan varjoainekuvauksella ennen läppäleikkausta. Tarvittaessa tehdään ohitusleikkaus läppäleikkauksen yhteydessä. Viallinen läppä korvataan leikkauksessa usein mekaanisella tekoläpällä. Joskus käytetään ns. bioläppää, joka on valmistettu eläinkunnan sydänläpästä tai sydänpussista. Osa läppävioista voidaan hoitaa korjausleikkauksella (plastia), jolloin läppä parsitaan. Bioläppä ja korjausleikkauksen jälkeen Marevan lääkehoito kestää 3 kuukautta. Muulloin se yleensä on elinikäinen lääkehoito. Marevan lääkehoito estää hyytymien syntymistä tekoläppään ja sen ympäristöön. INR- verikoe kuvaa veren hyytymistä. Läppäproteesipotilaan INR hoitoalue on 2.5-3.5 väliltä. Mekaaninen tekoläppä Bioläppä
11 (16) 4. Sydänleikkauksen kulku ja siihen liittyvät tapahtumat Saatte leikkauskutsun ja sairaalamatkaohjeen kotiin KYS:stä joko kirjeellä tai puhelimitse. Jos terveydentilanne ei salli julkisten kulkuneuvojen käyttöä, voitte pyytää taksilapun keskussairaalan os. 3A:n jonosairaanhoitajalta puh: 050-405 2825 maanantaista perjantaihin klo 8-15 välisenä aikana. Puutteellisten liikenneolosuhteiden vuoksi, ei erillistä kyytitodistusta tarvita. Mainitkaa asiasta tilatessanne taksimatkaa taksikeskuksesta p. 0200 200 55 Tarvittaessa voitte tiedustella leikkausajankohtaa os. 3A:n jonosairaanhoitajalta puh: 050-4052825, ei KYS:stä. Ottakaa sairaalaan mukaan: -KELA- kortti - astmasuihkeet, silmätipat tms. - lääkereseptit - lääkelista - marevankortti, jos verenohennuslääkitys - henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet (hammasharja ja -tahna, parranajokone) - vähän rahaa, ei koruja ja arvoesineitä Jättäkää omaisille leikkaavan sairaalan puhelinnumero: KYS 017-173311. KYS:n neuvonnasta puh. 017-173991 omaiset voivat tiedustella ja varata halutessaan yöpymisen vierashuoneessa sairaala-alueella. Hoitoaika on sairaalassa tavallisesti 6-10 vuorokautta. Hoito sisältää kolme vaihetta: 1. Leikkausvalmistelut vuodeosastolla (1 päivä) 2. Leikkauspäivä ja sen jälkeinen tehohoito (yleensä 1-2 päivää) 3. Toipuminen vuodeosastolla, yleensä neljäntenä tai viidentenä päivänä siirrytte osastolle 3A Keskussairaalaan Joensuuhun.
12 (16) Leikkausvalmistelut vuodeosastolla Teidät kutsutaan sairaalaan päivää ennen leikkausta. Saatte syödä ja juoda normaalisti. Leikkausta edeltävänä päivänä otetaan verikokeita, sydänfilmi ja tarvittaessa keuhkoröntgenkuva. Hoitaja haastattelee teidät, jolloin voitte kertoa mm. sairauksistanne, yliherkkyyksistä, lääkityksestä ja mahdollisista aikaisemmista leikkauksista. Leikkausalueen iho tarkistetaan mahdollisten tulehdusten poissulkemiseksi. On tärkeää, että henkilökunnalla on tiedossa lähiomaisenne nimi ja yhteystiedot. Leikkaava kirurgi ja nukutuslääkäri kertovat Teille leikkaukseen liittyvistä asioista. Fysioterapeutti ohjaa Teille leikkauksen jälkeen tehtäviä hengitysharjoituksia ja neuvoo oikean ylösnousutavan vuoteesta. Leikkauspäivä ja tehohoitovaihe Leikkauspäivänä olette ravinnotta. Saatte nesteytyksen suoraan suoneen. Leikkaussalissa Teille annetaan nukutuslääke tipan kautta. Tarvittavat katetrit ja seurantalaitteet laitetaan paikoilleen Teidän nukkuessa. Leikkaus kestää 2-5 tuntia. Leikkaushaava tulee keskelle rintaa ja lisäksi tulevat haavat laskuputkista ylämahalle sekä mahdolliset jalan haavat, jos ohituksiin käytettävää suonta on otettu alaraajasta. Leikkauksen jälkeen Teidät siirretään toipumaan postoperatiiviseen yksikköön tai teho-osastolle. Heräätte leikkauksesta leikkauspäivän iltana. Teidät leikannut kirurgi soittaa ennalta sovitulle omaisellenne kertoen leikkauksesta. Vointianne ja elintoimintojanne seurataan tarkasti koko ajan erilaisten valvontalaitteiden avulla. Lisäksi Teillä on oma sairaanhoitaja tukenanne. Alkuun hengityskone avustaa hengitystänne. Kun olette heränneet ja jaksatte hengittää itse, hengitysputki poistetaan.
13 (16) Leikkauksen jälkeiseen kipuun saatte riittävän kipulääkityksen tarpeen mukaan. Leikkauspäivänä ei suositella vierailuja ja muulloinkin ne tulisi sopia henkilökunnan kanssa. Omaiset voivat pitää yhteyttä puhelimitse, sovittuaan keskenään yhdyshenkilön. Seuraavina päivinä voivat lähiomaiset käydä Teitä katsomassa. Toipuminen vuodeosastolla Teidät siirretään vuodeosastolle vointinne mukaan, useimmiten leikkauksen jälkeisenä päivänä. Hoitaja avustaa Teitä päivittäisissä toimissa. Vähitellen 2-3 päivän kuluttua, kun kaikki letkut on poistettu, pystytte toimimaan itsenäisesti. Leikkauksen jälkeen voi esiintyä monenlaisia muutoksia, jotka ovat yleensä ohimeneviä ja vaarattomia. Rytmihäiriöt voivat tuntua epämiellyttäviltä, niitä lääkitään tarvittaessa. Kiputuntemukset ovat yleisiä. Kiputuntemuksia voi esiintyä muuallakin kehossa kuin leikkaushaavoilla. Pyytäkää kipulääkettä tuntemustenne mukaan. Leikkauksen jälkeen esiintyy usein turvotuksia ja painoa seurataan päivittäin. Tarvittaessa annetaan nesteenpoistolääkettä. Lämmön nousu on yksi elimistön puolustusreaktioista ja usein se johtuu itse leikkauksesta. Selkeän tulehduksen ilmannuttua aloitetaan antibioottihoito.
14 (16) Fysioterapeutti käy päivittäin ohjaamassa Teitä hengitysharjoituksissa, ylösnousemisessa vuoteesta ja verenkiertoliikkeiden harjoittelussa (veritulppien ehkäisy). Sidokset poistetaan haavoilta tavallisesti kolmantena päivänä. Sen jälkeen päivittäinen suihkutus auttaa haavoja paranemaan. Hyvä käsihygienia on hyvä muistaa sekä ennen että jälkeen leikkauksen. Väsymys on normaali leikkauksen jälkeinen tuntemus ja häviää vähitellen. Myös sekavuus on sydänleikkauksen jälkeen varsinkin iäkkäämmillä potilailla tavallinen ohimenevä ilmiö. Tarvittaessa sekavuutta voidaan hoitaa lääkkeillä. Ruokahalu voi olla toipumisen alkuvaiheessa huono. On tärkeää kuitenkin, että ruoka olisi mahdollisemman monipuolista ja riittävää, jotta toipuminen sujuisi toivotulla tavalla. Vointinne salliessa yleensä neljäntenä tai viidentenä päivän leikkauksesta siirrytte ambulanssilla osastolle 3A Joensuun Keskussairaalaan. Saatte kotihoito-ohjeet luettavaksenne ja sairaanhoitaja käy ne Teidän kanssanne läpi ennen kotiinlähtöä. 5. Toipuminen kotona Sydänleikkauksen jälkeen (ohitusleikkaus, läppäleikkaus) rintalastan luutumisaika on noin kolme kuukautta. Jos olette työikäinen, on sairasloman pituus 2-3 kuukautta. Koska leikkauksen jälkeen on rajoituksia nostamisessa ja kantamisessa, on Teidän hyvä varautua toipumisaikaan kotona. Lisäksi autolla ajo on kielletty neljän viikon ajan. Jos asutte yksin, Teidän olisi hyvä sopia etukäteen siitä, kuka pystyy auttamaan Teitä kauppakassien kantamisessa, mattojen tomuttamisessa ja muissa raskaissa kotiaskareissa. Mikäli tarvitsette kotiapua tai neuvoa sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa voitte kertoa sosiaalityöntekijälle, joka käy jokaisen sydänleikatun potilaan luona joka tapauksessa ennen kotiinlähtöä osastolla 3A. Kotiin on turvallisempi palata sairaalasta, kun käytännön järjestelyt ovat etukäteen sovittu.
15 (16) dddd 6. Sydänleikkausta odotellessa Sydänleikkausta odotellessa mielessä liikkuu monenlaisia ajatuksia. Jännityksestä, ahdistuksesta ja peloista kannattaa jutella perheen ja ystävien kanssa. Voitte olla yhteydessä myös omaan terveyskeskuslääkäriinne. :n jonosairaanhoitajalta voitte kysyä mieltänne askarruttavista käytännön asioista puh: 050-4052825 maanantaista perjantaihin klo 8.00-11.00 välisenä aikana. Lisäksi Pohjois-Karjalan Sydänpiiristä puh: 044-3397339 tai 044-3678090 saatte tietoa sydäntukihenkilöistä, jotka ovat sydänsairaita ja mahdollisesti sydänleikkauksen kokeneet. Usein tiedon saanti ja kokemusten vaihto lievittävät pelkoa ja jännitystä. Sydänliiton internet-sivut www.sydanliitto.fi ovat myös erinomainen tiedonlähde. Terveyskeskuksissa toimivista Tulppaavokuntoutusryhmistä on oma esite, joita saatte sairaalasta tai sydänpiiristä ja terveyskeskuksista.
16 (16) Yleiskunnon ylläpitäminen ennen sydänleikkausta on tärkeää. Niinpä ennen sydänleikkausta tulee harrastaa liikuntaa voinnin mukaan. Päivittäinen kävelylenkki on suositeltavaa. Hyötyliikuntakin on merkittävä kunnon ylläpitokeino. Periaatteessa voi tehdä kaikkea, mikä tuntuu hyvältä. Kovaa kuntoilua ei saa kuitenkaan aloittaa. Hampaat tulee tarkistuttaa ja hoitaa ennen läppäleikkausta infektioriskin pienentämiseksi. Myös ihon kuntoon tulee kiinnittää huomiota ennen leikkausta. Rintakehän, käsien, nivustaipeiden ja jalkojen alueen iho tulee olla ehyt leikkaukseen lähtiessä. Kannattaa jo ennen sydänleikkausta tarkistaa elintapojaan ja muuttaa niitä sydänystävällisempään suuntaan, jolloin leikkauksesta saatu hyöty säilyy mahdollisemman pitkään. Sydämen hyvinvoinnin kulmakivet ovat: TUPAKOIMATTOMUUS RUOKAVALIO LIIKUNTA LÄÄKEHOITO Rauhallista ja miellyttävää sydänleikkaukseen valmistautumisaikaa Teille ja läheisillenne