Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluetaloudelliset vaikutukset

POSIVA 99-05 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluetaloudelliset vaikutukset Seppo Laakso Kaupunkitutkimus Seppo Laakso tmi Maaliskuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, 00100 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30

Kaupunkitutkimus Seppo Laa~ tmi 11.3.1999 Posiva Oy Jaana Avo~ti Mikonkatu 15 A 00100 HELSINKI TUTKIMUSRAPORTTI "KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET" Oheistan lopullisen version tutkimusraportista "Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluetaloudelliset vaikutukset" julkaistavaksi Posiva-raporttina. Kiitän Posivaa ja erityisesti tutkimusprojektin ohjausryhmän jäseniä Jaana Avo lahtea, Nils-Christian Wikströmiä ja Timo Äikästä hyvin sujuneesta ja miellyttävästä yhteistyöstä. / ~ 1 ( " ~ ~ c_ l.t_j ' Seppo Laakso tutkija, VTT ll. J g_j ($" ) --:. } ~:; (. : L.). ~, / 7 1 / Kaupunkitutkimus Seppo Laakso tmi Osoite Raumantie 1, 00350 Helsinki Puhelin (09) 561 2493 Faksi (09) 561 2925 Sähköposti seppo.laakso@kolumbus.fi LY-tunnus 1366119-0

Posiva-raportti - Posiva Report Posiva Oy Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Puh. (09) 2280 30- lnt. Tel. +358 9 2280 30 Raportin tunnus - Report code POSIV A 99-05 Julkaisuaika- Date Maaliskuu 1999 Tekijä(t) - Author(s) Seppo Laakso Kaupunkitutkimus Seppo Laakso tmi Toimeksiantaja(t)- Commissioned by Posiva Oy Nimeke- Title KÄYTETYN YDINPOLTIOAINEEN LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN ALUETALOUDELLI SET VAIKUTUKSET Tiivistelmä - Abstract Tutkimuksessa analysoidaan loppusijoitushankkeen taloudellisia vaikutuksia vaihtoehtoisten sijoituskuntien, Eurajoen, Kuhmon, Loviisan ja Äänekosken sekä näiden kuntien lähialueiden yritystoimintaan, työllisyyteen, väestöön, kiinteistömarkkinoihin, yhdyskuntarakenteeseen sekä kunnallistalouteen. Tutkimus perustuu aluetaloustieteelliseen viitekehykseen. Loppusijoituslaitoksen työllisyysvaikutuksista tehdyissä panos-tuotos-lähestymistapaan perustuvissa laskelmissa on arvioitu, että rakentamisen huippuvaiheessa laitoksen rakentamisen aiheuttama työllisyyden lisäys on koko maassa lähes 350 henkilöä vuodessa, josta noin 200 henkeä on maakunnassa ja 100-150 henkeä laitoksen vaikutusalueella ( sijaintikunnassa ja naapurikunnissa) asuvaa työvoimaa. Laitoksen toimintavaiheessa työllisyysvaikutukset painottuvat huomattavasti enemmän laitoksen vaikutusalueelle, tällöin vuosittaisesta noin 160 hengen kokonaistyöllisyyden lisäyksestä vaikutusalueella asu vien osuus on 100-120 henkeä. Työllisyyden muutoksilla on välitön yhteys alueelliseen väestökehitykseen. Työpaikkojen lisääntyminen vaikuttaa väestön muuttoliikkeeseen ja edelleen väestön määrän ja väestörakenteen kehitykseen. Laitoksen aiheuttamista väestövaikutuksista laitoksen vaihtoehtoisissa sijaintikunnissa on tehty laskelmia ns. demografisella projektiomenetelmällä. Tulosten mukaan laitoksen aikaansaama työllisyyden lisäys kasvattaa sijaintikunnan väestöä kunnasta riippuen 100-200 asukkaalla, mikä vastaa 1-2 prosenttia kunnan väestöstä, verrattuna siihen vaihtoehtoon, että laitosta ei sijoiteta kuntaan. Laitoksen aikaansaama väestönlisäys kasvattaa asuntojen kysyntää jonkin verran, mikä voi heijastua tilapäisenä vanhojen asuntojen ja yksityissektorin omistamien asuntotonttien tilapäisenä hintojen nousuna sekä asuntotuotannon vilkastumisena, verrattuna siihen vaihtoehtoon, että laitos ei tule kuntaan. Loppusijoituslaitos vaikuttaa kunnallistalouteen. Laitos maksaa kiinteistöveroa, sen lisäksi laitoksen aiheuttama työllisyyden paraneminen ja väestönlisäys kasvattavat kunnallisverotuloja. Verotulojen muutos vaikuttaa kuntien valtionosuusjärjestelmän verotulotasaukseen, joka leikkaa osan verotulojen kasvusta. Muuttoliikkeen aiheuttama väestön määrän ja ikärakenteen muutos vaikuttaa kunnan valtionosuuden suuruuteen. Laitoksen rakentaminen ja sen aikaansaama väestön määrän ja rakenteen muutos vaikuttavat myös kunnan palvelutuotannon ja muihin kustannuksiin. Avainsanat- Keywords aluetalous, työllisyys, väestö, kunnallistalous, käytetty ydinpolttoaine, loppusijoitus, ympäristövaikutusten arviointi ISBN ISSN ISBN 951-652-060-X ISSN 1239-3096 Sivumäärä- Number of pages Kieli - Language 124 Suomi

Pasiva-raportti - Posiva Report Posiva Oy Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Puh. (09) 2280 30- lnt. Tel. +358 9 2280 30 Raportin tunnus - Report code POSIV A 99-05 Julkaisuaika- Date March 1999 Tekijä(t) - Author(s) Seppo Laakso Seppo Laakso Urban Research Toimeksiantaja(t)- Commissioned by Posiva Oy Nimeke- Title THE EFFECTS OF THE FINAL DISPOSAL FACILITY FOR SPENT NUCLEAR FUEL ON REGIONAL ECONOMY Tiivistelmä - Abstract The study deals with the economic effects of the final disposal facility for spent nuclear fuel on the alternative location municipalities - Eurajoki, Kuhmo, Loviisa and Äänekoski - and their neighbouring areas. The economic influence of the facility on industrials, employment, population, property markets, community structure and local public economics are analysed applying the approach of regional economics The evaluation of the facility's effects on employment is based on input-output analysis. Both the direct and indirect effects of the construction and the functioning of the facility are taken into account in the analysis. According to the results the total increase in employment caused by the construction of the facility is about 350 persons annually, at nationallevel. Some 150 persons ofthis are estimated to live in the wider region and 100-150 persons in the facility's influence area consisting of the location municipality and neighbouring municipalities. This amount is reached at the top stage of construction (around the year 2018). At the production stage- after the year 2020 - the facility's effects on employment will be concentrated significantly more on the location municipality and the rest of the influence area than on the rest of the country, compared with the construction stage. The estimated employment growth in the production stage is approximately 160 persons at national level of which 100-120 persons live in the candidate municipality and in the rest of the influence area. There is a direct link between local employment and population development. The growth of jobs attracts inmigrants affecting the development of both the number and the structure of population. The facility' s effects on population development in the alternative location municipalities are analysed using comparative population forecasts based on demographic population projection methods. According to the results the job growth caused by the facility will increase the population in the candidate municipality by 100-200 persons, depending on the municipality. Relative to the total number of population this means a 1-2 percent growth compared with the alternative that the facility will not be Iaeated in the municipality. The increase of population caused by the facility has an effect on the demand for housing. The increased demand may cause a temporary growth in the housing prices and privately owned residentiallots, as well as an increase in the construction of new houses and dwellings. The facility has also a significant influence on local pubtie economics. It will pay property tax to the municipality. In addition, the employment and population growth caused by the facility increase the municipal income tax. On the other hand, the growth of tax income to the municipality will cause a cut in municipal grants from the central government. The increase of population caused by the facility also influences the demand and costs of local public services provided by the municipality. Avainsanat- Keywords regional economy, employment, population, local public economy, spent nuclear fuel, final disposal, environmental impact assessment ISBN ISSN ISBN 951-652-060-X ISSN 1239-3096 Sivumäärä- Number of pages Kieli - Language 124 Finnish

7 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistel mä Abstract 1 JOHDANTO 1.1 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke.... 1.2 Työn lähtökohdat ja tavoitteet 1.3 Tutkimuksen lähestymistapa ja sisältö 9 9 9 10 2 3 LOPPUSIJOITUSLAITOS 11 2.1 Yleiskuvaus....................................................... 11 2.2 Hankkeen vaiheet................................................. 11 2.3 Rakennushankkeen volyymi ja työvoimatarve....................... 13 2.4 Rakennushankkeen toteutus....................................... 14 VAIHTOEHTOISET SIJOITUSKUNNAT.... 15 3.1 Eurajoki 15 3.2 Kuhmo 19 3.3 Loviisa............................................................ 22 3.4 Äänekoski......................................................... 2 6 4 HANKKEEN VAIKUTUKSET YRITYSTOIMINTAAN JA TYÖLLISYYTEEN.. 31 4.1 4.2 4.3 Vaikutusmekanismit Vaikutusten arvioinnin tutkimusmenetelmät Esimerkkejä eräiden suurten rakennushankkeiden 31 35 työllisyysvaikutuksista.... 39 4.4 Sijaintikunnat ja -alueet hankkeen työvoiman ja tuotantopanosten tarjoajina......................................................... 43 4.5 Vaihtoehtolaskelmat hankkeen vaikutuksista....................... 46 4.6 Hankkeen ulkoisvaikutukset muiden elinkeinojen kannalta 62 5 VAIKUTUKSET VÄESTÖKEHITYKSEEN................................. 66 5.1 Vaikutusmekanismit............................................... 66 5.2 Työllisyyskehityksen vaikutus muuttoliikkeeseen.................... 68

8 5.3 Työllisyyskehityksen vaikutus väestön tulotasoon sekä ammatti- ja koulutusrakenteeseen.... 5.4 Laskelmat hankkeen vaikutuksista väestökehitykseen.... 5.5 Hankkeen ulkoisvaikutukset ja muuttoliike 71 72 84 6 VAIKUTUKSET RAKENTAMISEEN JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN.. 86 6.1 Vaikutusmekanismit 86 6.2 Asuntorakentaminen 87 6.3 Muu rakentaminen.... 91 6.4 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen.... 92 7 VAIKUTUKSET KIINTEISTÖJEN ARVOIHIN 7.1 7.2 Kiinteistötyypit Asunnot ja asuinkiinteistöt.... 7.3 7.4 7.5 Toimitilat sekä liike- ja teollisuuskiinteistöt.... Vapaa-ajan kiinteistöt Maa- ja metsätalouden kiinteistöt 93 93 93 95 96 97 8 VAIKUTUKSET KUNNALLISTALOUTEEN 98 8.1 Laitoksen vaikutus kunnan tuloihin ja menoihin...................... 98 8.2 Vaikutukset verotuloihin ja valtionosuuksiin 98 8.3 Vaikutukset kunnallisten palveluiden kustannuksiin 100 9 VAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN... 102 9.1 Kunta- vaikutusalue-maakunta... 102 9.2 Vaikutukset yritystoimintaan ja työllisyyteen eri aluetasoilla.......... 103 9.3 Vaikutukset väestökehitykseen eri aluetasoilla...................... 106 9.4 Vaikutukset kiinteistömarkkinoihin ja kunnallistalouteen eri aluetasoilla 107 10 YHTEENVETOA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ... 108 LÄHDELUETTELO 111 LIITTEET 1 Rakennushankkeen kannalta keskeisten toimialojen liiketoimipaikat....... 11 5 2 Loppusijoituslaitoksen työllisyysvaikusmallin laskentaparametrit... 119 3 Verotulot loppusijoituskunnissa.......................................... 121

9 1 JOHDANTO 1.1 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke Suomen ydinvoimalaitokset Eurajoen Olkiluodossa ja Loviisan Hästholmenissa ovat olleet käytössä 1970-luvunjälkipuoliskolta alkaen. Ydinenergialain mukaisesti ydinvoimayhtiöiden on huolehdittava kaikista tuottamiensa ydinjätteiden huoltoon kuuluvista toimenpiteistä ja niiden asianmukaisesta valmistelemisesta sekä vastattava niiden kustannuksista. Suomen nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että ydinvoimalaitoksissa syntyvä käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan Suomeen. Posiva Oy:n (Posiva) tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) Olkiluodon ja Imatran Voima Oy:n (IVO) Loviisan ydinvoimalaitosten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus eli sijoittaminen pysyväksi tarkoitetulla tavalla säädösten ja määräysten mukaisesti Suomen kallioperään. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen päätavoitteet ja aikataulu ovat seuraavat (Posiva 1998): loppusijoituspaikan valinta vuoden 2000 loppuun mennessä ja sen yhteydessä tarvittavan valtioneuvoston periaatepäätöksen hakeminen loppusijoituslaitoksen rakennuslupahakemuksen valmistelu vuoden 2010 loppuun mennessä sekä loppusijoitustoiminnan aloittaminen vuonna 2020. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos muodostuu maanpäällisestä kapselointilaitoksesta, maanalaisista loppusijoitustiloista sekä näiden välisistä kuiluista. Lisäksi laitokseen liittyy lukuisia muita rakennuksia ja rakennelmia. Loppusijoituslaitokselle on neljä vaihtoehtoista sijoituspaikkaa: Eurajoen Olkiluoto, Kuhmon Romuvaara, Loviisan Hästholmen ja Äänekosken Kivetty. Valinta näiden välillä tehdään vuonna 2000. Sen jälkeen jatkotutkimukset ja kehitystyö keskitetään valitulle paikalle. 1.2 Työn lähtökohdat ja tavoitteet Vuonna 1994 voimaan tulleen lain ympäristövaikutusten arvioinnista (YV A) ja sitä täydentävän asetuksen perusteella radioaktiivisten jätteiden käsittelyyn, pysyvään varastointiin ja loppusijoittamiseen tarkoitetut laitokset kuuluvat ympäristövaikutusten arviointimenettelyn piiriin. Ympäristövaikutusten arviointi on oleellinen osa ydinenergialakiin perustuvaa loppusijoituslaitoksen lupamenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on liitettävä ydinenergialain mukaiseen periaatepäätöshakemukseen, joka jätetään valtioneuvostolle. Y mpäristövaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia mm. ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä yhdyskuntarakenteeseen. YV A-menettelyssä on kuultava kaikkia niitä, joiden etuihin tai oloihin hanke saattaa vaikuttaa. Posivan eri paikkakunnilla järjestämissä vuorovaikutustilaisuuksissa on esitetty, että arvioinnissa olisi

10 selvitettävä hankkeen vaikutuksia mm. väestömäärään ja -rakenteeseen, työllisyyteen, paikkakunnan tuotanto- ja yritystoimintaan, muuhun fyysiseen infrastruktuuriin, kunnan ja kuntalaisten talouteen, paikkakunnan yleiseen imagoon, kiinteistöjen arvoihin ja yleiseen taloudelliseen ilmapiiriin. Lisäksi tulisi selvittää keinoja työllisyysvaikutusten ja ostojen kohdentamiseksi loppusijoituspaikkakunnalle. Tämä tutkimus liittyy Posivan YV A-ohjelmaan. Sen mukaisesti hankkeen vaikutukset arvioidaan vuoden 1998 aikana ja arviointitulokset kootaan YV A-selostukseen. Tutkimuksessa analysoidaan loppusijoitushankkeen taloudellisia vaikutuksia Eurajoen, Kuhmon, Loviisan ja Äänekosken sekä näiden kuntien lähialueiden työllisyyteen, väestöön, elinoloihin, yhdyskuntarakenteeseen sekä kunnallis- ja aluetalouteen. 1.3 Tutkimuksen lähestymistapa ja sisältö Tutkimus perustuu aluetaloustieteelliseen viitekehykseen. Loppusijoituslaitos on suuri rakennushanke ja valmistuttuaan merkittävä työnantaja. Laitoksen rakentaminen sekä varsinainen toiminta vaikuttavat monella tavalla sijaintikunnan ja -alueen yritystoimintaan ja työmarkkinoihin. Tämä puolestaan heijastuu muuttoliikkeeseen ja sen kautta alueen väestökehitykseen. Näiden välityksellä vaikutukset ulottuvat paikallisiin asuntomarkkinoihin ja edelleen yhdyskuntarakenteeseen ja kiinteistöjen arvoihin. Laitos tuntuu myös kunnallistaloudessa, sillä työllisyyden ja väestön muutokset heijastuvat kunnan vero tuloihin, valtionosuuksiin sekä palvelujen kysyntään. Laitoksen taloudelliset vaikutukset ulottuvat sijaintikuntaa laajemmalle alueelle, lähikuntiin ja koko maakunnan tasolle. Tutkimuksessa keskitytään edellä kuvattujen vaikutusketjujen analyysiin käyttäen hyväksi aluetaloustieteen teorioita ja menetelmiä sekä aihepiiristä julkaistua tutkimustietoa. Tutkimuksen luvussa 2 esitetään yhteenveto toteutettavasta käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksesta. Luvussa 3 kuvataan vaihtoehtoisten sijoituskuntien lähtötilannetta ja tulevaisuuden näkymiä väestön, työpaikkojen ja yritystoiminnan osalta. Luvussa 4 arvioidaan hankkeen vaikutuksia yritystoimintaan ja työllisyyteen sijoituskunnassa ja lähialueella. Arvio perustuu panos-tuotos-malliin. Luvussa 5 esitetään laskelmia hankkeen vaikutuksista väestön määrään ja rakenteeseen vaihtoehtoisissa sijoituskunnissa sekä lähialueilla. Nämä laskelmat perustuvat demografiseen projektiomalliin. Luvussa 6 arvioidaan edellisten lukujen pohjalta hankkeen vaikutuksia asunto- ja muuhun rakentamiseen sekä yleisemmin yhdyskuntarakenteeseen. Luvun 7 aiheena ovat vaikutukset kiinteistöjen arvoihin. Luvussa 8 esitetään laskelmia vaikutuksista kuntien verotuloihin sekä arvioidaan muita kunnallistaloudellisia vaikutuksia. Luvussa 9 arvioidaan hankkeen vaikutuksia aluetalouteen lähikuntien ja koko maakunnan tasolla. Lopuksi luvussa 10 esitetään yhteenvetoa sekä johtopäätöksiä tutkimuksen tuloksista.

11 2 LOPPUSIJOITUSLAITOS 2.1 Yleiskuvaus Loppusijoituslaitos koostuu maan päälle rakennettavasta kapselointilaitoksesta sekä varsinaisista loppusijoitustiloista syvällä kalliossa. Lisäksi laitokseen kuuluu muita tiloja apuja oheistoimintoja varten. Kapselointilaitoksessa käytetty polttoaine pakataan tiiviisiin metallisäiliöihin eli kapseleihin, jotka lasketaan hissillä 300-700 metrin syvyyteen louhittuihin loppusijoitustiloihin. Nämä muodostuvat tunneleista, joiden lattiaan porataan reiät po htoainekapseleille. Käytetty polttoaine voidaan kuljettaa loppusijoituspaikalle maanteitse tai rautateitse, eräissä vaihtoehdoissa myös meriteitse. Loppusijoitustoiminnot sijaintipaikalla käsittävät maan pinnalla noin 40 ha:n kokoisen maaalueen. Maanpinnalta alas loppusijoitustiloihin johtaa kolme pystykuilua: työ-, henkilö- ja kapselikuilu. Varsinaiset loppusijoitustilat koostuvat suunnilleen samalla syvyydellä olevista 200-300 metrin pituisista sijoitustunneleista, jotka on yhdistetty keskustunnelilla. 2.2 Hankkeen vaiheet Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen hanke jakautuu neljään vaiheeseen: tutkimusvaiheeseen, rakentamisvaiheeseen, loppusijoitusvaiheeseen sekä sulkemisvaiheeseen Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto eri vaiheista Tarkempi kuvaus loppusijoitushankkeesta ja sen eri vaiheista on julkaisussa Posiva (1998). Laitoksen suunnittelutyö on meneillään, joten kaikki seuraavassa esitettävät volyymi- ja ajoitustiedot ovat alustavia ja voivat muuttua suunnittelun edetessä. Tutkimusvaihe vuosina 2001-2010 Kalliorakentaminen loppusijoituspaikalla alkaa tutkimuskuilun louhinnalla noin 500 m:n syvyyteen. Tutkimuskuilusta käsin tehdään paikkatutkimuksia sekä testataan tutkimusmenetelmiä ja laitteistoa. Tutkimuskuilu louhitaan ylhäältä alas. Louhe nostetaan maanpinnalle työnaikaisella hissillä sekä siirretään läjitysalueelle myöhempää käyttöä varten Maan pinnalle rakennetaan kuilun toiminnan ja tutkimusten vaatimat tilat sekä vierailukeskus. Tutkimusvaihe kestää useita vuosia. Täksi ajaksi kuiluun asennetaan vesi-, viemäröinti-, ilmanvaihto-, sähkö-, puhelin-, palontorjunta-, hälytys- ja hissijärjestelmät. Jos loppusijoituspaikaksi valitaan Kuhmon Romuvaara, alueelle on rakennettava muutama kilometri uutta tietä. Äänekosken Kivetyn tapauksessa paikalle johtavia tieyhteyksiä on parannettava. Olkiluotoon samoin kuin Loviisan Hästholmeniin johtavat nykyiset tieyhteydet ovat riittävät loppusijoitustoiminnan kannalta. Uusia ratayhteyksiä tai satamia ei tarvita missään sijoitusvaihtoehdossa. Hankkeessa tarvittava työvoimamäärä lisääntyy tutkimusvaiheen aikana vuosittain ja on vuonna 2010 noin 3 5 henkeä.

12 Posiva muuttaa sijoituspaikkakunnalle tutkimusvaiheen alussa. Rakentamisvaihe vuosina 2010-2020 Loppusijoitustilat louhitaan kallioon. Tutkimuskuilun lisäksi louhitaan toinen ja kolmas pystykuilu sekä niiden väliset yhdystunnelit. Samanaikaisesti louhitaan loppusijoitussyvyydelle keskustunneli sekä sijoitustunneleita. Kuilut louhitaan porausräjäytysmenetelmällä. Tunneleiden yhteispituus on perustapauksessa noin 13 km. Maanalaisten rakenneimien tilavuus on noin 330 000 m 3 Louhinnassa syntyvä kiviaines, kaikkiaan noin 600 000 m 3, kuljetetaan maan pinnalle ja käytetään sellaisenaan tai murskeena laitosalueen ja sinne johtavien teiden rakennustyössä sekä loppusijoitustilojen täyttärnisessä ja aikanaan sulkemisessa. Kapselointilaitoksen rakentaminen voidaan aloittaa, kun pystykuilujen rakentaminen on edennyt riittävän pitkälle. Rakentamisen arvioidaan kestävän noin neljä vuotta. Kapselointilaitos käsittää viisi toimintojen mukaan nimettyä osaa: polttoainesäiliöiden vastaanotto, kapselointi, prosessi ja valvomo, jätteiden käsittely, korjaamo sekä varasto. Kapselointilaitoksen yhteyteen rakennetaan myös toimistorakennus. Lisäksi rakennetaan lukuisia apu- ja oheistiloja: vesien käsittelylaitokset, ajoneuvojen huoltorakennus, lämpökeskus, korjaamo, bentoniitin käsittelylaitos, louhittujen massojen käsittelylaitos, ruokala, vierailukeskus ja majoituskylä. Laitosalueella sijaitsevien rakennusten yhteistilavuus on 70-100 000 m 3 Rakennus- ja asennustyövoiman tarve on enimmillään noin 150 henkeä vuonna 2018. Loppusijoitusvaihe vuodesta 2020 alkaen Käytetty ydinpolttoaine kuljetetaan Loviisan ja Olkiluodon voimalaitoksilta loppusijoituslaitokseen maanteitse tai rautateitse, mahdollisesti osittain meriteitse. Loppusijoituslaitoksessa käytetty polttoaine kapseloidaan kauko-ohjatussa prosessissa. Perussuunnitelman mukaan viikoittain valmistuu 1-2 kapselia loppusijoitettavaksi. Ne kuljetetaan ja sijoitetaan loppusijoitustunneliin. Sijoitustunnelit täytetään sitä mukaan kuin kapselit on sijoitettu. Loppusijoituslaitoksessa työskentelee noin 105 henkilöä, lisäksi geotutkimus työllistää jatkuvasti noin 15 henkeä. Laitoksen toiminnan aikana tapahtuva sijoitustilojen louhinta työllistää aika ajoin (noin 3 vuoden välein) noin 20 henkeä. Jos Loviisan ja Olkiluodon voimaloiden käyttö päättyy vuoden 2020 tienoilla, loppusijoitus vie aikaa noin 20 vuotta. Mikäli voimalaitosten käyttöaikaa pidennettäisiin olennaisesti, myös loppusijoitusvaihe pitenisi vastaavasti. Laitoksen suunnittelussa varaudutaan myös mahdollisten uusien voimalaitosyksiköiden käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen.

13 Sulkemisvaihe Kun kaikki käytetty ydinpolttoaine on loppusijoitettu ja sijoitustunnelit täytetty, kertynyt radioaktiivinen jäte siirretään loppusijoitustiloillln. Radioaktiivisia aineita sisältävät osat puretaan kapselointilaitoksesta ja sijoitetaan loppusijoitustiloihin. Jäljelle jäävät rakennukset ja alue voidaan ottaa muuhun käyttöön. Jos tiloille ei ole jatko käyttöä, ne voidaan purkaa ja alue voidaan maisemoida. 2.3 Rakennushankkeen volyymi ja työvoimatarve Loppusijoituslaitoksen tutkimus- ja rakentamisvaiheiden yhteenlaskettu kustannusarvio on noin 1 300 miljoonaa markkaa vuosina 2000-2020, vuoden 1997 lopun hintatasossa laskettuna. Kustannuksista suunnilleen puolet on varsinaisia rakentamiskustannuksia Muu osa koostuu laitteiden hankinnasta ja asennuksesta, geotutkimuksista sekä Posivan toimintakustannuksista. Loppusijoitusvaiheen kustannukset ovat vuosittain noin 125 miljoonaa markkaa vuodesta 2021 alkaen. Kustannusten jakauma ja ajoittuminen on esitetty kuviossa 2.1. Mmk 150 -. --~---- -- 100 i-------+-;~---tt-j-+--i+-1-+-1-+--i+-i+-i+-1--- 50 ~---JI---~I::::tl::t::H:::t±tl::tl:::t::!:tl:<~tt.J---- 25i-~~--~----~~~~~------~ U5 -------~~~---------------~- Oi~H+H+~~+H+H~---------------~~- 2000 2010 2020 : - Kustannukset yhteensä 1 t-t-t Kapselit l ---- 2030 2040 2050 - - - Rakennus- ja asennustyöl +--H Muut kustannukset J Kuvio 2.1. Loppusijoituslaitoksen kustannukset (kassavirta ilman Posivan henkilökustannuksia) vuoden 1997 hinnoin vuosina 2000-2046 (Posivan arvio)

14 Rakennushankkeen ja toimivan laitoksen arvioitu työvoimatarve on esitetty kuviossa 2.2. Huipussaan työvoimatarve on noin 200 henkeä suunnilleen vuonna 2018. Htv 200 ------ ---- ----- 175 ----- -- ----------1--\----- ------------ -------- -- 150 ------------lf----ll----\------------ 125 ---------- ----~-n---+--\;;t:a;;t:a;;t:a;;t:a;h:\;h:\~;c--- 25 -l-~~,. _, o~~~~~~~----~~~~~,~~~~~--- 2000 2010 2020 2030 2040 2050 l.._._ Työvoima yhteensä L Posiva + geotutkimus Kuvio 2.2. Loppusijoituslaitoksen työvoima-arvio henkilötyövuosina 2000-2046 (Posivan arvio) 2.4 Rakennushankkeen toteutus Posiva hankkii loppusijoituslaitoksen maa-alueen omistukseensa ja toimii laitoksen rakennuttajana. Louhinnassa, täytössä, maanpäällisessä rakentamisessa, kuljetuksissa ja muissa hankkeeseen liittyvissä töissä käytetään tarpeen mukaan urakoitsijoina rakennusalan ja muiden alojen yrityksiä. Urakoitsijoiden valinnassa sekä työvoiman rekrytoinnissa Posiva pyrkii suosimaan taloudellisuus- ja laatuvaatimusten puitteissa laitoksen sijaintikunnassa ja sijaintialueelia asuvan työvoiman käyttöä.

15 3 VAIHTOEHTOISET SIJOITUSKUNNAT Perusteellisten sijoituspaikkatutkimusten perusteella loppusijoituslaitokselle on valittu neljä vaihtoehtoista sijoituspaikkaa: Eurajoen Olkiluoto, Kuhmon Romuvaara, Loviisan Hästholmen ja Äänekosken Kivetty. Näistä Eurajoki ja Loviisa ovat nykyisten voimalaita sten sijoituspaikkoja. Tässä luvussa esitetään yhteenveto sijoituskuntien ja niiden lähialueiden yritystoiminnasta, työvoimasta, väestöstä ja yhdyskuntarakenteesta. Yhteenvedossa keskitytään niihin kuntien ja alueiden piirteisiin, jotka ovat oleellisia hankkeen työllisyys- ja väestövaikutusten kannalta. Yksityiskohtaisempi aluekuvaus vaihtoehtoisista sijaintikunnista on esitetty julkaisuissa 0 llikainen ja Rimpiläinen ( 1997 a-d). Loppusijoitushankkeen taloudellisia vaikutuksia käsitellään paitsi sijoituskuntien myös niiden vaikutusalueiden ja koko maakunnan tasolla. Vaikutusalueet on määritelty tätä tutkimusta varten siten, että ne edustavat laitoksen todellista arvioitua taloudellista vaikutusaluetta Ne eivät ole sellaisenaan Tilastokeskuksen seutukuntia tai muita tilastollisia tai hallinnollisia alueita. Ne on kussakin vaihtoehtoisessa sijaintipaikassa määritelty siten, että ne vastaavat loppusijoituslaitoksen arvioitua työssäkäyntialuetta. 3.1 Eurajoki Sijainti ja vaikutusalue Tutkimusalue sijaitsee Olkiluodon saarella Eurajoen kunnan länsiosassa. Olkiluodosta on noin 13 km Rauman keskustaan ja 16 km Eurajoen keskustaajamaan. Olkiluodon vaikutusalueeseen on tässä tutkimuksessa luettu seuraavat kunnat: Eurajoki, Kiukainen, Kodisjoki, Lappi sekä Rauman kaupunki. Alue kuuluu Satakunnan maakuntaan. Väestö Eurajoella on noin 6 100 asukasta (1997). Olkiluodon voimalalla ja sen myötä tulleilla työpaikoilla on ollut suuri vaikutus Eurajoen väestökehitykseen. Kunnan väestö väheni muuttotappion seurauksena tavanomaisen maatalousvaltaisen kunnan tapaan 1970-luvun alkuvuosiin asti. Voimalan rakentamisen ansiosta väestön määrä kääntyi kasvuun vuonna 1974, ja kasvu on jatkunut 1990-luvulle asti. Kehitykseen on vaikuttanut myös Rauman kaupunkialueen laajeneminen Eurajoelle ja muihin lähikuntiin. Kuluvalla vuosikymmenellä muuttoliike on vaihdellut vuosittain tuntuvasti, mutta väestön määrä on pysytellyt suunnilleen nykyisellä tasolla. Tilastokeskuksen väestöennusteessa (Tilastokeskus 1998, laskelma 1) Eurajoen väestön ennakoidaan pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla vuoteen 2020. Olkiluodon vaikutusalueella asukkaita on 51 000, joista 38 000 Raumalla. Alueen väestö kasvoi 1980-luvulle asti, mutta alkoi laskea vuosikymmenen puolivälissä, kun muuttoliike kääntyi tappiolliseksi. Kuluvalla vuosikymmenellä väestön väheneminen on kiihtynyt. Tilastokeskus ennustaa väestön vähenemisen jatkuvan.

16 % 6 4 2 0-2 -4-6 A ~~M~~ ~~-... T 1 1 1 1 1 1 1 1 1960 65 70 75 80 85 90 95 2000 -- Väestönmuutos..._.._.. Nettomuutto - - - Luonnollinen muutos Henkeä 7000~---------------- 6000 ~-------- 5000-1----~--------------------- 4000~----------------- T 1 1 1 1 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 1-- Väestö - - - Ennuste (TK. 1998) Kuvio 3.1. Eurajoen väestönmuutokset (% väestöstä) 1960-97 sekä väestö 1960-97 ja väestöennuste vuoteen 2020 (Lähde: Tilastokeskus) % J-l------------------- Henkeä 60000 ~------ 2~------~~~----------------- o~~~~~~--~~~~~-~~~-- -1~-----------------~--~--------- 55000 ~-----------------... ~000~------~-----------~~-~---~ -2~------- -3~-----~ -4 ----~--~--~--~--~--~--~--- 1960 65 70 75 80 85 90 95 2000 -- Väestönmuutos..._.._.. Nettomuutto - - - Luonnollinen muutos 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 \--Väestö - - - Ennuste (TK. 1998) j Kuvio 3.2. Olkiluodon vaikutusalueen väestönmuutokset (% väestöstä) 1960-97 sekä väestö 1960-97 ja väestöennuste vuoteen 2020 (Lähde: Tilastokeskus)

17 Työvoima Eurajoen väestöstä kuului työvoimaan 2 900 henkeä ja Olkiluodon vaikutusalueella 24 700 henkeä vuonna 1995. Työllisten elinkeinojakauma on alueella selvästi jalostusvaltaisempi kuin koko maassa Olkiluodon voimalan ja Rauman teollisuuden ansiosta. Sekä yksityisten että julkisten palveluiden osuus työvoimasta on vastaavasti sekä Eurajoella että koko vaikutusalueella alhaisempi kuin koko maassa Alkutuotannon osuus on edelleen merkittävä Eurajoella. Työttömyysaste on Eurajoella hieman ja vaikutusalueella tuntuvasti korkeampi kuin koko maassa. Alueen työvoiman koulutustaso vastaa suunnilleen koko maan keskimääräistä tasoa. Vähintään alemman keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus työvoimasta on Eurajoella hieman alempi, mutta vaikutusalueella vähän korkeampi kuin koko maassa. Tulotaso on vaikutusalueella suunnilleen sama, mutta Eurajoella noin kymmenyksen alempi kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 3.1. Työvoima Eurajoella, Olkiluodon vaikutusalueella ja koko maassa 1995 sekä työttömyys 1998 (Lähde: Tilastokeskus ja työministeriö (työttömyys)) Eurajoki Työvoima (henkeä) 2 900 Työ lliset (henkeä) 2 300 - alkutuotanto (%) 12.8 - jalostus (%) 37.6 - yksityiset palvelut (%) 26.4 - julkiset ja muut palvelut(%) 21.4 Työttömien osuus työvoimasta 9/1998 (%) 14.1 Keskiasteen tai ylempi tutkinto(% tv:sta) 65.9 Tulonsaajien keskitulo (1 000 mk) 74.9 Olkiluodon vaikutusalue 24 700 19 600 5.3 41.2 27.7 24.1 16.0 69.0 81.1 Suomi 7.2 26.2 33.1 31.1 13.7 67.4 81.7 Yritystoiminta Eurajoella toimi 232 yritysten liiketoimipaikkaa ja koko vaikutusalueella 2 061 toimipaikkaa vuonna 1996. Toimipaikkojen keskikoko on henkilöstöllä mitattuna suunnilleen samansuuruinen kuin koko maassa. Liikevaihtoa kertyy toimipaikkaa kohti Eurajoella tuntuvasti enemmän kuin koko maassa Olkiluodon voimalan ansiosta. Rakennusalan toimipaikkoja oli Eurajoella 45 ja koko vaikutusalueella 270 vuonna 1996. Tarkempi erittely rakennusalan ja muiden loppusijoituslaitoksen rakentamisen kannalta keskeisten toimialojen toimipaikoista on esitetty liitteessä 1.

18 Taulukko 3.2. Liiketoimipaikat Eurajoella, Olkiluodon vaikutusalueella ja koko maassa 1996 (Lähde: Tilastokeskus) Toimiala Eurajoki Olkiluodon Suomi vaikutusalue Teollisuus 35 334 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 3 10 Rakentaminen 45 270 Tukku- ja vähittäiskauppa 60 548 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 10 105 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 32 246 Rahoitustoiminta 8 39 Liike-elämän palvelut 20 269 Muut alat 19 240 Toimipaikat yhteensä 232 2 061 Henkilöstö yhteensä 1 126 12 270 Liikevaihto yhteensä (mmk) 2 059 10 817 Henkilöstö/toimipaikka 4.9 6.0 5.0 Liikevaihto/toimipaikka (mmk) 8.9 5.2 4.6 Yhdyskuntarakenne Eurajoki on Tilastokeskuksen kuntaryhmityksen mukaan maaseutumainen kunta Väestöstä asui taajamissa 56.2 % vuonna 1990. Asutus on perinteisesti sijoittunut nauhamaisesti teiden ja jokien varsille. Asukkaista noin 2900 asuu kirkonkylässä, joka on kunnan suurin taajama. Kunnan muut taajamat ovat Lapijoki (noin 1 400 asukasta) ja lrjanne (noin 700 asukasta). Tutkimusalueen lähimmät asuintalot sijaitsevat Olkiluodon saaren itäosassa. Eurajoella on laadittu osayleiskaava alueelta Keskusta-Lapijoki. Rakennuskaavoja on laadittu Olkiluodosta, Lapijoelta ja Kirkonkylästä. Kaavojen uusimistarpeita on ainakin Eurajoen eteläosassa ja keskustassa. Kokonaan uusia alueita ei ole tarvetta kaavoittaa. Uudisrakentaminen sijoittuu olemassa oleville asuinalueille ja haja-asutusalueille. (Ollikainen ja Rimpiläinen 1997 a.) Kehitysnäkymät Tilastokeskuksen väestöennusteessa arvioidaan Eurajoen väestön pysyvän suunnilleen nykyisellään vuoteen 2020 asti. Tämä voidaan tulkita väestökehityksen todennäköiseksi suunnaksi, jos kunnan kehityksen perustekijät pysyvät suunnilleen edeltävien vuosien kaltaisina. Väestöennusteeseen ei sisälly oletusta merkittävistä uusista investoinneista ( esim. loppusijoituslaitoksesta) tai olemassa olevan voimalan sulkemisesta. Eurajoki kuuluu yhdessä muiden Olkiluodon vaikutusalueen kuntien kanssa EU:n rakennerahastojen tavoite 2 -tukialueeseen Satakunnassa. Tavoite 2 -ohjelmalla tuetaan teollisuuden rakennemuutoksesta kärsiviä alueita. Ohjelman kautta on myönnetty tukea mm. Rauman seudun merkittäville metallialan yrityksille. Myös alueen matkailun kehittämistä tuetaan. (Sisäasianministeriö 1997).

19 Olkiluodon voimalalla on erittäin suuri merkitys Eurajoen kunnalle. Voimala on suuri työllistäjä. Työntekijöiden verotulojen ohella voimalan maksamalla kiinteistöverolla on suuri merkitys kunnan taloudelle. Kuntaimagotutkimuksen (Ala-Lipasti ym. 1999) mukaan Eurajoki tunnetaan koko maan kuluttajien ja yritysten keskuudessa varsin heikosti. Kunta tunnetaan lähinnä ydinvoimalasta. Eurajoen kunnan omista suunnitelmista on pääteltävissä, että se ei näe nykyisessä kehityksessä suuria ongelmia tai uhkia. (Eurajoen kunnanvirasto 1997 ja 1998.) 3.2 Kuhmo Sijainti ja vaikutusalue Tutkimusalue sijaitsee Kuhmon Romuvaarassa, noin 30 km Kuhmon keskustasta koilliseen. Kajaaniin Romuvaarasta on noin 130 km. Kuhmo on pinta-alaltaan yksi Suomen suurimmista kunnista. Romuvaaran vaikutusalueeseen ei ole tässä tutkimuksessa sisällytetty Kuhmon lisäksi muita kuntia, sillä työssäkäyntiä Kuhmossa muista kunnista on erittäin vähän. Kuhmon kaupunki kuuluu Kainuun maakuntaan. Väestö Kuhmossa on noin 12 000 asukasta (1997). Väestö on vähentynyt rajun muuttotappion seurauksena jo usean vuosikymmenen ajan. Kostamuksen rakennustöiden vaikutuksesta Kuhmo sai muuttovoittoa muutaman vuoden aikana 1970-luvun lopulla, mutta muuten väestö on vähentynyt jatkuvasti 1960-luvun lopulta alkaen. 1990-luvun laman jälkeen tnuuttotappio on uudelleen kiihtynyt. Luonnollinen väestönkasvukin on pysähtynyt, joten se ei enää kompensoi muuttotappion vaikutusta, kuten aikaisempina vuosikymmeninä. Tilastokeskuksen väestöennusteessa (Tilastokeskus 1998, laskelma 1) Kuhmon väestön ennakoidaan vähenevän edelleen. Ennusteen mukaan kunnassa on alle 10 000 asukasta vuonna 2020. Työvoima Kuhmon väestöstä kuului työvoimaan 5 300 henkeä vuonna 1995. Työllisten elinkeinojakaumassa alkutuotannon sekä julkisten ja tnuiden palveluiden osuudet ovat selvästi korkeammat kuin koko maassa. Vastaavasti jalostuksen ja yksityisten palveluiden osuudet ovat alemmat kuin koko maassa. Kuhn1o kärsii pahasta työttön1yysongeltnasta, ja kunnan työttömyysaste on noin 10 prosenttiyksikköä koko maan tason yläpuolella. Kuhmon työvoiman koulutustaso vastaa suunnilleen koko maan keskimääräistä tasoa. Vähintään alemman keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus työvoimasta on Kuhmossa jopa jonkin verran korkeampi kuin koko maassa. Tulotaso on Kuhmossa yli viidenneksen alempi kuin koko maassa keskimäärin.

~----~~ 20 % 6 4 2 0-2 -4-6 1960 65 70 75 80 85 90 95 2000 ~-- Väestönmuutos ~ Nettomuutto - - - Luonnollinen muutos Henkeä 15000 14000 13000 12000 11000 10000 9000 8000 ~ ~'--/~ -~ T 1 1 1 '................,... ' 1 1! 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 \--Väestö - - - Ennuste (TK, 1998)! 1 Kuvio 3.3. Kuhmon väestönmuutokset (% väestöstä} 1960-97 sekä väestö 1960-97 ja väestöennuste vuoteen 2020 (Lähde: Tilastokeskus) Taulukko 3.3. Työvoima Kuhmossa ja koko maassa 1995 sekä työttömyys 1998 (Lähde: Tilastokeskus ja työministeriö (työttömyys)) Työvonna(henkeä) Työlliset (henkeä) - alkutuotanto (%) - jalostus (%) - yksityiset palvelut (o/o) - julkiset ja muut palvelut (%) Työttömien osuus työvonnasta 9/1998 (%) Keskiasteen tai ylempi tutkinto(% tv:sta) Tulonsaajien keskitulo (1000 mk) Kuhmo 5 300 3 500 21.1 14.5 23.8 36.4 24.0 69.8 64.1 Suomi 7.2 26.2 33.1 31.1 13.7 67.4 81.7 1rri~stoinminta Kuhmossa toimi 369 yritysten liiketoimipaikkaa vuonna 1996. Toimipaikkojen keskikoko on sekä henkilöstöllä että liikevaihdolla mitattuna tuntuvasti pienempi kuin koko maassa. Rakennusalan toimipaikkoja oli Kuhmossa 32 vuonna 1996. Tarkempi erittely rakennusalan ja muiden loppusijoituslaitoksen rakentamisen kannalta keskeisten toimialojen toimipaikoista

21 on esitetty liitteessä 1. Taulukko 3.4. Liiketoimipaikat Kuhmossa ja koko maassa 1996 (Lähde: Tilastokeskus) Toimiala Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta Liike-elämän palvelut Muut alat Toimipaikat yhteensä Henkilöstö yhteensä Liikevaihto yhteensä (mmk) Henkilöstö/toimipaikka Liikevaihto/toimipaikka (mmk) Kuhmo 62 2 32 86 23 84 7 33 40 369 1 006 740 2.7 2.0 Suomi 5.0 4.6 Yhdyskuntarakenne Kuhmo on Tilastokeskuksen kuntaryhmityksen mukaan maaseutumainen kunta. Väestöstä asui taajamissa 59% vuonna 1990. Asukkaista noin 7300 asuu keskustaajamassa, joka on kunnan suurin taajama. Lentiiran kylässä Romuvaarasta noin 20 km pohjoiseen asuu noin 200 asukasta. Muu väestö asuu pienemmissä kylissä ja haja-asutusalueilla. Romuvaaran lähiympäristössä SIJaitsee ainoastaan yksittäisiä rakennuksia. Kuhmon yhdyskuntarakenteeseen on jo useiden vuosikymmenien ajan vaikuttanut tuntuvasti asutuksen siirtyminen maaseutukylistä ja haja-asutusalueilta keskustaa jamaan. Kuhmon keskustaajamassa on osayleiskaava ja rakennuskaava sekä Lentiirassa osayleiskaava. Muita yleis- tai rakennuskaavoja kaupungissa ei ole. Rakentaminen hajaasutusalueilla on mahdollista poikkeusluvalla. Valmiita rakennuspaikkoja kaupungilla on runsaasti. Rakennusmaan saatavuus voidaan Kuhmossa turvata maapoliittisin toimenpitein myös jatkossa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Rakentamattomat asuntoalueet sijaitsevat keskustaajamassa hajallaan, joten suuria yhtenäisiä rakentamattomia asuntoalueita ei Kuhmossa ole. Potentiaalisena yritystoiminnan ja mahdollisesti myös asumisen kasvualueena Kuhmossa pidetään Vartiuksen aluetta. Muita uusien asuntoalueiden suunnitelmia ei kaupungissa ole. (Ollikainen ja Rimpiläinen 1997b.) Kehitysnäkymät Tilastokeskuksen väestöennusteessa Kuhmon väestön ennakoidaan vähenevän noin 2500

22 hengellä, viidenneksellä nykyiseen verrattuna, vuoteen 2020 mennessä. Tämä voidaan tulkita väestökehityksen todennäköiseksi suunnaksi, jos kunnan kehityksen perustekijät pysyvät suunnilleen edeltävien vuosien kaltaisilla. Väestöennusteeseen ei sisälly oletusta merkittävistä uusista investoinneista (esim. loppusijoituslaitoksesta). Kuhmo kuuluu EU:n rakennerahastojen tavoite 6 -tukialueeseen Kainuussa. Tavoite 6 ohjelmalla tuetaan erittäin harvaan asuttujen alueiden kehittämistä. Ohjelman kautta myönnetään tukea hankkeille, joilla vahvistetaan yritystoimintaa ja parannetaan sen kilpailukykyä, kehitetään työvoimavaroja ja osaamista sekä kehitetään maa-, metsä- ja kalataloutta, maaseutuaja ympäristöä. (Sisäasiainministeriö 1997.) Kuhmo tunnetaan koko maan kuluttajien keskuudessa kohtuullisen hyvin kuntaimagotutkimuksen mukaan (Ala-Lipasti yn1. 1999). Kuhmo tunnetaan erityisesti tapahtun1ista sekä luonnosta. Kuhmon kaupungin omista suunnitelmista voi päätellä, että kunnassa on analysoitu perusteellisesti sen vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä heikkouksia ja uhkatekijöitä. Toimintaohjelmassa vuosille 1996-98 (Kuhmon kaupunki 1995) kaupungille on määritelty kaksi strategista painopistettä: kaupungin taloudellisen tilanteen vakauttaminen sekä elinkeinojen kehittäminen. Elinkeinopolitiikalla on suuri painoarvo kaupungin suunnitelmissa. Kokoavana tavoitteena on työpaikkojen lisääminen. 3.3 Loviisa Sijainti ja vaikutusalue Tutkimusalue sijaitsee Hästholmenin voimalaitossaarella ja sen läheisellä manneralueella, noin 12 km Loviisan keskustasta kaakkoon. Alueelta on noin 55 km Porvooseen ja samoin noin 55 km Kotkaan. Hästholmenin vaikutusalueeseen on tässä tutkimuksessa luettu Loviisan kaupunki sekä Lapin järven, Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kunnat. Alue kuuluu Itä-Uudemnaan n1aakuntaan. Tässä tutkllnuksessa käytetään sijoituspaikan maakuntatasaisena vaikutusalueena Itä-Uudenmaan maakuntaa sekä Kotkan-Haminan seutukuntaa. Väestö Loviisassa on noin 7700 asukasta (1997). Ruotsinkielisten osuus on noin 40 o/o. Väestön määrä on vaihdellut rajusti vuosikymmenien kuluessa. Ydinvoimalalla ja sen myötä tulleilla työpaikoilla on ollut suuri vaikutus Loviisan väestökehitykseen. Kaupungissa oli suunnilleen 6500 asukasta 1960-luvun jälkipuoliskolla. Kymmenessä vuodessa väestö lisääntyi yli kolmanneksella vilkkaan tulomuuton seurauksena, ja 1970-luvun lopulla asukkaita oli jo lähes 9000. Sen jälkeen väestö on vähentynyt muuttotappion ja luonnollisen väestökehityksen yhteisvaikutuksesta. Muuttotappio ja sen myötä väestön väheneminen ovat kiihtyneet 1990-luvulla.

23 % 6 4 Henkeä 100001--------------- 2 0-2 -4-6 1960 65 70 75 80 85 -- Väestönmuutos ~ Nettomuutto 60001--------------- 5000-J---------------- 90 95 200{) T,--,,---.---,---r-,--r----1--,l----,- - - - Luonnollinen muutos 1 1 1 -~-1 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 1-- Väestö - - - Ennuste (TK, 1998) Kuvio 3.4. Loviisan väestönmuutokset (% väestöstä) 1960-97 sekä väestö 1960-97 ja väestöennuste vuoteen 2020 (Lähde: Tilastokeskus) % 31----------------- 21------------------- Henkeä 24000 ~--------------- 23000 ~------------- 11-----~~----------- 01~~~~~~~~~--~~~~----- -11~~~~~-----~~--~~--- -21~-------~---------- -31------- -41------------------ 20000~--- 19000~---...... -- 1960 65 70 75 80 85 90 95 2000 : -- Väestönmuutos i ~ Nettomuutto - - - Luonnollinen muutos 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 1-- Väestö --- Ennuste (TK. 1998) Kuvio 3.5. Loviisan voimalan vaikutusalueen väestönmuutokset (% väestöstä) 1960-97 sekä väestö 1960-97 ja väestöennuste vuoteen 2020 (Lähde: Tilastokeskus)

24 Tilastokeskuksen väestöennusteessa (Tilastokeskus 1998, laskehna 1) Loviisan väestön ennakoidaan vähenevän edelleen vajaalla 1 000 hengellä vuoteen 2020 mennessä. Loviisan voimalan vaikutusalueella on noin 19 000 asukasta. Alueen väestö kasvoi Loviisan vaikutuksesta 1970-luvulla. Sitä ennen väestö väheni. Asukasmäärä kääntyi uudelleen laskuun 1980-luvun alussa. Kuluvalla vuosikymmenellä alueen väestön supistuminen on kiihtynyt. Tilastokeskus ennustaa väestön vähenemisen jatkuvan. Työvoima Loviisan väestöstä kuului työvoimaan 3 700 henkeä ja Hästholmenin vaikutusalueella 8 800 henkeä vuonna 1995. Työllisten elinkeinojakawna on alueella ja erityisesti Loviisassa jalostusvaltaisempi kuin koko maassa, suurelta osin voimalan ansiosta. Loviisassa yksityisten palveluiden osuus työvoimasta on tuntuvasti korkeampi ja julkisten palveluiden osuus alhaisempi kuin koko maassa. Alkutuotantoa Loviisassa ei juurikaan ole. Sen sijaan koko Hästholmenin vaikutusalueella alkutuotannon osuus on merkittävä. Toisaalta yksityisten palvelujen osuus on siellä pienempi kuin Loviisassa tai koko maassa. Työttömyysaste on Loviisassa suunnilleen samalla tasolla ja vaikutusalueella hieman alemmalla tasolla kuin koko maassa. Työvoiman koulutustaso on koko maan keskimääräistä tasoa alhaisempi sekä Loviisassa että koko Hästholmenin vaikutusalueella. Tulotaso on Loviisassa hieman korkeamp~ mutta vaikutusalueella jonkin verran alempi kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 3.5. Työvoima Loviisassa, Hästholmenin vaikutusalueella ja koko maassa 1995 sekä työttömyys 1998 (Lähde: Tilastokeskus ja työministeriö (työttömyys)) Loviisa Hästholmenin Suomi vaikutusalue Työvoima (henkeä) 3 700 8 800 Työlliset (henkeä) 2 900 7 100 - alkutuotanto (%) 1.3 12.6 7.2 - jalostus (%) 34.6 31.0 26.2 - yksityiset palvelut(%) 37.0 30.6 33.1 - julkiset ja muut palvelut(%) 25.6 23.9 31.1 Työttömien osuus työvoimasta 9/1998 (%) 13.9 12.6 13.7 Keskiasteen tai ylempi tutkinto(% tv:sta) 61.6 59.7 67.4 Tulonsaajien keskitulo (1 000 mk) 83.0 75.4 81.7 Yritystoiminta Loviisassa toimi 459 yritysten liiketoimipaikkaa ja koko vaikutusalueella 945 toimipaikkaa vuonna 1996. Toimipaikkojen keskikoko on Loviisassa sekä henkilöstöllä että liikevaihdolla mitattuna suunnilleen samansuuruinen kuin koko maassa. Sen sijaan vaikutusalueen toimipaikkojen keskikoko on pienempi kuin koko maassa.

25 Rakennusalan toimipaikkoja oli Loviisassa 54 ja koko vaikutusalueella 133 vuonna 1996. Tarkempi erittely rakennusalan ja muiden loppusijoituslaitoksen rakentamisen kannalta keskeisten toimialojen toimipaikoista on esitetty liitteessä 1. Taulukko 3.6. Liiketoimipaikat Loviisassa, Hästholmenin vaikutusalueella ja koko maassa 1996 (Lähde: Tilastokeskus) Toimiala Loviisa Hästholmenin Suomi vaikutusalue Teollisuus 51 130 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 4 6 Rakentaminen 54 133 Tukku- ja vähittäiskauppa 136 222 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 27 53 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 63 177 Rahoitustoiminta 10 28 Liike-elämän palvelut 74 120 Muutalat 40 76 Toimipaikat yhteensä 459 945 Henkilöstö yhteensä 2456 3 720 Liikevaihto yhteensä (mmk) 2 208 3 467 Henkilöstö/toimipaikka 5.4 3.9 5.0 Liikevaihto/toimipaikka (mmk) 4.8 3.7 4.6 Yhdyskuntarakenne Loviisa on Tilastokeskuksen kuntaryhmityksen mukaan kaupunkimainen kunta. Väestön taajama-aste oli Loviisassa 97 % vuonna 1990. Asutus on keskittynyt keskustaan sekä sen ohella Valkon sataman ympäristöön. Hästholmenin voimalaitossaaren lähiympäristössä on vain vähän asutusta. Voimalan vaikutusalueen muiden kuntien yhdyskuntarakenne on varsin haja-asutusvaltainen Suurimpia taajamia ovat Tesjoki ja kirkonkylä Ruotsinpyhtäällä sekä Isnäs ja kirkonkylä Pernajassa. Loviisassa on voimassa oleva yleiskaava, joka on hyväksytty 1987. Uusia asuinalueita ei kaupunkiin ole suunnitteilla. Valmiiksi kaavoitettuja, kunnallistekniikalla varustettuja asuntotontteja on runsaasti lähinnä Määrlahden ja Valkon alueella Myös muualla Loviisassa on tarjolla vapaita yksittäisiä asuntotontteja Lisäksi kaupunki pystyy tarvittaessa nopeastikin kaavoittamaan uusia asuntoalueita ja rakentamaan niille kunnallistekniikan. (Ollikainen ja Rimpiläinen 1997 c.) Kehitysnäkymät Tilastokeskuksen väestöennusteessa Loviisan väestön ennakoidaan vähenevän lähes 1 000 hengellä, runsaalla kymmenyksellä nykyiseen verrattuna, vuoteen 2020 mennessä. Tämä voidaan tulkita väestökehityksen todennäköiseksi suunnaksi, jos kunnan kehityksen

26 perustekijät pysyvät suunnilleen edeltävien vuosien kaltaisilla. Väestöennusteeseen ei sisälly oletus ta merkittävistä uusista investoinneista ( esim. loppusijoituslaitoksesta) tai nykyisen voimalan sulkemisesta. Loviisa ja Ruotsinpyhtää kuuluvat EU :n rakennerahastojen tavoite 2 -alueeseen Itä Uudellamaalla. Tavoite 2 -ohjelmalla tuetaan teollisuuden rakennemuutoksesta kärsiviä alueita. Ohjelman kautta on myönnetty tukea lähinnä Loviisan alueen puu- ja metallialan pienyrityksille, samoin kulttuurimatkailun kehittämishankkeille. Myös työvoimakoulutusta on tuettu, yhtenä sisältönä kulttuurimatkailuun liittyvä koulutus. Itä-Uudemaan tavoite 2- suunnitelmissa Loviisan seudun vahvuutena nähdään sen sijainti Helsinki-Pietari-akselilla. Lapinjärvi, Liljendalja Pernaja puolestaan kuuluvat EU:n tavoite 5b -tukialueeseen, jonka kautta tuetaan maaseutumaisten seutujen kehittämistä ja rakenteellista mukauttamista. (Sisäasiainministeriö 1997.) Kuntaimagotutkimuksen mukaan (Ala-Lipasti ym. 1999) Loviisa tunnetaan maan kuluttajien keskuudessa melko heikosti, mutta yrittäjien keskuudessa kohtalaisesti. Kaupunki tunnetaan ulkopuolisten keskuudessa ennen kaikkea ydinvoimalasta, mutta sen ohella myös ruotsinkielisyydestä, vanhasta kaupungista sekä satamasta. Loviisan kaupungin omassa strategiassa (Loviisan kaupunki 1997) nousee esiin kaksi tavoitetta: talouden tasapainottaminen sekä kaupungin kilpailukyvyn, viihtyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen. 3.4 Äänekoski Sijainti ja vaikutusalue Tutkimusalue sijaitsee Kivetyn alueella Äänekosken kaupungin pohjoisosassa. Etäisyys Konginkankaan (liitetty Äänekoskeen 1993) kirkonkylään on noin 7 km ja Äänekosken keskustaan noin 25 km. Jyväskylään matkaa on vajaa 70 km. Kivetyn vaikutusalueeseen on tässä tutkin1uksessa luettu Äänekosken, Saarijärven, Suolahden ja Viitasaaren kaupungit sekä Kannonkosken kunta. Alue kuuluu Keski-Suomen maakuntaan. Väestö Äänekoskella on noin 13 800 asukasta (1997). Kaupungin väestö on kasvanut koko sodan jälkeisen ajan joitakin muuttotappiojaksoja lukuun ottamatta. Konginkankaan kunta liitettiin Äänekosken kaupunkiin vuonna 1993, jolloin väestö lisääntyi noin 1700 asukkaalla. Kuluvalla vuosikymmenellä väestönkasvu on pysähtynyt, koska muuttovoitto tyrehtyi vuosikymmenen vaihteessa ja kääntyi vuonna 1995 tappiolliseksi. Tilastokeskuksen väestöennusteessa (Tilastokeskus 1998, laskehua 1) Äänekosken väestön ennakoidaan kasvavan hieman nykyisestä tasosta vuoteen 2020.

27 % 6 4 2 0-2 -4-6 ~~--~~r~ 'i~ -~'-;:4 ~ 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1960 65 70 75 80 85 90 95 2000 -- Väestönmuutos ~ Nettomuutto - - - Luonnollinen muutos Henkeä 15000 -------~ ---~--------- 14000 ----- 13000 c=\ ~ ~ 12000 ---~~.~~ 11000 ~--~---- ------~---------- 10000 1 1 1 1 1 1 1 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 1-- Väestö - - - Ennuste (TK, 1998) Kuvio 3.6. Å.änekosken väestönmuutokset (% väestöstä) 1960-97 sekä väestö 1960-97 ja väestöennuste vuoteen 2020 (Lähde: Tilastokeskus) % 3 2 1 0-1 -2-3 -4 ~------------------~ Henkeä 50000 ------ 35000 ~----~-----~-~--- 30000---- 1960 65 70 75 80 85 90 95 2000 1 -- Väestönmuutos ~ Nettomuutto - - - Luonnollinen muutos -------- ~-- 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 j-- Väestö - - - Ennuste (TK, 1998) Kuvio 3. 7. Kivetyn vaikutusalueen väestönmuutokset (% väestöstä) 1960-97 sekä väestö 1960-97 ja väestöennuste vuoteen 2020 (Lähde: Tilastokeskus)

28 Kivetyn vaikutusalueella asukkaita on noin 41 000. Alueen väestömäärä väheni rajusti 1960- luvulla, mutta kasvoi hieman 1970- ja 1980-luvulla. Kuluvalla vuosikymmenellä alueen väestönkasvu on pysähtynyt ja kääntynyt loivaan laskuun. Tilastokeskus ennustaa alueen väestön supistuvan jonkin verran vuoteen 2020 mennessä. Työvoima Äänekosken väestöstä kuului työvoimaan 6 500 henkeä ja Kivetyn vaikutusalueella 18 400 henkeä vuonna 1995. Työnisten elinkeinojakauma on Äänekoskella erittäin jalostusvaltainen, peräti 45 % työllisistä on jalostusalan yritysten palveluksessa. Koko Kivetyn vaikutusalueellakin jalostuksen osuus on tuntuvasti korkeampi kuin koko maassa. Yksityisten palveluiden osuus on sekä Äänekoskella että vaikutusalueella huomattavasti alhaisempi kuin koko maassa. Julkisten palveluiden osuudessakin on jonkin verran eroa koko maahan verrattuna. Alkutuotannon osuus on merkittävä Kivetyn vaikutusalueella, n1utta vähäisen1pi Äänekoskella. Sekä Äänekosken että koko vaikutusalueen työttömyysaste on noin 4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maassa. Alueen työvoiman koulutustaso vastaa suunnilleen koko maan keskimääräistä tasoa. Vähintään alemman keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus työvoimasta on Äänekoskella hieman korkeampi, mutta vaikutusalueella suunnilleen sama kuin koko n1aassa. Tulotaso on Äänekoskella suunnilleen san1a, mutta vaikutusalueella noin kymmenyksen alempi kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 3.7. Työvoima Äänekoskella, Kivetyn vaikutusalueella ja koko maassa 1995 sekä työttömyys 1998 (Lähde: Tilastokeskus ja työ1ninisteriö (työttömyys)) Äänekoski Kivetyn vaikutusalue Suomi Työvoima (henkeä) Työlliset (henkeä) - alkutuotanto (%) - jalostus (%) - yksityiset palvelut(%) - julkiset ja muut palvelut (%) Työttömien osuus työvoimasta 9/1998 (%) Keskiasteen tai ylempi tutkinto(% tv:sta) Tulonsaajien keskitulo ( 1000 mk) 6 500 5 000 4.9 45.2 21.3 27.0 17.9 69.5 80.6 18 400 13 600 10.9 35.5 22.9 28.6 17.6 67.0 72.0 7.2 26.2 33.1 31.1 13.7 67.4 81.7 Yritystoiminta Äänekoskella toimi 4 72 yritysten liiketoimipaikkaa ja koko vaikutusalueella 1 591 toimipaikkaa vuonna 1996. Toimipaikkojen keskikoko on Äänekoskella sekä henkilöstöllä että liikevaihdolla mitattuna tuntuvasti suurempi kuin koko maassa. Sen sijaan vaikutusalueen toimipaikkojen keskikoko vastaa suunnilleen koko maan tasoa.