Suomen luonnonsuojeluliitto FIN-MIPS Kotitalous tutkimus Kulutusseurantalomakkeiden täyttöohjeet Kulutuksen seuranta, syksy 2007 Tervetuloa mukaan punnitsemaan suomalaisten kotitalouksien ekologista selkäreppua. Tässä tutkimuksessa tutkitaan kotitalouksien luonnonvarojen kulutusta MIPS laskentamenetelmän avulla. Termi MIPS eli material input per service unit on suomeksi materiaalipanos (MI) palvelusuoritetta (S) kohden. MIPS-luku siis ilmaisee, kuinka paljon luonnonvaroja käytetään kaiken kaikkiaan tietyn hyödyn eli palvelun tai tuotteen tuottamiseen. MIPS-mittarin avulla saadaan erilaiset kotitalouksien kulutuksen osatekijät vertailukelpoisiksi. Vaikka monia asioita joudutaankin yleistämään, on tavoitteena saada kokonaiskäsitys kulutuksesta ja eri tekijöiden suhteesta. Tutkimuksen kannalta on tärkeää, että toimitte mittausviikkojen aikana täysin normaaliin tapaan. Yrittäkää siis olla ajattelematta, että olette mukana tutkimuksessa. Tutkimusviikkojen rakenne on esitelty tämän sivun toisella puolella. Jos omistatte vapaa-ajan asunnon, se lasketaan mukaan ekologiseen selkäreppuun. Vapaa-ajan asumisen kaavake täytetään, kun on aikaa, mieluiten silloin, kun käy vapaa-ajan asunnolla. Lomaosio on tarkoitus täyttää mahdollisella syyslomalla tai viimeisellä tutkimusviikolla, vaikkei lomaa viettäisikään. Jos tutkimuksen aikana tapahtuu jotakin, mikä estää viikkojärjestyksen noudattamista, ottakaa yhteyttä tutkimusryhmään. Ohjeita kyselykaavakkeiden täyttämiseen löytyy kaavakkeista. Lisäksi on pidempiä ohjeita kyselykaavakkeiden lopussa olevissa liitteissä. Jos teillä on mitä tahansa kysyttävää tai epäselvää, ottakaa yhteyttä joko - sähköpostitse milloin tahansa tai - puhelimitse mieluiten tiistaisin klo 9-12 ja torstaisin klo 15-19. Antoisaa kulutusseurantaa! Suomen luonnonsuojeluliitto, FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushanke 1
Tutkimusviikkojen rakenne ja aiheet Viikko 37: Asuminen o Rakennus o Energia o Vedenkulutus o (Vapaa-ajan asuminen eli mökkeily) Viikko 38: Ruoka ja ruokailu o Yleisiä kysymyksiä ruuasta ja ruokailusta o Ruokapäiväkirja o Ruokapäiväkirja työpaikka- ja kouluruokailusta o Kotitalousjätteet Viikko 39: Liikkuminen ja harrastukset o Kotitalouden ajoneuvot o Liikennepäiväkirjat o Kotitalouden harrastuspäiväkirjat Viikko 40: Asunnossa olevat kodin tavarat o Vaatteet ja tekstiilit o Huonekalut o Kodinkoneet ja elektroniikka o Työkalut ja koneet o Paperi ja painotuotteet o Muut tavarat Viikko 41: Varastossa olevat tavarat o Vaatteet ja tekstiilit o Huonekalut o Kodinkoneet ja elektroniikka o Työkalut ja koneet o Paperi ja painotuotteet o Muut tavarat Viikko 42 tai 43: Loma o Kotitalouden lomaviikko o Kotitalouden muut lomat vuoden aikana Suomen luonnonsuojeluliitto, FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushanke 2
Kulutuksen seurantakaavake, asuminen 1. Yleiset kysymykset Kohta 1.10. Tähän voitte laittaa lisätietoja kotitaloudestanne, jotka ovat tärkeitä tutkimuksen kannalta. Esimerkiksi lapset, jotka asuvat vain osan viikosta kotitaloudessa tai juuri tutkimusajankohdalla pois olevat kotitalouden jäsenet. 2. Rakennus Kerrostalot (2.1) Kohta 2.1.4. Tässä lasketaan sinun/teidän asunnon osuutta koko talon luonnonvarojen kulutuksesta. Siksi tarvitsemme asunnon pinta-alatiedon (neliöinä) lisäksi tiedon koko talon asuinpinta-alasta. Se on mahdollista laskea kahdella tavalla. Vaihtoehto A Käyttäkää tätä vaihtoehtoa, jos mahdollista. Kysy isännöitsijältä talonne asuntojen ja muiden tilojen pinta-alan. Tiedot pitäisi löytyä isännöitsijätodistuksesta ja yhtiön toimintakertomuksesta. Isännöitsijältä tarvitaan lisäksi mahdollisesti tietoja - talon rakenteesta (kohtaan 2.1.1), - pihan koosta (kohtaan 2.1.4), - merkittävistä remonteista (kohtaan 2.1.7) ja - talon lämmityksestä sekä lämmön kulutuksesta (kohtaan 4.7). Vaihtoehto B Jos ei tietoja talostasi ole saatavilla, voit yrittää arvioida tiloja erillisten lisäkysymysten avulla. Kohta 2.1.7. Merkittävillä remonteilla tarkoitetaan sellaisia, joissa on merkittävästi käytetty uutta materiaalia. Pientalot (2.2) Kohdat 2.2.3. ja 2.2.4. Kerro näiden kysymysten ja piirustustilan avulla talosi mitat ja muoto. Kohta 2.2.16. Merkittävillä remonteilla tarkoitetaan sellaisia, joissa on merkittävästi käytetty uutta materiaalia. Kohta 2.2.17. Kuvaile tontilla olevat lisärakennukset. Rakennusmateriaali, käyttötarkoitus ja koko ovat tärkeitä tietoja. 4. Energia Kohta 4.1. Jos saatte eri laskut sähkön siirtämisestä ja sähkön tuotannosta/kulutuksesta, laita tähän sähköä tuottavan yhtiön nimi. Kohta 4.2. Ekosähköllä tarkoitetaan sähköyhtiöiden erikseen myymää, yleensä uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä, esimerkiksi sellainen, joka on saanut Suomen luonnonsuojeluliiton norppamerkin. Suomen luonnonsuojeluliitto, FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushanke 3
Kohta 4.5. Kiintokuutiometri (m 3 ) on kuin puukuutio, jonka kaikki sivut ovat metrin mittaisia. Irtokuutiometri (i-m 3 ) on kuin laatikko, jossa pilkkeet ovat sekaisin. Pinokuutiometri (p-m 3 ) tarkoittaa kehysmitoiltaan 1 m 3 :n pilkepinoa. 1 kiintokuutiometri (m 3 ) = 1,5 x pinokuutiometriä (p-m 3 ) = 2,5 x irtokuutiometri (i-m 3 ) Kohta 4.8. Vuosittainen energiankulutus Sähkönkulutus Katso viime vuoden sähkö- tai tasauslaskustanne (tulee usein keväällä) sähkönkulutus tai tiedustele sitä energiayhtiöltäsi. Laita ylös myös sähkön hinta samalta ajalta. Jos sähkönne tuottaja on eri yritys kuin paikallinen sähkön siirrosta vastaava yhtiö, laske yhteen sähkön siirron ja sähkön tuotannon/kulutuksen hinnat. Lämmitys (sis. lämpimän veden) Muu kuin kaukolämpö: Poimi tarvittavat tiedot lämmityslaskuista tai tarkista tiedot energialaitokselta tai polttoaineentoimittajalta. Kaukolämpö: Tarvitset laskemiseen talonne mitatun lämmitysenergian kulutuksen. Sen saat soittamalla isännöitsijälle tai katsomalla talon vuosikertomuksesta (yksikkö kwh/m 3 ). Lisäksi tarvitaan asuntonne tilavuus kertomalla asuinneliöt (m 2 ) ja asunnon korkeudella (m). Kerro siis m 2 * m * kwh/m 3 = X ja vie tulos taulukkoon. Puulämmitys: Merkitse käytetyt puut joko kiloina, kiinto-, pino- tai irtokuutiometreinä (kts. kohdan 4.5 ohjeet). Muista merkitä taulukkoon, mitä yksikköä käytit. 5. Veden kulutus ja sen mittaaminen Kohta 5.1. Veden kulutus viikossa Valitse vaihtoehto A tai B sen mukaan, onko teillä omaa vesimittaria vai ei. Kun kaikkien vesipisteiden vedenkulutus on selvitetty, seuraa vedenkäyttöäsi tutkimusviikon ajalta. Täytä päiväkirjaa joka ilta, jotta muistaisit vedenkäyttösi päivittäin mahdollisimman tarkasti. Myös mittarinlukijat voivat täyttää päiväkirjaa, jotta nähdään mikä toiminto kuluttaa eniten. Vaihtoehto A, vesimittari: Jos teillä on vesimittari, mitatkaa lukema tutkimusviikon alussa ja lopussa ja laittakaa tulos kyselykaavakkeeseen. Vaihtoehto B, ei vesimittaria: Jos teillä ei ole omaa vesimittaria, veden kulutuksen mittaaminen vaatii hieman Suomen luonnonsuojeluliitto, FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushanke 4
enemmän kärsivällisyyttä ja aikaa. Vedenkulutus mitataan eri vesipisteiden käytön perusteella (kts. alla) erilliseen paperiin. Jos veden kulutuksen seuraaminen koko viikon ajalta tuntuu liian raskaalta, voitte seurata kulutusta vain yhden päivän ajan ja arvioida kulutus sen perusteella. Merkitse viikon päätteeksi kyselykaavakkeessa olevaan taulukkoon vedenkulutus erilaisista vesilähteistä. Käsialtaat ovat kahdessa kohdassa. Voit merkitä altaiden vedenkulutuksen haluamasi kohtaan. WC Ennen vuotta 1980 hankitut/asennetut vessat ovat vanhanmallisia ja niiden vedenkulutus on 9 litraa/kerta Uudet vessat vievät vettä noin 6 litraa kerta Jos teillä on vedensäästäjä vessanpöntössä, selvittäkää valmistajan antamat arvot. Jos niitä ei ole saatavilla, voidaan olettaa pienen vedon olevan 4 litraa ja suuren vedon 6 litraa. Hanat ja suihku Tarvitset näiden vedenkulutuksen selvittämiseen litramitan, ämpärin ja sekuntikellon. Mittaa litran mitalla kaikkien hanojen vedenkulutus minuutin tai tyypillisen käyttökerran ajalta. Valuta ämpäriin minuutissa tai käyttökerran aikana valuva vesi ja mittaa litramitalla veden määrä. Pitäkää kirjaa viikon tai tyypillisen päivän aikana käytetystä vedestä (minuutteina ja/tai käyttökertoina). Jos kirjanpito on liian raskas, arvioikaa käyttökertojen tai minuuttien määrä. Jos teillä on kylpyamme, mitatkaa kylpyveden laiton aikana ämpärillä (10 litraa) kuinka paljon vettä yhteen kylpyyn menee. Kodinkoneet Jos käyttöohjeesta tai Internetistä löytyy helposti koneen käyttämä vesimäärä käyttökertaa kohden, laita se ylös. Laskekaa viikon ajalta kunkin koneen käyttökerrat. Jos kulutustietoja ei löydy, laskekaa ainoastaan käyttökerrat, jolloin käytämme vedenkulutuksen laskentaan keskimääräisiä lukuja. Päiväkirja vedenkäytön seurantaan Merkitse taulukkoon eri vesipisteiden vedenkäyttö minuutteina päivässä tai käyttökertaa päivässä. litraa tai min/päivä keittiön hanat suihku 1 suihku 2 käsiallas 1 käsiallas 2 muu, mikä? muu, mikä? Ma Ti Ke To Pe La Su Yhteensä Suomen luonnonsuojeluliitto, FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushanke 5
Kertaa/päivä tiskikone pesukone vessa 1 vessa 2 vessa 3 muu, mikä? muu, mikä? Kulutuksen seuranta, elintarvikkeet ja päivittäistavarat Tällä viikolla tarkastelun kohteena ovat kotitaloutenne ruokailu, päivittäistavaroiden hankinta ja jätteet. Ruoan ja juoman kulutuksen seurantaan kuuluu lyhyt yleiskysely ruokavaliosta ja elintarvikkeiden käytöstä. Tällä viikolla kaikki perheenjäsenet pitävät mahdollisuuksien mukaan ruokapäiväkirjaa viikon ajan. Ostoksia seurataan kauppakuiteista, joten ottakaa talteen kaikki kauppakuitit viikon ajalta. Lisäksi seurataan viikon aikana kertyvän pakkausjätteen ja muun jätteen määrää. Ruokapäiväkirja Ruokapäiväkirjaan kirjataan ruoat, joita ostatte ja syötte viikon aikana. Myös töissä, koulussa, kylässä ja ravintolassa syödyt ateriat ovat mukana. Ruokaostoksia on helpointa seurata kauppakuiteista. Ostetuista ruoista kirjataan - ne, joita käytetään tutkimusviikon aikana, kohtaan 1, ostetut ruoat; - ne, jotka ostetaan pakkaseen tai varastoon, merkitään kohtaan 3 ostetut, mutta ei tutkimusviikolla käytetyt ruoat; - lisäksi sellaiset ruoat, joita ei tutkimusviikolla ostettu, mutta käytettiin, kohtaan 2. Kohdassa 4 on taulukko muualla syödylle ruoalle ja kohtaan 5 merkitään viikon aikana käytetyt päivittäistavarat. Päiväkirjassa on paljon sivuja, koska halusimme, että kaikille on tarpeeksi kirjoitustilaa. Ensimmäisellä sivulla oleva sisällysluettelo helpottaa päiväkirjan täyttämistä. Jos tila loppuu kuitenkin kesken, jatka erilliselle paperille. Riittää, että taulukkoon merkitään ne ruoat, joita käytetään merkittäviä määriä. Kaiken saa kuitenkin merkitä, jos haluaa. Esimerkiksi jos leivot pullaa, tarvitaan hiivaa, kardemummaa ja suolaa niin pieniä määriä, että niitä ei tarvitse merkata. Merkittäviä pullan leivonnassa ovat jauhot, sokeri ja rasva. Jos ostat tutkimusviikolla esimerkiksi mausteita, joita käytetään pitkin vuotta, niitäkään ei tarvitse merkitä. Ruokapäiväkirjan tarkoituksena on kirjata ylös teidän kotitaloutenne syömiset ja juomiset. Tavoitteena on saada kuva normaaleista ruokaostoksista. Vieraille tarjottua ruokaa ei tarvitse merkitä, jos viikon aikana käy poikkeavasti vieraita. Vastaavasti ruoat, jotka syötte kylässä, merkitään päiväkirjaan kohtaan syödyt, mutta ei ostetut ruoat. Ostetut ruokalahjat merkitään kotitalouden ostoksiksi. Jos teille on tulossa jokin Suomen luonnonsuojeluliitto, FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushanke 6
iso juhla tai muuten ostatte poikkeavasti ruokatuotteita, ilmoita se lisätietoihin. Lisätietokenttiä tulee päiväkirjan loppuosuudessa. Jos syötte jotain ruokaa pitkin viikkoa, merkitse viikon lopussa, paljonko kyseistä ruokaa meni. Esimerkiksi juustopalan paino kannattaa joko punnita viikon alussa tai merkitä pakkauksesta paino ylös. Viikon lopussa juuston voi punnita uudelleen ja näin saadaan kulutettu osuus. Tai vastaavasti juuston voi merkitä syödyksi sinä päivänä kun se loppuu. Tarkempia ohjeita päiväkirjan täyttämiseen Kohta 1. Merkitse taulukkoon ostetut ruoat grammoina. Merkitse myös, onko tuote kotimainen tai ulkomainen. Jos tuote on ulkomainen, merkitse alkuperämaa, jos sen tarkistaminen on mahdollista. Katso päivän/viikon ostokset kauppakuiteista. Tee ruokaostokset normaalisti koko tutkimusviikon ajan muuttamatta käyttäytymistäsi. Taulukkoa ei ole pakko täyttää päiväkohtaisesti, yhteensä-sarakkeen täyttäminen riittää. Kirjaa ruoat ensisijaisesti grammoina ja juomat desilitroina. Jos et tiedä tai pysty mittaamaan jonkin ruokatuotteen painoa, voit merkitä sen myös muina yksiköinä (esim. viipaleita). Pyydämme kuitenkin ensisijaisesti käyttämään grammoja. Jos käytät joitain muita yksiköitä, muista merkitä yksikkö taulukkoon. Kohta 1.7 Tähän taulukkoon voi merkitä kaikki tuotteet, jotka eivät sopineet muihin luokkiin. Esimerkkitaulukko. Alla on esimerkiksi täytetty taulukko joistakin ostetuista tuotteista. ma ti ke to pe la su yhteensä ruisleipä 300 g, Suomi vehnäleipä pasta 500g, Italia maito 1 litra, rasvaton jugurtti muut hedelmät 4 x200 g purkki = 800 g 300 g nektariin eja 150 g, luomu, kotimainen 200 g sämpylöitä pieni patonki kaupasta evääksi, Ranska 450 g n. 300 g 500 g 2 litraa 3 litraa kevytmaito a 1 kg, Saksa 1,8 kg 300 g muut 400 g 300 g 700 g Suomen luonnonsuojeluliitto, FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushanke 7
vihanneks et tomaatti murskaa, Belgia naudanliha 400 g jauheliha a, Suomi omenameh u 2 litraa, Ranska lanttua, Suomi 400 g 2 litraa Kohta 1.8 Merkitse tähän taulukkoon kotitaloutenne lemmikkien syömät ruoat. Merkitse tähän vain lemmikkien omat ruoat, ei ihmisiltä saatuja ruoantähteitä. Ne ovat jo mukana muissa taulukoissa. Merkitse myös ruoan alkuperämaa jos se on tiedossa. Kohta 2. Kohtaan kaksi merkitään sellaiset ruoat, joita syötiin, mutta ei näy ostoksissa. Eli kaikki tutkimusviikolla käytetyt (merkittävät määrät) ruoat ja raakaaineet, joita ei ole ostettu tutkimusviikon aikana, merkitään tänne. Kohta 3. Tähän merkitään sellaiset ruoat kauppakuiteista, joita ei käytetä tutkimusviikon aikana. Eli jos ostat tutkimusviikon aikana jotain varastoon tai pakkaseen, merkitse se tähän taulukkoon. Kohta 4. Tässä taulukossa kysytään kodin ulkopuolella syötyjä ruokia. Ulkona syömisellä tarkoitetaan kaikkea syömistä kodin ulkopuolella. Työpaikka- ja kouluruokailu merkitään tänne, samoin ravintola-ateriat tai kahvilassa käynnit. Merkitse päivittäin syöjän nimi ja arvioi hänen syömänsä ruoka. Esimerkiksi: Maija söi koulussa makaronilaatikkoa, 2 desilitraa maitoa, porkkanaraastetta ja näkkileipää. Grammamääriä ei luonnollisesti voi tietää, mutta määrätietoja voi laittaa sen verran kuin pystyy. Kotoa otettuja eväitä ei merkitä tähän taulukkoon, jos ne on jo merkitty edellä oleviin taulukoihin. Lisätietoja-riveille voi jatkaa, jos tila loppuu taulukossa. Jos yhden ihmisen nimen kohdalle ei mahdu kaikki ulkona syödyt ruoat, voi jatkaa seuraavan nimen kohdalle. Kohta 5. Lukuun viisi merkitään päivittäistavarat, joita käytetään tutkimusviikon aikana. Lisäksi mietitään merkittäviä vuoden aikana käytettäviä kertakulutushyödykkeitä. Merkitse yksikkö ja määrä käytetystä tuotteesta ja halutessasi muuta tietoa. Merkitse tuotteen määrä ensisijaisesti grammoina, mutta tässä luvussa on varmasti paljon tuotteita, jotka on järkevää merkitä esimerkiksi litroina tms. Taulukkoa ei ole pakko täyttää päiväkohtaisesti, yhteensä-sarakkeen täyttäminen riittää. Huomaa, että taulukossa 5.2 kysytään vuoden aikana käytettyjä tuotteita. Kotitalousjätteet Tässä lomakkeessa kysytään kotitaloudessa lajiteltavat jätelajit ja viikon aikana syntyvän jätteen määrä. Pakkausjätteitä kannattaa viikon aikana kerätä erilleen ja punnita kerralla isompi määrä. Meille ei ole väliä, punnitsetteko jätteitä päivittäin, muutaman päivän välein vai kerran viikon lopussa. Helpointa on varmaan punnita viikon lopussa tai siinä vaiheessa, kun jätteitä vie pois. Tärkeää on kuitenkin eritellä kunkin jätelajin pakkaus- ja muut jätteet. Suomen luonnonsuojeluliitto, FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushanke 8
Jätelomakkeen kohdassa 4 kysytään erikseen virvoitusjuomapulloja ja pakkauksia, joten niitä ei tarvitse merkata punnitusseurantaan. Kulutuksen seuranta, liikenne ja harrastukset Tällä viikolla tarkastelun kohteena ovat liikenne ja harrastukset. Kaikki kotitalouden jäsenet pitävät viikon ajan liikenne- ja harrastuspäiväkirjaa. Liikennepäiväkirjaa täyttävät kaikki kotitalouden jäsenet omalta kohdaltaan. Samoin harrastusosio on tarkoitus täyttää henkilökohtaisesti. Menoja voi myös merkitä samaan taulukkoon, jos mahtuu, esim. lasten menoja saattaa mahtua useampia samaan lomakkeeseen. Merkitkää silloinkin menon tai lajin kohdalle, kenen toiminnoista on missäkin kyse. Kotitalouden ajoneuvot osion täyttää vain yksi henkilö kotitaloudesta. Tällä viikolla mietitään ja kirjataan siis säännöllisesti toistuvaa liikkumista ja vapaaajan toimintoja. Lomamatkoista ja muusta lomilla tapahtuvista toiminnoista kysytään erikseen viimeisellä seurantaviikolla. Ajoneuvot Tässä lomakkeessa kysytään kotitaloutenne liikennevälineistä. 1.5 Keskimääräinen polttoaineen kulutus Jos tiedät autonne keskimääräisen polttoaineen kulutuksen, merkkaa se. Jos et tiedä, seuraa polttoaineen kulutusta ja ajettuja kilometrejä viikon ajan: tankkaa tankki täyteen viikon alussa ja viikon lopussa ja kirjaa ylös viikon aikana ajetut kilometrit ja kulutettu polttoaine litroina. Jos tankkaat keskellä viikkoa, se pitää muistaa laskea mukaan. Myös internetistä (esim. www.tankkaus.com, vaatii rekisteröitymisen) löytyy tietoa eri automerkkien keskimääräisestä polttoaineen kulutuksesta. Liikennepäiväkirja Liikennepäiväkirjaan täytetään kotitalouden liikkumiset viikon ajalta. Jokainen kotitalouden jäsen täyttää päiväkirjan omien liikkumisten osalta. Liikennepäiväkirjaan on tarkoitus täyttää viikon liikkumiset esimerkiksi töihin, kouluun ja harrastuksiin. Lomareissut kotimaassa ja ulkomailla sekä harvemmin toistuvat kyläreissut kysytään vasta viimeisellä seurantaviikolla. Työmatkat eivät kuulu kotitalouden liikenteeseen. Päiväkirjaa täytetään päivittäin viikon ajan. Jos esimerkiksi kuljet töihin autolla ja junalla, merkitse kuljetut kilometrit erikseen joka liikennevälineellä. Merkitse matka yhteen suuntaan. Merkitse myös, montako matkustajaa autossa on. Päiväkirjan alussa on esimerkki, josta näkee, miten päiväkirjaa on tarkoitus täyttää. Myös kävellen tehdyt matkat kirjataan. Lopussa löytyy yksi sivu tilaa lisätiedoille. Jos päiväkirjan matkoissa on jotain, mikä ei pääsääntöisesti toistu joka viikko, tai vastaavasti jotain, mikä yleensä toistuu, mutta ei ollut tällä viikolla, kirjoita ne lisätietoihin. Harrastukset ja vapaa-ajan vietto Suomen luonnonsuojeluliitto, FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushanke 9
Seuraavaksi kysellään kotitaloutenne harrastuksia. Harrastuslomakkeen täyttävät myös kaikki erikseen. Kuten liikennepäiväkirjassa, tässäkin voi kuitenkin laittaa useampien harrastuksia samaan kaavakkeeseen, kunhan muistaa merkata, kenen toiminnasta on kyse. Harrastukset on jaettu liikuntaharrastuksiin ja muihin harrastuksiin. Lisäksi täytetään taulukoihin erikseen viikoittain toistuvat harrastukset ja harvemmin kuin viikoittain toistuvat harrastukset. Lopussa on yksi sivu lisätietoja varten. 1.1 Liikuntaharrastukset Tähän taulukkoon täytetään viikoittain toistuvat liikuntaharrastukset. Alussa on esimerkki, miten taulukko täytetään. Jos liikuntaharrastuksessa ei ole erikseen talvi- ja kesäkautta, voi harrastuksen merkitä kumpaan kauteen vaan. Kauden kestoksi merkitään silloin 12 kuukautta. Jos pelaat esimerkiksi jalkapalloa ja talvikaudella harrastat sitä salissa ja lämmitetyllä tekonurmella, merkitse liikuntapaikkaan 1 sali ja liikuntapaikkaan 2 lämmitetty tekonurmi. Muista merkitä harrastetut tunnit jokaiselle liikuntapaikalle. Kohtaan montako harrastajaa autossa merkitään vain harrastajien määrä. Jos kuski ei ole harrastaja, häntä ei lasketa mukaan. Ulkoilun liikuntapaikkoja ovat muun muassa kevyen liikenteen väylä, maantie, kuntopolku/pururata ja metsä. Tuntien tai minuuttien arviointi eri ulkoilun liikuntapaikoilla voi tuntua hankalalta, mutta se on oleellinen tieto laskennan kannalta. Tiedot liikuntapaikasta ovat myös oleellisia, joten erittele esim. koulun liikuntasali ja erillinen liikuntakeskus/sali. Arvio harrastajista samaan aikaan on tarkoitettu lähinnä sisälajeja ja kentillä tapahtuvia lajeja varten, ulkoilussa sillä ei ole merkitystä. 1.2 Muut harrastukset Tähän taulukkoon merkitään kaikki muut kuin liikuntaharrastukset. Harrastukset käsitetään tässä hyvin laajasti vapaa-ajan viettona. Muita harrastuksia ovat esimerkiksi soittoharrastus, kerhot, kurssit ja kulttuuriharrastukset. Myös kotona vietetty vapaa-aika, esimerkiksi television katselu, musiikin kuuntelu ja lemmikkien hoito kirjataan tähän taulukkoon. Merkitse tähän taulukkoon kuitenkin vain ne toiminnot, joita harrastetaan säännöllisesti viikottain. Jos harrastuksessa ei ole erikseen talvi- ja kesäkautta, voi harrastuksen merkitä kumpaan kohtaan vaan. Kauden kestoksi merkitään silloin 12 kuukautta. Jos soitat esimerkiksi pianoa musiikkiopistolla ja kotona, merkitse harrastuspaikkaan 1 musiikkiopisto ja harrastuspaikkaan 2 koti. Muista merkitä eri paikoissa harrastettavat tunnit. Kohtaan montako harrastajaa autossa merkitään vain harrastajien määrä. Jos kuski ei ole harrastaja, häntä ei lasketa mukaan. 2. Harvemmin kuin viikoittain toistuvat harrastukset Tähän taulukkoon merkitään ne harrastukset, jotka toistuvat harvemmin kuin kerran viikossa. Pidemmät matkat lasketaan lomaksi ja ne kysytään viimeisellä tutkimusviikolla. Jos esimerkiksi käyt laskettelemassa kaksi kertaa vuodessa, se merkitään tähän taulukkoon. Jos laskettelureissu on pitkä ja sisältää yöpymisiä, se lasketaan lomatoimintoihin eikä sitä merkitä tähän taulukkoon. Jos taas käyt säännöllisesti vaikka kerran kuukaudessa partioretkellä, merkitään se tähän. On siis Suomen luonnonsuojeluliitto, FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushanke 10
hyvin tapauskohtaista, mikä on lomailua ja mikä ei. Yöpymistä voi pitää lähtökohtana rajauksen miettimisessä. Tärkeintä on, ettei tule kaksoismerkintää tulevan lomakyselyn kanssa. Kulutuksen seuranta, kotitalouden tavarat ja laitteet Tässä kulutusseurannan toiseksi viimeinen lomakepaketti, jota on aikaa täyttää kaksi viikkoa. Seuraavien kahden viikon aikana kartoitetaan kotitaloutenne tavarat, vaatteet, laitteet ja huonekalut. Ensimmäisellä viikolla listataan kodissanne käytössä tai niin sanotusti käden ulottuvilla olevat tavarat. Seuraavalla viikolla katsotaan, mitä on kertynyt ylähyllyille, varastoon ja piharakennuksiin. Varastoituna ja käytöstä poissa olevia tavaroita voi kartoittaa sen mukaan, miten innokkuutta riittää. Kertokaa lisätietoihin, miten kattavasti kävitte varastoja läpi. Säilytä yhden viikon aikana tulevat mainospostit ja lehdet, ne punnitaan viikon jälkeen ja ilmoitetaan kilogrammoina kyselyssä. Laskekaa mukaan vain teidän kotitaloutenne jäsenten omistamat tavarat. Jos teillä on säilössä tai lainassa muiden tavaroita, niitä ei tarvitse laskea mukaan. Välineitä, joita käytetään ainoastaan työhön, ei myöskään lasketa kotitalouksien kulutukseen mukaan. Jos kotitaloudessanne on määrittelemätöntä tai sekalaista tavaraa ja haluat nekin mukaan tutkimukseen, se onnistuu punnitsemalla tai arvioimalla sekalaisen tavaran määrän. Määrän voi ilmoittaa kiloina kohdassa 8.6, muut tavarat. Sekalaisille kodin tavaroillekin on siis olemassa kerroin selkärepun laskemista varten. Muuten lisätietoja-kohtiin voi kertoa tavaroiden materiaaleista, varsinkin jos on jotain erikoisempia, koska materiaalitietoa tarvitaan selkäreppujen laskennassa. Monessa kohdassa kysytään arvioitua käyttöikää. Se on oma arvio siitä, montako vuotta tavara on teillä yhteensä käytössä. Tämän osa-alueen työläys vaihtelee paljon kodin ja säilytystilojen koon mukaan. Pienissä asunnoissa asuvat saattavat saada kaiken mahtumaan yhdelle lomakkeelle, jolloin yhden lomakkeen täyttäminen riittää. Sillä, kumpaan lomakkeeseen jonkun tavaran merkkaa, ei ole juurikaan merkitystä, vaan kahden lomakkeen tarkoituksena on helpottaa tavaroiden läpikäymistä ja mahdollistaa myös kevyempi kartoitus sitä tarvitseville. Kaikkea ei lomakkeissa kysytä, mutta jos tuntuu, että jotain merkittävää puuttuu, merkitse sopivaan kohtaan. Kaavakkeet palautetaan viimeistään maanantaina 15.10. Jos kuitenkin saat kodin tavaroiden kartoituksen aikaisemmin valmiiksi, laita lomakkeet mahdollisimman nopeasti paluupostiin. Sinnikkyyttä kartoitukseen! 1. Kodin tekstiilit 1.1 Merkitse taulukkoon kotona olevien vaatteiden kappalemäärät, uusien hankinta vuodessa, arvioitu käyttöikä, vaatteiden kappalemäärä sekä käytettynä saatujen tai ostettujen vaatteiden määrä. Arvioinnin helpottamiseksi määrät on jaettu miehille, naisille ja lapsille omiin sarakkeisiin. Määriä saa arvioida varsinkin pienten vaatteiden Suomen luonnonsuojeluliitto, FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushanke 11
kohdalla. 1.2 Merkitse eri materiaalista olevien ja eri kokoisten mattojen kappalemäärät sekä onko matto saatu tai ostettu käytettynä. Koon arviointiin riittää oma arvio siitä, onko matto pieni, keskikokoinen vai iso. Jos kyseessä on räsymatto, merkitse onko matto tehty uusista vai käytetyistä kuteista. 1.3 Merkitse muiden kodin tekstiilien osalta kappalemäärät materiaalien mukaisesti, uusien hankinta vuodessa sekä arvioitu käyttöikä. Lisäksi kerro, onko tekstiilit saatu tai ostettu käytettynä. 2. Huonekalut Merkitse kotona olevien huonekalujen kappalemäärä, huonekalun valmistuspaikka (kotimainen/ulkomainen) ja jos kyseessä on ulkomainen huonekalu, myös valmistusmaa, mikäli se on tiedossa. Lisäksi merkitse arvioitu käyttöikä ja onko huonekalu saatu tai hankittu käytettynä. 3. Suuret kodinkoneet Merkitse kotona olevat suuret kodinkoneet, laitteiden hankintavuosi sekä arvioitu käyttöikä. Lisäksi merkitse, jos kodinkoneet on saatu tai hankittu käytettynä. Jääkaappien käyttöminuutit on jo valmiiksi täytettynä, sillä ne ovat koko ajan päällä. Arvioi muiden kodinkoneiden käyttökerrat tai minuutit viikossa. 4. Sähkökäyttöiset pienkoneet Merkitse kotona olevat kodin pienkoneet, niiden hankintavuosi ja arvioitu käyttöikä. Lisäksi merkitse, jos laite on saatu tai ostettu käytettynä. Jos joitain laitteita on useampi käytössä, merkitään kappalemääräksi laitteiden määrä ja käyttöajaksi laitteiden yhteenlaskettu käyttöaika (halutessasi voit myös erotella). 5. Elektroniikkalaitteet Merkitse kotona olevien elektroniikkalaitteiden kappalemäärä sekä arvioitu käyttöikä. Lisäksi merkitse, jos laite saatu tai hankittu käytettynä. Jos ja kun samaa tavaraa on useampia, laitetaan tavaroiden lukumäärä sarakkeeseen. Käyttöminuutteja tai tunteja kohtaan merkitään kaikkien laitteiden, esim. kännyköiden arvioidut käyttöminuutit tai tunnit yhteensä. 6. Lamput Merkitse erilaisten lamppujen määrä kotonanne. Merkitse erikseen käytössä olevat lamput ja kaapeissa ja varastoissa olevat lamput. 7. Lehdet ja kirjat Merkitse kotiin tulevien tilattujen lehtien lukumäärä viikossa tai kuukaudessa sekä mainosposti. Säästä tullut posti viikon ajalta ja punnitse määrä viikon lopulla. Punnitse sanomalehdet, aikakauslehdet ja mainos- ja ilmaisjakelulehdet erikseen. Suomen luonnonsuojeluliitto, FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushanke 12
Merkitse taulukkoon niiden määrä kilogrammoina. Tilattujen lehtien välissä olevat mainokset ovat osa lehteä. Lisäksi kirjojen määrän selvittämiseksi mittaa mittanauhalla omistamienne kirjojen määrä hyllymetreinä, sekä merkitse arvio käytettynä hankittujen kirjojen osuudesta. Hyllymetrillä tarkoitetaan kirjahyllyssä rivissä tai pinossa olevia kirjoja. 8. Muut tavarat Jos on useampia tavaroita ja ne ovat eri ikäisiä, voi lisätietoihin kirjoittaa eri tietoja. 8.1 Punnitse omistamanne korut valmistusmateriaalien mukaan ja merkitse sarakkeeseen yhteispaino. Merkitse arvio korujen käyttöiästä sekä käytettynä hankittujen tai saatujen korujen lukumäärä. 8.2 Merkitse myös eri ruokailuvälineiden määrä, arvioitu käyttöikä sekä kuinka paljon ruokailuvälineistä on saatu tai hankittu käytettynä. Huom! Ruokailuvälineitä ei tarvitse punnita, lomakkeissa on tässä kohtaa virhe. 8.3 Kartoita myös kodin työkalut, niiden arvioitu käyttöikä sekä onko ne saatu tai ostettu käytettynä. 8.4 Arvioi tai laske myös lasten lelut. Muutamia leluja on taulukkoon laitettu valmiiksi, mutta kirjoita mitä muuta teillä on ja kuinka paljon. Lisäksi merkitse lelujen arvioitu käyttöikä sekä onko lelu saatu tai hankittu käytettynä. 8.5 Lopuksi merkitse muut tavarat, joiden katsot olevan tärkeitä tai mitä kodissanne on paljon. Esimerkiksi musiikkilevyt eivät ole vielä missään kohdassa, joten merkatkaa ne tähän. Tähän kohtaan voi merkitä myös lajittelemattoman sekalaisen tavaran kilogrammoina. 9. Varastoidut tavarat Varastoitujen tavaroiden kartoituskaavake on hyvin samanlainen kuin asunnon tavaroiden. Kaavakkeesta on ainoastaan jätetty pois lamput, korut sekä kotiin tulevat lehdet ja mainokset. Lisäksi laitteiden käyttöaikoja ei luonnollisesti mitata varastoitujen tavaroiden kohdalla. Koska varastoitujen tavaroiden käyttöikää on vaikea arvioida, pyydämme sen sijaan teitä arvioimaan milloin tavara on hankittu. Arvioitu hankintavuosi voi olla tavaroilla eri. Silloin voi käyttää lisätietokohtaa lisätäkseen hankintavuosia, jos tavaroita useampia. Kulutuksen seuranta, matkailu ja loma Tässä viimeisen tutkimusviikon materiaalit, joita pyydämme ennakkotiedoista poiketen kaikkien tekemään viikon 42 aikana. Tällä viikolla kysymme kotitaloutenne lomista ja matkailusta viimeisen vuoden aikana. Tähän sisältyvät siis kaikki ne matkat, jotka eivät toistu viikoittain tai jotka ovat epäsäännöllisiä. Lomakkeita on kaksi: ensimmäinen käsittelee kotimaan matkailun liikennettä ja toinen kotimaan matkojen yöpymisiä sekä ulkomaan lomamatkoja. 1. Kotimaan matkailun liikkuminen Suomen luonnonsuojeluliitto, FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushanke 13
Matkailuosion tarkoituksena saada tietää kotitaloutenne kaikki vuoden aikana kuljetut matkat, joita ei kysytty liikenne ja harrastus viikolla. Vuodella tarkoitetaan tästä hetkestä vuosi taaksepäin. Muistelemisessa kalenteri on luultavasti avuksi. Työmatkoja ei lasketa kotitalouden matkoihin kuuluviksi. Kotimaan matkat on jaettu kyläily-, mökki- ja muihin vapaa-ajan matkoihin. Matkojen yhdensuuntainen pituus on jaettu viiteen eri luokkaan. Nämä jaottelut ovat valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaisia. Jaottelu on avuksi matkoja muistellessa: kannattaa miettiä, missä käytte alle viiden kilometrin päässä ja laskea ne yhteen, sitten miettiä, missä käytte alle 20 kilometrin päässä jne. Taulukkoon täytetään matkojen kappalemäärät: jos neljä ihmistä on mennyt mökille 50 km päähän autolla, laitetaan 1 kpl kohtaan henkilöauto, 4 kyydissä 5-20 km. Jos taas neljä ihmistä menee bussilla saman matkan, on bussimatkoja tehty 4 kpl. 1.1 Merkitse taulukkoon, montako kylämatkaa teit(te) vuoden aikana. Merkitse, montako matkaa milläkin kulkuneuvolla vuodessa tehtiin yhdensuuntaisen matkan mukaan. Matkojen pituudet ovat merkitty jo valmiiksi taulukkoon henkilöliikennetutkimuksen jaottelun mukaan. Yli 150 kilometrin päähän tehdyissä matkoissa kerro myös matkan pituus. 1.2 Merkitse taulukkoon montako yöpymisen sisältävää mökkimatkaa kotitaloudessanne tehtiin vuoden aikana. Merkitse montako matkaa kuljettiin milläkin kulkuneuvolla yhdensuuntaisen matkan mukaan. Merkitse kaikki mökillä vietetyt lomat riippumatta siitä oliko mökki vuokrattu, oma tai tuttavan mökki. 1.3 Merkitse taulukkoon muut vapaa-ajan matkat. Laita tähän taulukkoon ne vuoden aikana tehdyt vapaa-ajanmatkat, joita et merkinnyt liikenne ja harrastukset -viikolla. Merkitse montako matkaa kuljettiin milläkin kulkuneuvolla yhdensuuntaisen matkan mukaan. Tähän merkitään esimerkiksi laskettelu-, golf- ja muut harrastusmatkat. Lisäksi tähän kuuluvat matkat huvipuistoihin ja muihin kotimaan matkakohteisiin. 2. Yöpyminen Suomessa ja ulkomaan matkat Tässä osiossa halutaan tietää tarkemmin vuoden aikana vietetyistä lomista muualla kuin kotona. Tarkastelun kohteena on ajanjakso lokakuu 2006- syyskuu 2007. Työmatkoja ei lasketa kotitalouksien lomamatkoiksi. 2.1 Yöpyminen lomamatkoilla Suomessa Merkitse taulukkoon mihin yön yli kestäneet matkat suuntautuivat kotimaassa ja pääasiallinen kulkuneuvo/pääasialliset kulkuneuvot kohteeseen. Lisäksi merkitse, montako yötä matka kesti. Myös viikonloppumatkat lasketaan mukaan. Merkitse myös montako henkilöä oli matkalla mukana omasta kotitaloudesta ja muista kotitalouksista sekä missä yövyitte. Yöpymispaikkoja voi olla useampia, joten merkitkää taulukkoon paikka ja montako yötä olitte kussakin yöpymispaikassa. Esimerkiksi: Virtasen perhe yöpyi matkallaan ensin 3 yötä hotellissa ja sitten 4 yötä omalla mökillä. Tällöin ensimmäiseen yöpymispaikkaan kirjoitetaan hotelli 3 ja toiseen yöpymispaikkaan oma mökki 4. jos yöpymispaikkoja oli useampia, merkitse loput yöpymiskohteet lisätietoihin. Lopuksi merkitään matkan pääasiallinen toiminta. Esimerkiksi Virtasen perheen toimintoina olivat Puuhamaa ja mökkeily, sillä vaikka Suomen luonnonsuojeluliitto, FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushanke 14
kohteena oli sukulaisen mökki, matkalla käytiin myös Puuhamaassa. 2.2 Lomamatkat ulkomailla Merkitse taulukkoon kaikki tekemänne ulkomaan lomamatkat viimeisen vuoden aikana. Myös päivämatkat Tallinnaan ja risteilyt merkitään tähän. Merkitse pääasiallinen kulkuväline kohteeseen. Jos kuljit esimerkiksi linja-autolla lentokentälle ja sitten lensit lentokoneella kohteeseen, merkitään pääasialliseksi kulkuvälineeksi lentokone. Jos kohteeseen kuljettiin autolla, merkitse autossa olleiden lukumäärä kuljettaja mukaan lukien. Lisäksi merkitse matkakohde ja matkan pituus yhteen suuntaan. Jos on kuitenkin helpompi arvioida koko reissun pituus yhteensä, voi sen tehdä, mutta muista silloin kertoa, että kyseessä on koko matkan pituus. Kohtaan matkan pääasiallinen toiminta riittää esimerkiksi kalastus, pyöräily, kaupunkiloma tai kyläily. Jos tila loppuu, jatka lisätietoja-kohtaan. Suomen luonnonsuojeluliitto, FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushanke 15