Hoiva-asuminen/ tehostettu palveluasuminen palvelukuvaus

1 Hoiva-asuminen/ tehostettu palveluasuminen palvelukuvaus Ikääntyneiden palvelut Ikäihmisten lautakunta 26.2.2015

2 Sisällys 1. YLEISKUVAUS HOIVA-ASUMISESTA... 4 1.1. Hoiva-asumisen palvelut... 4 1.2. Hoiva-asumisen myöntämisperusteet... 4 1.3. Palvelukuvaus... 5 2. HOIVA-ASUMISTA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET... 5 3. TOIMINNAN ORGANISOINTI JA TOIMINTAEDELLYTYSTEN TURVAAMINEN... 6 3.1. Johtaminen... 7 3.2. Laadunhallinta ja omavalvonta... 7 3.3. RAI järjestelmä... 8 3.4. Asiakaspalaute... 8 3.5. Ostopalvelun laadun valvonta... 9 4. HENKILÖSTÖ... 9 4.1. Kelpoisuusvaatimukset... 10 4.2. Henkilöstömitoitus... 10 4.3. Opiskelijat... 11 4.4. Perehdyttäminen... 11 4.5. Osaamisen kehittäminen... 12 4.6. Työhyvinvointi... 12 5. ASUMISPALVELUYKSIKÖN TOIMITILAT... 12 5.1. Sijainti... 13 5.2 Tilat... 13 5.3 Varusteet... 14 5.4. Turvallisuus... 15 5.5. Siivous -, jäte ja tekstiilihuolto... 16 6. ASUKKAAN ASEMA JA OIKEUDET... 16 6.1. Palvelutarpeen arviointi... 17 6.2. Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma... 17

3 6.3. Asukkaan edunvalvonta... 18 6.4. Yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa... 18 7. ASUKKAAN HYVINVOINNIN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN... 19 7.1. Toimintakykyä ja kuntoutumista edistävä työote... 19 7.2. Osallisuus ja yhteisöllisyys... 19 7.3. Virikkeellisyys... 20 7.4. Ulkoilu... 20 7.5. Ravitsemus... 20 8. TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON TOTEUTTAMINEN ASUMISPALVELUYKSIKÖSSÄ... 22 8.1. Terveyden- ja sairaanhoidon palvelu... 22 8.2. Lääkehoito... 23 8.3. Elämän loppuvaiheen hoito... 24 9. DOKUMENTOINTI, ASIAKIRJAHALLINTO JA TIETOSUOJA... 25 9.1. Dokumentointi... 25 9.2 Yksityinen palveluntuottaja sähköisessä PSOP järjestelmässä... 25 9.3. Tietosuoja... 26 9.4. Arkistointi ja asukaspapereiden palautus tilaajalle... 26 Liite 1 Kustannusvastuut... 27 Liite 2 Palveluprosessin vastuut... 28 Liite 3 Siivouspalvelut... 29 Liite 4 Sopimus KouvolaEffica-tietojärjestelmän käytöstä Citriin välityksellä... 31 Liite 5 Sähköiseen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmään liittyvät toimintatavat... 34

4 1. YLEISKUVAUS HOIVA-ASUMISESTA 1.1. Hoiva-asumisen palvelut Hoiva-asumisen tehtävänä on tarjota 65-vuotta täyttäneille eritasoista tuettua asumista tarvitseville henkilöille kodinomaista asumista turvallisessa ympäristössä elämän loppuun saakka. Hoidon ja hoivan tarkoituksena on, että asukas voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja, että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Asukkaan läheisten ja omaisten osallisuus turvataan hänen elämäänsä silloin, kun hän itse sitä haluaa. Kouvolan kaupungin ikääntyneiden palvelujen järjestämään hoiva-asumisen palveluun sisältyy tavallista palveluasumista, jossa hoitohenkilökunta on tavoitettavissa pääsääntöisesti klo 7.00 21.00 sekä hoivaasumista, jossa hoitohenkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden. Ympärivuorokautinen hoiva-asuminen voi olla tehostettua palveluasumista tai laitoshoitoa. Palveluasumisella ja tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan palveluasumisen järjestämistä palveluasunnoissa, joissa henkilön asumista tuetaan muilla asiakkaan palvelutarpeeseen perustuvan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisilla palveluilla. Ikääntyneiden laitoshoidossa toteutettava hoito ja hoiva on sisällöltään samanlaista kuin tehostetussa palveluasumisessa. 1.2. Hoiva-asumisen myöntämisperusteet Vanhuspalvelulaki (980/2012) linjaa kotiin annettavat palvelut ensisijaisiksi iäkkään henkilön pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamisen muodoksi. Hoiva-asumiseen hakeutuminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli yksityiskotiin järjestettävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut tukipalvelut koetaan riittämättömiksi. Palveluiden tarve arvioidaan laaja-alaisesti yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä sekä hoitoon osallistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä koostuvan moniammatillisen työryhmän kanssa. Arvioinnin tukena käytetään MMSE-muistitestiä, Rava-toimintakykymittaria ja yhä enenevässä määrin RAI-arviointia. Mikäli asiakkaan toimintakyky on arvioitu RAI-mittarilla, sen tulos määrittelee asiakkaan palveluntarpeen. Ympärivuorokautiseen hoiva-asumiseen siirtymisen lähtökohtana on, että kaikki kotona asumista tukevat palvelut on todettu riittämättömiksi. Kyseessä tällöin on henkilö, joka ei fyysisen toimintakykynsä heikentymisen tai muiden syiden perusteella kykene selviytymään nykyisessä asumismuodossaan millään avohoidon keinoin tuettuna (tehostettu kotihoito, omaishoito, säännöllinen intervallihoito, yöpartiotoiminta) tai hänellä on karkailua tai vaikeita harhoja aiheuttava keskivaikea tai vaikea muistisairaus. Yksityisiltä palveluntuottajilta ostettaviin asumispalveluihin sovelletaan samoja kaupungin voimassa olevia myöntämisen kriteereitä kuin omaan tuotantoon. Myös toimintojen palvelukuvaukset ovat yhteneväiset.

5 Asumispaikkaa valittaessa otetaan huomioon asukkaan kokonaistilanne kokonaisvaltaisesti ja alueellisesti pyritään turvaamaan sosiaalisten suhteiden ja elinympäristön säilyminen. 1.3. Palvelukuvaus Tässä palvelukuvauksessa määritellään tehostetulta palveluasumiselta edellytettävät vähimmäisvaatimukset sekä palveluntuottajan ja asukkaan välinen kustannusvastuu (liite 1). Palveluntuottajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä kuntaa tai kunnan kanssa sopimussuhteessa olevaa yksityistä palveluntuottajaa. Palvelukuvauksessa tarkennetaan palveluntuottajan määrittelyä, mikäli tarkoitetaan yksityisen palveluntuottajan toimintaa. Kouvolan kaupunki edellyttää yksityisiltä palveluntuottajilta, että tässä palvelukuvauksessa esitetyt vähimmäisvaatimukset ja palveluprosessien vastuut (liite 2) on täytyttävä jokaisen tarjotun palvelun kohdalla sopimuksen alkuhetkestä lähtien ja pysyttävä vähintään samanlaatuisena koko sopimuskauden ajan. Palvelukuvauksen toteutumista valvoo kaupungin valvonnasta vastaava viranhaltija ja asumispalveluohjauksen palveluohjaajat. Tilaajalla on oikeus kesken sopimuskauden tehdä palvelunkuvaukseen lainsäädännön velvoittamia muutoksia. 2. HOIVA-ASUMISTA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET Tarjottavan palvelun tulee täyttää lakien ja viranomaismääräysten asettamat vaatimukset, joihin palveluntuottaja on velvoitettu perehtymään. Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen perustuu uuden sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :ään. Sen mukaan palveluasumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa. Tehostettua palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista. Palveluasumisella tarkoitetaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja. Palveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Tehostetussa palveluasumisessa palveluja järjestetään asiakkaan tarpeen mukaisesti ympärivuorokautisesti. Asumispalveluja toteutettaessa on huolehdittava siitä, että henkilön yksityisyyttä ja oikeutta osallistumiseen kunnioitetaan ja hän saa tarpeenmukaiset kuntoutus- ja terveydenhuollon palvelut. Sosiaalihuoltolain ja -asetuksen lisäksi asumispalveluiden toimintaa, sisältöä ja hoitohenkilöstön mitoitusta ohjaavat mm. seuraavat keskeiset lait ja säädökset:

6 Kansanterveyslaki (66/1972) ja -asetus (802/1992) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (298/2009) Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yksityisistä sosiaalipalveluista (1053/2011) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Henkilötietolaki (523/1999) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/28.12.2012) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994), asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994) Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) Laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (733/1992) Pelastuslaki (379/2011) ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) Elintarvikelaki (23/2006 ja 1137/2008) Työsopimuslaki (55/2001) Työaikalaki (605/1996) Vuosilomalaki (162/2005) Työturvallisuuslaki (738/2002) Kielilaki (6.6.2003/423) Arkistolaki (831/1994) Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM julkaisuja 2013:11) Ravitsemussuositukset ikääntyneille (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2010) Suomalaiset ravitsemussuositukset (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014) Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010) Asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden jakelusta (1363/2011) Apuvälinepalveluiden laatusuositus (STM oppaita 2003:7) Lääkehoitosuunnitelma (Turvallinen lääkehoito, STM:n opas 2005:32) Lääkehoidon toteuttaminen sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä (Valviran ohje 7/2013) Jätelaki (646/2011) Omavalvonta yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valviran ohje 7/2012 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira): Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys 1/2014 3. TOIMINNAN ORGANISOINTI JA TOIMINTAEDELLYTYSTEN TURVAAMI- NEN Asumispalveluyksikön toimintaa ohjaavat arvot ja toiminta-ajatus on määritelty kirjallisesti tukemaan hyvän palvelun tuottamista. Koko yksikön henkilöstö on sitoutunut arvoihin ja toiminta-ajatukseen, ja ne ovat kaikkien asukkaiden ja heidän omaistensa tiedossa ja nähtävillä. Toiminta-ajatus perustuu asukkaan voimavarojen tunnistamiseen, toimintakyvyn edistämiseen ja tukemiseen sekä asukkaan mahdollisuuteen elää

7 omannäköistä elämää. Toiminta-ajatuksessa huomioidaan asukkaan läheisten mahdollisuus osallistua asukkaan elämään. Asumispalveluyksikön toiminata on suunnitelmallista. Yksiköllä on kirjallinen ja ajantasainen vuosittainen toimintasuunnitelma. Yksityinen palveluntuottaja toimittaa tilaajalle vuosittain toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen toimintavuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä. 3.1. Johtaminen Asumispalveluyksikössä on palvelusta vastaava johtaja. Johtaja vastaa yksikön toiminnasta, taloudesta ja henkilöstöstä. Johtamisen vastuut ja valtuudet on määritelty kirjallisesti. Keskeistä hyvälle johtamiselle on, että se tukee laadukasta asiakaslähtöisten palvelujen kokonaisuutta, kuntoutusta edistävää työotetta ja toimintatapojen kehittämistä. Toimintayksikön johtaja yhdessä lähiesimiesten kanssa huolehtii: - henkilöstön riittävyydestä, monipuolisesta osaamisesta ja osaamisen järjestelmällisestä kehittämisestä - henkilöstön tarkoituksenmukaisesta ja joustavasta kohdentumisesta - henkilöstön hyvinvoinnin ja oppimisen tukemisesta - henkilöstön kannustamisesta palvelutoiminnan kehittämiseen ja uusien toimintatapojen innovointiin Toimintayksikön johtajalla on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto, riittävä johtamistaito ja vähintään kolmen (3) vuoden työkokemus vastaavista tehtävistä. Jo toiminnassa olevien yksityisten palveluntuottajien yksiköiden osalta (kilpailutustilanteessa/tarjouksen jättöhetkellä) edellytetään toiminnasta vastaavilta henkilöiltä riittävää johtamistaitoa joko tutkintoon sisältyvää tai sen lisäksi suoritettua johtamiskoulutusta tai käytännön kokemuksen kautta hankittua johtamistaitoa. 3.2. Laadunhallinta ja omavalvonta Palvelun laadunhallintaa kehitetään kokonaisvaltaisesti siten, että yksikköä johdetaan hyvän henkilöstöä osallistavan johtamistavan mukaisesti. Palvelussa sitoudutaan tässä palvelukuvauksessa dokumentoituihin palvelukokonaisuuden sisältöä koskeviin laatuvaatimuksiin ja laatutavoitteisiin. Omavalvontasuunnitelma Jokaisessa asumispalveluyksikössä on huolellisesti laadittu omavalvontasuunnitelma, jonka avulla palveluissa esiintyvät epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta epävarmat ja riskiä aiheuttavat tilanteet pystytään tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan nopeasti: - lakisääteinen omavalvontasuunnitelma on laadittu yhdessä henkilöstön kanssa

8 - ajantasainen omavalvontasuunnitelma on asumispalveluyksikössä asukkaiden ja omaisten tiedossa, julkisesti nähtävillä yksikössä ja asumispalveluyksikön kotisivuilla internetissä - suunnitelman toteutumista seurataan ja palveluja kehitetään toimintayksikön palveluja saavilta iäkkäiltä henkilöiltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella - omavalvontasuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa ja päivitetään tarvittaessa - toimintayksikön johtaja ja lähiesimies varmistavat, että omavalvontaa toteutetaan järjestelmällisesti 3.3. RAI järjestelmä Kouvolan kaupungin järjestämässä tehostetussa palveluasumisessa otetaan käyttöön ajanmukainen RAI - järjestelmä siten, että kaikista asukkaista on tehty RAI-arviointi viimeistään 31.3.2017. - palvelussa varmistetaan, että henkilöstöllä on riittävä osaaminen tehdä RAI-arviointeja sekä hyödyntää arviointeja hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien laadinnassa ja arvioinnissa - RAI -arviointi tehdään asukkaalle kuukauden kuluessa asumispalveluyksikköön muuttamisesta ja tämän jälkeen puolivuosittain ja asukkaan voinnin oleellisesti muuttuessa - RAI -arvioinnin tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä ja johtamisessa Yksityinen palveluntuottaja: - tekee sopimuksen RAI-järjestelmän käytöstä THL:n kanssa. Sopimus voi olla joko perusrahoitteinen tai yhteisrahoitteinen. Lisäksi palveluntuottaja tekee Raisoftin kanssa sopimuksen RAI-järjestelmän vaativan ohjelmiston käytöstä. - käyttää ensisijaisesti laitoshoidon RAI:ta (RAIsoft-LTC). Jos palveluntuottajalla on jo käytössä kotihoidon RAI (RAIsoft-HC), voi palveluntuottaja jatkaa sen käyttöä. - antaa THL:lle luvan julkaista asumispalveluyksikköä kuvaavaa tietoa Palveluvaaka.fi palvelussa. - palveluntuottaja toimittaa tilaajalle pyydettäessä asumispalveluyksikkö- ja asukaskohtaista RAItietoa. - vastaa RAI-järjestelmän käyttöönotosta ja käytöstä aiheutuvista kustannuksista. - sitoutuu käyttämään Rava -mittaria vuoden 2016 loppuun asti, ellei palveluntuottajalla ole käytössä RAI. 3.4. Asiakaspalaute Palvelusta kerätään jatkuvaa asiakaspalautetta, jota hyödynnetään toiminnan kehittämisessä (mm. Kouvolan kaupungin sähköisen palautepalvelun, yksikkökohtaisten palautelaatikoiden ja suoran välittömän palautteen kautta). Kouvolan kaupungin hyvinvointipalvelut järjestää vuosittain palvelujen laatua kartoittavan asiakas-/omaiskyselyn kyselyn. Yksityinen palveluntuottaja sitoutuu osallistumaan edellä mainittuun kaupungin organisoimaan kyselyyn sekä muihin toiminnan sisältöön liittyviin tutkimuksiin. Kyselyiden tulokset käsitellään asukkaiden ja omaisten kanssa ja niitä hyödynnetään yksikön toiminnan kehittämisessä. Jokaiseen asukasreklamaatioon puututaan ilman tarpeetonta viivytystä. Asukasreklamaatiot, muistutukset ja kantelut sekä niiden aiheuttamat toimenpiteet kerätään ja dokumentoidaan järjestelmällisesti.

9 3.5. Ostopalvelun laadun valvonta Yksityinen palveluntuottaja toimittaa tilaajalle asukasreklamaatioita koskevan koosteen vuosittain toimintakertomuksen yhteydessä. Yksityistä palveluntuottajaa koskevat vakavat reklamaatiot on toimitettava tilaajalle kahden viikon kuluessa reklamaatiosta. Mikäli tapahtumasta aiheutuu vaaraa tai vahinkoa, on reklamaatio saatettava tilaajan tietoon välittömästi ja palveluntuottaja korjaa tilanteen viipymättä. Yksityinen palveluntuottaja vastaa siitä, että asukkaille tarjottava palvelu on laadultaan ajantasaista ja kilpailukykyistä. - Yksityinen palveluntuottaja huolehtii siitä, että palvelussa noudatetaan kaikilta osin sitä ohjaavaa lainsäädäntöä ja että palvelu on tilaajan laatimien tarjouspyyntöasiakirjojen ja palveluntuottajan tarjouksen mukainen koko sopimuskauden ajan. - Jos yksityisen palvelutuotannon sopimuskauden aikainen palvelun laadun valvonta osoittaa, että palvelun laatu ei vastaa sitä, miten se on tässä palvelukuvauksessa määritelty, tilaaja ei ohjaa palveluun uusia asukkaita. Asukassijoitukset voivat jatkua vasta, kun palveluntuottaja on kirjallisesti ja hyväksytysti osoittanut palvelun täyttävän edellytetyt laatuvaatimukset. - Tilaaja valvoo hyväksymiensä palveluntuottajien palvelujen laatua ja varmistaa, että palvelujen laatu täyttää ehdottomina vaatimuksina esitetyt kriteerit. - Palvelujen tilaaja ja palveluntuottaja käyvät vuosittain arviointikeskustelut asiakaspalautekyselyjen palautteista, muista palautteista/reklamaatioista ja muiden laatuvaatimusten toteutumisesta. - Yksityinen palveluntuottaja hyväksyy kunnan tekemät valvontakäynnit ja yhteistyökokoukset. - Asumispalveluyksikön sijainnista riippumatta tilaaja on oikeutettu valvomaan tähän sopimukseen kuuluvaa toimintaa ja suorittamaan sen edellyttämiä tarkastuksia. Asumispalveluyksikön sijaintikunta valvoo asumispalveluyksikön toimintaa. 4. HENKILÖSTÖ Asumispalveluyksikössä on määrällisesti ja rakenteellisesti riittävä henkilöstö suhteessa tuotettavaan palveluun. Lähiesimies vastaa yhdessä henkilöstönsä kanssa iäkkään henkilön oikeuksien ja osallisuuden toteutumisesta sekä iäkkäitä asiakkaita kunnioittavan toimintakulttuurin kehittämisestä. Asumispalveluyksiköllä on mitoituksen mukainen vakituinen henkilöstö, jolla on toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset tai työsopimuksen määräaikaisuudelle on perusteltu syy. Vakituisen henkilöstön poissaolojen sijaisuudet järjestetään varahenkilöstöjärjestelmän tai muun vastaavan sijaisrekisterin kautta. Tukipalvelutehtävät (esimerkiksi siivous- ja ateriapalvelut) voidaan hoitaa alihankintana tai palkatulla henkilöstöllä, jolla on tehtävään soveltuvan koulutus. Ruokahuollosta vastaavilla on hygieniapassit. Palveluntuottaja vastaa alihankkijan työstä kuten omastaan. Hoitohenkilöstöllä on tehtävien hoitamisen edellyttämä koulutus, ammattitaito ja osaaminen. Henkilöstön osaaminen on asukkaiden hoivan tarpeen edellyttämällä tasolla. Jokaisessa työvuorossa on vähintään sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinnon suorittaneita työntekijöitä, joilla on asumispalveluyksikön lääkehoitosuunnitelman mukainen voimassa oleva lääkelupa.

10 Asumispalveluyksiköllä on edellytys työllistämisen edistämiseksi vastaanottaa työkokeiluun soveltuva henkilö (esim. nuorisotakuun, kuntouttavan työtoiminnan, vajaakuntoisten työllistämistukitoimien kautta). 4.1. Kelpoisuusvaatimukset Asumispalveluyksikön henkilöstön on täytettävä ammatilliset ja lakisääteiset kelpoisuusvaatimukset, jotka vaaditaan ympärivuorokautista ikääntyneiden asumispalvelua tuottavien yksiköiden henkilökunnalta. Sairaanhoitajan ja muun terveydenhuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimukset on säännelty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994). Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista on säännelty laissa 272/2005 ja asetuksessa 608/2005. Henkilöstö suorittaa vain sellaisia työtehtäviä, joihin heillä on säännösten ja valtakunnallisten ohjeiden mukainen oikeus. Esim. sosionomeille, geronomeille ja vanhamuotoisen kodinhoitajatutkinnon suorittaneille henkilöille ei voida Kouvolan kaupungin hoiva-asumisen lääkehoitosuunnitelman mukaan myöntää laajoja lääkehoito-oikeuksia, eivätkä he voi tästä syystä työskennellä yksin työvuorossa. Hoitohenkilökunnalta edellytetään rekisteröitymistä Valviran ylläpitämään Terhikki -rekisteriin. Henkilöstöllä on riittävä suomen kielen taito. Riittävä kielitaito tarkoittaa sitä, että henkilöstö pystyy keskustelemaan asukkaiden, omaisten ja muun henkilöstön kanssa sekä tekemään tarvittavat asukkaan asiakirjamerkinnät. 4.2. Henkilöstömitoitus Henkilöstön mitoittamisen lähtökohtana on aina asukkaiden fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä palvelujen tarve. Tarvittava palvelu turvataan kaikkina vuorokauden aikoina, ja henkilöstöä tulee olla riittävästi läsnä samassa toimintayksikössä. Kouvolan kaupunki määrittelee sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneen henkilöstön (sairaanhoitajat ja lähihoitajat) mitoitukseksi 0,6 hoitotyöntekijää asukasta kohden. Poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla. Lisäksi henkilöstömitoitusta tarkistetaan poikkeustilanteissa, esimerkiksi saattohoito- ja epidemiatilanteissa. Hoitohenkilöstömitoitus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön laatusuositukseen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (Julkaisuja 2013:11). Sairaanhoitajan kelpoisuuden omaavien osuus henkilöstöstä on vähintään 10 % ja sairaanhoitajan kelpoisuuden omaavan henkilön tulee olla työvuorossa vähintään jokaisena arkipäivänä. Sairaanhoitajan palvelut ja asiantuntijuus tulee olla käytettävissä arkisin vähintään 7 h. Toimintayksikön johtaja voidaan laskea hoitohenkilöstömitoitukseen jos hänen vastuualueensa asumispalvelujen asukasluku on alle 30, kuitenkin vain siltä osin kuin hän osallistuu välittömään (asukaskohtaiseen) hoitotyöhön. Johtajaa ei huomioida mitoituksessa lainkaan, jos vastuualueen asumispalvelujen asukasluku on 30 tai yli.

11 Palveluntuottajalla on sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneen henkilöstön lisäksi muuta avustavaa henkilöstöä vähintään 0,10 asukasta kohden, joka voidaan tuottaa joko omana toimintana tai alihankintana. Henkilöstöä, joka sisältyy edellä mainittuun vähintään 0,10 mitoitukseen, ei voida käyttää sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneen henkilöstön mitoitukseen eikä sijaisuuteen. 4.3. Opiskelijat Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat voidaan laskea asumispalveluyksikön henkilöstömitoitukseen, mikäli heidät on palkattu toimintayksikköön sijaisiksi ja kun heillä on opintojen kautta riittävästi hankittua osaamista alan tehtäviin. Työnantaja varmistaa opiskelijan ammattitaidon palkatessaan hänet sijaiseksi ja antaa työtehtävät sen mukaisesti. - Määräaikaisessa, enintään kolme (3) kuukautta kestävässä sijaisuudessa, voi sairaanhoitajan tehtävässä toimia sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja kätilöopiskelija, joka on suorittanut vähintään 140 opintopistettä ja jolla on hyväksytyt suoritukset sekä lääkehoidosta että lääkelaskuista. - Sairaanhoidon opiskelijat voivat työskennellä lähi- ja perushoitajan sijaisuuksissa, kun he ovat suorittaneet vähintään 60 opintopistettä ja työssä oppimisen harjoittelujaksot terveydenhuoltoalan kohteessa hyväksytysti. Lisäksi edellytetään, että sairaanhoidon opiskelijoilla on hyväksytyt suoritukset opinto-ohjelman mukaisista lääkehoidon ja lääkelaskujen opinnoista. - Lähihoitajaopiskelija, joka on suorittanut kasvun tukemisen sekä hoito- ja huolenpidon opinnot ja jolla on hyväksytyt suoritukset lääkehoidon sekä lääkelaskujen opinnoista, voi toimia perus- ja lähihoitajan tehtävissä lyhytaikaisessa, enintään kolme (3) kuukautta kestävässä sijaisuudessa. - Työsuhteessa olevat oppisopimuskoulutettavat lasketaan henkilöstömitoitukseen vasta, kun opinnoista on suoritettuna vähintään kaksi kolmasosaa. 4.4. Perehdyttäminen Perehdyttäminen on lähiesimiehen vastuulla järjestettävää ja työturvallisuuslain velvoittamaa toimintaa työntekijän opastamiseksi työhönsä, työyhteisöönsä ja työympäristöönsä. Perehdytys on sekä kirjallista että suullista. Uuden työntekijän perehdyttämiseen osallistuu lähiesimiehen lisäksi koko työyhteisö. Asumispalveluyksikössä on kirjallinen henkilöstön perehdytyssuunnitelma. Perehdytyssuunnitelma sisältää vakituiseen palvelusuhteeseen ja lyhytaikaiseen sijaisuuteen tulevan työntekijän perehdyttämisen. Perehdytyssuunnitelma sisältää opiskelijoiden ja työkokeiluun osallistuvien perehdyttämisen. Perehdyttämisprosessia arvioidaan säännöllisesti. Asumispalveluyksikössä on suunnitelma harjoittelujaksolle tulevien sosiaali- ja terveydenhuollon alan opiskelijoiden vastaanottamisesta ja ohjaamisesta. Lähiesimies huolehtii, että opiskelijalla on ohjaaja, joka on käynyt työpaikkaohjaajakoulutuksen, ja että näyttöjen vastaanottaja on käynyt näyttötutkintojen arvioinnin perehdytyskoulutuksen. Poikkeustilanteessa tilapäisenä opiskelijan ohjaajana voi toimia muu asumispalveluyksikön vakituinen hoitaja.

12 4.5. Osaamisen kehittäminen Henkilöstön osaaminen on asumispalveluyksikön asukkaiden tarpeiden edellyttämällä tasolla. Henkilöstö osaa toimia yhteistyössä asukkaiden sekä heidän omaistensa ja läheistensä kanssa. Henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutuksesta huolehditaan lakisääteisen täydennyskoulutusvelvoitteen mukaisesti. Asumispalveluyksikön esimiehellä on kirjallinen koulutussuunnitelma henkilöstönsä osaamisen kehittämiseksi. Koulutus perustuu asumispalveluyksikön ja/tai työntekijän henkilökohtaiseen koulutussuunnitelmaan, jossa on huomioitu vanhustyössä tarvittava erityisosaaminen, muistisairaiden hoidon osaaminen, lääkehoidon osaaminen sekä ensiapuvalmiuden ja tietotekniikkaosaamisen ylläpitäminen. Lähiesimies käy henkilöstönsä kanssa vuosittain kehityskeskustelut ja ylläpitää henkilöstön koulutusrekisteriä. Yksityinen palveluntuottaja toimittaa tilaajalle henkilöstön täydennyskoulutuksen toteutumisesta laaditun koosteen vuosittain toimintakertomuksen yhteydessä. 4.6. Työhyvinvointi Osallistumista edistävä ja kannustava johtaminen, työn tarkoituksenmukainen organisointi sekä turvallinen ilmapiiri lisäävät henkilöstön jaksamista ja työtyytyväisyyttä. Henkilöstön työilmapiiriä tai työtyytyväisyyttä selvitetään vuosittain tehtävällä kyselyllä, jonka tuloksen pohjalta tehdään työhyvinvointisuunnitelma. Lisäksi tuloksia käytetään hyväksi asumispalveluyksikön toimintaa kehitettäessä. Henkilöstölle järjestään työkykyä ja työhyvinvointia edistävää toimintaa. Henkilöstön työnohjausta järjestetään tarvittaessa. Asumispalveluyksikön esimies seuraa henkilöstön sairauspoissaolojen ja vaihtuvuuden määrää. Sairauspoissaolojen lisääntyessä esimies käy tarvittavat keskustelut työntekijän kanssa varhaisen tuen mallin mukaisesti. Asumispalveluyksikön henkilöstölle on järjestetty lakisääteinen työterveyshuolto. Asumispalveluyksiköissä on kirjallinen työhyvinvointisuunnitelma. Yksityinen palveluntuottaja raportoi tilaajalle toimintakertomuksessa kerran vuodessa työhyvinvointikyselyn yhteenvedon ja koosteen henkilöstön sairauspoissaoloista. 5. ASUMISPALVELUYKSIKÖN TOIMITILAT Asumispalveluyksiköllä on toiminnan edellyttämät asianmukaiset, kodikkaat ja viihtyisät tilat sekä toimintaympäristö. Asumispalveluyksikössä huolehditaan asukkaiden turvallisuudesta lain ja viranomaismääräysten mukaisesti. Toimitilat täyttävät lain edellyttämät hyväksymisedellytykset sekä turvallisuusmääräykset. Erityishuomiota kiinnitetään muistisairaiden asukkaiden turvallisuuteen.

13 5.1. Sijainti Asumispalveluyksikön tulee sijaita Kouvolassa. Yksityisen palveluntuottajan yksikkö voi sijaita Kouvolan ulkopuolella, kuitenkin enintään 30 kilometrin etäisyydellä Kouvolan ydinkeskustasta (Google Maps; 45100 Kouvola), 10 % poikkeama sallitaan. 5.2. Tilat Asumispalveluyksikön tilat ja varusteet ovat asukkaiden hoitoon soveltuvia. Tiloissa tulee voida liikkua ja toimia esteettömästi ja turvallisesti. Asukkaille tarkoitettuihin tiloihin pääsy on mahdollista apuvälineiden avulla tai avustettuna, ja asumispalveluyksikkö on ikäihmisille tarkoituksenmukaisesti varustettu. Mikäli asumispalveluyksikön asuinkäytössä olevat tilat ovat useassa tasossa, on yksikössä liikuntaesteiselle soveltuva hissi ja turvallinen portaikko. Asumispalveluyksikössä on viihtyisiä ja kodikkaita yhteisiä tiloja asukkaiden oleskeluun ja ruokailuun. Yhteistiloissa on mahdollisuus järjestää yhteisiä tilaisuuksia. Tilojen kalustuksessa on huomioitu asukkaiden turvallinen liikkuminen ja myös huonokuntoisten asukkaiden osallistuminen. Yhteistiloissa on TV. Henkilökunta toimii asuinympäristön viihtyvyyden ja kodikkuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Asukkaalla on pääsääntöisesti yhden hengen huone. Kuitenkin perustelluista toiminnallisista syistä voi olla myös kahden hengen huoneita (esim. aluehallintoviraston ja Valviran voimassa oleva toimilupa). Vanhassa rakennuskannassa huonekoon on oltava vähintään 12 m 2 (ei sisällä saniteettitilaa), kahden hengen huone on vähintään 16 m 2 (ei sisällä saniteettitilaa). Vanhalla rakennuskannalla tarkoitetaan aikaisemmin rakennettua, edelleen asumispalvelutoiminnassa olevaa yksikköä. Lähtökohtana vanhassa rakennuskannassa on, että vähintään yksi asumispalveluyksikön saniteettitiloista on esteetön ja soveltuva esimerkiksi pyörätuolia käyttävälle asukkaalle. Kun rakennetaan uusia toimintayksiköitä tai vanhoja toimintayksiköitä peruskorjataan, jokaisella asukkaalla on oltava oma huone ja esteetön kylpyhuone. Kahden hengen huoneissa asukkaita voi olla enintään 10 % virallisesta asukaslukumäärästä. Yhden hengen huone on vähintään 20 m 2 (sisältää oman saniteettitilan) ja kahden hengen huone vähintään 25 m 2 (sisältää oman saniteettitilan). Pariskunnille on tarvittaessa järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä. Asukkaiden yksityisyys turvataan päivittäisten hoitotoimenpiteiden aikana. Asumispalveluyksikön henkilökunta auttaa tarvittaessa asunnon tyhjentämisessä, jotta uuden asukkaan muutto ei viivästy. Asumispalveluyksikössä on sovitut järjestelyt asukkaiden kalusteiden ja tavaroiden lyhytaikaiseen varastointiin asuinhuoneen tyhjentämisen yhteydessä. Asukashuoneissa on yleisvalaistus sekä tarvittavat säilytystilat. Asukas kalustaa ja sisustaa huoneensa omilla huonekaluillaan ja henkilökohtaisilla tavaroillaan siten, että hoidon toteuttaminen on mahdollista.

14 Asumispalveluyksiköllä on oltava valmius auttaa huoneen tilapäisessä kalustamisessa, mikäli asukkaan muutto muutoin viivästyisi. Tällöin peruskalustukseen kuuluu sängyn lisäksi peitto, tyyny ja liinavaatteet, yöpöytä, tuoli ja ikkunaverhot. Asukas voi tuoda omalla vastuullaan huoneeseen sellaisia tavaroita, joiden huoltovastuu on asukkaalla/hänen asioidenhoitajallaan. Asumispalveluyksikössä on tilat esim. vaippojen säilyttämiselle. Omaisen on mahdollista tarvittaessa yöpyä asumispalveluyksikössä, esimerkiksi saattohoitotilanteessa. Asumispalveluyksikön ympäristö mahdollistaa turvallisen ulkoilun, ja kulkureiteillä on helppo liikkua kaikkina vuoden aikoina. Uusilta toimintayksiköiltä vaaditaan pihojen aitaamista, jotta asukkaiden on turvallista ulkoilla. Ympäristössä ei ole oleellisia asukkaiden viihtyisyyttä rajoittavia tekijöitä. Asumispalveluyksikössä on tila turvallisen lääkehoidon järjestämiseksi. Asumispalveluyksikössä on riittävät henkilöstön toimisto- ja sosiaalitilat. Asumispalveluyksikössä on tila asukkaan hoitoon liittyvien ja muuta arkaluontoista tietoa sisältävien asiakirjojen säilytystilat henkilötietolain (523/ 1999 huolellisuusvelvoitteen mukaisesti) Asumispalveluyksikössä on tiedonkulun ja asiakastietojen siirron kannalta asianmukaiset laitteet (muun muassa puhelin, tietokone tietoliikenneyhteyksineen, tulostin, faksi, kopiokone). Asumispalveluyksikössä on tarvittavat siivousvälineiden säilytystilat Asukkaille on osoitettavissa tupakointipaikka. Asumispalveluyksikköön on nimettynä kiinteistöhuoltovastaava. Asukkaalta ei voida periä takuuvuokraa eikä vaatia kotivakuutuksen ottamista. 5.3. Varusteet Asukkaan saatavilla on riittävät ja tarkoituksenmukaiset apuvälineet. Asumispalveluyksikön henkilökunta auttaa asukasta hankkimaan apuvälinelainaamosta henkilökohtaiset apuvälineet yksilöllisen tarveharkinnan perusteella ja lääkinnällisen kuntoutuksen ohjeiden mukaisesti. Asumispalveluyksikkö hankkii yhteiskäytössä olevat hoitovälineet ja -laitteet. Yksikkö vastaa niiden kustannuksista ja huollosta. Asumispalveluyksikössä on henkilöstön työergonomiaa tukevan nostolaite, asukkaan tarpeen mukaiset perussuihkutusvälineet (esim. kallistettava pyörällinen suihkutuoli) ja ulkoilupyörätuoli. Asukkaalle hankitaan hoitovuode apuvälinelainaamosta, mikäli sen tarve on todettu ja asumisyksikössä ei ole sitä valmiina. Asumispalveluyksikössä on kuvaus käytössä olevista hoitovälineistä ja laitteista sekä apuvälineistä.

15 Tilojen, laitteiden ja koneiden ylläpidosta ja huollosta on kunnossapito- ja hygieniasuunnitelmat, joiden vastuuhenkilöt on nimetty. 5.4. Turvallisuus Palveluntuottajalla on pelastusviranomaisen hyväksymä kirjallinen asumispalveluyksikön pelastussuunnitelma, jonka liitteenä on poistumisturvallisuusselvitys. Pelastuslain (379/2011) 18 ja 19 edellyttävät poistumisturvallisuusselvityksen laatimista sairaaloissa, vanhainkodeissa ja muussa laitoshuollossa, suljetuissa rangaistuslaitoksissa ja muissa näihin verrattavissa kohteissa (hoitolaitokset) sekä asumisyksikön muotoon järjestetyissä palvelu- ja tukiasunnoissa ja muissa näihin verrattavissa asuinrakennuksissa ja tiloissa, joissa asuvien toimintakyky on tavanomaista huonompi (palvelu- ja tukiasuminen). Poistumisturvallisuusselvityksestä tulee olla pelastusviranomaisen arvio. Pelastusviranomainen on voinut pyytää täydentämään selvitystä tai antaa määräyksen tehdä suunnitelma poistumisturvallisuuden saattamiseksi kuntoon. Mikäli poistumisturvallisuudessa on puutteita, on toiminnanharjoittajan laadittava pelastuslain 20 :n mukainen poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelma. Kohteet, joissa on puutteita, on saatettava pelastuslain 20 :n vaatimalle tasolle pelastusviranomaisen hyväksymän poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelman mukaisesti määräajassa. Asumispalveluyksikön henkilöstö harjoittelee pelastussuunnitelman toimivuutta käytännössä vuosittain. Harjoitukset ja korjaavat toimenpiteet dokumentoidaan. Yksityinen palveluntuottaja toimittaa tiedon paloharjoituksien toteutumisesta tilaajalle toimintakertomuksen yhteydessä vuosittain. Asumispalveluyksikössä on huolehdittava asukkaiden, henkilökunnan sekä muiden asumispalveluyksikössä olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä. Asumispalveluyksikössä on ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattuna työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä. Asumispalveluyksikössä on kirjallinen suunnitelman väkivallan uhan varalle. Tapaturma- ja vaaratilanteet kirjataan (esim. Haipro, Tape) ja arvioidaan säännöllisesti. Yksityinen palveluntuottaja on velvollinen ilmoittamaan välittömästi vakavat tapaturmat ja vaaratilanteet valvonnasta vastaavalle sijaintikunnalle sekä asukkaiden kotikuntien valvontaviranomaisille. Asumispalveluyksikön ulko-ovissa on asukkaan poistumista ilmaiseva kulunvalvonta- ja hälytysjärjestelmä, tai asukkaan huomaamatta poistuminen on muutoin estetty. (Ovet ja ikkunat) Asumispalveluyksikössä on välitön mahdollisuus ottaa käyttöön hoitajakutsujärjestelmä, kun asukas sitä tarvitsee. Asumispalveluyksikkö vastaa järjestelmän hankinnasta, kustannuksista ja ylläpidosta sekä hälytysten vastaanotosta ja auttajakäynneistä. Asumispalveluyksiköllä on kirjalliset ohjeet toimimisesta erityistilanteissa, kuten muistisairaan asukkaan turvallisuuden varmistamisessa, kaatumisvaarassa olevan asukkaan tunnistamisessa, asukkaan katoamisen varalta sekä kaltoin kohteluun puuttumisessa. Asukkaan liikkumisvapauden rajoittamisessa noudatetaan Kouvolan kaupungin antamaa ohjetta asukkaiden suojatoimenpiteistä vanhusten asumisyksiköissä.

16 Tartuntatautien ehkäisemiseksi asumispalveluyksikössä toteutetaan kulloinkin voimassa olevia ohjeita. Henkilöstölle järjestetään asiasta säännöllisesti ajankohtaisiin tilanteisiin valmentavaa koulutusta. Tavanomaiset varotoimet sisältävät käsihygienian, kertakäyttöisen suojavaatetuksen käytön, eritetahran poistamisen ja veritartuntavaaran vähentämisen. Asumispalveluyksikössä on nimetty hygieniavastaava. 5.5. Siivous-, jäte- ja tekstiilihuolto Asumispalveluyksikkö vastaa asukkaan kodin siisteydestä. Asukashuoneen siivous toteutetaan kerran viikossa ja siistiminen tarvittaessa useammin. Asumispalveluyksikön yhteisten tilojen sekä asukashuoneiden yleisilme on siisti. Päivittäin huolehditaan wc- ja kylpyhuoneen kalusteiden puhdistamisesta, vuoteen sijaamisesta, roskien keräämisestä ja viemisestä ja tarvittaessa lakanoiden vaihtamisesta sekä huoneen tuulettamisesta. Asukashuoneiden suursiivous tehdään vähintään kerran vuodessa, kuitenkin aina ennen kuin uusi asukas muuttaa huoneeseen. Asumisyksiköissä noudatettava siivoussuunnitelma perustuu Kouvolan kaupungin siivouspalvelujen palvelusuunnitelmaan (liite 3). Suunnitelmassa on määritelty siivousaikataulu ja vaatimustaso. Siivoukseen kuuluvat ylläpito- ja viikkosiivous sekä vuosittainen suursiivous. Siivoustyötä tekevällä henkilöstöllä on riittävä osaaminen. Asumispalveluyksikössä on ohjeistettu jätteiden lajittelu ja ongelmajätteiden asianmukainen käsittely sekä jätteiden käsittelyn toteuttaminen. Asumispalveluyksikkö vastaa asukkaan vaatteiden ja liinavaatteiden pesun järjestämisestä ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Asukas vastaa itse vaatteiden mahdollisesta erikoispesusta. Asukas vastaa itse tuomiensa sisustustekstiilien, esimerkiksi mattojen, verhojen, pöytäliinojen ja muiden tekstiilien pesemisen kustannuksista. Kustannusten jakautuminen on avattu tarkemmin kustannusvastuutaulukossa, liite 2. Ensisijaisesti asukas ja omainen huolehtivat tekstiilien nimikoinnista. Tarvittaessa asumispalveluyksikön henkilökunta avustaa nimikoinnissa. 6. ASUKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Jokaiselle asukkaalle on nimetty vastuuhoitaja/omahoitaja asumispalveluyksikköön muuttopäivästä alkaen. Vastuuhoitajan tehtävänkuva on määritelty kirjallisesti. Vastuuhoitaja toimii asumispalveluyksikössä vanhuspalvelulain 980/2012 17 tarkoittamana vastuutyöntekijänä, joka seuraa yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaistensa, läheistensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa palvelusuunnitelman toteutumista sekä iäkkään henkilön palveluntarpeiden muutoksia. Asukkaalle ja hänen läheiselleen järjestetään hoitoneuvottelu kuukauden kuluessa muutosta ja aina tarvittaessa.

17 6.1. Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arvioinnin perustana on asukkaan toimintakyvyn arviointi. Asukkaan toimintakykyä arvioitaessa kiinnitetään huomiota hänen olemassa oleviin voimavaroihinsa sekä siihen, mistä jokapäiväisen elämän toiminnoista asukas pystyy suoriutumaan itsenäisesti ja missä hän tarvitsee ulkopuolista apua. Arvioinnissa otetaan huomioon asukkaan fyysisen toimintakyvyn lisäksi myös hänen kognitiivinen, psyykkinen, sosiaalinen ja henkinen toimintakykynsä. Asukkaan toimintakyvyn arvioinnissa voidaan käyttää RAI - arvioinnin lisäksi muita ikääntyneille soveltuvia mittauksia (myöhäisiän depressioseulaa (GDS-15), Mini Mental State Eamination (MMSE) -muistitestiä ja /tai Mini Nutritional Assestmen (MNA) -ravitsemustilan arviointitestiä). 6.2. Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma Jokaiselle asukkaalle laaditaan yksilöllinen hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma. Suunnitelma tehdään asukkaan RAI-arvioinnissa esiin tulleiden tarpeiden, voimavarojen ja riskitekijöiden pohjalta, ja siinä huomioidaan asukkaan yksilölliset fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja kognitiiviset voimavarat ja tarpeet. Asukkaan suunnitelmaan kirjataan palvelun ja kuntoutuksen tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelma on asukkaan tarpeista lähtevä, yksilöllinen ja se sisältää mitattavissa olevat tavoitteet. Suunnitelmassa huomioidaan asukkaan hyvä perushoito, sairauksien hyvä hoito sekä asukkaan voimavarojen ja toimintakyvyn säilyminen ja kuntouttaminen. Suunnitelma sisältää vähintään tavoitteet ja toimenpiteet asukkaan liikuntakyvyn ja aktiivisuuden ylläpitoon, ulkoiluun sekä hyvään ravitsemukseen. Suunnitelmassa otetaan huomioon myös asukkaan hyvän perushoidon toteutuminen sekä suun terveydenhoito. Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma laaditaan ja arvioidaan aina yhdessä asukkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa/läheisensä kanssa. Suunnitelman ajantasaisuus tarkistetaan ja arvioidaan säännöllisesti, vähintään kuuden (6) kuukauden välein ja aina hoidon tarpeen muuttuessa. Kouvolan kaupungin asumispalveluohjaajat osallistuvat yksityisten palveluntuottajien yksikköön sijoitettujen asukkaan ensimmäisen hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelman laadintatilaisuuteen. Erikseen sovittaessa he ovat mukana myös hoito- ja palvelusuunnitelman tarkastamiseen liittyvissä neuvotteluissa. Asukkaan suunnitelman pohjaksi kerätään myös tietoja hänen elämänhistoriastaan (elämänkaarilomake), ihmissuhteistaan, arvoistaan, vakaumuksistaan, mieltymyksistään, vastenmielisiksi kokemistaan asioista, hänen elämänsä merkkitapahtumista, työstään, harrastuksistaan, jne. Tiedot kirjataan ja säilytetään asukkaan asiakirjoissa. Asukkaan yksityisyyden suojasta huolehditaan kaikissa tilanteissa. Asukas saa itse päättää heräämis- ja nukkumaanmenoajoistaan sekä lepoajoistaan.

18 Asukkaalle annetaan mahdollisuus ilmaista oma hoitotahto, joka käsittää asukkaan toivomukset omasta hoidostaan. Hoitotahto kirjataan asukkaan asiakirjoihin. Asukkaan kanssa sovitaan, millä tavalla henkilökunta/vieraat voivat tulla hänen huoneeseensa ja hänen henkilökohtaisista asioista puhumiseen on asukkaan lupa. Päivittäinen asukastietojen kirjaaminen KouvolaEffica asiakastietojärjestelmään on asukkaan käyttäytymistä ja toimintakykyä kuvailevaa sekä perustuu asukkaan hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin ja keinoihin. 6.3. Asukkaan edunvalvonta Asumispalveluyksikön henkilökunta huolehtii yhdessä asukkaan asioidenhoitajan kanssa siitä, että asukas saa hänelle kuuluvat julkiset etuudet kuten Kelan hoitotuki ja asumistuki. Tarvittaessa asukasta avustetaan myös taloudellisten asioiden hoidossa (sisältäen toimeentulotuen hakemisen) ja kerrotaan edunvalvonnasta sekä edunvalvontavaltuutusmahdollisuudesta. Henkilökunta huolehtii yhteistyössä omaisten kanssa siitä, että asukkaalle ryhdytään hankkimaan edunvalvojaa, jos asukkaan toimintakyky ja etu sitä vaatii. Palveluntuottajalla on kirjallinen ohje, miten asukkaiden käteisvarojen hoito järjestetään. Asukkaan käteisvarojen säilytys on lukollisessa kaapissa, ja varojen käytöstä pidetään kirjallista seurantaa.. Asukkaan käteisvarojen säilytys on lukollisessa kaapissa, ja varojen käytöstä pidetään kirjallista seurantaa. Asumispalveluyksikön ilmoitustaululla tai vastaavalla on potilas-/sosiaaliasiamiehen yhteystiedot. Jos asukas on tyytymätön saamaansa hoitoon tai palveluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus perustuen lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) ja osittaa se Kouvolan kaupungin palvelun järjestämisestä vastaavalle viranhaltijalle. Lomake on saatavilla Kouvolan kaupungin verkkosivuilta/lomakkeet. 6.4. Yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa Yhteydenpito asukkaan omaisiin on jatkuvaa ja säännöllistä. Omaisia rohkaistaan ja tuetaan ylläpitämään yhteyksiä asukkaaseen ja osallistumaan asumispalveluyksikön toimintaan ja arkeen. Omaisilla on mahdollisuus saada hoitohenkilöstöltä ohjausta, jotta he pystyvät halutessaan osallistumaan läheisensä hoitoon. Omaisille ja läheisille annetaan tietoja asukkaan terveydentilasta asukkaan suostumuksella. Omaisten kanssa sovitaan, miten ja milloin omaisille tiedotetaan asukkaan terveyden tilan muutoksista.

19 Asukkaan tarvitsemien vaatteiden ja henkilökohtaisten tarvikkeiden hankinnasta sovitaan yhteistyössä asukkaan ja omaisen kanssa sekä mahdollistetaan em. tuotteiden itsenäinen hankinta tai hankinta omaisen avustuksella. Tarvittaessa saatto- ja asiointiavun järjestäminen ja kustantaminen kuuluu asumispalveluyksikön palveluun. Mikäli asumispalveluyksikön palvelutarjontaan kuuluu hoitotarvikkeita ym. sisältävä tarvikepaketti, sen hankkiminen on asukkaalle vapaaehtoista. Asukkaan omaisille ja läheisille järjestetään säännöllisesti, vähintään kaksi kertaa vuodessa, omaisten ilta tai vastaava tapahtuma. Tilaajan edustajalla on mahdollisuus osallistua yksityisen palveluntuottajan järjestämiin tapahtumiin. 7. ASUKKAAN HYVINVOINNIN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN 7.1. Toimintakykyä ja kuntoutumista edistävä työote Toimintakykyä tukevan/ylläpitävän ja kuntoutumista edistävän työotteen periaatteiden mukaisesti asukasta rohkaistaan toimimaan itsenäisesti kaikissa tilanteissa. Asukasta kannustetaan ja aktivoidaan käyttämään omia voimavarojaan. Yksikön lähiesimies keskustelee henkilöstönsä kanssa, mitä toimintakykyä tukevalla ja kuntoutumista edistävällä työotteella ymmärretään ja miten toimintakykyä tukevaa työotetta asumispalveluyksikössä toteutetaan ja arvioidaan. Asumispalveluyksikön esimies vastaa, että hoito- ja hoivatyön toimintakäytännöt edistävät ja ylläpitävät asukkaiden toimintakykyä ja estävät ajautumista vuodepotilaaksi. Asumispalveluyksikössä seurataan säännöllisesti vuodepotilaiden määrää ja tarvittaessa tarkistetaan toimintamalleja. 7.2. Osallisuus ja yhteisöllisyys Asumispalveluyksikössä toteutettava hoivatyön toimintamalli korostaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä asukkaiden arjessa. Asukkaat nähdään oman elämänsä asiantuntijoina ja heillä on oikeus päättää omasta arjestaan. Lähiesimiehen tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä kanssa asukkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisesta ja kunnioittamisesta, oikeudenmukaisuudesta ja hyvästä kohtelusta sekä yksilöllisyyden ja turvallisuuden takaamisesta. Asumispalveluyksikössä hyödynnetään omia ja paikallisen vapaaehtoistoiminnan antamia mahdollisuuksia asukkaiden arjen rikastuttamisessa.

20 7.3. Virikkeellisyys Asumispalveluyksikössä järjestetään säännöllisesti asukkaiden toiveet ja tarpeet huomioivaa ja niihin soveltuvaa liikunta-, virike- ja kulttuuritoimintaa, joiden tavoitteena on ylläpitää ja parantaa asukkaiden kognitiivista, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Asukkaiden vakaumusta kunnioitetaan ja huolehditaan hengellisestä hyvinvoinnista. Asumisyksikössä järjestetään asukkaiden uskontokunnan mukaisia hengellisiä tilaisuuksia tai annetaan muuta henkistä ja hengellistä tukea. Asukkaille järjestetään ohjattua virike- ja ajanvietetoimintaa vähintään kolme kertaa viikossa ja tämän lisäksi ohjattua lihaskuntoa ylläpitävää liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Yksityisillä palveluntuottajilla tulee olla esittää tilaajalle pyydettäessä em. toiminnan toteutumisesta tehty kooste. Asumispalveluyksikössä on kirjallinen liikunta-, virike- ja kulttuurisuunnitelma, joka sisältää erikseen päivä-, viikko- ja vuosisuunnitelman. Viikko-ohjelma tulee olla asukkaiden ja omaisten nähtävillä. Kalenterivuoden mukaiset juhlapyhät ja merkkipäivät huomioidaan yksikön toiminnassa. 7.4. Ulkoilu Ulkoilu on osa iäkkään ihmisen arkea myös toimintakyvyn heikentyessä. Asumispalveluyksikössä asukkailla on mahdollisuus toiveiden ja aikaisempien tottumusten mukaiseen ulkoiluun päivittäin ja tarpeen mukaisesti avustettuna. Muistisairas ihminen unohtaa helposti ulkoilun merkityksen aikaisemmassa elämässään ja saattaa kieltäytyä siitä, ellei häntä aktiivisesti kannusteta ulkoiluun ja liikuntaan. Ulkoiluun liittyvät toivomukset tulee sisältyä asukkaan hoito- palvelu- ja kuntoutussuunnitelmaan. Asumispalveluyksikössä on kirjallinen suunnitelma asukkaiden ulkoilun toteuttamisesta ja seurannasta. Ulkoilumahdollisuuksien tarjoaminen ja niiden toteutus dokumentoidaan asukaskohtaiseen ulkoilukalenteriin, johon merkitään myös omaisten ja vapaaehtoistyöntekijöiden osuus ulkoilun toteuttajina. Asumispalveluyksikön asukkaiden ulkoilutiedot koostetaan yhteen puolivuosittain. Yksityisillä palveluntuottajilla tulee olla esittää tilaajalle pyydettäessä em. ulkoilusta koostettu yhteenveto. 7.5. Ravitsemus Asumispalveluyksikössä tarjotaan täysihoitoperiaatteella järjestettävä ikääntyvien ravitsemussuositusten ohjeiden ja suositusten mukainen ravinto, joka päivittäin sisältää aamiaisen, lounaan, iltapäiväkahvin/ välipalan, päivällisen ja iltapalan (tarvittaessa yöpalan). Lounaan ja päivällisen väli on rytmitetty tasaisesti niin, että niiden väli on vähintään viisi tuntia. Asumispalveluyksikössä syödään kaksi lämmintä ateriaa päivässä (lounas ja päivällinen). Yöpaasto ei saa olla yli 11 tuntia.

21 Aterioilla tarjottavaan tuoreannokseen tulee sisältyä säännöllisesti tuoreita vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Ateriapäivän sisältö koostuu seuraavasti: Juomat: maito (eri laadut), piimä, vesi, mehu Ravintorasvat: kasvisrasva ja voi-margariiniseos Leivät: tuore tumma ja vaalea leipä laatuja vaihdellen, kuiva leipä Aamiainen, yleensä klo 8-9 Puuro tai velli tai jogurtti, tuoreannos, juoma, leipä, ravintorasva, leikkele tai juusto, kahvi/tee Lounas, yleensä klo 11-12 Pääruoka, lämminlisäke, tuoreannos, juoma, leipä ja ravintorasva Päiväkahvi, yleensä klo 13-14 Kahvi ja tee + kahvileipä (vaihtelevia) Päivällinen, yleensä klo 16-17 keitto, laatikko tai puuro vaihdellen, tuoreannos, juoma, leipä, ravintorasva, kylmälisäke, jälkiruoka Iltapala, yleensä klo 19 - jogurtti tai viili tai kiisseli, leipä, ravintorasva, leikkele tai juusto, kahvi/tee Myöhäisiltapala, yleensä klo 22- jogurtti tai viili tai kiisseli, leipä, ravintorasva, leikkele tai juusto Ruokalistasuunnittelun tulee vastata ikä-ihmisten tarpeita ja toiveita. Asukkaat toiveet huomioidaan ruokalistan suunnitteluun. Ateriasuunnittelussa otetaan huomioon arki ja juhla sekä erityisesti juhlapyhiin liittyvä ruokaperinne. Aterioista on tehty ennakkoon 4-6 viikon kiertävä ruokalista, joka on asukkaiden ja omaisten nähtävillä. Ruokailuajat on määritelty ja ne ovat myös asukkaiden ja omaisten nähtävillä. Ruokailutilanteen tulee olla miellyttävä. Siinä tuetaan asukkaiden omatoimista selviytymistä ja sosiaalista kanssakäymistä. Päivittäinen ruokailu järjestetään yhteisissä tiloissa, ateriointiin varataan riittävästi aikaa ja asukasta avustetaan tarvittaessa. Elämän loppuvaiheessa ruoan mielihyvää tuottava vaikutus on tärkeää. Mieliruokia ja juomia tarjotaan usein, mutta pieninä annoksina. Asukkaiden ravitsemusta seurataan säännöllisesti punnitsemalla heidät kerran kuukaudessa. Lisäksi seurataan asukkaan painoindeksiä ja tarvittaessa tehdään ravitsemustilan MNA testi. Ravitsemustilassa tulleisiin poikkeamiin puututaan välittömästi. Asukkaalle järjestetään hänen tarpeensa mukaiset erityisruokavaliot ja lääkärin määräämät lisäravinteet ilman erillistä kustannusta. Myös erityisruokavalioiden on oltava monipuoliset ja ravitsemuksellisesti riittä-