KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten tehtävä on valvoa ja hoitaa neuvonnan käytännön toteutus alueilla siten, että neuvontapalveluita on saatavilla riittävästi ja että ne ovat laadultaan hyviä. Pohjois-Karjalassa valtionosuudet on jaettu siten, että Joensuussa on yksi toimipiste ja Nurmeksessa toinen; näiden pisteiden rahoittamiseen käytetään valtionosuudet kokonaisuudessaan. Maakunnan alueella poikkeuksen tekee Enon kunta, jossa kunta ja Enon seurakunta järjestävät velkaneuvontapalvelun yhteistyössä. Kuitenkaan Enon kunta ei saa euroakaan tähän toimintaan valtionosuutta. Asukaslukunsa perusteella Enon kunnan osuuden talous- ja velkaneuvonnan valtionavusta kuuluisi olla tänä vuonna 5 500 euroa, jos kunta olisi omana neuvonta-alueenaan. Enon velkaneuvojan käsien kautta kulkee vuosittain yli sadan henkilön paperit ja asiat. Henkilöllä, joka hoitaa Enossa näitä asioita, on korkea ammattitaito, ja asiakkaat saavat sieltä hyvän palvelun. Sen osoittaa tilastokin, jonka mukaan enolaisista vuonna 2003 viisi henkilöä haki velkaneuvontaa Joensuusta, vuonna 2004 kolme henkilöä ja vuonna 2005 kolme henkilöä. Enon kunnan kohdalla läänihallituksen asenne tuntuu täysin kohtuuttomalta. Miksi kunnalle ei makseta sitä valtionosuutta velkaneuvontaan, mikä sille asukasluvun perusteella kuuluisi, vaikka sillä on toimiva talous- ja velkaneuvontajärjestelmä? Toisaalta Enon kunnan velkaneuvonta purkaa osaltaan koko ajan sitä painetta, mikä on Joensuussa, ja vielä omilla kustannuksillaan. Joensuussa velkaneuvontaan on noin 30 45 päivän jono. Tämän jonotuksen vuoksi Enon velkaneuvojan apuun on vuosittain ohjautunut kymmeniä myös muiden kuntien puolella asuvia asiakkaita. Kohtuulliselta tuntuisi, että Enon kunta saisi talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen valtionavun, joka sille kuuluu. Ilman ministeriön ottamaa selkeää kantaa valtionapu ei tule toteutumaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Koska Enon kunta ja seurakunta järjestävät yhteistyössä ammattitaitoista velkaneuvontaa, niin mihin toimiin hallitus ryhtyy, että Enon kunta saa myös sille kuuluvan asukaslukuun perustuvan valtionosuuden talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä? Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2006 Esa Lahtela /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 528/2006 vp: Koska Enon kunta ja seurakunta järjestävät yhteistyössä ammattitaitoista velkaneuvontaa, niin mihin toimiin hallitus ryhtyy, että Enon kunta saa myös sille kuuluvan asukaslukuun perustuvan valtionosuuden talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) mukaan lääninhallitus vastaa siitä, että talous- ja velkaneuvontaa on riittävästi saatavilla läänin alueella. Lain 3 :n mukaan talousja velkaneuvontapalvelu järjestetään ensisijaisesti siten, että kunta tekee lääninhallituksen kanssa kuntalain (365/1995) 2 :n 2 momentissa tarkoitetun sopimuksen, jossa se sitoutuu huolehtimaan talous- ja velkaneuvontapalvelujen järjestämisestä kunnassa asuville henkilöille. Lääninhallitus ja kunnat voivat sopia, että kunta huolehtii tehtävästä yhden tai useamman kunnan puolesta. Jos kunta ei kuulu minkään 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen piiriin, lääninhallituksen on hankittava palvelut tehtävien hoitamiseen sopivalta palvelun tuottajalta. Lain 6 :n (muut. 9/2006) mukaan talous- ja velkaneuvojalla tulee olla alalle soveltuva korkeakoulututkinto sekä sellainen taito ja kokemus, jonka tehtävän asianmukainen hoitaminen edellyttää. Itä-Suomen lääni on jaettu kolmeen maakuntapohjaiseen talous- ja velkaneuvonta-alueeseen: Joensuu, Kuopio ja Mikkeli. Toimeksiantosopimuksen mukaan toimeksisaaja voi tehdä alihankintasopimuksia palvelujen järjestämisestä alueella alueen muiden kuntien kanssa. Joensuun neuvonta-alueella on toimipiste lisäksi Nurmeksessa, Kuopion neuvonta-alueella Iisalmessa ja Mikkelin neuvonta-alueella Savonlinnassa, Pieksämäellä ja Varkaudessa. Joensuun ja Nurmeksen välinen alihankintasopimus koskee Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kuntia. Kuitenkin tällä hetkellä talous- ja velkaneuvojan virkavapauden johdosta Nurmeksen toimipisteen asiakkaat hoidetaan tilapäisesti Joensuusta ja myös tämä järjestely on lääninhallituksen mukaan toiminut. Lääninhallituksen peruspalvelujen arviointiraportin 2004 mukaan aluejaolla on pystytty tehostamaan toimintaa ja neuvojien välistä yhteistyötä. Raportin mukaan jonotusajat olivat läänissä maan keskitasoa. Joensuussa jonotusaika oli tuolloin 24 päivää, Kuopiossa 63 päivää ja Mikkelissä 57 päivää. Vuodenvaihteessa 2005 jonotusaika Joensuussa oli 33 päivää, kun se koko maassa oli keskimäärin 47 päivää. Uusia asiakkaita oli 399, joista, kuten kysymyksessä todetaan, kolme oli enolaisia. Tämän lisäksi entisille asiakkaille lasketaan vuosittain lisätilityksiä. Tilastoissa eivät myöskään näy sellaiset enolaiset, jotka saavat neuvontaa puhelimitse. Vuonna 2005 Joensuussa oli neljä neuvojaa eli yksi neuvoja noin 42 000 asukasta kohden. Asiakkaita oli vuodenvaihteessa jonossa 83. Joensuun talous- ja velkaneuvonnasta todetaan, että suhteessa vastaaviin kuntiin nähden enolaisia on asiakkaina ehkä jonkin verran vähemmän. Tähän varmaan osaltaan vaikuttaa Enossa järjestetty vapaaehtoinen neuvonta. Enon kunnalla ei ole missään vaiheessa ollut sopimus- 2
Ministerin vastaus KK 528/2006 vp Esa Lahtela /sd ta talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä lääninhallituksen kanssa. Joensuun toimipiste on koko ajan vuodesta 2001 lähtien vastannut myös enolaisille annettavasta talous- ja velkaneuvonnasta. Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2006 Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 528/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd: Eftersom Eno kommun och församling i samarbete organiserar yrkeskunnig skuldrådgivning, vad ämnar regeringen vidta för åtgärder för att Eno kommun skall få den statsandel, baserad på invånarantalet, som den är berättigad till för organiseringen av ekonomi- och skuldrådgivning? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I enlighet med lagen om ekonomisk rådgivning och skuldrådgivning (713/2000) svarar länsstyrelsen för att ekonomisk rådgivning och skuldrådgivning i tillräcklig utsträckning finns att tillgå inom hela länet. Enligt 3 i lagen ordnas ekonomisk rådgivning och skuldrådgivning i första hand så att kommunen med länsstyrelsen ingår ett avtal som avses i 2 2 mom. i kommunallagen (365/1995) och i avtalet förbinder sig att tillhandahålla ekonomisk rådgivning och skuldrådgivning för dem som är bosatta i kommunen. Länsstyrelsen och kommunerna kan komma överens om att en kommun skall sköta denna uppgift för en eller flera andra kommuners räkning. Om en kommun inte omfattas av något sådant avtal som avses i 1 mom., skall länsstyrelsen köpa tjänsterna av en tjänsteproducent som är lämplig för uppgiften. Enligt 6 i lagen (ändr. 9/2006) skall en ekonomi- och skuldrådgivare ha avlagt för verksamheten lämplig högskoleexamen samt äga sådan skicklighet och erfarenhet som en behörig skötsel av uppdraget förutsätter. Östra Finlands län är indelat i tre landskapsbaserade områden för ekonomi- och skuldrådgivning: Joensuu, Kuopio och S:t Michel. Enligt uppdragsavtalet kan uppdragshavaren tillsammans med andra kommuner inom området ingå underleveransavtal om organisering av tjänster på området. Inom Joensuus rådgivningsområde finns det verksamhetsställen också i Nurmes, inom Kuopios rådgivningsområde i Idensalmi och inom S:t Michels rådgivningsområde i Nyslott, Pieksamäki och Varkaus. Underleveransavtalet mellan Joensuu och Nurmes omfattar kommunerna Juga, Lieksa, Nurmes och Valtimo. På grund av en ekonomi- och skuldrådgivares tjänstledighet sköter man kunderna vid verksamhetsstället i Nurmes tillfälligt i Joensuu och enligt länsstyrelsen har detta arrangemang fungerat. Enligt länsstyrelsens utvärdering av basservicen år 2004 har man med områdesindelningen lyckats effektivera verksamheten och samarbetet mellan rådgivarna. Rapporten uppger att väntetiderna i länet låg på landets genomsnittsnivå. I Joensuu var väntetiden då 24 dagar, i Kuopio 63 dagar och i S:t Michels 57 dagar. Vid årsskiftet 2005 var väntetiden i Joensuu 33 dagar, då genomsnittet i hela landet var 47 dagar. Antalet nya kunder var 399, varav, som påpekas i spörsmålet, tre från Eno. Utöver detta räknar man med tilläggsredovisningar från tidigare kunder. I statistiken syns inte heller sådana invånare i Eno som får rådgivning per telefon. År 2005 fanns det fyra rådgivare i Joensuu, det vill säga en rådgivare per cirka 42 000 invånare. Vid årsskiftet stod 83 kunder i kö. Vid ekonomi- och skuldrådgivningen i Joensuu konstaterar man att det i förhållande till motsvarande kommuner finns en aning färre kunder från Eno. På detta inverkar antagligen delvis den 4
Ministerns svar KK 528/2006 vp Esa Lahtela /sd frivilliga rådgivning som erbjuds i Eno. Eno kommun har inte vid något skede ingått ett avtal med länsstyrelsen om organisering av ekonomioch skuldrådgivning. Verksamhetsstället i Joensuu har ända sedan år 2001 hela tiden ansvarat också för den ekonomi- och skuldrådgivning som erbjuds invånarna i Eno. Helsingfors den 3 juli 2006 Handels- och industriminister Mauri Pekkarinen 5