PRJO PAAKKANEN NASTEN JA ME TEN ArKoHouMAAtMoJEN läxentymnen vuoslna 198 4-r99 "Naiset ovat viinaksien viljelyssä verrattomasti miehiä nuhteettomampia, kuten yleisesti epäilemättä on edellytettykin heidän olevan. Nayttaa kuitenkin silta, että miehet pysyvät periaatteissaan paremmin kuin naiset. Ei-raittiiksi ilmoittautui naisista 0 ja miehistä 65. Nyt ilmenee (kysyttäessä milloin viimeksi nautitte'/), että pikaria tai pulloa oli kasitellyt vähemmän kuin kuukausi sitten naisista 30 Vo ja miehistä 67 Vo.ltse asiassa tämä lienee vain osoitus siita ilahduttavasta ilmiöstä, että raittiudella on ihanteena yhä arvoa naisten keskuudessa. Suomalainen nainen ilmeisesti mielellään haluaisi ainakin kayda raittiista." (Kuusi 1948) Vielä toisen maailmansodan jälkeen alkoho- in kaytto oli elämänalue, jolla naiset joutuivat ja pyrkivät olemaan erilaisia kuin miehet' sommin naisten ja miesten alkoholin kayttin erot ovat kaventuneet vasta 30 viime vuoden aikana. Yhtena oireena sukupuolierojen kaventumisesta oli raittiiden naisten väheneminen. Vuonna 1968 naisista oli raittiina 43, vuonna 190, vuonna 19847 javuonna 199 lb prosenttia. Miehilla vastaavat osuudet olivat 13,9,1 ja 10 prosenttia (Sulkunen 9B5,38; Simpura & al. 1993). Raittiiden osuudet heijastavat alkoholin kulutustason vaihteluita. Alkoholilain uudistusta vuonna 1969 seurasi alkoholin kulutuksen nopea lisääntyminen. Kulutus jatkoi kasvuaan aina vuoteen 1974 ja pysyi sen jalkeen pitkaan ennallaan. BO-luvun toisella puoliskolla kulutus kaantyi jälleen kasvuun. Kasvu taittui vuoden 199 loppupuolella. Kulutuk- sen aaltoillessa myös alkoholiasenteet ovat vaihdelleet. Keskioluen vapaata vahittaismyyntiä koskevat mielipiteet osoittavat, että asenteiden suuri murros ajoittui 60-luvulle. Uutta alkoholilakia seuranneen kasvuaallon aikana mielipiteet pikemminkin tiukkenivat (Mäkeä 1985). Aikaisemmista juomatapa-analyyseista ilmenee, että kaiken aaltoilun alla miesten ja naisten alkoholimaailmat ovat aina kulutuksen kasvukausina lähentyneet toisiaan (Makela 1985; Partanen 1985; Simpura 1985). Tassä artikkelissa arvioidaan, missä määrin miesten ja naisten alkoholimaailmojen lahentyminen on jatkunut vuosina 1944-199.Tarkastelun kohteena ovat juomistiheys, humalatiheys, alkoholiasenteet ja koetut alkoholihaitat. ANESTO JA KUVAUSTAPA Aineistoina kaytetään vuosien l9b4 ja199 juomatapatutkimuksia (Simpura & al. 1993). Näytteet edustavat 15-69-vuotiasta väestöä. Vuoden l9b4 juomatapatutkimuksessa haastateltiin 3 64 ja vuoden 199 tutkimuksessa 3 446 henkilöä. Vastausprosentit olival 93 ja o. o.1 Naisten ja miesten alkoholimaailmojen etäisyyttä vuosina 1984 ja 199 kuvataan sukupuolisuhdeluvulla (miesten prosenttiosuus/naisten prosenttiosuus). ALKOHOLPOLTKKA ö0 (1995):4 5
Taulukko,/. Juomistiheys ja humalatiheydet vuosina 984 ja 199 (kaikki vastaajat) krrinka usein juomistihevs vähintään kerran viikossa lievän humalan (tuntuu hiukan päässä) tiheys vähintään kerran viikossa humalatiheys (tuntuu toden teolla) vähintään kerran viikossa r9b4 Vc miehel naiset 49 oi t99 Vo miehet 59 5 7 0 9 7 naiset 35 11 sukupuolisuhtleluku* 1984 199,, 1,7 4,7,7 17,0 5,4 N lii- 781 BOB_ 84 6- r 709 1 69t- 1 737 *Tässä ja seuraavissa taulukoissa sukupuolisuhrleluvut on laskettu kahden desimaalin prosenttiluvuista. KAYTTOTAVA ASENTEET Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka usein heille sattuu erityyppisia j uomiskertoja: "Kuinka usein kaiken kaikkiaan nautitte alkoholia?" "Entä kuinka usein käytätte alkoholia niin että se hiukan tuntuu päässä?" "Entä kuinka usein käytätte alkoholia niin että se tuntuu oikein toden teolla?" Humalakeskeistä alkoholin kayttria on pidetty nimenomaan suomalaisen miehen juomisen tunnuspiirteenä. Naiset, jotka eivät ole halunneet tai eivät ole saaneet haluta tulla humalaan, ovat käyttäneet alkoholia hyvin pienia määriä kerrallaan juhlan tai seur.an vuoksi. Jonkinasteinen humaltuminen vähintään kerran viikossa on edelleen etupäässä miehistä toimintaa. Sukupuolisuhdeluvut kuitenkin osoittavat, että miesten ja naisten käyttötavat ovat tutkimuskauden aikana lähentyneet toisiaan niin juomis- kuin humaltumistiheyksissa (taulukko 1). Humaltumistiheyksissä lähentyminen on ollut jopa jyrkempää kuin juomistiheydessä. Humalatiheyden sukupuoliero on kuitenkin edelleen huomattavan suuri. Alkoholipoliittisen ilmaston muutoksia myönteiseen tai kielteiseen suuntaan on juomatapatutkinruksissa kartoitettu kyselemälla vastaajilta heidän mielipiteitaan mietojen juomien myyntikanavista, alkoholin arkisuutta ja alkoholihaittoja koskevista vaittämista ja alkoholijuomien tarjoilun soveltumisesta eri tilanteisiin. Väpaan keskioluen kannatus on lisääntynyt (taulukko ), niin että se vuonn a199 molemmilla sukupuolilla yltaa 60-luvun huippulukemiin (Makela 1985, 168-169). Uutena alkoholipoliittisen ilmaston mittarina vuosien t9b4 ja 199 tutkirnuksissa oli kysymys viinien myynnistä elintarvikekaupoissa. Väestö suhtautuu viinien myyntiin tiukemmin kuin keskioluen, mutta molemmilla sukupuolilla viinien vapaata vähittäismyyntiä kannattavien osuudet ovat reilusti kasvaneet (taulukko ). Miehet suhtautuvat edelleen suopeammin niin oluen kuin r iinin vapaaseen my1 ntiin kuin naiset, mutta sukupuolten väliset asenne-erot ovat kaventuneet. Yleiset alkoholiasenteet ovat nekin muuttuneet yhä sallivammiksi niin naisilla kuin mie- 6 ALKOHOL]POLT KKA 60 (1995):4
TauLykko. Niiden vastaajien osuus, jotka sallivat keskioluen ja viinien vahittäismyynnin elintarvikekauporssa, vuosina l9b4 ja 199 (kaikki vastaajat) keskiolut vllnlt 1984 o/o 67 9 44 9 199 miehet () / 64 naiset 74 4B 1984 199,5 t, 1,5 1,J N 74t- 1 79- BOB 677-1 681 674-69u Taulukko 3. Alkoholiasenteet vuosina 1984 ja 199 (kaikki vastaajat) Kohtuullinen alkoholin kaytto kuuluu tavalliseen elämään* t9b4 7a t99 Va miehet naiset /ö 60 B1 6B 1,3 t9b4 199 t, Ryyppy silloin talltiin vaikuttaa vain piristävästi eikä sitä voi pitaa sopimattomana* 70 6l 75 67 t, Alkoholista ei ole kenellekään mitään todellista iloa** 40 7 5 40 1,5 1,3 Suomessa käytetään aivan liian paljon alkoholia** 13 5 l5 o,4,0 700- t 708 N L 778_ 839-78- 78 1 84 1 73 * Väittämien kanssa ehdottomasti tai osapuilleen samaa mieltä olevien osuudet. +*Väittämien kanssa hiukan tai ehdottomasti eri mieltä olevien osuudet. hilla (taulukko 3). Taulukon 3 sukupuolisuhdeluvuista kay jalleen ilmi, että miesten ja naisten yleiset alkoholiasenteet ovat vuodesta 1984 vuoteen 199 lähentyneet toisiaan. Naisten alkoholiasenteet ovat toki edelleen kireämpiä kuin miesten, ja alkoholipoliittisia huolia mittaavassa osiossa ero edelleen jää varsin suureksi. Väestön käsitykset alkoholitarjoilun sopivuudesta eri tilanteissa ovat kautta linjan liikkuneet alkoholimyönteiseen suuntaan (taulukko 4). Naiset suhtautuvat edelleen alkoho- in tarjoiluun kaikissa tilanteissa hivenen torjuvammin kuin miehet. Valtion isännöimissä tilaisuuksissa alkoho- itarjoilun hyväksyy pienempi osa miehistä ja naisista kuin esimerkiksi tarjoilun talon harjannostajaisissa tai työpaikan pikkujoulussa. ATKOHOTPOLTKKA ö0 (19951:4 7
Taulukko 4. Alkoholijuomien tarjoilun eri tilanteissa hyväksyvät vuosina 1984 ja 199 (kaikki vastaajat) häät 50-vuotispäivälliset talon harjannostajaiset juhannusjuhla uudenvuoden aatto työpaikan pikkujoulu vapunaatto saunassa käynti vieraisilla käynti itsenäisyysjuhlat presidentin linnassa valtiovierailu ministeripäivälliset jouluaatto äitienpäivämitalien jakotilaisuus hautajaiset t9b4 86 B6 BO <tz 79 77 7 64 35 t8 6 B1 75 7 56 67 65 64 56 56 6B 66 6 13, t99 93 9t 90 90 89 B9 B6 B4 79 67 53 3 t0 9t ÖJ BO o, o.) B <tz 1J /ö 66 JÖ 9 7 1984 199 t,t t, 1., 1,3 t,,3 t,t 1,,0 1,6 t,9,o 1,0,1,l 1,r 1,0 t,0 1,0 l,l t,6 N 778-780 835-840 t 701-7OB r 73-1 731 Taulukko 5. Yksittäistenjuomiskertojen seuraukset viimeksi kuluneiden l kuukautlen aikana vuosina l9b4 ja 199 (kaikki vastaajat) ollut tavallista kovaäänisempi 30 katunut puheita tai tekoja 19 joutunut riitaan jonkun kanssa ),4 esineitä tai vaatteita vahingoittunut 6 kadottanut rahaa, arvoesineitä tms. 5 joutunut kasikahmaän tai tappeluun 5 ajanut autoa alkoholin vaikutuksen alaisena.5 joutunut tapaturmaan tai loukkaantunut joutunut petkutuksen tai huijauksen uhriksi joutunut ryöstön tai varkauden uhriksi t9b4 Vo t t6 t 9 1 0 0 199 34 5 t7 9 6 7 5 3 4 19 l4 4 J 1 1 t984 199 t,9 t,7 t,6 3,1,4 J,D 1,3 t,,, T,9 3, 8,7 8,9 1,7,r,5, 3,4 N 779- r 780 840- t 841 707-709 735 8 ALKOHOLPOTKKA 60 (1995):4
Ministeripäivällisten alkoholitarjoilua pitaa vuonna 199 sopivana suunnilleen yhtä suuri osa miehistä ja naisista kuin vuonna 1984, jolloin siihen suhtauduttiin rötösherrakeskustelun vaikutuksesta kielteisemmin kuin vuonna 1968 (Makelä 1985, 174-175). Vuonna 199 vapaamielisyys alkaa ulottua myös tilanteisiin, joissa alkoholin käyttöa on perinteisesti vierastettu. Sekä naiset että miehet ovat aikaisempaa yleisemmin sitä mieltä, että alkoholin kaytto soveltuu hautajaisiin, äitienpäivämitalien jakotilaisuuteen ja jouluaaton juhlintaan. Sukupuolierot alkoholitarjoilun hyväksymisessä eri tilanteissa olivat jo vuonna 1984 pienempiä kuin juomistiheydessä tai humaltumistiheyksissä. Ministeripäivällisten alkoholitarjoilun hyväksyvien osuuksissa ei miesten ja naisten valilla ole eroa kumpanakaan tutkimusvuonna. Kaikkien muiden tilanteiden sukupuolierot ovat entisestään kaventuneet. ALKOHOtN TAVTöN SEURAUKSET Taulukossa 5 esitetään joukko alkoholin käytön seurauksia, jotka liittyvät yksittäiseen juomiskertaan. Molemmilla sukupuolilla mutta etenkin naisilla on lisääntynyt niiden vastaajien osuus, jotka katuvat puheitaan ja tekojaan tai ovat tavallista kovaäänisempiä. Aikaisempaa useampi nainen ajautuu juodessaan myös riitaanjonkun kanssa. Kaikki seuraukset ovat toki edelleen yleisempia miehilla. Sukupuolisuhdeluvut osoittavat, että sukupuoliero on kasvanut kahden seurauksen osalta: auton ajamisessa alkoholin vaikutuksen alaisena ja tapaturmassa tai loukkaantumisessa. Kaikissa muissa scurauksissa sukupuolierot ovat sen sijaan kaventuneet. Harvi- naisissa seurauksissa erot jäävät edelleen suuriksi. YHTEENVETO Vuodesta 1984 vuoteen 199 suomalaisten miesten ja naisten alkoholimaailmat ovat yhä lähentyneet toisiaan. Juomistiheydessä ja etenkin humalatiheydessä erot jäävät silti suuriksi. Pekka Kuusen vuotta 1946 koskeva tulos pitaa edelleen paikkansa: "Naiset ovat paljon puhutusta viime vuosien turmiollisesta kehityksestä huolimatta väkijuomien kaytossä yha miehia tuntuvasti pidättyväisempiä" (Kuusi t948,53). Alkoholin kayttin seurauksissa sukupuolierot ovat kaventuneet lievissä alkoholihaitoissa, jotka eivät ole aivan harvinaisia. Harvinaisissa seurauksissa sukupuolierot ovat edelleen suuria. Pienimmillaan sukupuolierot ovat alkoholiasenteissa' ja tätä nykyä naiset ovat useissa osioissa ohittaneet sen sallivuuden tason, jonka miehet olivat saavuttaneet vuonna 1984. Eteläeurppalaisessa kulttuurissa sekä naiset että miehet kayttävät alkoholia ja hyväksyvät sen normaaliin elämänmenn. Mutta siellakin, missä alkoholi on osa yhteistä kulttuuria, naiset juovat paljon vähemmän kuin miehet. Protestanttisessa Suomessa alkoholin kaytto oli pitkaan eriytynyt miesten keskinäiseksi yhdessaoloksi. Alkoholi kuului miesten maailman, ja naiset suhtautuivat siihen torjuvasti. Yhteiskunnallisten muutosten myötä alkoholi on meillakin menettänyt myyttistä ja maskuliinista luonnettaan, ja alkoholin kaytosta on tullut osa sukupuolten yhteistä elämää. Vaikka naiset tätä nykyä suhtautuvat alkoholiin lahes yhta hyväksyvästi kuin miehet, he juovat alkoholia harvemmin ja pienempiä määriä kerrallaan ja kokevat rähemmän haittoja. ATKOHOL POLTKKA ö0 (1995): 4 9
KRJALLSUUS Kuusi, Pekka: Suomen viinapulma gallup-tutkimuksen valossa. Helsinki: Otava. 1948 Makela, Klaus: Asenteet ja mielipiteer. S. 164- lb0. Teoksessa: Simpura, Jussi (toim.): Suomalaisten juomatavat. Haastattelututkimuksen tuloksia vuosilta 1968.'19 ja 1984. Helsinki: Alkoholitutkimussäätiiin julkaisuja N:o 34, 9B5 Paakkanen, Pirjo & Simpura, Jussi: Alkoholijuomat ja saunominen nvky-suomessa. Alkoholipolitiikka 58 (1993): 5, 331-ll4l Partanen, Juha: Alkoholinkäyton perustelut ja säänteleminen. S. l81-05. l'eoksessa: Simpura, Jussi (toim.): Suornalaisten juomatavat. Haastattelututkimuksen tuloksia vuosilla 1968, 19 ja 1984. Helsinki: Alkoholitutkimussäätiön julkaisuja N:o 34, 1985 Simpura, Jussi:.l}ypillisen syysviikon juomiskerrat. S. 77-101. 'l'eoksessa: Simpura, Jussi (toim.): Suomalaisten juomatavat. Haastattelututkimuksen tuloksia vuosilta 1968, 19 ja 1984. Helsinki: Alkoholitutkimussäätiijn julkaisuja N:o 34, 9B5 Simpura, Jussi & Mustonen, Heli & Paakkanen, Pirjo: Uutlet juomat, uudet tilanteet. Juomatapojen rnuutokset Suomessa ja EY-maissa l980-luvun puolivälin jalkeen. Alkoholipolitiikka 58 (1993): 4.45-58 Sulkunen, Pekka: Raittiit. S. 37-54. l'eoksessa: Simpura, Jussi (toim.): Suomalaisten juomatavat. Haastattelututkimuksen tuloksia vuosilta 1968. 19 ja 1984. Helsinki: Alkoholitutkimussääriön julkaisuja N:o jl4, 1985. ENGLSH SUMMARY Paakkanen, Pirjo: The conaergence of men's and, uotnen's alcohol consumption patterns between 7984 and 799 (Naisten jo miesten alkoholimaalmojen lähentyminen auosina 198,L199) 'fhe artir:le tleals with the changes in genderspecific differences in alr:ohol consumption between l9b4 anrl 199. The studv focused on the frequency ol drinking, the li-equency of rlrunkenness, ättitudes towards alcohol and alcohol-related problems. The research material consisted of the Drinking Habits Surveys of l9t]4 and 199. The samples represent the Finnish population betrveen the ages of 15 and 69. The difl'erence in alrrohol consumption between men and wornen in l 9B4 and 199 is described using a gender ratio (percentage of men/percentage ol women). The drinking patterns o[ F-innish men and women have converged over the years. Great tlillerences remain, however, in the frequencv ol alcohol consumption antl drunkenness. As far as the consequences of alco- hol consumption are conr:ernerl, gender clillerences have decreased in the case of mild alcoholrelated problems, which are rather common. ln the case ofthe less common alcohol-relatecl problenrs, gender dilferences remain considerable. The smallest gender dillerence is to be lbund in attitutles towards alt:ohol, where women have, at present, moved beyond the level of acceptanr:e which had been rear:herl by men in 1984. n Protestant Finland, alcohol was, for a long time, almost t:xclusively a 'eature of sot:ial interaction among men. Alcohol was part oi the world of rnen, and women had a negative attitude krwards it. With the advent ofsocial changes, alcohol has lost its mythical and masculine r:haracter in li'inland, and alcohol c,onsumption has become part of the ife of both sexes. Although Finnish women, by now, have almost as tolerant an attitude towards alcohol as men, they drink less lrequently and in smal ler quantities, and they experience fewer acohol-related problems. KEY WORDS: C onsumption, gender, attitudes ) Finland 30 ATKOHOLPOTT KKA 60 {19e5) 4