Suomalaisen hyvinvointivaltion poliittinen historia: lyhyt mutta huikea oppimäärä Olli Kangas Tutkimusprofessori / Osastopäällikkö Tutkimusosasto / Kela
Ml/kesk kokoomus vasemmisto Poliittinen rakenne viljelijät työnantajat työläiset Luokkarakenne maa pääoma työ Tuotantovälineet
Suomessa ollut perinteisesti kaksi linjaa Maalainen Suomi Ml / kesk + SKDL Minimietuudet Kansanvakuutus Kaupunkien Suomi SDP, Kok, Lib Palkansaajien sosiaalipolitiikka ansioturva
sosiaaliturvan sosisosiaalivakuutuksen Tutkimusosasto ajoittuminen OECD-maissa eläke sairaus tapatu työttö perhe AUT 1909 1888 1887 1920 1948 BEL 1900 1894 1903 1920 1930 DEN 1891 1892 1898 1907 1952 FIN 1937 1963 1895 1917 1948 FRA 1910 1928 1898 1905 1932 GER 1889 1883 1884 1927 1954 IRE 1908 1911 1897 1911 1944 ITA 1919 1912 1898 1919 1937 NL 1919 1931 1901 1916 1939 NZL 1898 1938 1908 1930 1926 NOR 1937 1909 1895 1906 1946 SWE 1913 1891 1901 1934 1947 SUI 1946 1911 1911 1924 1952 UK 1908 1911 1897 1911 1945 AUS 1908 1944 1902 1944 1941 CAN 1927 1971 1918 1940 1944 JAP 1941 1922 1911 1947 1971 USA 1935, 1908 1935, mediaani 1912 1911 1899 1923 1945
TYÖTAPATURMAVAKUUTUS 1. Työtapaturmavakuutuksen ajoittuminen: rakenne ja ei-politiikka 2. Työtapaturmalakien toteuttaminen Suomessa: varhain (1895) ja työväestölle Uudistus ylhäältä Maalaisliitto ei kiinnostunut 3. Vakuutuksen kattavuus ja etujen taso: asteittaiset parannukset 4. yksityiset vakuutusyhtiöt hoitavat
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUS Suomi varhain liikkeellä (1917) Ensimmäinen työttömyysturvalaki Suomessa: säästäväisyyden asia kassaliikkeen pohjana Työttömyysvakuutusuudistus 1959 Kela malli vaiko kassalinja SATA-komitea: insiderit ensin
palkansaajien järjestäytymisaste, 90 80 83 78 76 70 60 56 53 50 43 40 30 30 20 10 16 11 0 SWE FIN DEN NOR BEL AUT GER SPA FRA
ELÄKETURVA 1. Eläketurvan ajoittuminen: Suomi viimeisten joukossa (1937) 2. Kansaneläkelain toteuttaminen: universaalinen vakuuttaminen, tarveharkintaiset edut 3. Työeläkkeet 1961: SDP:n revanssi 4. Eläkepoliittiset rintamalinjat 1980 -luvulle 5. Kansaneläkereformit 1980 ja 1990 luvulla 6. Takuueläke 2011
Asteittain muuttuva eläketurva: 7. työeläkereformit 1990-> 7.1 Oikeudenmukaisia leikkauksia: julkisten ja yksityisten eläkkeiden yhdenmukaistaminen 7.2. Eläkepalkkaa koskeva uudistus: loppupalkasta elinaikaisiin tuloihin 7.3. Suuri eläkeuudistus 2005: hajautetun järjestelmän puitteissa kaikille samaa 7.4. Korporatismia ja asiantuntijoita: 1990-2005 uudistukset
LAPSILISÄT JA LASTEN HOITO 1. Suomi keskimääräisenä maana (1948) 2. Varhainen eduskuntakeskustelu: palkanlisä, tuotantopalkkio vai kustannusten tasaus 3. Lasten päivähoito ja kotihoidon tuki 4. Lasten hoidon kehittäminen 1972 ja 1984: taistelu hegemonisesta kehyksestä
SAIRAUSVAKUUTUS 1. Suomi viimeisenä (1963) maalaisliiton syy? 2. Suomi universaalina maalaisliiton ansio? 3. Etuja hivutetaan alas 1970 luku ja tasa-arvon eetos 1982 sove 4. Suomalainen sairausvakuutus kansainvälisess valossa: kaikille ja vähän muillekin
Pääministerin puoluekanta ja sairausvakuutuksen Tutkimusosasto vuosimuutokset Suomessa 1964-2010 Peruspäivärahan reaaliarvo (%) 1964-2010 Kok Kesk SDP Kaikki 3.0 6.1 0.1 2.9 Ansiopäiväraha / keskipalkka (%-yks.) 1971-2010 -0.1-2.0 1.6 0.0 Työttömyysaste (%) 4.5 8.2 6.2 6.6 BKT:n kasvu (%) 1.2 1.7 3.7 2.7
Päällä jatkuva ahdinko Nykyaika ei ole sosiaalisille uudistustoimille otollinen. Epävarmuus taloudellisella alalla tekee ihmiset entistänsä aremmiksi uskaltamaan toteuttaa suuria rasituksia vaativia uudistuksia - A. Hjelt 1910 Eräs valitettavimmista muutoksista on ollut julkisen talouden valtava paisuminen. Valtion menojen määrä on 20 vuodessa kasvanut kolminkertaiseksi. Sama kehitys on ollut kuntien kohdalla. Suurimpana syynä maan pääomapulaan on se, että paisuva julkinen sektori on rajoittanut yksityisen sektorin käyttöön jäävien tulojen määrää. - T. Aura 1956
Suomea hallittu puladiskurssilla Suu säkkiä myöten -> hidas sosiaalipoliittinen kehitys Budjetin tasapaino Pekkarinen & Vartiainen: Suomen talouspolitiikan pitkä linja (1995) Suomessa talouspolitiikka ollut prosyklistä vs. Ruotsin vastasyklinen politiikka Toisin 1990-lamassa ja 2009-> lamassa valtion velan annettiin kasvaa lähelle 60% (BKT:sta) rajaa Talouspoliittinen retoriikka kuitenkin seuraa hegemonistista perinnettä
Pula lisää Tutkimusosasto asiantuntijavaltaa Suomessa byrokraateilla ollut suuri valta suhteessa politiikkaan "Bringing the state back in" (Theda Skocpol & al.) valtioinstitutionalismi Lama vahvistaa asiantuntijavaltaa ja teknokraattista hallintaa Paul Pierson: Blame avoidance Sailas ei ole henkilö vaan toimintatapa ja instituutio Vrt Ruotsi: "Politik är viljans sak! Suomessa politiikka enenemmän hallinnointia Soini toi politiikan takaisin politiikkaan Korporaatioiden valta Näkyy kaikkialla yhteiskuntapolitiikassa Erityisesti elinkeinoelämän valta lisääntyy AY -liikkeen voima ehtyy
Lama ja politiikka Insider outsider dilemma haaste ennen muuta sosialidemokraateille ja keskustan puolueille David Rueda: Social Democracy Inside Out. Oxford U.P. 2007 Työmarkkinoitten sisällä olevat vs. ulkopuoliset Vrt. Suomessa sosiaalitupo Insider outsider jako ei ole samassa määrin ongelma oikeistopuolueille Lamassa populistiset puolueet vahvoja Keräävät outsidereitten ääniä vasemmisto-keskustalta Poliittisten voimasuhteitten muutos Yhteiskuntapolitiikan muutos
Lisälukemistoa Paavonen & Kangas: Eduskunta ja hyvinvointivaltio. Eduskunnan 100 v historia, osa 8. Helsinki: Edita. Kangas, Lundberg & Ploug: Three roads to a pension reform. http://framtidsstudier.se/filebank/files/20061012$0907 09$fil$Bj8B83GoVN5XoMhISFeQ.pdf Hiilamo & Kangas: Trap for women or freedom to choose? Jnl of Social Policy (2009), 38 : 457-475 17 25.1.20 13