Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1
POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen kallioperä Maaperä; Salpausselät ja siihen liittyvät muodostumat, pitkittäisharjut, päätemoreenit Järvimaisema; kehitys, maankohoaminen, järvien kuroutuminen Koli Outokumpu, historiallinen kaivostoiminta Patvinsuo Kolvanan uuro Maisema, kansallismaisema Muita vahvuuksia: saavutettavuus, itäinen sijainti 2
Geologian tutkimuskeskus (GTK) Tukee alueellisia hankkeita Geoparkkien luomisessa geologisena asiantuntijatahona ja konsulttina. GTK:n näkemyksen mukaan Suomessa Geoparkkien tulisi esitellä neljää geologian pääteemaa; kallioperää, maaperää, suoluontoa ja järviluontoa sekä niihin liittyvien maisemien kehitystä. Täysin samoihin teemoihin liittyviä alueita tulisi välttää. - kallioperä (esim. Pyhä-Luosto, Pohjois-Karjala, Ivalonjoki, Kilpisjärvi-Halti) - maaperä (esim. Rokua, Salpausselät) - suoluonto (esim. Patvinsuo, Torronsuo, Valkmusa) - järviluonto (esim. Saimaan vesistö / järvialueen kehitys) 3
1. JOHDANTO 2. POHJOIS-KARJALAN GEOLOGISET YLEISPIIRTEET 2.1 Kallioperä 2.1.1. Kaivosteollisuudesta 2.2. Maaperä 2.2.1. Moreenimuodostumat 2.2.2. Reunamuodostumat 2.2.3. Glasifluviaaliset muodostumat 2.2.4. Eoliset muodostumat 2.2.5. Suot 2.3. Järvien kehitys 3. GEOMATKAILUUN SOVELTUVIA KOHTEITA POHJOIS-KARJALAN ALUEELTA 4. YHTEENVETO LIITE 4
SELVITYKSESSÄ KÄYTETTYJÄ AINEISTOJA: Pohjois-Karjalan geologisista kohteista on tehty useita eri selvityksiä ja kartoituksia. Ohessa merkittävimmät geokohteisiin liittyvät lähteet. Pohjois-Karjalan Natura 2000 alueet Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Karjalassa - inventoinnin i i tulokset t Suomen 100 Geologiset kohteet, Aimo Kejonen Muissa yhteyksissä kartoitettuja geokohteita 5
6
7
8
9
JKN 2011 10
YHTEENVETO: Pohjois-Karjalan j alueella on useita merkittäviä geologisia g ominaispiirteitä. Alueen arkeeisen kallioperäalueen kivilajit kuuluvat Euroopan ja myös maailman vanhimpiin. Alueella on nähtävissä vanhan yli 2,5 miljardia ja nuoremman proterotsooisen kallioperäalueen raja. Kallioperään liittyvät myös alueen mosaiikkinen maisema järvineen ja vaaroineen. Pohjois-Karjalalla on pitkä historia kaivos- ja kaivannaisteollisuudessa. Vanhimmat kaivokset ulottuvat 1800-luvulle ja Outokummun malmin löytyminen johti maamme modernin kaivosteollisuuden syntymiseen. Jääkaudet ovat muokanneet kallioperää peittävän maaperän muodostumineen. Alueelta löytyykin suuri valikoima jääkauden eri vaiheissa syntyneitä muodostumia pohjamoreenista koostuvista drumliineista ja kummuista reunamuodostumiin ja harjuselänteisiin. Oman erikoispiirteensä alueen geologisiin muodostumiin lisää suoluonto. Itä-Suomen alueella ovat maamme vanhimmat suot, joiden synty on alkanut lähes heti mannerjäätikön sulettua alueelta. Maakunnan itäisimmässä osassa on useita hyviä, myös jo valmiita suomatkailukohteita. Tätä selvitystä tehtäessä Pohjois-Karjalan osalta on kohonnut kaksi pääajatusta mahdollisen Geoparkin geologiseksi perustaksi; kaivosteollisuus ja siihen liittyvä historia sekä suoluonto. Molemmissa aiheissa alueella on jo valmiita geomatkailuun liittyviä, toiminnassa olevia kohteita. Näiden aiheiden ympärille on myös mahdollista suunnitella selkeät rajat omaava alue. Kaivosteollisuuteen liittyvän Geopark-alueen kohteita voisivat olla mm. Outokummun kaivosmuseo, Kivisalmi Rääkkylä, Suomen kivikeskus Juuassa ja Koli. Alueen kohteita on mahdollista täydentää kaivoshistoriallisilla ja muilla alueelle sijoittuvilla esim. maaperäkohteilla. Suoluontoon liittyvät kohteet sijoittuvat Ilomantsin ja Lieksan alueille. Geopark alueen keskuspaikkana voisi olla esim. Patvinsuon kansallispuisto johon muut valitut suoluontokohteet linkittyvät 11
GEOPARKIN GEOLOGINEN PERUSTA, EHDOTUKSIA KAIVOSTEOLLISUUS, Mining Geopark vahva perintö kaivosteollisuuteen historia ulottuu 1700 luvulle useita kohteita, merkittävin Outokumpu toisiaan tukeva kolmio Juuka/Suomen kivikeskus Outokumpu/ Kaivosmuseo/ Kivisalmi Koli/ kansallispuisto ja maisema SUOLUONTO useita hyviä ja valmiita kohteita aiheeseen liittyen ei muita hankkeita (Huom! Etelä-Pohjanmaa) Kesonsuo, Koitajoen alue, Patvinsuon kansallispuisto 12
POHJOIS-KARJALAN GEOPARK HANKE MIETITTÄVÄÄ ÄÄ kohteita runsaasti eri puolilla maakuntaa mihin teemaan Geopark liittyy Geoparkin aluerajaus koko alue vai rajattu hallinto ja rahoitus laajan alueen hallinnointi vaikeampaa hankkeeseen sitoutuminen kehityshankkeen vetäjä hankkeen jatko ja tulevaisuus mikäli status saavutetaan 13
Joitain huomioitavia asioita suunniteltaessa Geopark aluetta Alueellinen tahtotila lähteä hakemaan EGN/GGN verkoston jäsenyyttä ja valmius panostaa resursseja hakemuksen valmisteluun ja mahdollisen Geoparkin ylläpitoon ja kehittämiseen myös tulevaisuudessa. Mitä mahdollista uutta Geopark tuo alueelle, miksi hommaan kannattaa lähteä ja mihin pyritään. Riittävä, vähintäänkin kansallisesti merkittävä geologinen pohja, jonka takia Geopark voidaan perustaa. Taho/organisaatio/henkilöt, joka asiaa lähtee kehittämään eteenpäin. Hankerahoitus projektin kehittämiseen. Hakijana alueellinen taho. GTK ei voi olla hakijana, koska antaa lausunnon EGN:lle alueen geologisesta soveltuvuudesta ja merkityksestä. k GTK toimii konsultatiivisena ja asiantuntijatahona. Taustatahot asian takana ja tukijoina/rahoittajina esim. maakunnalliset liitot, kunnat, organisaatiot. Rahoitus ja hallintomallin suunnittelu (kysytään (yy mm. evaluaatiossa) Suunnitellun Geoparkin aluerajaus ja sen sisältämät kohteet. Olemassa olevien ja uusien Geo ja muiden kohteiden (arkeologia, kulttuuri yms.) inventointi. Kohteiden ja muiden palvelujen (esim. opastuskeskus, näyttelyt) valmistelu ja tuotteistus. Markkinointimateriaalit i t i esim. esitteet, t tarrat, t pinssit, it nettisivut i t Neuvoa antava arviointikäynti kannattaa järjestää, kun asia on jo hahmottunut ja on jotain näytettävää. EGN edustaja tulee kutsuttuna arviomaan alueen mahdollisuuksia pääsystä verkostoon. 14
Osallistuminen jo ennakkoon EGN konferensseihin. Tämä pannaan merkille alueen todellisesta halusta kiinnostuksestaverkostoa kohtaan. Esim. Rokualta kunnanjohtajia ym. henkilöitä osallistuiuseisiinuseisiin kokoontumisiin. Liittymishakemuksen kirjoittaminen Euroopan Geopark verkostolle, mahdolliset korjaukset ja täydennykset hakemukseen. Hakemusta kirjoitettaessa i kannattaa muistaa, että Geoparkit on suunnattu tavallisille ill ihmisillei ill ei geologeille. Hyväksytyn hakemuksen jälkeen alueen evaluaatio. Kaksi EGN valtuuttamaa evaluoijaa tutustuu alueeseen ja raportoi EGN johtoryhmälle ja koordinointikomitealle, joka päättää hyväksymisestä y tai hylkäämisestä. Mikäli jäsenyys saavutetaan, alue evaluoidaan kehityksen toteamiseksi joka 4 vuoden välein. Geoparkista nimetään kaksi virallista edustajaa (hallinto ja geologia) EGN koordinointikomiteaan, joka kk kokoontuu 2 kertaa vuodessa. Osallistuminen i pakollista. EGN vuosimaksu tällä hetkellä 1000 + 1000 UNESCO:lle (tulevaisuudessa, asia nyt käsittelyssä). Geoparkit raportoivat toiminnastaan, tilanteestaan, taloudestaan yms. EGN:lle vuosittain. Hakuprosessiin meni Rokuan kohdalla vain neljä vuotta, koska kaikki meni kohdalleen ja hakemus kerralla läpi (toisen kerran koko verkoston historian aikana). Vielä pikkuvinkkinä Geopark nimeä ei saa käyttää ennen kuin status on EGN:ltä myönnetty, kannattaa siis laittaa nimen yhteyteen vaikka Project 15
KIITOS! Hannu Idman 11.9.2009 16
17