KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon, vaikka kyse on pitkäaikaissairaudesta, joka vaatii useimmassa tapauksessa kalliin ja jatkuvan lääkityksen. Isotuloisille ja muutenkin hyväosaisille tällä korvattavuusseikalla ei ole merkitystä. Ennen kaikkea korvattavuuden puuttuminen koskee kipeimmin pienillä eläkkeillä ja työttömyyskorvauksilla toimeentulevia ihmisiä. Pehmytkudosreuma aiheuttaa kuitenkin yhtä kovasti särkyä ja kipua köyhemmillekin ihmisille, ja sen tuskan lieventämiseen tarvitaan lääkitystä, josta joissakin tapauksissa köyhä ihminen joutuu tinkimään. Nyt, kun uusi hallitus on luvannut hallitusohjelmassa hyvin väljin sanakääntein käydä läpi terveyden- ja sairaanhoidon aluekenttää laajemminkin, pehmytkudosreuma tulee siinä yhteydessä ottaa Kela-korvauksen piiriin, jotta vähävaraisetkin ihmiset saisivat tarvitsemansa hoidon. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että jo vuoden 2004 alusta pehmytkudosreuman lääkitys tulee Kelan erityiskorvauksen piiriin? Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 2003 Esa Lahtela /sd Seppo Lahtela /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 62/2003 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että jo vuoden 2004 alusta pehmytkudosreuman lääkitys tulee Kelan erityiskorvauksen piiriin? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Sairausvakuutuslain mukaan vakuutetulla on oikeus saada sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista. Sairauden hoitona korvataan muun muassa lääkärin määräämät lääkkeet. Sairausvakuutuksen voimassa olevassa korvausjärjestelmässä on kaksi erityiskorvausluokkaa sekä peruskorvausluokka. Lääkkeiden peruskorvaus on 50 prosenttia 10 euroa ylittävältä määrältä kultakin ostokerralta. Lääkkeiden erityiskorvaus on alemmassa korvausryhmässä 75 prosenttia 5 euroa ylittävästä määrästä kultakin ostokerralta, kun kysymyksessä on vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoidossa tarvittava välttämätön lääke, ja ylemmässä erityiskorvausryhmässä 100 prosenttia 5 euroa ylittävästä määrästä kultakin ostokerralta, kun kysymyksessä on vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoidossa tarvittava vaikutustavaltaan korvaava tai korjaava välttämätön lääke. Saadakseen lääkkeensä erityiskorvattavaksi potilaan tulee osoittaa lääkärinlausunnolla sairaus ja lääkehoidon tarve. Valtioneuvoston asetuksella säädetään erityiskorvaukseen oikeutetuista sairauksista ja lääkkeistä. Tätä valtioneuvoston asetusta annettaessa otetaan huomioon sairauden laatu, lääkkeen tarpeellisuus ja taloudellisuus sekä käytössä ja tutkimuksissa osoitettu lääkkeen hoidollinen arvo. Voimassa olevan erityiskorvattavia lääkkeitä koskevan valtioneuvoston asetuksen (34/1994) perusteella korvataan alemmassa erityiskorvausluokassa lukuisia lääkkeitä sairausryhmässä "Hajapesäkkeiset sidekudostaudit, reumaattiset niveltulehdukset ja niihin verrattavat tilat". Mainitun sairausryhmän hoidossa on välttämättöminä pidetty lääkeaineita, jotka vaikuttavat näiden sairauksien kulkuun ja ennusteeseen. Fibromyalgialle on kuitenkin luonteenomaista, että siinä ei esiinny sellaisia tulehdusmuutoksia, joiden etenemiseen voitaisiin lääketurvallisuusviranomaisten tutkimustiedon perusteella vaikuttaa valtioneuvoston päätöksen mukaisesti erityiskorvattavilla, reumasairauksien kulkuun vaikuttavilla lääkkeillä. Tämän vuoksi ei ole perusteita niiden korvaamiseen tämän tilan hoidossa. Sairausvakuutuslain mukaisiksi erityiskorvaukseen oikeuttaviksi välttämättömiksi lääkkeiksi ei valtioneuvoston asetuksessa ole katsottu muun muassa pelkästään kipuja lievittäviä lääkkeitä, kuten parasetamolia, asetyylisalisyylihappoa ja muita niitä muistuttavia lääkkeitä. Edellä kuvatun kaltaisia, sairauden hoidossa tarvittavia kipu- ja särkylääkkeitä sekä muita oireenmukaisia lääkkeitä pidetään yleensä kuitenkin sairausvakuutuslain tarkoittamina tarpeellisina lääkkeinä. Näin ollen niin fibromyalgiasta kuin muistakin sairauksista kärsivät henkilöt ovat oikeutettuja saamaan niistä peruskorvausta, mikäli laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. 2
Ministerin vastaus KK 62/2003 vp Esa Lahtela /sd ym. Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 2003 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 62/2003 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att medicineringen av fibromyalgi skall börja omfattas av FPA:s specialersättning redan från och med ingången av 2004? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt sjukförsäkringslagen har de försäkrade rätt att få ersättning för kostnaderna för nödvändig sjukvård. Bland annat läkemedel som ordineras av läkare ersätts när det gäller behandling av sjukdom. Sjukförsäkringens gällande ersättningssystem är indelat i två specialersättningsklasser och en grundersättningsklass. Grundersättningen är 50 procent av det belopp som överstiger 10 euro vid varje inköpstillfälle. Specialersättningen är i den lägre ersättningsklassen 75 procent av det belopp som överstiger 5 euro vid varje inköpstillfälle då det är fråga om nödvändiga läkemedel som används vid behandlingen av svåra och långvariga sjukdomar, och i den högre specialersättningsklassen 100 procent av det belopp som överstiger 5 euro vid varje inköpstillfälle då det är fråga om ett nödvändigt läkemedel med ersättande eller korrigerande verkan som används vid behandlingen av svåra och långvariga sjukdomar. För att få specialersättning för ett läkemedel skall patienten uppvisa ett läkarutlåtande över sjukdomen och behovet av medicinering. Genom förordning av statsrådet bestäms om vilka sjukdomar och läkemedel som berättigar till specialersättning. När en förordning av statsrådet utfärdas beaktas sjukdomens art, i vilken mån läkemedlet är nödvändigt och ekonomiskt fördelaktigt samt läkemedlets terapeutiska värde, bevisat genom användning och forskning. På grundval av gällande beslut av statsrådet om svåra och långvariga sjukdomar samt om läkemedel som används vid behandlingen av dessa och enligt sjukförsäkringslagen ersätts med 100 eller 75 procent av det belopp som överstiger den stadgade fasta självriskandelen (34/1994) ersätts i gruppen sjukdomar "Disseminerade sjukdomar i bindväv, reumatoida artriter och med dem jämförbara tillstånd" många läkemedel i den lägre specialersättningsklassen. Vid behandlingen av nämnda grupp sjukdomar har de läkemedelssubstanser som påverkar dessa sjukdomars förlopp och prognosen för dem ansetts vara nödvändiga. Kännetecknande för fibromyalgi är dock att det inte förekommer sådana inflammatoriska förändringar vars förlopp på grundval av läkemedelssäkerhetsmyndigheternas forskningsresultat kunde påverkas med hjälp av sådana läkemedel som är föremål för specialersättning enligt statsrådets beslut och som inverkar på reumasjukdomars förlopp. Till följd av detta finns det inte några grunder för att dessa läkemedel skall ersättas vid behandlingen av detta status. I statsrådets förordning har bl.a. enbart smärtstillande läkemedel, t.ex. paracetamol, acetylsalicylsyra och andra liknande läkemedel, inte ansetts vara sådana nödvändiga läkemedel som berättigar till specialersättning enligt sjukförsäkringslagen. Sådana analgetika och värkmediciner som de som beskrivs ovan och som behövs vid behandlingen av sjukdom samt övriga palliativa läkemedel anses dock i allmänhet vara sådana nödvändiga läkemedel som avses i sjukförsäk- 4
Ministerns svar KK 62/2003 vp Esa Lahtela /sd ym. ringslagen. Således är såväl personer som lider av fibromyalgi som även sådana som lider av andra sjukdomar berättigade att få grundersättning för dessa läkemedel, ifall de villkor som nämns i lagen uppfylls. Helsingfors den 27 maj 2003 Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 5