Lapin toimeenpanosuunnitelma vuosille 2014-2015 TEM / 6.10.2014 Hyväksytty Lapin maakunnan yhteistyöryhmässä 10.6.2014 Tarkastettu Lapin maakunnan yhteistyöryhmässä 5.10.2015 LAPPI ON KANSAINVÄLINEN, KEHITTYVÄ JA INSPIROIVA ARKTISEN LIIKETOIMINNAN, KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KESKUS SEKÄ ARKTISTEN ALUEIDEN TUNNETUIN MATKAILUKOHDE LAPISSA ON HYVÄ OLLA JA ASUA LAPPI- SOPIMUS - MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2016 Hyväksytty Lapin maakunnan yhteistyöryhmässä 10.6.2014 TEM / 6.10.2014 TEM / 16.10.2015
Sisällysluettelo SAATESANAT 1. JOHDANTO... 1 2. LAPIN EDUNVALVONTA-ASIOIDEN KÄRKI VUOSILLE 2015 2016 SEKÄ NÄKEMYKSET HALLITUKSEN KÄRKITAVOITTEISIIN... 2 2.1 Maakunnan palvelurakenteen kehittäminen... 2 2.2 Hyvä saavutettavuus ja toimiva logistiikka kilpailukyvyn edellytyksenä... 2 2.3 Panostukset kansainväliseen matkailumarkkinointiin ja matkailuelinkeinon kehittymiseen... 3 2.4 Puuvarojen käytön monipuolistaminen ja puurakentamisen kasvun mahdollistaminen... 4 2.5 Tulvariskien hallinta ja säätövoiman tuotanto Kemijoella... 4 2.6 Osaamisen vahvistaminen ja työllistymisen tuki... 4 2.7 Arktisen informaatiokeskuksen perustaminen Lapin yliopiston yhteyteen... 5 2.8 Reformi ministerityöryhmälle osoitetut Lapin esitykset hallituksen kärkitavoitteisiin:... 5 3. MAAKUNTIEN YHTEISET ALOITTEET KESKUSHALLINNOLLE... 7 3.1 Pohjois-Suomen yhteiset aloitteet... 7 3.1.1 Ympäristölupaprosessien toimivuuden varmistaminen, nopeuttaminen ja sujuvoittaminen turvaamalla lupaviranomaisten... 7 3.1.2 Kotimaisten polttoaineiden saatavuuden ja kilpailukyvyn varmistaminen... 7 3.1.3 Puun käytön lisääminen Pohjois-Suomessa... 8 3.1.4 OKM:n ja korkeakoulujen välisten tulosneuvottelujen aluevaikuttavuuden lisääminen... 9 3.2 Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien neuvotteluesitykset 2016... 9 3.2.1 Laajakaista-hankkeen toteutuksen varmistaminen harvaan asutuilla alueilla - valtakunnallinen Laajakaista kaikille -hanke... 9 3.2.2 Elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kanta-, seutu- ja yhdysteiden sekä yksityisteiden parantaminen ja ylläpito... 11 3.2.3 Maakunnan kehittämisrahasta uusimuotoinen alueiden älykkään erikoistumisen, kansainvälistymisen ja uudistumisen vauhdittaja... 12 3.2.3 Rakennerahasto-ohjelman hallinnon resurssien uudelleentarkastelu... 13 4. MAAKUNNAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT VUOTEEN 2020... 15 4.1 Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät... 16 4.3 Työttömyyden määrän ja rakenteen näkymät... 19 5. LAPIN TOTEUTUNUT KEHITYS SEKÄ MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET VUOTEEN 2017 JA 2040... 21 6. LAPPI-SOPIMUS LAPIN MAAKUNTAOHJELMAN 2014 2017 TOTEUTTAMINEN... 22 6.1 Toiminnan painopisteet ja keskeiset hanketeemat ja -kokonaisuudet 2015 2016 jaoteltuina Lappisopimuksen strategisten valintojen mukaan... 21
6.1.1 Strateginen valinta 1. Kilpailukykyä ja työtä... 21 6.2. Strateginen valinta 2. Rakennemuutokseen vastaaminen... 24 6.3. Strateginen valinta 3. Yhteydet ovat kunnossa... 28 7. KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ- RAKENNERAHASTO-OHJELMAN 2014 2020 VALTAKUNNALLISET TEEMAT SEKÄ KANSALAISTOIMIJALÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN... 30 7.1 Valtakunnalliset teemat - Lapin maakunnan yhteistyöryhmän mielestä valtakunnallisten ohjelmien hyvä ja mahdollisimman laajalle leviävä vaikuttavuus on tärkeää.... 30 7.2 Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Lapissa... 31 8. MANNER-SUOMEN MAASEUTURAHASTO JA LAPIN ALUEELLINEN MAASEUDUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 32 8.1 Maaseudun kehittämisen prioriteetit... 32 8.2 Lapin maaseutuohjelma toteuttaa Lappi sopimusta... 33 8.3 Monirahastoinen Leader-toiminta... 34 9. EU:N KANSAINVÄLISET RAHOITUSOHJELMAT JA ALOITTEET SEKÄ MUUT KANSALLISET OHJELMAT... 35 10. TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET... 36 11. MYAK-RAHOITUSTAULUKOT... 38
SAATESANAT Päivitys tulee. voitte myös kokouksessa antaa kommentteja mitä haluaisitte saatesanoissa näkyvän. Lappi on niin henkisesti kuin maantieteellisesti kaiken tavanomaisuuden yläpuolella, todetaan lappilaisten yhdessä tekemässä Lappi-brändissä. Tämä pitää paikkansa, olemme monella tapaa aivan ainutlaatuinen alue paitsi Suomessa, niin myös koko Euroopassa. Maantieteellisesti laajimpana, harvaan asutuimpana, luonnonvarapotentiaalisimpana ja aidosti arktisena maakuntana meillä on aidosti erinomaiset lähtökohdat kehittää ja kehittyä. Viime keväänä solmittu Lappi-sopimus ilmentää minusta hienolla tavalla meidän ainutlaatuisuuttamme. Sopimuksessa päätimme käydä yksissä tuumin taklaamaan toimintaympäristössämme tunnistamiamme uhkia ja hyödyntämään siellä esiintyviä mahdollisuuksia. Valitsimme kolme toimintaamme läpileikkaavaa teemaa, joihin meidän tulee aktiivisesti tarttua; arktisuuden ja siihen liittyvän uuden liiketoiminnan kasvun, rakennemuutoksen ja saavutettavuuden. Nyt on aika käydä sitten töihin, käsillä oleva toimeenpanosuunnitelma seuraavalle kahdelle vuodelle viitoittaa tietä. Käymme töihin etupainotteisesti hakemalla aktiivisesti otetta rakennemuutoksesta, joka koskee niin julkisen sektorin palvelurakenteita kuin työelämän, yrittäjyyden ja elinkeinorakenteen muuttumista. Tämän aktiivisen toimintaympäristön kehittämistyön lisäksi pyrimme aktiivisesti suuntaamaan kehittämisresursseja arktisen liiketoiminnan ja sieltä ponnistavan uuden kasvun tukemiseksi. Mikäli haluamme pitää Lapin tulevaisuudessakin tavanomaisuuden yläpuolella, meidän on oltava aloitteellisia ja tehtävä ratkaisuja omat erityispiirteet tunnistaen. Asiat tulisi pitää pystyä pitämään lappilaisten omissa käsissä. Tässä keskittämisen mantraan takertuneessa ajassa tämä tavoite on erityisen haasteellinen. Tulevaisuutta ei pidä kuitenkaan pelätä, sitä pitää tehdä. Tässä hengessä olemme valmistelleet Lappisopimuksen ja uskon, että tässä hengessä käymme nyt sitä toteuttamaan! Mika Riipi Maakuntajohtaja
1. JOHDANTO Toimeenpanosuunnitelma on maakunnan yhteinen tahdonilmaus, joka suuntaa kehittämistoimenpiteitä ja rahoitusta Lappi sopimuksessa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Lappi sopimusta toteutetaan käyttäen monipuolisesti kansallisia ja EU-ohjelmiin liittyviä rahoituksia sekä muita käytettävissä olevia erityisrahoitusvälineitä. Lapin toimeenpanosuunnitelma on valmisteltu niin, että kaikkea rahoitustoimintaa ei olekaan haluttu listata. Rahoituksen suuntausta ohjaavat Lappi sopimuksen toteuttamiseksi voimassaolevat EU- ohjelmat, alueelliset ja kansalliset toimiala- tai sektoriohjelmat. Toimeenpanosuunnitelmaan on nostettu niitä toimenpiteitä, joita Lapissa halutaan painottaa, jotta saadaan aikaan hyvinvointia mahdollistavaa kasvua ja kehitystä. Keskeisessä roolissa toimeenpanosuunnitelmassa ovat myös Lapin edunvalvonnan tavoitteet. Lappi sopimuksen strategiset valinnat: KILPAILUKYKYÄ JA TYÖTÄ AVOIMESSA JA ARKTISESSA LAPISSA LUONNONVAROJEN SEKÄ AKRTISEN OLOSUHDEOSAAMISEN KESTÄVÄ HYÖDYNTÄJÄ - UUSIA JA KASVUHAKUISIA YRITYKSIÄ PARHAAT KÄYTÄNNÖT JA TEKNOLOGIAT SEKÄ LUOVUUS VAUHDITTAVAT YRITYSTEN KILPAILUKYKYÄ METALLITEOLLISUUS, METSÄ, MATKAILU, KAIVOKSET SEKÄ LAPIN ALKUPERÄISET ELINKEINOT TOIMEENTULON LÄHTEINÄ UUDET ALAT TUOVAT KORVAAVAA TYÖTÄ LAPPIIN EKOLOGISESTI, TALOUDELLISESTI JA SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ TOIMINTAA VIIHTYISÄ JA INNOSTAVA YMPÄRISTÖ SEKÄ ELÄVÄ MAASEUTU OVAT VALTTIKORTTEJA RAKENNE- MUUTOKSEEN VASTAAMINEN - TEHEMÄ POIS RAKENNEMUUTOKSEEN VASTATAAN ENNAKOIVALLA TOIMINTATAVALLA ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN NOJAA ARKTISUUTEEN, PERINTEISIIN ALOIHIN SEKÄ KASVUALOIHIN LAPISSA TOIMII VUOROVAIKUTTEINEN OPPIMISVERKOSTO, JOKA TARJOAA LAADUKASTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUVERKOSTO JA HYVINVOIVA LAPPILAINEN YHTEYDET OVAT KUNNOSSA ARKTINEN SIJAINTI HAASTAA JA MAHDOLLISTAA YHTEYKSIÄ LENTOLIIKENNE, RAIDELIIKENNE JA MAANTIET SEKÄ SATAMAT - YHTEYDET TÄNNE JA TÄÄLTÄ VIRTUAALISUUS LAPPILAISEN ELÄMÄNTAVAN TURVAAJAKSI 1
2. LAPIN EDUNVALVONTA-ASIOIDEN KÄRKI VUOSILLE 2015 2016 SEKÄ NÄKEMYKSET HALLITUKSEN KÄRKITAVOITTEISIIN 2.1 Maakunnan palvelurakenteen kehittäminen Lapin osalta seuraavan kahden vuoden aikana on keskeistä saada aikaan toimiva sosiaali- ja terveydenhuollon tuotannon palvelurakenne, joka mahdollistaa saumattoman integraation palveluissa. Valmistelu toteutetaan Lapin liiton koordinoimassa SOTE-savotta hankkeessa, jossa työstetään Lappiin kahta kuntayhtymäpohjaista tuotantoaluetta. Valtakunnallisen sote-uudistuksen ja siihen liittyvän edunvalvonnan painopiste on Lapin oman aseman säilyttäminen aluerakenteen keskittymispaineissa. Lapin asema omana hallinnollisena alueenaan tulee jatkossakin varmistaa. Tämän johdosta Lapissa selvitetään mahdollisuus rakentaa ehdotus omasta aluemallista, jossa tavoitteena on ylimääräisten rakenteiden purkaminen ja sitä kautta saatava toiminnallinen ja taloudellinen tehokkuus sekä Lapin kehittämisen kannalta keskeisten resurssien saaminen lappilaisten itsensä päätettäväksi. 2.2 Hyvä saavutettavuus ja toimiva logistiikka kilpailukyvyn edellytyksenä Lapin yhteyksien kehittämisen kannalta on tarpeen, että isot liikenneinfrastruktuurihankkeet ja perustienpidon rahoituksen tasonnosto toteutuvat. Euroopan laajuiseen TEN-T-ydinverkkoon sisältyvän Botnian käytävän kehittämisellä on merkittävä rooli alueen kilpailukyvyn kehittymiselle. Siinä Lapin edunvalvonnan kärkitoimenpiteitä ovat: Valtatien 4 Oulu Kemi sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen osana valtatien 4 valtakunnallista kehittämistä Haaparanta Tornio Laurila radan sähköistäminen Jäämeren yhteyksien teknistaloudellisten edellytyksien selvittäminen ja pohjoisen meriväylien kehityksen seuranta Vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä parantavia toimia ovat: Talvimerenkulun turvaaminen Perämerellä sekä sääntelystä (mm. rikkidirektiivi, typpidirektiivi ja EEDI (energiatehokkuusindeksi) aiheutuvien lisäkustannusten kompensoiminen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tukien Pohjois-Suomen lentoliikennejärjestelmän kehittäminen alueen kehitystä tukevaksi Lentoliikenteen turvaaminen ja kehittäminen kaikilta Pohjois-Suomen lentoasemilta Perämeren satamien sisääntuloväylien syventäminen ja satamiin johtavien rata- ja tieyhteyksien kehittäminen 2
Elinkeinoelämän kehitystä tukevia hankkeita ovat: Soklin kaivoksen edellyttämät investoinnit Palojoensuu-Kilpisjärvi-välin toimivuuden parantaminen valtatiellä 21 Liikenneturvallisuuden parantaminen vilkkaasti liikennöidyllä tieverkolla Alemman tieverkon suunnitelmallinen parantaminen Rovaniemen ratapihan kehittäminen Tarkempi liikenteeseen ja logistiikkaan liittyvä edunvalvontalistaus löytyy Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelmasta. http://www.lappi.fi/lapinliitto/web/liikenne/etusivu 2.3 Panostukset kansainväliseen matkailumarkkinointiin ja matkailuelinkeinon kehittymiseen Matkailun edistämiskeskus (MEK) rakentaa pitkäjänteisesti maailmalla Suomen matkailukuvaa ja avaa markkinointikanavia. MEK siirtyy Finpro Oy:n organisaatioon. Tässä tilanteessa on huolehdittava siitä, että matkailumarkkinoinnin panostukset pysyvät kohdennettuina niiden käyttötarkoituksen mukaisesti matkailun edistämiseen. Matkailumarkkinoinnin toimenpiteiden vaikuttavuutta on parannettava nostamalla sen vuotuinen rahoitus 20 miljoonaan euroon. Keskeistä on panostaa matkailumarkkinoinnin ohella myös matkailun sisällölliseen kehittämiseen, tuotteistamiseen sekä koulutukseen. Oleellisessa roolissa on Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, jossa yhdistyy Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun sekä Lapin ammattiopiston matkailualan osaaminen ja josta on tarkoitus kehittää valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä matkailun tutkimus-, koulutus- ja kehittämisinstituutio. Matkailuelinkeinolla on merkittävä aluetaloudellinen asema Pohjois-Suomessa. Matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiin vaikuttavia päätöksiä tehdään useilla hallinnonaloilla (esim. verotus, saavutettavuus ja infrastruktuuri sekä luonnonvarat ja -suojelu), jolloin niiden yhteisvaikutusta on vaikea arvioida ja matkailun kokonaisvaltainen kehittäminen on haastavaa. Tilanteen parantamiseksi tarvitaan kansallinen matkailuelinkeinon strateginen kehittämisohjelma, joka koordinoi eri ministeriöiden hallinnonalojen matkailuun liittyvät toimenpiteet yhteen, arvioi yhteisvaikutuksia ja huolehtii siitä, että matkailun kansainvälinen kilpailukyky kehittyy. Matkailun kehittymiseen liittyy kiinteästi saavutettavuuden parantaminen ja erityisesti lentoliikenteen kehittäminen ovat matkailun kannalta avainkysymyksiä. Pohjois-Suomen matkailu kasvaa kansainvälisen kysynnän vetämänä. Myös matkailun ympärivuotisuuden rakentamisessa lentoyhteydet ovat tärkeitä. Suomen lentoliikennejärjestelmää on kehitettävä siten, että kaikki Pohjois-Suomen lentoasemat säilytetään ympärivuotisina lentoasemina, joilta voi olla myös suoria kansainvälisiä lentoyhteyksiä kysynnän mukaisesti. Lentomarkkinoille on saatava lisää kilpailua, koska se vaikuttaa myönteisesti myös lentolippujen hinnoitteluun. 3
2.4 Puuvarojen käytön monipuolistaminen ja puurakentamisen kasvun mahdollistaminen Lapin, kuten koko Suomen puuvarat voidaan käyttää monipuolisemmin ja laajemmin. Kestävän käytön tasoon verrattuna noin neljännes ainespuun hakkuumahdollisuuksista jää käyttämättä ja energiapuun käyttömahdollisuuksista puolet. Metsien kasvu antaa mahdollisuuksia lisätä ja monipuolistaa puun käyttöä. Siksi on erityisen tärkeää, että kansallisesti edistetään puupohjaisen ja muihin uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvan biojalostuksen kehittämistä riittävällä riskirahoituksella. Puuvarojen käytön merkittävää lisäämistä voidaan perustella ekologisilla ja kansantaloudellisilla perusteilla. Puu on myös kotimainen ja uusiutuva raaka-aine, mikä vähentää tuontiraaka-aineiden ja tuontienergian tarvetta. Lisäksi metsät ja puunjalostus ovat omiaan työllistämään maan vaikeimmilla työttömyysalueilla. Pitkällä aikavälillä puupohjaisilla biomassoilla voidaan korvata merkittävä osa öljyjalosteiden käytöstä ja myös vähentää fossiilisten energioiden käyttöä Suomessa. Lapin liitto esittää, että Pohjois-Suomen biojalostamoinvestointeja ja pitkäkuituista havupuusellua valmistavan sellutehtaan alueellista kehitystyötä edistetään. Lapin uuden elinkeinotoiminnan kehittymiselle on tärkeää, että valtakunnallista puurakentamisen ohjelmaa jatketaan ja näin vahvistetaan puurakentamisen tuotekehitystä sekä teknologian ja markkinoinnin osaamista puurakentamisen viennin kasvattamiseksi. Lisäksi tulisi selvittää puurakentamisen suurten kohteiden kasvun esteet ja vahvistaa yrityslähtöisiä toimenpiteitä markkinaosuuden kasvattamiseksi. Lapissa maakuntaohjelmalla haetaan kasvua uusista aloista, joista puuraaka-aineen jatkojalostus ja puurakentaminen omaavat Lapissa erinomaista kasvupotentiaalia. 2.5 Tulvariskien hallinta ja säätövoiman tuotanto Kemijoella Kemijoen tulvaryhmä on määritellyt vesistöalueen tulvariskien hallinnan ensisijaiseksi tavoitteeksi riittävän suuren, tulvavesiä pidättävän tekoaltaan rakentamisen Kemijoen yläjuoksulle. Altaan rakentaminen kasvattaisi Kemijoen tuotantoa ja säätökykyä erityisesti tulva- ja talviaikoina. Säätötehon lisäys olisi noin 300 MW ja lisäenergiaa allas tuottaisi 300 GWh vuodessa, josta 130 GWh vuodessa tulisi uudesta rakennettavasta voimalaitoksesta ja 170 GWh Kemijoen pääuoman olevassa olevilta voimalaitoksilta. Altaan arvioidaan lisäävän työllisyyden kasvun ja yritystoiminnan lisääntymisen kautta kuntien kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöverotuloa 70 84 miljoonaa euroa, joka olisi 2 3 miljoonaa euroa/vuosi seuraavien 30 vuoden aikana. Suurin osa verotulojen lisäyksestä syntyy kunnallisveroista ja toteutuu rakentamisvaiheen aikana. Tekoaltaan työllisyysvaikutukset ovat 2 700 2 900 henkilötyövuotta. Tarkoituksena on selvittää altaan sisällyttäminen vireillä olevaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaan, jonka yhteydessä on tehtävä lain edellyttämä Natura-arviointi. 2.6 Osaamisen vahvistaminen ja työllistymisen tuki Turvataan Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun pysyvä asema ja riittävä perusrahoitus ottamalla laissa säädetty aluevaikuttavuustehtävä tulosohjauksen piiriin. Alueellisesti sitoudutaan tukemaan 4
korkeakoulujen valmiuksia kansallisen ja kansainvälisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen hyödyntämisessä sekä koulutusviennin kehittämisessä. Erityisesti tulee huomioida Lapin korkeakoulukonsernin / Lapin maakuntakorkeakoulun rooli aikuis- ja täydennyskoulutuksen monipuolistajana ja saavutettavuuden kehittäjänä sekä Pohjois-Suomen korkeakoulujen välinen yhteistyö. 2.7 Arktisen informaatiokeskuksen perustaminen Lapin yliopiston yhteyteen Euroopan unionin arktisen informaatiokeskuksen perustamista Lapin yliopiston Arktisen keskuksen yhteyteen on tuettu nykyisessä hallitusohjelmassa ja Suomen arktisessa strategiassa. Euroopan Parlamentti ja EU:n ulkoministerineuvosto ovat tukeneet EU:n arktisen informaatiokeskuksen perustamista Rovaniemelle. Päätöksestä vastaa EU:n komissio vuoden 2014 aikana. Informaatiokeskus vahvistaa Suomen arktista statusta. Tätä voidaan tukea kansallisilla toimenpiteillä Suomen arktisen strategian mukaisesti. Arktinen keskus edustaa merkittävintä Suomen yksittäistä panostusta suoraan arktiseen ympäristön ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen tutkimukseen ja tiedon välitykseen. Keskuksen sijainti ja konsepti eli arktisen tutkimuksen, viestinnän ja tiedekeskuksen yhdistelmä Napapiirillä on ainutlaatuinen. Suomen arktisen strategian mukaan hyödynnetään Arktisen keskuksen tiedeviestintä- ja näyttelytoimintaa valta-kunnallisesti parantamaan Suomen arktisen osaamisen näkyvyyttä ja arktisen tiedon saatavuutta sekä pidetään yllä Arktisen keskuksen roolia arktisen tiedon tuottajana. 2.8 Reformi ministerityöryhmälle osoitetut Lapin esitykset hallituksen kärkitavoitteisiin: Lapin liitto on yhdessä Lapin elinkeinoelämän, kuntien ja Lapin ELY-keskuksen edustajien kanssa kartoittanut hankekokonaisuuksia, jotka toteuttavat hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Erityisesti ja ensisijaisesti Lapin esitykset liittyvät kilpailukyky- ja kokeilukulttuuritavoitteisiin. Esitykset toteuttavat myös bio-ja kiertotalouteen sekä digitalisaaton kärkiä. Johtoajatuksena on avoin ja rakentava kumppanuus lappilaisten toimijoiden ja valtion keskus- ja aluehallinnon kesken. Kaikessa toiminnassa pyritään ennakoivaan kehittämisotteeseen, mahdollisimman kevyeen hallinnointiin, toimialat ja hallinnonalat ylittävään yhteistyöhön, ratkaisukeskeisiin toimintatapoihin sekä avoimeen ja selkeään viestintään. Pilottihankkeet ovat uutuusarvoa sisältäviä ainutlaatuisia kehittämishankkeita, joissa hyödynnetään innovatiivisesti alueen ja alan liiketoimintapotentiaalia. Kokeiluissa haetaan uusia toimintamalleja ja menettelytapoja niin kehittämistyössä kuin hallinnossakin. Malleja voidaan ottaa käyttöön myöhemmin muillakin alueilla. Sekä kokeilut että pilottihankkeet toteuttavat Lapin kehittämistavoitteita, mutta niillä kaikilla on kansallista ja useilla jopa kansainvälistä merkitystä. Infrastruktuurihankkeet on otettu mukaan kärkiesityksiin, koska ne ovat perusedellytys muulle kehittämiselle. Tarkempi listaus liitteessä 1. Älykäs arktinen erikoistuminen on ollut jo vuosia Lapin aluekehitystyön punainen lanka. Tavoitteena on kehittyä huippuosaajaksi arktisten olosuhteiden hallitsemisessa ja hyödyntämisessä. Lapin pilottihankkeet painottuvat arktisen osaamisen kartuttamiseen ja kehittämiseen sekä liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen. Digitalisaatiolla on niissä keskeinen asema. 5
Arktisuus-teema pitää sisällään vahvasti myös biotalouden ja kiertotalouden teemat. Kemi-Tornio-alueella on panostettu tuloksellisesti arktisen teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen. Työtä jatketaan edelleen. Sodankylän kunta on ollut edelläkävijä vihreän talouden edistämisessä maaseudulla. Siellä luotua vihreän talouden yritystoimintamallia on Lapin proagrian toimesta tarkoitus kehittää edelleen ja kokeilla käytännössä useissa lappilaisissa maaseutukylissä. Rovaniemen kaupunki puolestaan tavoittelee asemaa arktisen kiertotalouden mallikaupunkina. Päähuomio Rovaniemellä on lämmön- ja energiantuotannossa syntyvä jätteen ja yhdyskuntajätteenkaupallisessa uusiokäytössä. Alueiden uudistumisessa Lappi on toiminut proaktiivisesti valmistelemalla uuden kasvun ja kehityksen aluehallintomallin, Lapikkaan. Se pitää sisällään juuri niitä elementtejä, joita hallitus on ohjelmassaan painottanut. Lapikkaan keskeisimmät viestit ovat: alueellisten kehittämistehtävien keskittäminen suoraan yhden kansanvaltaisen alueellisen organisaation alle, alue-valtio suhteen perustuminen sopimuksellisuuteen ja lupa- ja palveluprosessien selkiinnyttäminen ja lyhentäminen. Hallituksen päätös ylimitoitetun säätelyn purkamisesta lisää Suomen vetovoimaisuutta investointien kohteena ja helpottaa yrittäjyyttä ja myös yksityisten ihmisten elämää. Lapissa erityisesti naapurimaiden kanssa tehtävän yhteistyön toivotaan sujuvoituvan säätelyn purkamisen kautta. 6
3. MAAKUNTIEN YHTEISET ALOITTEET KESKUSHALLINNOLLE 3.1 Pohjois-Suomen yhteiset aloitteet 3.1.1 Ympäristölupaprosessien toimivuuden varmistaminen, nopeuttaminen ja sujuvoittaminen turvaamalla lupaviranomaisten Pohjois-Suomen aluehallintovirasto vastaa Pohjois-Suomen turvetuotantoalueiden ja kaivoshankkeiden ympäristölupakäsittelystä ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Keski-Pohjanmaan. Tällä hetkellä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lupahakemuskäsittely on ruuhkautunut johtuen resurssien vähäisyydestä, hakemusten määrän kasvusta sekä hakemusten käsittelyn monimutkaistumisesta. Lupakäsittelyn viivästyminen aiheuttaa ongelmia elinkeinoelämälle ja hankkeiden kehittämiselle. Tämän vuoksi on perusteltua nopeuttaa lupamenettelyä resurssijärjestelyillä ja lupakäsittelyä tukevalla ohjeistuksella. Luparuuhkan purkamiseksi on saatavissa tilapäistä resursointia, mutta ongelma on pitkäaikainen. Myös kaivoshankkeiden ympäristölupakäsittely on ruuhkautunut. Elinkeinoelämän toiminnan näkökulmasta selkeä uhka on, että malminetsinnän ja kaivosten lupaprosessien viiveet heikentävät Suomen kilpailukykyä investointikohteena. Kaivoshankkeiden eri kehitysvaiheiden lupaprosessien kehittämiseksi on tehtävä kattava arviointi prosessien toimivuudesta ja sen myötä vahvistettava lupaviranomaisten kaivosalan osaamista ja henkilöstöresursseja vastaamaan toimintaympäristön nykyisiä ja tulevia tarpeita. Viranomaisten lupakäsittelyn resurssien lisääminen päätösprosessin nopeuttamiseksi ja laadun takaamiseksi on Katse pohjoiseen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman mukainen toimenpide. 3.1.2 Kotimaisten polttoaineiden saatavuuden ja kilpailukyvyn varmistaminen Varmistetaan puun ja turpeen saatavuus ja kilpailukyky kivihiileen nähden sähkön ja lämmön tuotannossa muuttamalla energiaturpeen veron ja metsähakesähkön syöttötariffin tasoa. Pohjois-Suomessa lähtökohdat kotimaisen energian tuotannon lisäämiseen ovat hyvät. Puun käyttöä on mahdollista kasvattaa merkittävästi sekä teollisuudessa että energiantuotannossa. Alueellisesti tärkeänä polttoaineena turve tukee energiaomavaraisuutta, vapauttaa puuta muuhun käyttöön ja palvelee siten osaltaan korkean arvonlisän biotalouden kehittämistä. Energia-alan toimintaympäristöä on leimannut jatkuva polttoaineiden hintaan ja saatavuuteen liittyvä epävarmuus, mikä on muun muassa lykännyt merkittävien voimalaitosinvestointien toteuttamista. Edellisen hallituksen toimia kotimaisen energian kilpailukyvyn parantamiseksi onkin tärkeää edelleen vahvistaa ja laajentaa. Keskeisenä tavoitteena on pidettävä puun ja turpeen aseman turvaamista suhteessa kivihiileen, mikä saavutetaan palauttamalla turpeen verotus vuoden 2012 tasolle ja sitä vastaava tuki metsähakkeelle. Vakaa ja tasoltaan riittävä tukijärjestelmä on välttämätön pieniläpimittaisen puun energiakäytön kilpailukyvylle ja puuhun perustuville energiainvestoinneille. Tavoitteena on pidettävä toimintaympäristöä, joka kannustaa investoimaan paitsi uuteen teknologiaan ja tuotantotapoihin, myös olemassa olevien laitosten ja niiden infrastruktuurin kehittämiseen. Pohjois- 7
Suomessa sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) perustuu jo nyt kotimaiseen energiaan ja sen myönteiset vaikutukset heijastuvat koko alueelle. Tuotanto on resurssitehokasta ja siihen on jatkossa mahdollista yhdistää biojalostamista. Keskitettyjen ratkaisujen ohella paikallinen hajautettu energiantuotanto on mahdollisuus, jota Suomessa ei ole vielä täysin hyödynnetty. Muun muassa sahojen ja maatilojen sivutuotteet ovat esimerkkejä alueellisesti merkittävistä resursseista, joiden hyödyntämiselle ja jalostusarvon lisäämiselle olisi luotava nykyisiä parempia kannustimia osana kehittyvää bio- ja kiertotaloutta. 3.1.3 Puun käytön lisääminen Pohjois-Suomessa Hallitusohjelmassa 2015 esitetään yhtenä kärkihankkeena puun käytön lisäämistä noin 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa ja jalostusarvon kasvattamista. Pohjois-Suomen näkökulmasta hankeaihio on tärkeä, sillä puunjalostuksen arvoketjut ovat jo nykyisin alueen biotalouden tärkein osa ja niissä on eniten kehityspotentiaalia. Nykyisellä markkinahakkuuosuudella määrätavoitteesta kohdistuisi Pohjois-Suomen maakuntien alueella noin 25 %. Metsien kehitystilanteen ja käyttöasteen perusteella hallitusohjelman tavoitteesta pitäisi Pohjois-Suomeen kohdistua noin kolmannes eli 5 milj. m3 vuodessa. Jotta tämä voisi toteutua, tarvitaan uusia biojalostamohankkeita ja keinoja, joilla puun tarjontaa voidaan lisätä. Pilottiluonteiset korkean sijoittajariskin biojalostamohankkeet vaativat julkisia kannustimia toteutuakseen. Hallitusohjelmassa on tuotu esille yhtenä keinona puurakentamista rajoittavien rakentamismääräysten purkaminen: Pohjois-Suomelle tärkeän sahateollisuuden kannalta puurakentamisrajoitteiden purku on tervetullutta kehitystä. Uusien investointien kannalta puuraaka-aineen tehdashinnan kehitys on keskeisessä asemassa. Pohjois- Suomen olosuhteissa (etäisyydet, turvemaiden suuri osuus, alhaisempi kertymä pinta-alayksiköltä ym.) kuitupuun hankintakustannukset muodostavat noin kaksi kolmannesta tehdashinnasta. Nämä logistiikkakulut ovat nousseet jatkuvasti ja ovat monia kilpailijamaita korkeammat. Puuhuoltoon tulisi löytää innovatiivisia ratkaisuja. Oikeansuuntaisia hallitusohjelman mainintoja ovat sähköisten metsävaratietojen ja palveluiden tehokkaampi hyödyntäminen sekä infrainvestoinnit, mutta asian merkitys edellyttää koko puunhankintajärjestelmän, sen toiminnallisten rakenteiden ja vero- ym. ohjauksen kehittämistä. Puuntuotannon tuki (Kemera) Pohjois-Suomessa metsätalouden tukijärjestelmällä on ollut keskeinen rooli siinä, että metsävaranto on saatu voimakkaaseen kasvuun viime vuosikymmenien aikana. Tukijärjestelmän suhteellinen merkitys on Pohjois-Suomessa suuri muuhun maahan verrattuna. Kemera-tukien vaikutus metsätalouden nettotuloon vaihtele alueella maakunnittain 15:sta 25 %:iin, kun muualla Suomessa tuen vaikutus kannattavuuteen on 2-10 %. Tuet ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat myös jatkossa olennaisesti alueen metsien käytön ja hoidon tasoon. Valtion rahoitus puuntuotannon tukemiseen ja yksityismetsien monimuotoisuuden suojeluun on vähenemässä. Pohjois-Suomessa huolenaiheena on tukitasojen aleneminen muun muassa nuoren metsän ja suometsien hoidossa. Myöhässä olevia ensiharvennuksia on pelkästään Pohjois-Pohjanmaalla 127 000 ha. Myös metsäteiden rakentamisen ja parantamisen, taimikon varhaishoidon ja pienpuun keruun tuet ovat alueen metsätaloudelle hyvin tärkeitä. Maakuntien metsätalouden näkökulmasta näiden työlajien tukia ei tule leikata. 8
3.1.4 OKM:n ja korkeakoulujen välisten tulosneuvottelujen aluevaikuttavuuden lisääminen Korkeakoulujen aluevaikuttavuuden vahvistamiseksi on pidetty tärkeänä aluestrategioiden, ohjelmien sekä niiden toimeenpanosuunnitelmien ja toimenpiteiden konkreettista tekemistä ja toteuttamista yhdessä korkeakoulujen, julkisen sektorin sekä yritysten kesken. Alueellista yhteistyötä tulee edelleen kehittää, ja elinkeinopolitiikka ja koulutuspolitiikka tulee sovittaa tiiviimmin yhteen. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen muodostamaa korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin vastaavana kokonaisuutena. Korkeakoulujärjestelmän alueelliselle vaikuttavuudelle tulisi kehittää tulosneuvotteluihin vaikuttavat rahoituskriteerit. 3.2 Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien neuvotteluesitykset 2016 1) Laajakaistahankkeen toteutuksen varmistaminen harvaan asutuilla alueilla 2) Elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kanta-, seutu- ja yhdysteiden sekä yksityisteiden parantaminen ja ylläpito 3) Maakunnan kehittämisrahasta alueiden älykkään erikoistumisen, kansainvälistymisen ja uudistumisen vauhdittaja 4) Rakennerahasto-ohjelman hallinnon resurssien uudelleentarkastelu 3.2.1 Laajakaista-hankkeen toteutuksen varmistaminen harvaan asutuilla alueilla - valtakunnallinen Laajakaista kaikille -hanke Laajakaistayhteyksien kehittäminen parantaa alueiden kehittämismahdollisuuksia ja välttämätöntä erityisesti yritystoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi harvan asutuksen alueilla. Erityisen tärkeää tämä on harvaan astutussa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tietoliikenneyhteyksien rakentaminen on yhteiskunnan kannalta tuottava investointi joka maksaa itsensä takaisin rakentamisaikaisina veroina ja maksuina sekä sähköisten palveluiden kautta tulevina kustannussäästöinä. Laajakaistahankkeen tavoitteiden saavuttaminen on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi ja hitaammaksi. Keskeisimmät haasteet ovat tukirahojen loppuminen kesken, kireä aikataulu ja teleyritysten vähäinen kiinnostus investoida hankkeen tavoitteiden mukaisiin laajakaistaverkkoihin. Koska hankkeet eivät kaikissa maakunnissa ole edenneet kaupallisten operaattoreiden toimesta, kunnat ja muut pienet toimijat ovat joutuneet ottamaan vastuuta rakentamisesta. Tämä on hidastanut rakentamisen käynnistymistä. Kuntien aktiivinen toiminta mm. omia verkkoyhtiöitä perustamalla on useilla alueilla ollut hyvä ja ainoa mahdollinen keino verkkojen rakentamiseen, mutta kuntien vastuiden lisääminen ei voi olla yleisratkaisu laajakaistahankkeen etenemiselle. 9
Laajakaistahankkeet Itä- ja Pohjois-Suomessa Itä- ja Pohjois-Suomen laajakaistaohjelmien kokonaiskustannukset ovat vuonna 2009 tehtyjen ohjelmien mukaan 315 milj. euroa. Toukokuussa 2015 Itä- ja Pohjois-Suomen alueella oli hyväksyttyjä laajakaistahankkeita 183,8 milj. euroon edestä eli vasta noin 50 % aiemmin suunnitelluista hankkeista on toteutumassa. Kaikki kunnat eivät hankkeen alussa lähteneet mukaan, mutta ovat nyt lähteneet tai ilmaisseet halukkuuden lähteä hankkeeseen. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot esittävät Liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavia ratkaisuja hankkeen edistämiseksi: a) Rahoituksen ja jatkuvuuden turvaaminen Valtion talousarviossa tulee turvata valtiontukirahoitus kaikille toteutuville hankkeille. Näin kunnilla ja rakentavalla operaattorilla on varmuus jatkaa hankkeiden suunnittelua. Hankkeelle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi ja koko Suomeen kattavan tehokkaan tietoliikenneverkon aikaansaamiseksi on päätettävä laajakaistahankkeen jatkamisesta vähintään vuoden 2020 loppuun saakka Eurooppa 2020 -ohjelman ja digitaaliagendan tavoitteiden sekä Suomen hallitusohjelman digitalisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. b) Erillisratkaisu erityisen haasteellisille alueille Itä- ja Pohjois-Suomessa on kokonaisia kuntia tai kuntien osia, joissa ei ole toteutunut rakentamishankkeita lainkaan nykyisellä tukimallilla. Näillä erityisen haasteellisilla alueilla pitkät välimatkat ja harva asutus eivät mahdollista kaupallisesti kannattavaa rakentamista tuen nykyehdoilla. Näille erityisen haasteellisille alueille on valmisteltava erillisratkaisu valtion ja kuntien yhteistyönä laajakaistayhteyksien rakentamiseksi. Hankkeen jatkovaihetta ja verkon rakentamisen vauhdittamista varten tulisi kuntien maksuosuudet tarkistaa kuntien muuttuneen taloustilanteen vuoksi. Asukastiheys tulisi huomioida maksuosuuden määrittelyssä vain taajamien ulkopuolelle jäävän väestön osalta. c) Taajama-alueiden laajakaistapalveluiden varmistaminen Koska laajakaistaverkkojen markkinaehtoinen rakentaminen on ollut ennakoitua hitaampaa, tulee käynnistää erityistoimenpiteitä kuntien kehityksen kannalta keskeisten alueiden ja taajamien laajakaistaverkkojen edistämiseksi. d) Kaiken markkinapotentiaalin hyödyntäminen Haja-asutusalueiden laajakaistapalveluiden suurin haaste on vähäinen asiakasmäärä ja siksi kaiken asiakaspotentiaalin hyödyntäminen on keskeistä. Tukipolitiikassa tulee poistaa tarpeeton jaottelu vakituisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot esittävät vapaa-ajan asutuksen sisällyttämistä 100 Mbit/s laajakaistahankkeeseen sekä asiakkaan omavastuumatkan tarkistamista koskemaan vain talokaapelia. Alueiden tukikelvottomuutta arvioitaessa tulee huomioida vain ne liityntäpisteet, joista jo tarjotaan asiakkaan käyttöpaikkaan saakka edistyksellisiä viestintäpalveluita kohtuulliseen hintaan. 10
Toteuttamisvalmius ja suunnitelma sekä kustannusarvio Kilpailutettuja hankkeita on odottamassa kuntien ja viestintäviraston rahoituspäätöksiä. Kuntayhtiö- ja osuuskuntaselvityksiä valmistellaan eri maakunnissa ja niiden valmistuttua avataan uusia laajakaistahakuja. Laajakaistahankkeen uusien hankkeiden tukirahoituksen tarve on vuoteen 2020 mennessä karkeasti arvioituna 109 milj. euroa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Arviota voi nostaa erityisen haasteellisten alueiden erillisratkaisut sekä tarpeelliset tarkistukset asiakkaan omavastuumatkaan tai loma-asuntojen laajakaistayhteyksien tukikelpoisuuteen. 3.2.2 Elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kanta-, seutu- ja yhdysteiden sekä yksityisteiden parantaminen ja ylläpito Vähäliikenteiset maantiet ja yksityistiet ovat välttämättömiä Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämälle ja koko Suomelle ennen kaikkea luonnonvaratalouden menestymisen edellytyksenä. Itä- ja Pohjois-Suomessa alemmalla tieverkolla on poikkeuksellisen merkittävä rooli, sillä siellä kulkee merkittävä osa metsä- ja maatalouden raskaista kuljetuksista. Raskaat kuljetukset ovat pääosin maidon-, karjan-, turpeen-, puun- ja maa-ainesten kuljetuksia ja siten erittäin tärkeitä elinkeinoelämälle. Tieverkolla on entistä raskaampia kuljetuksia massojen noston myötä ja 76 tn rekat kuormittavat tiestöä yhä enemmän. Hallitusohjelman mukaan hallitus käynnistää ohjelman liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi ja käyttää siihen noin 600 M. Yksityistieverkoston rahoitukseen tarvittaisiin valtakunnallisesti 15 M vuodessa, jotta tienpidon edellytykset täyttyvät. Tienpidon ylläpitotoimenpiteet tulee kohdistaa joustavasti kunkin maakunnan omat erityispiirteet huomioiden sekä ennakoiden alueiden kasvu- ja kehitysnäkymät. Itä- ja Pohjois-Suomessa alemman tieverkon vähäliikenteisiä teitä (KVL <200 ajoneuvoa/vrk) on 43 61 % maanteistä ja erittäin vähäliikenteisiä (KVL <50) 7-25 %. Kasvavien puunkuljetusten osalta tarvitaan myös toimiva terminaaliverkosto, joka mahdollistaisi sekä puun välivarastoinnin että tarvittaessa myös energiapuun haketuksen samoilla alueilla. Alueen metsät toimivat raaka-aineen lähteenä sekä oman alueen että koko Suomen metsä- ja bioenergiateollisuudelle. Myös Itä- ja Pohjois-Suomen kasvava kaivostoiminta sekä alueelle jo tehdyt sekä suunnitellut investoinnit vaativat tiestön parantamista. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat esittävät Liikenne- ja viestintäministeriölle, että valtion vuoden 2016 talousarviossa varataan riittävät resurssit elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kanta-, seutu- ja yhdysteiden sekä yksityisteiden parantamiseen ja ylläpitoon Itä- ja Pohjois- Suomessa. 11
3.2.3 Maakunnan kehittämisrahasta uusimuotoinen alueiden älykkään erikoistumisen, kansainvälistymisen ja uudistumisen vauhdittaja Viime vaalikaudella lopetetun maakunnan kehittämisrahan tilalle tulisi rakentaa nopea ja ketterä rahoitusväline kilpailukykyä vahvistavaan aluelähtöiseen kehittämistoimintaan. Ko. rahoitusvälineen avulla on mahdollista saada liikkeelle mittaluokaltaan huomattavia kehitysprosesseja ja täydentää käytössä olevien kehittämisrahoitusten katvealueita. Rahoituksen tulee olla sisällöltään ja käyttökohteiltaan ohjelmiin sitomatonta, mahdollistavaa ja ketterää, jolloin hankkeita voidaan käynnistää niihin toimiin, joihin mm. rakennerahastot eivät sovellu. Rahoitus tuo lisäarvoa ketteryydellään sekä laajalla soveltamisalueellaan. Maakunnan kehittämisrahan tyyppinen rahoitusväline on tärkeä alueiden uudistumisessa, erikoistumisessa omiin vahvuuksiin, kansainvälistymisessä ja kasvua edistävissä kokeiluissa. Rahoitusvälinettä tarvitaan myös rakennemuutosten ennakoivaan haltuunottoon. Koska kunnat ovat entistä vahvemmin alueensa elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjiä, niiden elinvoimaisuuden ja kehittämiskapasiteetin vahvistamiseen tarvitaan joustavaa rahoitusvälinettä. Lisäksi älykkään erikoistumisen toimeenpano ja uudet avaukset edellyttävät nopeasti käyttöönotettavaa siemenrahoitusta. Innovaatioiden edistäminen ja alueiden älykäs erikoistuminen omiin vahvuuksiinsa ovat keskeisimpiä painopistealueita 2014 2020 aluepolitiikassa. Maakunnittain laadittujen älykkään erikoistumisen strategioiden avulla tunnistetaan vahvoja erikoistumisaloja ja nousevia potentiaalisia erikoistumisaloja sekä suunnataan toimenpiteitä, tavoitteena alueen väestön ja elinkeinoelämän menestyksen edistäminen. Erikoistumisalojen valinnan perusteet: - Älykkään erikoistumisen perustana on kansainvälisen tason osaaminen - Maakuntien erikoistumisaloilla on vahvat ja monipuoliset toimijaryhmät - Erikoistumisaloilla on potentiaali menestyä kansainvälisesti Seuraavat painopistealueet ovat Itä- ja Pohjois-Suomen ja koko maan tulevan kehityksen kannalta keskeisiä: Biotalous Luonnonvarojen hyödyntäminen ja niihin liittyvän osaamisen, innovaatio- ja kehittämistoiminnan sekä koulutuksen lisääminen Puuraaka-aineiden uudet tuotteet ja bioenergia Ympäristökysymysten ja kestävän kehityksen edistäminen kaikessa toiminnassa Hajautettujen ratkaisujen kehittäminen energia- ja palvelutuotannossa Digitaalisuus Arktisen osaamisen kokonaisvaltainen kehittäminen ja sen luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen Matkailun toimintaedellytysten kehittäminen ja erityisesti kestävän matkailun edistäminen Venäjän tuoman potentiaalin hyödyntäminen Maailmanluokan osaamisen kehittäminen valituilla toimialoilla 12
Älykkään erikoistumisen strategioissa on tavoitteena tunnistaa alueiden erikoistumisalojen asema kansainvälisissä arvoketjuissa. Vahvojen osaamiskeskittymien uudistumista tuetaan valituilla erikoistumisaloilla, mutta tämän lisäksi etsitään nousevia, kehittyviä aloja ja haetaan paikallisia, omaleimaisia ratkaisuja. Älykkään erikoistumisen valinnoissa painottuvat kärkiosaamisalojen ohella mm. innovaatioalustat, demonstraatiot ja kokeilut sekä entistä keskeisemmin kansainvälinen yhteistyö avainpartnerialueiden kanssa. Tavoitteena on kehittää alueen erikoisosaamisalueiden kansainvälistä kilpailukykyä ja tukea alueita löytämään potentiaalinsa ja paikkansa kansainvälisissä arvoketjuissa. Älykkään erikoistumisen strategiat maakunnissa on laadittu maakuntaohjelmien laadinnan yhteydessä. Maakuntaohjelma hahmottaa niitä konkreettisia toimia, joilla maakunnan kilpailukykyä, elinvoimaa ja älykkään erikoistumisen valintoja viedään tehokkaasti eteenpäin. Ohjelma nimeää erikoistumisklusterit ja niiden kehittämistä tukevat kehittämiskokonaisuudet. Koska maakuntaohjelma on jatkuva prosessi, sen kautta voidaan uudistaa maakunnan valintoja määräajoin ja näin turvata älykkään erikoistumisen dynaamisuus. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat esittävät Työ- ja elinkeinoministeriölle, että valtion vuoden 2016 talousarviossa varataan 20 milj. maakunnan kehittämisrahaa alueiden älykkään erikoistumisen vauhdittamiseen, erityisesti ennakoivan rakennemuutoksen, kansainvälistymisen ja uusien avauksien rahoitukseen. 3.2.3 Rakennerahasto-ohjelman hallinnon resurssien uudelleentarkastelu Rakennerahasto-ohjelman merkitys Itä- ja Pohjois-Suomen uuden kasvun tukemisessa on keskeinen. Alueiden vahvuuksiin ja kilpailukykytekijöihin perustuvan rakennerahastotoiminnan tulee hallinnon osalta toteutua laadukkaana, asiantuntevana palveluna, joka on asiakkaiden helposti saatavissa. Palvelujen saavutettavuus korostuu erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, jossa etäisyydet ovat pitkät. Itä- ja Pohjois-Suomen alueille suunnattava osuus teknisestä tuesta on pudonnut edelliseltä ohjelmakaudelta 77 prosenttia, kun ohjelmarahoitus on pudonnut 16,5 prosenttia. Tämä epäsuhta vaikeuttaa huomattavasti välittävän viranomaisen toimintaa ja asettaa Itä- ja Pohjois-Suomen tuensaajat eriarvoiseen asemaan Eteläja Länsi-Suomen tuensaajien kanssa. Ohjelman ensimmäisen toteutusvuoden kokemusten perusteella hallinnon resurssien supistamisesta aiheutuvat haitat ovat selkeästi nähtävissä. Hyvän hallinnon näkökulmasta kriittisimpiä heikennyksiä on asiakaspalvelutason laskeminen kattamaan vain välttämättömät neuvonta- ja ohjauspalvelut. Ohjelman rahoitus- ja maksatushakemusten käsittelyajat pidentyvät merkittävästi, mikä aiheuttaa hakijoille ja tuensaajille taloudellisia riskejä ja epävarmuutta. Ohjelmatyön tuloksellisuus huononee, kun seuranta- ja ohjaustyötä pystytään toteuttamaan hankkeiden toteutusaikana hyvin rajatusti. Rakennerahasto-ohjelman toteutuksessa tulisi entistä vahvemmin huomioida yhteistyö ja synergiat EU:n erillisrahoitukseen, mikä vaatisi panostuksia ja resurssia entistä aktiivisempaan vuorovaikutukseen. Hallinnon toimivuuden ja yhdenmukaisuuden kannalta teknisen tuen merkittävä pieneneminen romahdus heikentää rahoittajaviranomaisten välistä yhteistyötä ja siten hyvien käytäntöjen siirtämistä. Tilanne vaikeuttaa myös maakunnan yhteistyöryhmän sitouttamista ja strategista osallistamista aluekehitystyöhön. Riskienhallinnan näkökulmasta edellä luetellut asiat voivat johtaa tilanteeseen, jossa Suomen rakennerahasto-ohjelman tulostavoitteet ja maksusuoritukset eivät toteudu asetetuissa tavoiteaikatauluissa. Vähentyneet resurssit johtavat siihen, että rakennerahasto-ohjelman toteuttamisen kustannuksia siirtyy yhä enemmän kunnille. Tämä on vastoin hallitusohjelman tavoitetta vähentää kunnille siirrettäviä velvollisuuksia. 13
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnan liitot esittävät Työ- ja elinkeinoministeriölle, että alueille suunnattavan teknisen tuen määrä nostetaan myös Itä- ja Pohjois-Suomessa sellaiselle rahoituksen volyymiin suhteutetulle tasolle, joka mahdollistaa välittävien viranomaisten tehtävien laadukkaan hoitamiseen. 14
4. MAAKUNNAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT VUOTEEN 2020 Päivitetty Lapin luotsi sivustolta. Toimintaympäristökuvaus tuotetaan sähköisesti Lapin luotsi -sivustolle http://luotsi.lappi.fi/lapin-toimintaymparisto. Lapilla on paljon menestymisen mahdollisuuksia. Luontoon ja luonnonvaroihin perustuvat elinkeinot luovat monipuolisia kasvun mahdollisuuksia. Lapilla on kansainvälistä vetovoimaa. Matkailu, kaivosteollisuus, arktisuus, cleantech ja biotalous sekä digitaalisuus ovat maan hallituksen kärkihankkeita ja Lapissa on hyvät edellytykset toteuttaa niitä. Lapissa vahvistetaan eri toimijoiden välisenä yhteistyönä kasvavien alojen osaamista. Korkeakoulut toteuttavat yhteistä innovaatio-ohjelmaa, jonka teemat keskittyvät arktiseen ympäristöön, luonnonvaroihin ja kilpailukykyyn sekä pohjoisen yhteiskunnan muutokseen ja hyvinvointiin. Ruotsin, Norjan ja Venäjän arktisten alueiden hankkeet tarjoavat paljon liiketoiminta- ja työmahdollisuuksia lappilaisille. Lapin maantieteellinen asema on kansainvälinen ja strategiassaan Lappi keskittyy maakunnan elinkeinollisen kilpailukyvyn ja muiden toiminnallisten edellytysten vahvistamiseen. Lapin tavoitteena on lisätä pohjoisella alueella kasvua ja kilpailukykyä sekä saada uusia avauksia kasvun varmistamiseksi. Älykäs arktinen erikoistuminen on ollut jo vuosia Lapin aluekehitystyön punainen lanka. Lappi ja pohjoinen on tunnettu uusiutuvan energian hyödyntäjä jokien ja tuulienergian muodossa. Myös Suomen rannikolle rakennettavat kaasuterminaalit ulottuvat Perämerelle. Naapurimaiden merkitys lisääntyy Lapille ja koko Suomelle näiden alueiden suurinvestointien myötä. Tärkeää on saada käynnistyvät EU:n rajaohjelmat tukemaan konkreettisesti maiden välistä kanssakäymistä ja vahvistamaan yritysten toimintaa lähialuilla. Lapin kehitysnäkymien kannalta on keskeistä toimijoiden yhteistyö, luonnonvarojen ja ympäristön kestävä hyödyntäminen sekä jalostusarvon nostaminen. Globaalit talouden haasteet, Suomen talouskasvun pysähtyneisyys sekä ympäristön käyttöön liittyvät kysymykset heijastuvat myös Lapin elinkeinoelämään. Raaka-aineiden hintakehitys on pysäyttänyt tai hidastanut vireillä olevia kaivoshankkeita. Toimivat kaivokset ovat investoineet ja kehittäneet toimintaansa. Matkailussa ei ole suuria investointeja takavuosien malliin, joskin useita vähän isompiakin matkailuhankkeita on näköpiirissä lähitulevaisuudessa. Matkailu on kuitenkin selvinnyt hyvin haastavassa maailmanmarkkinatilanteessa. Lapin matkailuyritysten yksi painopiste on tehdä norjalaisten ja ruotsalaisten matkailuyritysten kanssa yhteisiä ja rajat ylittäviä tuotteita, kehittää saavutettavuutta ja verkostoida alueen yrityksiä keskenään. Pääpaino on markkinoinnissa ja myynninedistämisessä koko Pohjois-Skandinaviassa. Yhteinen matkailualue muodostaa Visit Arctic Europe -alueen. Suomen arktinen strategia ja sitä täydentävä Lapin arktisen erikoistumisen ohjelma sekä pääseminen EU:n mallialueeksi tarjoavat mahdollisuuden saada tukea monialaiseen yhteistyöhön kansallisesti ja kansainvälisesti sekä saada innovaatiot tukemaan tulevaisuuden strategioita. Parhaillaan on menossa ohjelman jalkauttaminen tavoitteena edistää arktisen erikoistumisen käytännön toteutumista hanketoiminnalla. Arktisuus-teema pitää sisällään myös biotalouden ja kiertotalouden teemat. Kemi-Tornioalueella on panostettu tuloksellisesti arktisen teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen. Työtä jatketaan edelleen Lappitasolla. Klusterityössä tehdään parhaillaan konkreettista toimintasuunnitelmaa ja priorisointeja tavoitteiksi. Toimintamallien kehittämisessä tavoitteena on hyödyntää toimialarajapintojen mahdollisuudet ja verkostojen välinen yhteistyö. Saavutettavuuden merkitys yritysten ja alueiden kilpailutekijänä on kasvanut. Kansainvälisyys, asiakaslähtöisyys ja verkostoituminen asettavat aikaisempaa suurempia vaatimuksia logistiikan toimivuudelle. Lapin haasteena ovat pienet tavaravirrat sekä pitkät etäisyydet. Lapin vahvuutena on laaja lentokenttäverkosto ja suorat yhteydet pääkaupunkiseudulle sekä rautatieyhteydet muutamalle paikkakunnalle, jotka ovat pohjana saavutettavuuden parantamiseksi. 15
Lapin matkailuyrittäjät ja kansainväliset matkanjärjestäjät näkevät Lapin matkailulla erittäin merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Lentoliikenteen osalta Lapin matkailukysyntään vastaaminen ja Suomen lentoliikennestrategia tarvitsevat aivan uudenlaisia avauksia. Tiestön korjaukseen ja ylläpitoon on saatu rahoitusta esim. valtatie 4 pullonkaulojen helpottamiseen ja matkailu- ja kaivosliikenteen sujuvuuteen, mutta kokonaisuutena Lapin tiestön kunto heikkenee. Uuden hallituksen linjausten pohjalta liikenneyhteyksien parantamiseen odotetaan rahoitusta. Kärkihankkeina on peruskorjaus valtatie 4 välillä Kemi-Oulu ja valtatie 21 kunnostaminen välillä Kolari-Muonio. Tavoitteena on älyliikennekokeilujen käynnistäminen arktisiin olosuhteisiin ja käyttäjälähtöisten liikkumisen palveluiden kehittäminen sekä synnyttää uutta yritystoimintaa ja liiketoimintainnovaatioita. Hallituksen linjaukset tulevat syksyn ja talven aikana näyttämään suuntaa julkisen sektorin rakenteille. Keskeiset vaikutukset näkyvät sote-ratkaisussa, kuntataloudessa ja aluehallintouudistuksen etenemisessä. Valtion paikallis- ja aluehallinnon muutosten myötä viranomaisten toiminta-alueet ovat laajentuneet, mikä haastaa uudenlaiseen toimintatapaan asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaamisessa. 4.1 Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät Lyhyellä aikavälillä talouskehityksessä on paljon epävarmuustekijöitä. Pidemmällä aikavälillä kohti vuotta 2020 Lapin elinkeinoelämän ja talouden arvioidaan kehittyvän suotuisasti sekä Lapin että lähialueiden myönteisten näkymien johdosta. Kasvua odotetaan matkailu-, kaivos- ja energia-alojen lisäksi biotaloudesta, cleantechistä ja kylmän alan osaamiseen perustuvista elinkeinoista. Julkisen sektorin työpaikat vähenevät tulevina vuosina samoin kuin maatalouden. Lapin yritysten liikevaihto on kehittynyt muuta maata myönteisemmin. Lapin pk-yritysten odotukset liikevaihdon ja kannattavuuden kehityksestä ovat parantuneet ja ovat positiivisemmat kuin koko maassa. Myönteinen kehitys näkyy kaikilla toimialoilla. Lähes puolet Lapin pk-yrityksistä on kasvuhakuisia. Pkyrityksissä eniten käytetty toimi uusiutumiseen ovat investoinnit ja henkilöstökoulutus. Merkittävästi koko maata vähemmän Lapissa on otettu viimeisen vuoden aikana käyttöön uutta teknologiaa liiketoiminnan uudistamiseksi eli digitalisoinnin hyödyntämisessä riittää haastetta. Esimerkki paikallisen yrittäjyyden ja elinvoimaisuuden edistämisestä on Rovaniemellä syntynyt Likiliike-sertifikaatti. Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta ja kaivostoimintaa edustavat yritykset, joiden tuotannosta suurin osa menee vientiin. Lapissa pk-yrityksistä lähes kolmannes harjoittaa vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Maan rajojen ulkopuolelta tuleva kilpailu on monelle pienyritykselle uusi asia. Pkyritykset ovat kuitenkin tehneet merkittäviä avauksia matkailun lisäksi ympäristöliiketoiminnan ja rakentamisen aloilla. Kansainvälistymisen tuomat haasteet edellyttävät myös viranomaistoiminnalta aivan uudenlaisia valmiuksia huomioida asioita sekä välineitä ja toimenpiteitä, joilla vahvistetaan yritysten kilpailukykyä. Teollisuuden (kaivos-, energia-, teräs-, metsä- ja puutuoteteollisuuden) suunnitteilla ja käynnissä olevat suurinvestoinnit Pohjois-Suomeen sekä Barentsin alueen öljy- ja kaasuhankkeet luovat uusia teollisia liiketoimintamahdollisuuksia kansainvälisesti kilpailukykyisille teollisille palveluille ja osaamiselle. Suurprojekteihin mukaan pääseminen tuottaa teollisuuspalveluyrityksille mahdollisuuksia kasvuun, kilpailukyvyn ja kannattavuuden kehittymiseen sekä kansainvälistymiseen. Meri-Lapin vahvan teollisuusperimän lisäksi myös Rovaniemen seudun teollisuus kasvaa kansainvälisille markkinoille. Teollisuudessa on kohtuullisen vakaa tilanne. Perusteollisuuden tilauskanta on vahva. Pk-teollisuuden näkymät ovat parantuneet. Positiivista kehitystä on ollut esimerkiksi Kemijärvellä Lappi Timber Oy:n käynnistyminen ja toiminta. Torniossa negatiivista kehitystä on tullut talotehdas Lapplin tuotannon loppumisena ja uhkana on myös vaatetusyhtiö Nanson tuotantolaitoksen alasajo. 16
Rakennusalalla on nähtävissä selviä positiivisia merkkejä Lapissa. Rakennusliiton mukaan Lapissa on käynnissä tai käynnistymässä noin 120 rakennuskohdetta. Rovaniemellä on isoja kohteita kesken ja uusia aloitetaan. Tunturikeskuksissa ja yleisemminkin Lapissa korjausrakentaminen on vilkastunut. Teollisuusrakentaminen on voimakkainta Meri-Lapin alueella, josta esimerkkinä LNG-terminaalihanke Torniossa. Valmistuessaan hanke tukee teollisuuden toimintoja. Käynnistyvät investoinnit tuovat uskoa laajemmin ja muukin investointitoiminta saa vauhtia. Matkailussa on tehty pitkäjänteistä ja voimakasta työtä uusien markkinoiden ja asiakasryhmien löytämiseksi mm. Aasiasta sekä Keski- ja Etelä-Euroopan maista. Kokonaisuutena ulkomaisten matkailijoiden osuus lisääntyy ja kasvaa. Lapin tunturialueiden matkailukeskusten ja Rovaniemen lisäksi matkailija-asiakasvirtaa on kasvattanut Meri-Lapin alue. Jäänmurtaja Sampo ja vuosittain rakennettu Lumilinna ovat osoittautuneet kansainvälisesti merkittäviksi vetovoimatekijöiksi. Merkittävä positiivinen sykäys koko Lapin matkailulle oli, kun pitkään kiinni ollut Suomun matkailukeskuksen omistusjärjestelyt ratkesivat. Alueella valmistaudutaan tulevaan joulu- ja talvisesonkiin. Alan muutosherkkyyttä kuvaa syyskuinen uutinen, jonka mukaan venäläisomisteinen yhtiö, joka ehti pyörittää Kemijärvellä jo aiemmin suljettuna ollutta hotellia ravintoloineen vain alle vuoden, asetettiin konkurssiin. Lapin markkinointiin, näkyvyyteen ja imagoon on panostettu laajasti koko Pohjois-Suomessa. Lapin matkailussa tuleva vuosi näyttää lupaavalta ja venäläisten matkailijamäärien romahtaminen pystytään korvaamaan muilla kansallisuuksilla. Lappiin saapuvien venäläisten matkailijoiden määrän arvioidaan vähenevän edelleen kuluvana vuonna noin 35-40 % viime vuoteen verrattuna, mutta lähialueen venäläiset suuntaavat matkojaan Suomeen. Venäläismatkailijoiden käyttämä rahamäärä kuitenkin vähenee edelleen ja matkojen varaaminen tehdään yhä lähempänä varsinaista matkaa. Myös kaupanalalla suhdanneodotukset ovat parin heikon vuoden jälkeen paremmat. Verkkokauppa ja digitalisaatio tarjoavat mahdollisuuksia uusille liiketoimintamalleille. Esimerkkinä sosiaalisen median hyödyntämisestä kaupassa on suosiotaan kasvattanut reko-lähiruokaryhmä, jossa alueelliset alkutuottajat tekevät kampanjan tuotteistaan suoraan kuluttajille Facebookiin. Rajakaupan tilanne on vaihteleva. Norjan suunta on valoisa ja Ruotsi kehittyy ja investointeja tehdään etenkin Haaparannalla. Venäläisten ostosmatkailu on vähentynyt oleellisesti. Lapin maatiloilla on uskoa tulevaisuuteen haasteista huolimatta. Maatalouden investointituki hakemusten mukaan eniten investointihalukkuutta on lypsykarjatiloilla. Investointien myötä Lapin maitomäärä on lähtenyt nousuun. Nuoren viljelijän aloitustukea haetaan tilan sukupolven-/omistajanvaihdoksiin. Myös alkutuotanto- ja elintarvikealalle on panostettu pitkään kehittämis- ja hanketoimintojen kautta. Tuloksiakin on saatu ja niiden vaikutukset näkyvät vuosi vuodelta enemmän. Meripyynnin rajoitukset ja kalastuskiintiöiden lasku ovat elvyttäneet Lapin vapaiden jokien lohikannan. Kalakannan elpyminen on elävöittänyt jokivarren kyliä vilkastuneena kalastusmatkailuna. Sisävesien merkitys lähiruuan tuotannossa on tärkeä ja pyyntiä voisi huomattavasti lisätä. Myös porotaloudessa satsataan elinkeinon monipuolistamiseen ja yhteistyöhön muiden elinkeinojen kanssa. Lihan jatkojalostus ja osallistuminen matkailun ohjelmapalveluihin ovat nostaneet alan jalostusarvoa voimakkaasti. 4.2 Työvoiman kysynnän näkymät Työvoiman kysyntä elpyy hitaasti ja lähivuodet työllisyystilanne jatkuu vaikeana. Loppuvuoden 2014 ja alkuvuoden 2015 työllisyystilastojen mukaan työvoiman kysyntä näkyy Lapissa myös työllisten kokonaismäärän lisäyksenä. Myös palkkasummatilastot tukevat tätä kehityskuvaa. Pk-yritysten henkilöstömäärän kehitysnäkymät ovat parantuneet ja suurin osa yrityksistä arvioi, että henkilöstömäärä pysyy seuraavan vuoden aikana samana. Henkilökunnan määrän osalta suhdannenäkymät ovat kuitenkin selkeästi varovaisempia kuin yleiset suhdanne- ja liikevaihtonäkymät. Lapin elinkeinoelämän myönteiset kehitysnäkymät heijastuvat lisääntyvänä työvoiman kysyntänä pitemmällä aikavälillä kohti vuotta 2020. 17
Työvoiman vaihtumistilanteissa (mm. eläköityminen) toimintoja usein uudelleenorganisoidaan, joka vähentää uuden työvoiman rekrytointia. YT-neuvottelut, lomautukset ja irtisanomiset ovat yleistyneet myös julkisella sektorilla. Työllisyyden kasvumahdollisuudet ovat yksityissektorilla, erityisesti yrityksissä. Monilla toimialoilla, esim. matkailussa, työvoiman kysyntä perustuu kausivaihtelujen mukaisiin toistuviin rekrytointitarpeisiin haasteineen. Uuden EU-ohjelmakauden hankkeiden käynnistyminen avaa työmahdollisuuksia projektiosaajille. Työvoimaa rekrytoidaan huomattava määrä vuosittain ja TE-toimistoon ilmoitetut avoimet työpaikat lisääntyivät Lapissa viime vuonna ja edelleen vuoden 2015 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. TEtoimistoon ilmoitettiin tammi-kesäkuussa noin 8 670 Lapissa avoinna ollutta työpaikkaa. Työpaikoista 70 % oli yrityksissä. Myös kysynnän kasvu kohdistui yrityssektorille. Avoimista työpaikoista yhä useampi, joka kolmas, tarjosi työtä yli vuoden ajaksi. Kesäkuun alun ammattibarometrissä arvioitiin olevan pulaa työnhakijoista terveydenhuoltoalan ammateissa (lääkärit, hammaslääkärit, farmaseutit, suuhygienistit, puheterapeutit, sairaan-, yli- ja osastonhoitajat), erityis- ja lastentarhanopettajista, keittiöpäälliköistä ja puhelinmarkkinointitehtävissä. Työpaikkojen osaamisvaateet ovat kasvaneet ja työvoiman koulutustason noususta huolimatta työnhakijoiden osaaminen ei aina vastaa työpaikkojen vaatimuksia. Toimistotyö on esimerkki osaamisvaatimusten nousun vaikutuksesta työvoiman kysyntään: perinteisissä toimistotyöntekijäammateissa on jo pidempään ollut ylitarjontaa työvoiman kysynnän painottuessa taloushallinnon asiantuntijoihin. Alueelliset työvoiman kohtaantoerot näkyvät kokkien ja tarjoilijoiden pulana tunturikeskusalueilla ja ylitarjontana kaupunkikeskuksissa. Ylitarjonta-ammattien joukossa on runsaasti tekniikan ja rakennusalan sekä työntekijä- että asiantuntijaammatteja. Pitkään jatkunut heikko työvoiman kysyntä näkyy erityisesti vastavalmistuneiden vaikeuksina työllistyä. Rakennusalan elpyminen näkyy työvoiman lisääntyvänä kysyntänä, ammattilaisten työllistymisenä ja rakennusalan työttömyyden vähenemisenä. Elinkeinoelämän kehitys niin Lapissa kuin lähialueilla, myös Pohjois-Ruotsissa ja -Norjassa, ja yritysten kasvu heijastuvat työvoiman kysyntänä ja uudenlaisina osaamistarpeina. Työnhakijoiden osaamista on tarpeen vahvistaa työvoiman kysynnän vilkastumista odotellessa. Koulutuksen suuntaamisessa korostuu työvoimatarpeiden lisäksi tieto työvoimalta edellytettävästä osaamisesta. Alueen oppilaitokset kartoittavat yritysten ja organisaatioiden osaamistarpeita ja -vajeita. Oppisopimus- ja yhteishankintakoulutuksilla tuetaan työssä olevien osaamisen kehittymistä työelämän muutostilanteissa ja edistetään työnhakijoiden työllistymistä yritysten laajentumistilanteissa. Monet lappilaiset yritykset suuntautuvat kansainvälisille markkinoille, mikä luo suuria haasteita yritysten johdon ja henkilöstön osaamiselle. Kansainvälisille markkinoille pääseminen edellyttää yrityksiltä hyvää markkinointi- ja myyntitaitoa, kielitaitoa sekä kansainvälisten verkostojen tuntemista. Tulevaisuuden työntekijöiden tulee olla oman alansa moniosaajia, joustavia muuttuvissa olosuhteissa ja toiminnassaan asiakaslähtöisiä. Työnjohdon rooli korostuu, kun puhutaan henkilöstöhallintoon ja työsuhdeasioihin liittyvästä osaamisesta. Esimiestaitoja arvostetaan, esimiehen tulee omalla esimerkillään luoda hyvät olosuhteet työntekijöille. Väestön koulutustaso on noussut nopeasti viimeisten vuosikymmenten aikana ja Lapin ero koko maahan on kaventunut. Heikoimmassa asemassa ovat ne, jotka ovat koulutukseltaan pelkän perusasteen koulutuksen varassa. Yhä myös nuorten aikuisten ikäluokissa liian usea ei suorita perusasteen jälkeistä tutkintoa. Koulutuksen saavutettavuus on pysynyt Lapissa olosuhteisiin nähden kohtalaisen hyvänä. Nuorten määrän väheneminen uhkaa kuitenkin pienten lukioiden olemassaoloa. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen koulutuspaikkavähennykset heikentävät Lapin koulutustarjontaa vaikeuttaen Lapin elinkeinoelämän positiivisten tulevaisuudennäkymien ja Lapin väestön koulutustasotavoitteiden toteuttamista. Ammattikorkeakoulun koulutustarjonta on vastannut sekä määrältään että koulutusaloiltaan 18
varsin hyvin maakunnan tarpeita. Lapin yliopisto vastaa koulutustarjonnallaan myös koko maan tarpeisiin erityisesti oikeustieteiden ja taiteiden aloilla. Osaavan työvoiman saatavuus edellyttää työnhakijoiden aktivoimista alueen sisäiseen ja myös alueiden väliseen liikkuvuuteen. Pohjois-Ruotsin ja -Norjan työvoimatarpeet ovat mahdollisuus lappilaiselle työvoimalle nykyistä laajemmassa mittakaavassa. Pohjoisten maakuntien koulutuksellinen ja työvoiman liikkuvuutta edistävän yhteistyön merkitys korostuu lähivuosina entisestään. Tätä tukee myös yhteinen EURES-hanke. 4.3 Työttömyyden määrän ja rakenteen näkymät Alkuvuodesta näytti jo siltä, että Lapissa oltaisiin menossa kohti työttömyyden kasvun pysähtymistä ja taittumista. Viime kuukausien kehityksen valossa työttömyyden kasvun taittumiseen on vielä matkaa, vaikka työttömyys on kehittynyt Lapissa ja Lapin kaikissa seutukunnissa myönteisemmin kuin koko maassa. Työttömyyden kehitys vaihtelee seutukunnittain. Työttömyys on lisääntynyt eniten Länsi-Lapissa Kemi- Tornion, Torniolaakson ja Tunturi-Lapin seutukunnissa. Lapin vaikeimmalla työttömyysalueella Itä-Lapissa työttömyys on kääntynyt laskuun. Julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin käytettävissä olevien määrärahojen niukkuus ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluihin osallistuvien määrän pieneneminen ovat omalta osaltaan vaikuttaneet työttömien määrää nostavasti. Määrärahojen niukkuus sekä määrärahajaossa määritelty vahva kohdentaminen pitkään työttömänä olleisiin näkyy erityisesti yksityissektorille työllistettyjen määrän laskuna. Mm. nuorten työllistymistä yrityksiin ei ole pystytty tukemaan palkkatuella siinä määrin kuin viime vuonna. Syksyn lisäbudjetista odotetaan lisämäärärahoja loppuvuoden tarpeisiin. Toisaalta ensi vuoden valtion talousarvioesityksen määrärahakehys budjettiteknisine muutoksineen tarkoittaa sitä, että työ- ja elinkeinohallinnon aktivointipalveluihin osallistuvien määrä laskee edelleen tästä vuodesta. Elinkeinoelämän myönteisistä kehitysnäkymistä ja työvoiman kysynnästä huolimatta työttömyyden kasvun taittumista joudutaan siis edelleen odottamaan. Viime syksystä alkaen nuorten työttömyys väheni Lapissa, mutta kesä-heinäkuussa nuoria työttömiä on taas ollut enemmän kuin vuotta aiemmin. Eniten työttömyys on lisääntynyt vuodentakaisesta ikäryhmissä 25-29- vuotiaat ja yli 60-vuotiaat. Rakennetyöttömyys lisääntyy edelleen palveluiden jälkeen uudelleen työttömäksi palaavien lisääntyessä edelleen. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on Lapissa viime syksystä alkaen hidastunut ja kasvu pysähtyi kesäkuussa. Pitkäaikaistyöttömyyden rakenne on kuitenkin vaikea ja lähes puolella pitkäaikaistyöttömistä työttömyyden kesto on vähintään kaksi vuotta. Pitkäaikaistyöttömyyteen liittyy yleisesti korkea ikä, mutta pitkään jatkuneen vaikea työmarkkinatilanteen vuoksi myös koulutettujen ja ammattitaitoisten työttömyydet ovat pitkittyneet. Työttömyyden alentamista, työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksia ja osaamisen kehittämistä tuetaan hanketoiminnan kautta verkostoyhteistyönä. Hanketoimijoita aktivoidaan toteuttamaan hankkeita, jotka vastaavat työnhakijoiden tarpeisiin ja edistävät työnhakijoiden työllistymistä. ESR-hankkeita, joihin liittyy työvoimapoliittisina toimenpiteinä koulutusta ja/tai työllistämistä on jo käynnistynyt ja hankkeita on rahoituspäätösvaiheessa ja suunnittelussa. Ensimmäisiä koulutuksia käynnistyy syksyn aikana, mutta merkittävämmin ESR-toimenpiteiden vaikutukset alkavat näkymään vasta ensi vuoden aikana hankkeiden edetessä. Kemin ja Rovaniemen kuntakokeiluhankkeet päättyvät tänä vuonna. Työvoiman palvelukeskustoiminta laajenee tämän vuoden aikana kaikkiin kuntiin ja toiminta on organisointivaiheessa. 19
20
5. LAPIN TOTEUTUNUT KEHITYS SEKÄ MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET VUOTEEN 2017 JA 2040 Päivitetään kokoukseen 21