Toimintahistoria sekä nykyinen ja tuleva käyttö

Päätös UUDELY/6324/2019 19.7.2019 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi Kunnostettava alue Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä. Neste Markkinointi Oy PL 95 00095 Neste Sijainti Vantaa, Hakkila Kankikuja 2 Kiinteistötunnus 92-66-204-1 Omistaja Neste Markkinointi Oy Asian vireilletulo Kunnostettavan alueen kuvaus UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000 http://www.ely-keskus.fi/uusimaa Alueella tehtiin maaperäpuhdistus vuonna 2003, jonka yhteydessä entisen asemarakennuksen vieressä pohjoispuolella sijainnut öljynerotin poistettiin. Puhdistuksen jälkeen maaperään jäi korkeita öljyhiilivetyjen pitoisuuksia öljynerotinkaivannon huoltamorakennuksen puoleiseen seinämään. Lisäksi vuosina 2006 ja 2017 tehdyissä tutkimuksissa on maaperässä todettu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Huoltamorakennus on suunniteltu purettavaksi vuonna 2019, jonka yhteydessä tullaan mahdollisesti kaivamaan haitta-ainepitoisia maa-aineksia. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskus) 28.5.2019. Toimintahistoria sekä nykyinen ja tuleva käyttö Alueella on harjoitettu polttonesteiden jakelutoimintaa 1970-luvulta lähtien. Kiinteistöllä sijaitsee vuonna 1974 rakennettu jakeluasemarakennus. Kyseisessä rakennuksessa on toiminut kahvila vuodesta 2003, jolloin jakeluasema muutettiin miehittämättömäksi PL 36 00521 HELSINKI

UUDELY/6324/2019 2/19 kylmäasemaksi. Nykyisin kiinteistöllä toimii Neste Express- ja Truck automaattiasema. Jakeluaseman toimintaan liittyen alueella on mittarikenttä sekä erillinen raskaankaluston tankkauspiste, säiliöalue (bensiini ja dieselsäiliöt) ja täyttöpaikka mittarikentän itäpuolella. Polttonesteiden jakelutoiminta (automaattiasema) kiinteistöllä tulee jatkumaan. Vanha huoltoasema rakennus on suunniteltu purettavaksi vuonna 2019. Purettavan rakennuksen alue jää jakeluasemakiinteistön liikennealueeksi. Alueelle ei ole suunnitteilla muuta käyttöä. Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Kunnostettava alue sijaitsee Vantaan Hakkilassa osoitteessa Kankikuja 2. Alueen sijainti on esitetty liitteen 1 kartalla. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat nykyisellään noin 300 metrin päässä kiinteistön pohjoispuolella. Kiinteistö rajautuu etelässä Kankikujaan sekä liikekäytössä olevaan naapurikiinteistöön, lännessä ja pohjoisessa Vanhaan Porvoontiehen sekä idässä Koivukylänväylään. Kiinteistö on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa huoltoasemaalueeksi (LH). Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet Vuoden 2003 ja 2006 näytteenottojen perusteella maaperä rakennuksen pohjoispuolella koostuu täyttömaasta (Hk) noin 2-3 metrin syvyyteen asti. Noin 3-5 metrin syvyyteen saakka maaperä koostuu siltti- ja hiekkakerroksista. Paikoitellen myös kallion on raportoitu olleen lähellä maanpintaa (poistetun öljynerottimen kohdalla n. 3,5 metrin syvyydellä). Kohdekiinteistö on Vantaan kaupungin maaperäkartassa (https://kartta.vantaa.fi/) kartoittamatonta aluetta. Ympäristössä on moreeni-, hiekka ja savialueita. Kartan mukaan kohde sijaitsee kalliopaljastumien ympäröimällä moreeni-/hiekka-alueella. Kohteen koillispuolella kiinteistö rajautuu savialueeseen. Maanpinta on kiinteistön alueella noin tasolla +42 m. Kiinteistö sijaitsee pohjavedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella (0109201 Valkealähde), aivan pohjavesialueen koillisrajalla. Valkealähteen vedenottamo sijaitsee noin 1,3 kilometrin etäisyydellä kohteesta lounaaseen. Vedenottamo suljettiin vuonna 2008 torjunta-ainepitoisuuksien vuoksi. Nykyisellään Valkealähteen vedenottamo toimii varavedenottamona. Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Haitta-ainepitoisten maa-ainesten kaivusuunnitelma, Neste Vantaa Kankikuja, entinen huoltoasemarakennus, Golder Associates Oy 28.5.2019

UUDELY/6324/2019 3/19 Alueella tehdyt maaperän puhdistustyöt Seurantamittaustulokset 2017, raportti, Neste Express/Truck Vantaa Kuninkaanmäki, Projekti nro: 1538262_2900, Golder Associates Oy 26.2.2018 Tutkimusraportti, Neste Markkinointi, Neste Vantaa, Kankikuja 2, Ramboll Finland Oy 14.12.2017 Toimenpideraportti ja riskinarvio, Neste A24 Kuninkaanmäki, Kankikuja 2, Projekti n:o 21-2337, Golder Associates Oy 17.3.2006 Toimenpideraportti, Neste Kuninkaanmäki, Vantaa Vanha Porvoontie 247, Projekti no: 22-2337, pilaantuneen maaperän puhdistustyö: massanvaihto, Golder Associates Oy 3.12.2003 Alueella tehtiin öljyhiilivedyillä pilaantuneiden maa-ainesten puhdistaminen massanvaihdolla kesällä 2003 aseman muutostöiden yhteydessä. Pilaantuneita maa-aineksia poistettiin säiliöbunkkerista ja öljynerottimen alueelta. Maaperään jäi kunnostustavoitteet ylittäviä maaaineksia puretun öljynerottimen alueelle kaivannon huoltoasemarakennuksen puoleiseen seinämään 1-3 metrin syvyydelle. Kaivannon pohjalla oli kallio n. 3,5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Rakennuksen seinämältä otetussa näytteessä S129 todettiin laboratoriossa bensiinijakeita (C 5 - C 10 ) 2000 mg/kg, öljyhiilivetyjen keskiraskaita jakeita (C 11 - C 23 ) 10 200 mg/kg ja raskaita öljyjakeita (C 24 - C 39 ) 3 590 mg/kg. MTBE:tä, TAME:a tai bentseeniä ei todettu laboratorion määritysrajat ylittävinä pitoisuuksina. Muista BTEX -yhdisteistä ksyleenin pitoisuus (16 mg/kg) ylitti alemman ohjearvon. Pilaantunut maa-aines eristettiin muusta maa-aineksesta 1 mm HDPE -kalvolla. Säiliöbunkkerikaivannon jäännöspitoisuusnäytteissä ei todettu laboratorion määritysrajan ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia. Tutkimuspistekartta vuoden 2003 maaperäpuhdistuksesta on esitetty liitteessä 2. Alueella on lisäksi puhdistettu maaperää heinäkuussa 2005 kiinteistön koillisosassa sijaitsevasta ojasta. Kohonneita hiilivetypitoisuuksia todettiin ojan pintakerroksen orgaanisessa aineksessa. Kaivanto rajoittui saveen, josta saatiin puhtaat lopetusnäytteet. Kunnostusalueelle ei jäänyt kynnysarvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia Alueella tehdyt maaperä- ja pohjavesitutkimukset Maaperä Kiinteistöllä tehtiin ympäristötekninen lisätutkimus helmikuussa 2006 rakennuksen alle jääneen pilaantuneisuuden laajuuden selvittämiseksi. Rakennuksen alta otetussa näytteessä P1/4,0 m todettiin alemman ohjearvon ylittävä bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ) pitoisuus 131 mg/kg, joka

UUDELY/6324/2019 4/19 koostui pääosin alifaattisesta C 8 - C 10 jakeesta (105 mg/kg). Näytteessä ei todettu kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä C 10 - C 39. MTBE:n, bentseenin ja tolueenin pitoisuudet alittivat laboratorion määritysrajan, etyylibentseeniä ja ksyleeneitä todettiin pieniä pitoisuuksia. Näyte otettiin noin 3,5-4,3 metrin syvyydeltä maanpinnasta. Lisätutkimuksen tulosten perusteella haitta-ainepitoisen maa-aineksen määrä maaperässä on vähäinen eikä pilaantuma ole levinnyt laajalle. Tutkimuspistekartta vuonna 2006 tehdyistä lisätutkimuksista on esitetty liitteessä 3. Joulukuussa 2017 otettiin rakennuksen haitta-ainekartoituksen yhteydessä näytteitä lattian alapuolisesta maaperästä. Neljästä otetusta näytteestä, yksi näyte analysoitiin laboratoriossa. Pannuhuoneen alapuolisessa maaperässä (näyte P1) suoraan lattialaatan alapuolella (syvyydellä 0,05 0,45 m) todettiin öljyhiilivetyjen keskitisleitä C 10 - C 21 1 800 mg/kg ja raskaita jakeita C 21 - C 40 340 mg/kg. Keskitisleiden pitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon. Päätöksen liitteenä 4 on tutkimuspistekartta vuoden 2017 haitta-ainekartoituksesta. Pohjavesi Alueella on tehty pohjavesiseurantaa vuodesta 1995 lähtien. Kiinteistöllä sijainnut Neste-huoltoasema muutettiin automaattiasemaksi vuonna 2003 (jakelussa bensiini ja diesel). Muutostöiden yhteydessä jakeluaseman alueelle asennettiin salaojat, joista vedet kerääntyvät kolmeen kokoojakaivoon (KK1, KK2 ja KK3). Kokoojakaivo 1 (KK1) kerää pintavesiä mittarikorokkeiden ja polttonestesäiliöiden alueelle asennetun eristyskalvon päältä. KK3 kerää säiliöiden, kaivojen ja erotinten alle asennetun eristyskalvon alapuolisia vesiä. KK2:een kerääntyvät vedet näiden kahden eristyskalvon välistä. Vesinäytteitä on seurantajakson aikana otettu em. kaivojen lisäksi pohjavesiputkista GA11, GA12, GA16 ja GA19 sekä kallioporakaivoista GA17 ja GA18. Porakaivo L8 on vaurioitunut eikä ole enää seurannassa. Vuonna 2017 tehdyissä pohjavesitutkimuksissa pohjavesiputkissa GA11 ja GA19 todettiin edellisistä kerroista poiketen pieniä määriä öljyhiilivetyjä C 10 - C 40 (alle 0,15 mg/l). Kallioporakaivossa GA17 todettiin merkkejä MTBE:stä (alle 0,001 mg/l). Kallioporakaivossa GA18 todettiin kesäkuussa merkkejä MTBE:stä, etyylibentseenistä ja ksyleeneistä (alle 0,001 mg/l). Lokakuussa pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Putkessa GA12 todetut MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet (maksimi 0,001 mg/l) olivat laskeneet hieman aikaisempien vuosien tasosta. Pohjavesiputkessa GA16 ei todettu laboratorion määritysrajan ylittäviä hiilivetyjen pitoisuuksia. Kokoojakaivosta KK3 marraskuussa otetussa näytteessä todettiin aiempaa korkeampi öljyhiilivetyjen C 10 - C 40 pitoisuus (60,3 mg/l). Kaivossa KK1 todettiin MTBE:tä ja TAME:a (maksimi 0,2 mg/l). Öljyhiilivetyjä C 10 - C 40 todettiin kesäkuussa 9,8 mg/l. Näytteen tulos tarkastettiin laboratoriossa, jossa todettiin alle kymmenesosa alun perin

UUDELY/6324/2019 5/19 todetuista öljyhiilivetypitoisuuksista (0,62 mg/l). On mahdollista, että näytteessä todetut öljyhiilivetypitoisuudet olivat peräisin näytteessä olleesta hienoaineksesta. Kaivossa KK2 todetut öljyhiilivetyjen C 10 - C 40 pitoisuudet olivat alle 0,1 mg/l. PID-mittauksissa kokoojakaivojen pitoisuudet olivat vuonna 2017 pienempiä kuin edellisenä vuonna, vaihdellen välillä 0 10 ppm. Korkeimmat pitoisuudet olivat kaivossa KK1. Pohjavesiputkien hiilivetypitoisuuksissa ei todettu vuonna 2017 merkittäviä muutoksia. Kokoojakaivosta KK3 otetussa vesinäytteessä todettiin aiempaa korkeampia öljyhiilivetyjen C 10 - C 40 pitoisuuksia. Kaivossa todettiin lietettä pohjalla. Koska kaivossa KK2 ei todettu vastaavia hiilivetyjen pitoisuuksia, on oletettavaa, että liete ja pitoisuudet ovat päässeet kaivoon KK3 valumavesien mukana kaivojen kansien kautta. Kaivot KK1 - KK3 tyhjennettiin ja puhdistettiin 28.12.2017. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Riskitarkastelussa on oletettu, että purettavan rakennuksen alue täytetään ja alue asfaltoidaan. Alueelle laaditussa riskinarviossa on arvioitu maaperässä ja pohjavedessä todettujen haitta-aineiden aiheuttamia terveys- ja ympäristöriskejä sekä selvitetty voiko kohteessa todetuista ja sinne jäävistä haitta-ainepitoisuuksista muodostua kulkeutumisriskiä tai terveyshaittaa kohteen käyttäjille ja ympäristölle. Riskinarviossa on lisäksi määritetty suurimmat haitattomat pitoisuudet, joiden ei tarkastelun mukaan arvioida aiheuttavan terveys- ja ympäristöriskiä. Arviointi on tehty huomioiden alueen tuleva käyttö (kiinteistön asfaltoitu liikennealue). Riskin muodostuminen edellyttää lähteen, kulkeutumis- ja altistusreitin sekä altistujan olemassa oloa. Jos yksikin näistä puuttuu, riskiä ei muodostu. Kohteeseen on luotu käsitteellinen malli kuvaamaan pilaantuneen maaperän ja pohjaveden mahdollisesti aiheuttamien riskien muodostumista. Käsitteellinen malli on muodostettu tarkastelemalla haitta-ainelähteet, mahdolliset kulkeutumis- ja altistumisreitit sekä altistujat. Kulkeutumisreitteinä on tarkasteltu haitta-aineiden kulkeutumista haihtumalla, pölyävän maa-aineksen mukana sekä veden mukana (pinta-, pohja- ja orsivesi). Tarkastelun perusteella todettiin, että ainoa merkittävä kulkeutumisreitti, jonka kautta aiheutuvia mahdollisia riskejä on tarpeen tarkastella tarkemmin, on kulkeutuminen pohjaveteen ja pohjaveden mukana. Muita kulkeutumisreittejä ei ole arvioitu oleellisiksi eikä niiden kautta muodostu riskiä tai haittaa terveydelle eikä ympäristölle riippumatta tarkasteltujen haitta-aineiden pitoisuuksista. Riskitarkastelussa tarkasteltavaksi haitta-ainelähteeksi valittiin kohteen maaperässä todetut hiilivetyjakeiden C 5 - C 40 pitoisuudet, MTBE ja BTEXyhdisteet.

UUDELY/6324/2019 6/19 Maaperässä todetut haitta-aineet ovat olleet eristyksissä rakennuksen alapuolella, joten sadannan vaikutus pitoisuuksiin ja veteen liukenevien hiilivetyjen määrään on ollut vähäinen. Rakennuksen purun jälkeen alue on tarkoitus täyttää ja asfaltoida. Tämän vuoksi sadannan vaikutus ei lisäänny merkittävästi eikä vaikutuksen haitta-aineiden kulkeutumiseen arvioida olevan merkittävää. Kulkeutuminen saattaa lisääntyä hetkellisesti rakennuksen purun kaivutöiden vaikutuksesta mutta tilanne tasaantuu kaivutöiden päätyttyä. Rakennuksen alapuoleisessa maaperässä olevan pilaantuman on arvioitu vuonna 2006 tehdyn tutkimuksen perusteella olevan pienialainen. Maaperässä tai pohjavedessä todettujen haitta-aineiden ei arvioida kulkeutuvan merkittävästi kiinteistön ulkopuolelle. Koska maaperässä todetut hiilivetypitoisuudet ovat korkeita (maksimi summapitoisuus 15 790 mg/kg) on kulkeutumisriskin arvioinnissa otettu huomioon myös hiilivetyjen mahdollinen kulkeutuminen faasina. Riskitarkastelussa oleellisiksi valituille hiilivedyille määritettiin haitattomat pitoisuudet, joiden alittuessa niistä ei aiheudu riskiä tai haittaa eikä myöskään kunnostustarvetta. MTBE:tä tai BTEX-yhdisteitä on todettu maaperässä ja pohjavedessä vain vähäisiä pitoisuuksia, eikä kohteen toimintahistorian perusteella ole aihetta olettaa niitä esiintyvän rakennuksen alueella merkittävinä pitoisuuksina. MTBE:lle tai BTEXyhdisteille ei määritetty haitattomia pitoisuuksia. Bensiini- ja öljyhiilivetyjen jakeiden C 5 - C 40 haitattomat pitoisuudet on esitetty taulukossa 1. Huoltoasemarakennuksen pohjoispuolella sijainneen öljynerottimen alueella jäi vuonna 2003 tehdyn maaperäpuhdistuksen jälkeen rakennuksen alle öljyhiilivetyjen keskitisleiden C 10 - C 21 pitoisuuksia, jotka ylittävät faasin kulkeutumisen perusteella määritetyn haitattoman pitoisuuden. Riskitarkastelun perusteella on oletettu, että maaperään jääneet pitoisuudet edustavat sellaista jäännöspitoisuutta, joka kohteen maaperässä ei enää kulkeudu faasina. Lisäksi voidaan olettaa, että pitoisuudet ja öljyhiilivetyjen massamäärä ovat pienentyneet vuoden 2003 jälkeen biologisen hajoamisen vaikutuksesta. Näin ollen maaperässä todettujen pitoisuuksien ei arvioida kulkeutuvan vapaana

UUDELY/6324/2019 7/19 Esitetty kunnostussuunnitelma faasina, vaikka määritetyt haitattomat pitoisuudet ylittyvätkin. Vuonna 2003 maaperään jääneistä öljyhiilivedyistä ei ole arvioitu aiheutuvan riskiä tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kohteen maaperässä todetuista öljyhiilivetyjen pitoisuuksista ei aiheudu terveys- tai ympäristöriskiä, joten maaperää ei luokitella pilaantuneeksi eikä alueella ole pilaantuneen maaperän puhdistustarvetta. Kuitenkin huoltoasemarakennuksen purkutöiden yhteydessä tulee mahdollisesti kaivettavaksi ja poistettavaksi hiilivetyjä sisältävää maaperää. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Pilaantuneen maaperän puhdistaminen tehdään massanvaihdolla rakennuksen purkutyön vaatimassa laajuudessa ja syvyydessä. Mikäli kaivantojen seinämiin jää sellaisia haitta-ainepitoisuuksia, joiden arvioidaan voivan kulkeutua kaivannon täyttömaihin, varaudutaan nämä seinämät eristämään eristysrakenteella. Eristerakenteen asentamisesta päätetään kaivun aikana. Eristerakenteen asentamisesta sovitaan ympäristöviranomaisen kanssa työn aikana. Kaivupohjaan jäävää haittaainepitoista maata ei pääsääntöisesti ole tarpeen eristää täyttömaista. Mikäli kaivutöiden yhteydessä todetaan hiilivetyjakaumaltaan aiemmasta poikkeavaa maa-ainesta, jossa riskinarvioinnissa määritetyt haitattomat pitoisuudet ylittyvät, niiden aiheuttama ympäristö- ja terveysriski arvioidaan tarvittaessa erikseen. Samalla määritetään mahdollisesti tarvittavat riskinhallintatoimenpiteet. Jatkokunnostuksesta esitetään tarvittaessa erillinen suunnitelma. Karkeasti on arvioitu, että purettavan rakennuksen alla voisi olla ylemmät ohjearvot ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia sisältävää maata suuruusluokkaa 100 m 3. Mikäli kyseiset maat poistettaisiin kaivamalla, jouduttaisiin lisäksi kaivamaan ylemmät ohjearvot alittavia ja pilaantumattomia maita suuruusluokkaa 150 m 3. Rakennuksen purkuun liittyvien kaivutöiden jälkeen maaperään saattaa jäädä kynnysarvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Maaperään jäävien haitta-aineiden sijainti ja pitoisuudet dokumentoidaan. Rakennuksen purkutyöt ja siihen liittyvät kaivutyö on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2019. Työn aikainen näytteenotto Ympäristötekninen valvoja ja/tai kaivutyön tekijä ympäristöteknisen valvojan ohjeiden mukaisesti seuraa massojen laatua aistinvaraisesti kaivutyön aikana. Maa-aineksista otetaan tarvittaessa näytteitä ja niiden sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksia mitataan PID-mittarilla ja/tai Petroflag-kenttätesteillä. Kaivun aikana havainnoidaan aistinvaraisesti

UUDELY/6324/2019 8/19 myös mahdollisten jätejakeiden esiintymistä kaivettavassa maaaineksessa. Kaivettavista maa-aineksista otetaan tarvittaessa kokoomanäytteitä (koostuu 5-10 osanäytteestä). Kokoomanäytteitä otetaan alueelta riittävästi huomioiden kaivumassojen määrä ja haittaainepitoisuudet. Kaivumassojen näytteistämisessä (näytetiheys, analyysimäärä) huomioidaan massojen vastaanottopaikkojen mahdolliset näytteenottoa koskevat vaatimukset. Kaivetuista maaaineksista otettujen näytteiden kenttätestimittausten tuloksista vähintään noin 10 % varmistetaan laboratoriossa. Kaivun päätyttyä otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta jäännöspitoisuusnäytteet. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi kokoomanäyte (sisältää 5-10 osanäytettä) jokaista noin 100-200 m 2 :n pinta-alaa kohti, kuitenkin niin, että jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Seinämänäytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden. Muutaman neliömetrin kaivannoista otetaan tarpeen mukaan vain yksi jäännöspitoisuusnäyte pohjasta ja seinämistä. Jäännöspitoisuusnäytteistä mitataan haihtuvien yhdisteiden esiintymistä PID-mittarilla ja öljyhiilivetyjen pitoisuutta Petroflag -kenttätestillä. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa edustava määrä, joiden perusteella yhdessä kenttätestien tulosten kanssa voidaan luotettavasti arvioida kaivannon jäännöspitoisuudet. Kenttämittausten perusteella laboratorioanalyysiin toimitetaan vähintään kaksi näytettä kaivantoa kohden. Pienissä kaivannoissa (muutama neliömetri) toimitetaan laboratorioon ainoastaan 1 maanäyte. Kaivutyön aikaisista näytteistä sekä jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa hiilivetyjakeiden C 5 - C 40 pitoisuudet ja MTBE sekä BTEX-yhdisteet. Kaivun aikaisista näytteistä tehdään lisäksi vastaanottopaikkojen edellyttämät analyysit tarpeen mukaan. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Haitta-ainepitoiset kaivumaat toimitetaan kuorma-/kasettiautoilla asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ympäristöteknisen valvojan valvomana ja ohjeistamana. Haitta-ainepitoisia maa-ainejätteitä sisältävät kuormat peitetään. Kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat vastaanottopaikkaan. Kaivutyöt pyritään toteuttamaan siten, että maaperän kaivu ja massojen kuljetus toteutetaan optimoidusti ja vältetään tarpeetonta massojen kaivua ja kuljettamista. Haitta-ainepitoisuuksiltaan ja rakennustekniseltä laadultaan tarkoitukseen soveltuvia kaivumaita käytetään mahdollisuuksien mukaan hyödyksi kaivantojen täytöissä. Mikäli kaivettuja massoja ei voida hyödyntää kohteen kaivantojen täytössä, voidaan kaivumassat toimittaa hyötykäytettäväksi myös muuhun kohteeseen, jolla on kyseisten massojen hyödyntämiseen tarvittavat luvat.

UUDELY/6324/2019 9/19 Kunnostustyömaalla syntyvät jätteet kerätään, lajitellaan ja toimitetaan luvallisiin jätteen vastaanotto- tai kierrätyspisteisiin. Pilaantuneen veden käsittely Kaivantoon mahdollisesti kertyvien vesien johtamisesta viemäriverkostoon sovitaan tarpeen mukaan HSY:n ja/tai ympäristöviranomaisen kanssa. Ennen mahdollista veden johtamista, pumpattava vesi käsitellään tarvittaessa paikalla olevan tai siirrettävän painovoimaisen erottimen avulla tai muilla vedenkäsittelylaitteistoilla (esim. aktiivihiilisuodatin). Vaihtoehtoisesti pilaantunut vesi kuljetetaan pois imuautolla asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Imuautolla poistetusta vedestä pidetään kirjaa ja kuormien mukana toimitetaan asianmukaiset siirtoasiakirjat. Kaivantoon kertyvistä vesistä pyritään ottamaan työnaikana edustavia vesinäytteitä. Viemäriin johdettavien vesien tarkkailusta ja näytteenotosta sovitaan HSY:n kanssa. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Jos kaivantojen alueella havaitaan merkittävää polttoaineen tai PAHyhdisteiden hajua, vältetään kaivantoihin menemistä ja annetaan kaivantojen tuulettua. Ilman hiilivetypitoisuuksia seurataan tarpeen mukaan PID -mittarilla. Työmaa-alueella ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty, millä estetään mahdollisten haitta-aineiden kulkeutuminen käsistä suuhun. Urakoitsijan toimesta työmaalle järjestetään tarvittaessa lämmitetyt sosiaalitilat vaatteiden vaihtoa ja säilytystä varten sekä sähköllä varustetut tilat valvojan kenttämittauksia varten. Työmaalle järjestetään käsienpesumahdollisuus tai vähintään puhdasta vettä (esim. pullossa) käsienpesua varten. Ulkopuolisten pääsy kaivualueelle estetään työn aikana aidoin. Mikäli alueella kaivetaan haitta-ainepitoista maa-ainesta, merkitään työmaaalue pilaantuneen maan kunnostustyöstä kertovin kyltein. Maan pölyämistä seurataan ja tarvittaessa maata kostutetaan. Maan kulkeutuminen kuljetus- ja kaivukaluston mukana alueen ulkopuolelle estetään käyttämällä puhtaita kulkureittejä ja tarvittaessa puhdistamalla kulkuväylät, autojen renkaat ja kaivinkoneen telat. Kaivannon seinämät luiskataan työn aikana turvalliseen kaltevuuteen. Urakoitsija vastaa kaivantojen turvallisuudesta. Urakoitsija vastaa kohteen alueella kulkevien putkien, kaapeleiden, johtojen yms. selvittämisestä ja tarpeen mukaan niiden merkkaamisesta maastoon ennen työn alkua.

UUDELY/6324/2019 10/19 Kunnostustyön aikana noudatetaan yleisiä työturvallisuusohjeita. Haittaainepitoisen maa-aineksen kaivutyön tekijät suojautuvat haitta-aineilta asianmukaisesti Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin Ympäristötekninen valvoja ohjaa maaperän kaivutöitä haittaainepitoisten maa-ainesten kaivun osalta. Odottamattomista tilanteista (esim. haitta-aineet, joita aiemmissa tutkimuksissa ei ole todettu) ympäristötekninen valvoja informoi tarpeen mukaan tilaajaa ja ympäristöviranomaisia. Em. tahojen kanssa päätetään mahdollisesti poikkeustilanteissa tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Jos kaivutyön aikana havaitaan haitta-aineiden levinneen naapurikiinteistön puolelle, ilmoitetaan asiasta tilaajalle, naapurikiinteistön maanomistajalle sekä ympäristöviranomaisille. Tarve kaivun jatkamiselle naapurikiinteistön puolelle arvioidaan todettujen pitoisuuksien perusteella. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Haitta-ainepitoisen maa-aineksen kaivutöiden aloittamisajankohta sekä kaivutyötä seuraavan ympäristöteknisen valvojan nimi ja yhteystiedot ilmoitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristötekninen valvoja pitää haitta-ainepitoisten maa-ainesten kaivutöiden aikana päiväkirjaa, johon merkitään vähintään seuraavat asiat: - tiedot alueelta poistetuista haitta-ainepitoisista maista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta) - tiedot otetuista näytteistä (näytetiedot, ajankohta, mittaustulokset) - näytepisteiden paikat - maaperään mahdollisesti jäävien, haitta-aineita sisältävien maiden arvioitu määrä, niiden haitta-ainepitoisuudet ja sijainti - kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia sisältävien täyttömaiden ja jäännöspitoisuuksien sijainnit sekä - erityishavainnot ja poikkeamat suunnitelmista. Kohteen kaivutöistä tehdään loppuraportti kolmen kuukauden kuluessa kaivutöiden päättymisestä. Loppuraportissa esitetään vähintään seuraavat asiat: - kaivutöiden aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi - kaivutyön toteutus - tiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista

UUDELY/6324/2019 11/19 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet - jäännöspitoisuustiedot - riskinarvio tarvittaessa - piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista sekä - tarvittaessa kopiot siirtoasiakirjoista. Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Neste Markkinointi Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Vantaalla osoitteessa Kankikuja 2 sijaitsevalla kiinteistöllä 92-66-204-1 ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöltä on poistettava bensiinijakeita (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleitä (>C 10 - C 21 ), raskaita öljyjakeita (>C 21 - C 40 ), BTEX-yhdisteitä (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) sekä MTBE/TAME:a sisältävät maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa, siten ettei maaperän jäännöspitoisuuksista aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita tai määräyksessä 1.1. mainittuja haitta-aineita merkittävästi aiempaa korkeampina pitoisuuksina tai laajemmilla alueilla, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maaainekset kuitenkin poistetaan alueelta esim. rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.3. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden harkintaa varten. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Huoltoasemarakennuksen purkutyön yhteydessä tehtävien kaivutöiden aikana on otettava näytteitä kaivettavasta maaaineksesta sen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että kaivettujen maa-ainesten haittaainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.

UUDELY/6324/2019 12/19 Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kaivualue on aidattava ja varustettava haitta-ainepitoisen maa-aineksen kaivusta kertovin kyltein. Haitta-ainepitoisen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-ainepitoista maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivutyön aikana on huolehdittava, ettei haitta-aineita sisältävistä maa-aineksista aiheudu haittaa tai vaaraa kaivualueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Kun kiinteistöltä on poistettu haitta-ainepitoiset maa-ainekset kaivutöiden vaatimassa laajuudessa, on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta haitta-aineita sisältäneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 5. Haitta-aineita yli valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot sisältävät maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely 6.1. Kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti en-

UUDELY/6324/2019 13/19 sisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 6.2. Mikäli kaivutöiden vuoksi haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvopitoisuudet ylittäviä maa-aineksia halutaan hyötykäyttää, on hyödyntämisestä tehtävä erillinen suunnitelma, joka sisältää arvion em. maa-aineksen hyötykäyttökelpoisuudesta. Erottava rakenne Suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELYkeskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kaksi viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. 7.1. Mikäli kaivualueiden reunoille tai pohjiin jää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot ylittävää maa-ainesta tai kaivantojen täyttöihin käytetään haitta-ainepitoisuuksiltaan ylemmät ohjearvot ylittävää maa-ainesta, on ko. maa-ainekset erotettava muista täyttömaa-aineksista tarkoitukseen soveltuvalla maarakentamisessa yleisesti käytettävästä materiaalista poikkeavalla huomiorakenteella. Tiedot toteutetuista erottavista rakenteista on esitettävä määräyksessä 9.3. edellytetyssä loppuraportissa kartta- ja poikkileikkauskuvineen. 7.2. Mikäli kaivantojen alueelle jää sellaisia haitta-ainepitoisuuksia, joiden arvioidaan voivan kulkeutua kaivannon täyttömaihin, on asiasta oltava yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. Pilaantuneen veden käsittely 8. Kaivantoihin, joiden alueella on todettu maaperässä haitta-ainepitoisuuksia, mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.

UUDELY/6324/2019 14/19 Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kaivutyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä työn aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös työn lopettamisajankohta. 9.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista. 9.3. Kaivutyöstä on tehtävä raportti, jossa on esitettävä haitta-ainepitoisten maa-ainesten kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen alueella, analyysitulokset maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä, selvitys mahdollisten eristävien rakenteiden toteuttamisesta sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista. Päätöksen perustelut Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkas-

UUDELY/6324/2019 15/19 taa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Kiinteistöillä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu vuoden 2003 maaperäpuhdistuksen jälkeen kohonneina pitoisuuksina bensiinijakeita C 5 - C 10, öljyhiilivetyjen keskitisleitä >C 10 - C 21, raskaita öljyjakeita >C 21 - C 40 sekä ksyleenejä. Kohteen toimintahistorian sekä alueelle tehtyjen pohjavesiseurantojen perusteella on mahdollista, että maaperässä esiintyy myös muita BTEX-yhdisteitä sekä MTBE:tä ja TAME:a kohonneina pitoisuuksina. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta-aineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti: Haitta-aine Kynnysarvo mg/kg Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg bensiinijakeet (C 5 C 10 ) - 100 500 Öljyhiilivetyjen keskitisleet (>C 10 C 21 ) - 300 1 000 Raskaat öljyjakeet (C 21 C 40 ) - 600 2 000 Öljyjakeet (>C 10 C 40 ) 300 - - bentseeni 0,02 0,2 1 tolueeni - 5 25 etyylibentseeni - 10 50 ksyleenit - 10 50 TEX 1 - - MTBE-TAME 0,1 5 50 Alueelle laaditun valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteella, riskiperusteista puhdistustarvetta ole, vaan alue voidaan kunnostaa huoltoasemarakennuksen purkuun liittyvien kaivutöiden edellyttämässä

UUDELY/6324/2019 16/19 laajuudessa. Päätöksessä alue on edellytetty puhdistettavan kaivutöiden yhteydessä siten, ettei maaperän jäännöspitoisuuksista aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita tai alueella aiemmissa tutkimuksissa todettuja haitta-aineita merkittävästi aiempaa todettua suurempina pitoisuuksina tai laajemmalla alueella, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan tehdä harkinta tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Huoltoasemarakennuksen purkutyön yhteydessä tehtävien kaivutöiden aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. (Määräys 2.) Kaivualueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta haitta-ainepitoisen maa-aineksen kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maaainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maaaineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla varmistetaan kaivutyön jälkeen maaperään mahdollisesti jäävien haitta-aineiden pitoisuudet. (Määräys 4.) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.)

UUDELY/6324/2019 17/19 Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 5.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 6.1.) Haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina sisältävän maaaineksen hyötykäyttökelpoisuudesta ja hyötykäytöstä on edellytetty erillistä arviointia ja suunnitelmaa, koska ilmoitusasiakirjoissa ei arvioitu em. massojen hyötykäyttökelpoisuutta. (Määräys 6.2.) Jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräys 6.1. ja 6.2.) Mikäli kaivantojen reunoille ja/tai pohjiin jää ja/tai kaivantojen täytöissä hyötykäytetään maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvotasot, on maa-ainekset edellytetty erotettaviksi muista täyttömaa-aineksista soveltuvalla maarakentamisesta yleisesti käytettävästä materiaalista poikkeavalla huomiorakenteella. Erottamisella varmistetaan, että korkeimmat haitta-ainepitoisuudet havaitaan alueella myöhemmin tehtävien kaivutöiden yhteydessä ja että em. maa-ainekset ja muut maa-ainekset eivät sekoitu keskenään. Haitta-ainepitoisuuksiltaan ylemmät ohjearvot ylittävät maa-ainekset on edellytetty erotettaviksi, koska valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaan maaperää pidetään yleensä pilaantuneena jakeluaseman alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon. (Määräys 7.1.) Alueelle tehdyn riskinarvion mukaan kiinteistön maaperässä todetuista haitta-ainepitoisuuksista ei aiheudu riskiä tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tehdyssä riskinarviossa maaperää ei luokitella pilaantuneeksi eikä alueella ole arvioitu olevan pilaantuneen maaperän puhdistustarvetta. Em. perusteella alueella ei pitäisi olla haitta-aineita sellaisina pitoisuuksina, että kulkeutumista maaperässä voisi merkittävissä määrin tapahtua. Mikäli kohteeseen arvioidaan kuitenkin jäävän sellaisia pitoisuuksia haitta-aineita, että niiden arvioidaan kulkeutuvan kaivantojen puhtaampiin täyttömaihin, on päätöksessä edellytetty olemaan yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen jatkotoimenpiteiden, esim. eristäminen tai tarkennettu riskinarvio, sopimiseksi. (Määräys 7.2.)

UUDELY/6324/2019 18/19 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Valvonnan maksullisuus Päätöksen voimassaolo Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 9.2. ja 9.3.) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 16,17, 84, 85, 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 770. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämisja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 14 tuntia. Ympäristönsuojelulain 205 :n mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 :n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.

UUDELY/6324/2019 19/19 Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Neste Markkinointi Oy (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Hyväksyntä Golder Associates Oy (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen(sähköisesti) Uudenmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 :n mukaisesti. Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 5. Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Mikko Tuomikoski ja ratkaissut ylitarkastaja Hanna Valkeapää. Liitteet Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti Liite 2. Tutkimuspistekartta vuoden 2003 maaperäpuhdistuksesta Liite 3. Tutkimuspistekartta vuoden 2006 lisätutkimuksista Liite 4. Tutkimuspistekartta vuoden 2017 haitta-ainekartoituksesta Liite 5. Valitusosoitus

Tämä asiakirja UUDELY/6324/2019 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument UUDELY/6324/2019 har godkänts elektroniskt Ratkaisija Valkeapää Hanna 19.07.2019 14:54 Esittelijä Tuomikoski Mikko 19.07.2019 14:47

ASIAKAS NESTE MARKKINOINTI OY KONSULTTI VVVV-KK-PP LAATINUT SUUNNITELLUT TARKASTANUT HYVÄKSYNYT 2019-01-22 TMA TMA MSI PLI MERKINNÄT 1:12000 PROJEKTI NESTE VANTAA KUNINKAANMÄKI KANKIKUJA 2, 01380 VANTAA SEURANTARAPORTTI SISÄLTÖ SIJAINTIKARTTA KOHDE 0 300 600 METRIÄ POHJAKARTAT MAANMITTAUSLAITOS, KOPIOINTILUPA: 244/KP/04 PROJEKTI NRO DOK.NRO Rev. PIIR.NRO 1538262_2900 1 JOS MITTA EI TÄSMÄÄ, ARKIN KOKOA ON MUUTETTU. ALKUPERÄINEN: ISO A4 0 25 mm

S132 PURETTU OLJYNEROTIN r Huoltoa i-s1-21-1 Si 24 BUNKKERI S115 44,3\ \ I \ 5109 Merkkien selitykset: S132 = Seinämänäyte = Pohjanäytepiste KUNNAN USA KORr L /TILA CZ KOHDE Neste Vanha Porvoontie ) = Kaivannon raja TuNTT PROJEKTINUMERD ASIAKKAAN PROJEKTINUMERO 21-2337 SISALTti Kaivantopiirustus PIIR. NRO. 7 SUHDE 1:500 ASSOClaleS _ SUUNN. ASIAKIRJA PERT. LT TARKAST. ARKKIKOKO PVM. HRA A4 19.11.2003 Toimenpideraportti TIEDOSTON NIMI 2337-7 Tutkimuskartta.dwg RUOSILANKUJA 3 E, 00390 HELSINKI RUH. 09-5617 210 FAX. 09-5617 2120

All IIIIV 6 6 2 0 4 1 ERISTYSRAKENNE 0 P4 '.3 p1 P2 4 4 4 HUOLTAMORAKENNUS Tutkimuskartta 0 Kaivo P1 0-1 Kairauspiste P3 Kairauspiste (vinokairattu) / Arvioitu pilaantuneen alueen sijainti / K.OSA/KYLA KORTTELI/TILA TONTTI/RN:0 : PROJEKTINUMERO ASIAKKAAN PROJ NRO PIIR. NRO 22-2337 1 0 KOHDE SISALTO SUHDE = - NESTE KUNINKAANMÄKI Tutkimuskartta 1:150 7,---7-7----. _.7.4A,\.; r,1 --- ( (.---, L---. _a_l,l( L L '-'-...:_. -----_,/.//,'»- \\ ). (.-_,,,n(-7,,,---1--.t. reo SUUN. PIIRT ASIAKIRJA ARKKIKOKO AHE SSE Ymparistbarviointi A4 TARKAST PL1 PVM. 22.03.2006 TIEDOSTON NIMI 2337-10 Tutkimuskartta.dwg SUUN. ALA YMP

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä - ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 260. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 Vaasa Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00-16.15