sukas ASIAKASLEHTI VVO:N ASUKKAILLE numero 3 syyskuu 2008 Missä menee raja? Elämisen äänet > s. 8 > s. 26 kattoon! Ylös, ulos ja Kunto Voimailu on verissä Juho Valkjärvellä metsäretkelle! >s. 22 Monikulttuurisuus on rikkaus s. 24 Säilytä ruoka oikein s. 16
Hyvä lukija, Tänä syksynä keskustelu asuntomarkkinoiden hiljenemisestä on ollut melkein jokapäiväistä. Omistusasuntokaupassa näkyy hiljentymisen merkkejä. Vuokraasuntomarkkinoilla tarjonta on vähentynyt samaan aikaan kun kysyntä on lisääntymässä. Olemme asettaneet tavoitteeksemme, että vuokra-asuntotarjontamme on maan kattavin ja VVO on tunnetuin vuokra-asuntomerkki ja alan paras toimija vuonna 2012. Pystyäksemme tähän, kasvatamme asuntokantaamme lisäämällä vuokra-asuntojen uustuotantoa ja ostamalla valmista asuntokantaa kilpailijoilta ja kunnilta. Haluamme tarjota laadukkaita asuntoja yhä useammalle suomalaiselle kilpailukykyiseen hintaan. Jo useamman vuoden olemme pystyneet parantamaan asiakkaidemme palvelukokemusta ja asiakasuskollisuutta. Tuoreet tulokset asiakastyytyväisyystutkimuksesta ilahduttavat positiivisuudellaan. Mutta tekemistä riittää vielä! VVO:lla asuntojen ja asuinympäristöjen on oltava kunnossa ja asiakas kunniassa. Haluamme erottua eduksemme aidolla, konkreettisia hyötyjä tarjoavalla asiakaspalvelulla. Ryhdytään hommiin! Aktiivista syksyä toivottaen, Olli Salakka, toimitusjohtaja > uutiset ja tapahtumat syksy 2008 VVO keskittää toimintojaan uuteen toimitaloon Pääkaupunkiseudulla aiemmin kolmeen eri toimipisteeseen jakautunut VVO on muuttanut syksyn aikana uuteen toimitaloon osoitteeseen Mannerheimintie 168a. Viereisellä tontilla aiemmin majaansa pitänyt VVO:n konsernihallinto on muuttanut lähes kokonaisuudessaan uusiin tiloihin. Tämän lisäksi Pasilassa toiminut omistusasuntotuotantoon keskittynyt VVO Rakennuttaja, Toisella linjalla olleet Helsingin ja Espoon isännöinti sekä ostoreskontra ja vuokravalvonta ovat siirtyneet uuteen toimitaloon. ARK-house arkkitehdit Oy:stä Hannu Huttusen suunnittelema ja YIT:n rakentama toimitalo on muhkea kooltaan. Seitsemän kerroksisessa VVO-talossa on noin 270 työpistettä. VVO:n teknisen yksikön johtaja Tapio Päivisen mukaan samoihin tiloihin siirtymisen etuna on yhteistyön tiivistäminen. Uskon, että asiakkuudet hoituvat entistäkin paremmin, kun esimerkiksi isännöinti, tekninen yksikkö ja rakennuttaminen pääsevät yhteisiin tiloihin, toteaa Päivinen. Päivisen mukaan uusilla rakennus- ja taloteknisillä ratkaisuilla saavutetaan muun muassa energiansäästöjä. Pääkaupunkiseudun asuntovuokraus hoidetaan edelleen keskitetysti Kampissa Salomonkatu 5 B:ssä. Vantaan isännöinti on Tikkurilassa osoitteessa Vernissakatu 1. asukas Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168a, PL 40, 00301 Helsinki, puh. 020 508 3300, faksi 020 508 3290 Päätoimittaja Marketta Vehkametsä, puh. 020 508 3733. Toimitus Kynämies Oy, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki Toimituspäällikkö Jari Kallio, Kynämies, puh. (09) 1566 8570 Toimitussihteeri Stiina Honkamaa, Kynämies, puh. (09) 1566 8573 Paino Punamusta, Joensuu Paperi Novapress Silk 90 g/m 2 Painosmäärä 46 200 kpl ISSN 1456-0569. 31. vuosikerta. Kannen kuva: Kristiina Kurronen. Asukas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava 17.12.2008. www.vvo.fi lyhyesti > VVO on suomalainen yritys, joka vuokraa, rakennuttaa ja myy asuntoja. Yhtiö omistaa noin 38 000 vuokraasuntoa ja tarjoaa kodin lähes 70 000 asukkaalle. VVO:lla on ympäri Suomen 12 VVO-kotikeskusta, jotka palvelevat asunnon vuokraukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa. 2 asukas syyskuu 2008
> syyskuu sisältö 16 8 24 26 12 08 MEIDÄN TALO Elämä synnyttää aina meteliä, mutta missä menee häiritsevän melun raja? 12 PINTAREMPPAA Kiinnitä hyllyt oikein ja saat kätevää säilytystilaa kotiin. 14 KODIN TALOUS Sähkön säästö kannattaa. Pienilläkin arkipäivän ratkaisuilla saa paljon aikaan. 16 KODINHOITO Elintarvikkeiden oikea säilytys takaa niiden tuoreuden ja hyvän maun. 20 YMPÄRISTÖ Syystalkoilla piha kuntoon. Myös perheen pienimmät mukaan auttamaan. 22 FIKSU IDEA 77-vuotias Juho Valkjärvi on teräsvaari, joka treenaa taloyhtiön kuntosalilla miltei päivittäin. Myös muita aktiivitiloja kannattaa hyödyntää. 24 PALVELUT Alueelliset VVO-päivät Lappeenrannassa käsittelivät monikulttuurisuus-teemaa. Osallistujia oli viihdyttämässä stand up-koomikko Anitta Ahonen. 26 VAPAA-AIKA Koko perhe saa reipasta mieltä metsäretkeilystä. Metsät ovat kaikkien ulottuvilla, ja ulkona reippailu kannattaa. 04 TERVETULOA! 06 UUTISIKKUNA 19 VINKKI 29 RISTIKKO 30 AVAINASUKKAAT 32 LUKIJAKILPAILU kommentti Toivon, että olemme kaikki nauttineet kesästä ja saaneet uutta virtaa syksyn aloitukseen. Lehteemme on tullut runsaasti asukaspostia kesän tapahtumista, kiitos aktiivisille asukkaille! Muistattehan, että osan niistä julkaisemme nettisivuillamme. Nyt sitten uusiin aiheisiin: syksyn pihatalkoot, remontit, retkeily ja sähkön säästäminen. Hyviä lukuhetkiä! Marketta Vehkametsä syyskuu 2008 asukas 3
> tervetuloa teemme yllätysvierailun naapurustossa Onnellisessa kodissa viihtyy isompikin perhe teksti KARITA SAINIO kuvat VELI-MATTI PARKKINEN Lapintie 30 kylpee loppukesän auringossa. Linnut visertävät puissa, ja taustalla häämöttää metsä. Ei uskoisi, että vain kivenheiton päässä sijaitsee Tampereen keskusta. Paikka on ihanteellinen Jaana ja Juha Heinäsen uusioperheelle. Kotia asustavat pariskunnan lisäksi 15-vuotiaat kaksostytöt ja 18-vuotias poika. Joka toinen viikonloppu Juhan 8-, 13- ja 15-vuotiaat lapset tulevat kotiin. Vilinää riittää, kun paikalle saapuu vielä kotoa pois muuttaneet Jaanan 22-vuotiaat kaksospojat. Keskusta on se juttu, kun on näin paljon lapsia. Harrastukset ja koulut ovat lähellä, ja lapset kuitenkin kävisivät keskustassa. Täällä ei tarvitse odottaa bussia tai pyytää kyytiä, Juha kertoo. Asunto on täynnä elämää, mutta myös rauhallista tunnelmaa. Sisustuksessa toistuvat lämpimät punaisen sävyt ja aasialaiset vivahteet. Isoista ikkunoista tulvii luonnonvaloa avaraan asuntoon. Muhkealla parvekkeella kukoistaa Jaanan puutarha. Vieras toimittajakin otetaan lämpimästi vastaan, vaikka perhe on juuri muuttanut asuntoon. Teimme täällä täysremontin. Kaikki pinnat on putsattu, tapiseerattu ja maalattu, Juha paljastaa. Asunto onkin järjestyksessään jo neljäs VVO:n asunto, jonka Heinäset ovat kunnostaneet. Meillä on tämä remonttiharrastus. Yhdessä tekeminen on mukavaa, eikä hauskoja asioita tarvitse etsiä kaukaa, Jaana toteaa Shakira-kissa on ja kertoo, että lapset maalasivat huoneensa itse haluamillaan sävyillä. iskän lellikki. Jaanan mielestä nyt on ihana levätä uudessa kodissa ja rauhoittua vaikka saunoen. Juha kaipaisi vielä pistettä i:n päälle. Kun saisi vielä joululahjaksi hierovan tuolin, isäntä hymyilee. a 4 asukas syyskuu 2008
syyskuu 2008 asukas 5
> uutisikkuna > UUSTUOTANTO Hitas-asuntoja Arabianrantaan VVO rakennuttaa Toukolanrannan alueelle, Helsingin Arabianrantaan, 120 hitas-omistusasunnon kerrostalon. Asunnot ovat keskikooltaan runsaat 80 neliötä. Rakentaminen alkaa vuonna 2009. Helsingin kaupungin järjestämässä tonttikilpailussa painotettiin tontin vuokraajan laatua. VVO:n Ruutuhyppy-niminen ehdotus vastasi parhaiten kilpailukriteerejä. Alue- ja hankeyksikön johtajan Jari Mäkimattilan mukaan suunnitelmassa on erityisesti panostettu asuntoratkaisujen innovatiivisuuteen. Lähes kaikista asunnoista on näkymä Toukolan rantapuistoon ja Vanhankaupunginselälle. Tontille rakennetaan myös 70 autopaikkaa pihakannen alle. Lisäksi autopaikkoja tulee erilliselle pysäköintitontille. > UUSIIN TILOIHIN Vantaan isännöitsijät muuttivat Tikkurilaan VVO-kotikeskus Vantaan isän nöitsijät muuttivat uusiin tiloihin toukokesäkuun vaihteessa. Uusi toi misto sijaitsee Tikkurilan aseman läheisyydessä, osoitteessa Vernissakatu 1. Tähän saakka Vantaalla sijaitsevien asuntojen isännöinti on hoidettu Helsingistä käsin. Kuitenkin yli puolet asunnoista sijaitsee Tikkurilan läheisyydessä, Vantaan aluepäällikkö Hilkka Honkanen kertoo. Se, että olemme siellä missä asiakkaammekin ovat, tukee asiakaslähtöistä toimintaa. Koko pääkaupunkiseudun asukasvalinta tehdään edelleen Salomonkadulla Helsingissä, mutta kaikissa vuokrasopimukseen liittyvissä asioissa voi kääntyä myös Vantaan ko tikeskuksen puoleen, Honkanen muistuttaa. Vantaan kotikeskuksessa vietetään avoimien ovien päivää 19.9.2008, klo 12 16. Tarjoamme kävijöille pullakahvit. Kaikki VVO:n asukkaat ovat tervetulleita tutustumaan toimistoomme, Hilkka Honkanen kutsuu. VVO-kotikeskus Vantaan yhteystiedot: Vernissakatu 1, 01300 Vantaa Puh. 020 508 3860. Sähköposti: vantaa@vvo.fi Toimisto on avoinna klo 8.30 15.30 Kuvassa Vantaan kotikeskuksen väkeä. Edessä oikealla aluepäällikkö Hilkka Honkanen. > UUSI LOGO VVO uusii ilmettään VVO:n logo ja värimaailma ovat muuttuneet. Uudistunut logo viestii aiempaa paremmin VVO:n dynaamisuudesta ja halusta olla nykyaikainen ja palveleva yritys. Uudistunut logo on osa VVO:n graafista ulkoasuuudistusta. Logo saa rinnalleen myös raikkaan väriraidan. Muutokset näkyvät syyskuun aikana asukkaille muun muassa esitteissä ja VVO-kotikeskusten ikkunateippauksissa sekä valomainoksissa. VVO:n uusi ilme on tehty yhteistyössä mainostoimisto Zeeland Society:n kanssa. > kysymys & vastaus ONGELMAJÄTTEEN PAIKKA EI OLE ROSKAKATOKSEN JÄTEASTIASSA 1Mitä ongelmajäte on? Asukas tuottaa ongelmajätettä 3 5 kiloa vuodessa. Ongelmajätettä on jäte, joka voi aiheuttaa terveydelle tai ympäristölle vaaraa. Tyypillisiä kotitalouksissa syntyviä ongelmajätteitä ovat muun muassa lääkkeet, paristot, elohopeaa sisältävät loisteputket ja erilaiset öljyt sekä akut. 2Mitä ongelmajätteelle voi tehdä? Ongelmajätteet pidetään aina erillään muista jätteistä, mielellään tuotteen alkuperäisessä pakkauksessa. Ongelmajätteitä voi myös lajitella. Lääkkeet ja kuumemittarit voi viedä apteekkiin ja paristot niille tarkoitettuihin keräysastioihin. Kunnilla on myös erillisiä ongelmajätteiden vastaanottopaikkoja. 3Mitä kierrätetylle ongelmajätteelle tapahtuu? Jätteitä pystytään myös hyödyntämään. Polttamalla jätteistä voidaan ottaa energia talteen ja jakaa syntynyt energia kaukolämpönä tai sähkönä. Kierrätyskeskuksissa esimerkiksi lasi ja metalli pystytään puhdistamaan uusiokäyttöön. Ne jätteet, joita ei voida hyödyntää, siirretään turvalliseen ja valvottuun loppusijoituskohteeseen. 6 asukas syyskuu 2008
> TYYTYVÄISET ASUKKAAT Kokonaistyytyväisyys pysyi saavutetulla hyvällä tasolla LÄHETÄ OMA JUTTUSI MEILLE! Kerro myös muille lukijoille talosi tapahtumista, ideoista ja ihmisistä! Parhaat palat julkaistaan lehdessä tai nettisivuilla. Lähetä aineisto sähköpostilla osoitteella asukas@vvo.fi tai postissa VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Kuvia ei palauteta. VVO:n asukkaat ovat valmistuneen asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan tyytyväisiä VVO:hon vuokranantajana. Tyytyväisyyttä kuvaa annettujen arvosanojen lisäksi myös se, että muuttoaikeissa olevat asukkaat etsivät uutta asuntoa VVO:n asun totarjonnasta. Moni halusi suositella VVO:ta myös tuttavilleen. VVO koettiin turvalliseksi vuokranantajaksi. Kouluasteikolla VVO sai yleisarvosanan 8,2. Yhdeksi keskeiseksi haasteeksi nousi huoltoyhtiöiden toiminnan laadun parantaminen. Olemme kehittäneet jatkuvasti yhteistyötä huoltoyhtiöiden kanssa ja etsimme uusia ratkaisumalleja jatkossakin, jotta huoltotoiminta saadaan laadukkaaksi ja tehokkaaksi, asiakkuusyksikön johtaja Anu Mäenpää kertoo. Asiakastyytyväisyyskyselyt ovat tärkeä palautekanava asukkailta VVO:lle. Palautteen avulla saamme arvokasta tietoa siitä, missä olemme onnistuneet ja mihin pitää vielä panostaa, Mäenpää jatkaa. VVO:n asiakastyytyväisyystutkimus tehtiin toukokuussa 2008 postilomakekyselynä, johon oli mahdollista vastata myös Internetin kautta. Tutkimuksessa selvitettiin asukkaiden mielipiteitä VVO:sta asumispalvelujen tarjoajana, tyytyväisyyttä isännöinti- ja huoltopalveluihin sekä asuinalueeseen, asuntoon ja naapurustoon liittyviä väitteitä. Asiakastyytyväisyystutkimukseen vastasi 1 580 VVO:n asukasta, vastausprosentti oli 31,6. Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. VVO kiittää kaikkia asiakastyytyväisyystutkimukseen osallistuneita. Vastanneiden kesken arvottiin viisi keittiön/kodin sisustamiseen liitty vää tuotepalkintoa. Arpaonni suosi seuraavia asukkaita: Matti Martikainen, Lahti Pirjo-Leena Kiri-Hänninen, Kotka Pyry Ratilainen, Helsinki Anni Sairanen, Salo Anna Koljander, Tampere > asukasposti Alankotie 59:n ruokakulttuuripäivään osallistui yhteensä 22 asukasta. Ruoat olivat tarjolla kerhohuoneella ja niistä nauttivat muiden muassa Pete Nurmi, Bilal Demiraslan ja Auli Hackman (etualalla). 2 Poutamäentie 7 täytti 50 vuotta 1 Ruoka yhdistää eri sukupolvia: Elma-Lilja Miasnikova, Tarina Pelkonen ja Amer Chellaf nauttivat kesästä. 1 Helsingin Poutamäentien asukkaat kokoontuivat 2. elokuuta juhlimaan taloyhtiönsä viisikymppisiä. Pihajuhlien ohjelmassa oli vapaata yhdessäoloa sekä makkaran- ja lettujen paistoa. Muutoin niin kolean viikonlopun säätilaus osui nappiin. Aurinko jaksoi paistaa koko kemujen ajan. Illalla ropisikin sitten jo vettä taivaan täydeltä. Juhlien vinkkaajana jää järjestäjänä toimivat Ritva Toivari-Sjögren ja Holger Sjögren. 1 Etnisiä herkkuja Alankotiellä Eri maiden ruokakulttuuri ja etniset herkut kokosivat Järvenpään Alankotie 59:n asukkaat juhlimaan alkavaa syksyä elokuun 9. päivänä. Idea ruokakulttuuripäivään saatiin taloyhtiön lukuisilta maahanmuuttajaperheiltä. Talotoimikunnan puheenjohtaja Ritva Tölli kertoi, että ruoat tehtiin yhdessä vapaaehtoisvoimin. Ostokset hankittiin VVO:n ostokupongin avulla Järvenpäästä. Juhlien budjetti oli kohtuullinen, koska talotoimikunta oli ollut muissa vuoden talkootarjoilussa säästäväinen. Ruokalista muodostui etnisistä herkuista: perepetsheistä eli udmurtialaisista lihapiiraista, kurdiruoasta bulgurpadasta ja täytetyistä munakoisoista. Suomiruokana tarjottiin karjalanpaistia ja -piirakoita sekä imellettyä perunalaatikkoa. Jälkiruokana oli punaherukkakakkua. Kokkeina toimivat Elma-Lilja ja Elena Miasnikova, Bilal ja Soile Demiraslan, Ritva Tölli, Auli Hackman, Helena Tuomola ja Tiina Pelkonen. > Kuva ja teksti Tiina Pelkonen Herkut maistuivat Poutamäentien 50-vuotis synttäreillä. 2 Onnea voittaneille! Katso lisää tapahtumia: www.vvo.fi/asukasposti syyskuu 2008 asukas 7
> meidän talo ihmisiä, asioita ja ilmiöitä 8 asukas syyskuu 2008
teksti ANITA JÄRVISALO kuvat PEKKA HOLMSTRÖM Talo täynnä elämän ääniä Naurunremahdus tunkee seinän läpi, porakone laulaa, vesi lorisee ja sisustaessa kolisee, narskuu ja paukkuu. Elämä synnyttää aina ääniä. Järjestyssäännöt säätelevät kuitenkin rajat, milloin äänten on syytä vaimentua ja taata naapurillekin lepo ja lempeä yöuni. Yksitoistavuotias Iiro on juuri aloittamassa viidennettä kertaa pianonsoitonopettajaltaan läksyksi saamaansa kappaletta, kun seinän takaa alkaa vimmainen jyskytys. Elisen lattian vahaaminen ja huonekalujen siirtely keskeytyy puolestaan päiväuniltaan heränneen naapurin puhelinsoittoon ja aggressiiviseen sadatteluun. Eero miettii, vieläkö uskaltaisi porata perinnöksi saamaansa käkikelloa varten seinään reiän kello kun lähenee jo kuutta ja seinänaapurin valitus on tunnetusti herkässä. Ulla-Riikka Mattila on isännöinyt VVO:lla helsinkiläisiä kiinteistöjä 17 vuotta, ja Iiron, Elisen ja Eeron eteen nousseet ongelmat ovat mitä tutuimpia vuosien varrelta. Ihmisten ärtymyskynnys äänien suhteen vaihtelee paljon. Jollekin pelkkä keittiökaapin kolahdus on liikaa, toinen on sitä mieltä, etteivät lapsiperheet kuulu ensinkään kerrostaloon. Isännöitsijälle asti valituksia naapurin aiheuttamasta metelistä tulee tasaisin väliajoin. Joukkoon mahtuu niin aiheettomiksi osoittautuvia kuin puuttumistakin edellyttäviä tapauksia. Järjestyssäännöt antavat raamit Yksi on kuitenkin selvää, siellä missä on elämää, syntyy ääniäkin, Mattila muistuttaa. Äänien kanssa pitää elää, ainakin päiväsaikaan. Suihkussa saa vaikka lurauttaa laulun eikä lasten juoksuaskelia tarvitse vahtia. Porakonetta ja vasaraakin on lupa käyttää, ellei nyt kyseessä ole huoneistossa tehtävä jatkuva ammattimainen työ. Järjestyssäännöt ja terve järki ovat tärkeimpiä ohjenuoria, mitä isännöitsijä tarjoaa asukkaille. Talon järjestyssäännöt ja niissä määritelty hiljaisuusaika antaa äänille selkeät rajat. Hiljaisuusaikaa iltakymmenestä tai yhdestätoista aamukuuteen tulee kunnioittaa. >> syyskuu 2008 asukas 9
Elämästä syntyy aina ääniä. Se mikä koetaan häiritsevänä, on makuasia. Vuorotyöhön kello viideksi lähtevän on lupa ottaa ripeä suihku. Vastaavasti pianonsoittajan on korrektia hankkia äänieristematto soittopelinsä alle ja rauhoittaa harjoittelu jo ennen varsinaista hiljaisuusaikaa. Kesäaikaan parvekkeilla tai grillikatoksilla seurustellessa on kohteliasta muistaa, että ilonpito kantautuu herkästi myös naapurustoon saakka, Mattila painottaa. Inhimillistä rajanvetoa Ulla-Riikka Mattila perää naapureilta inhimillistä ymmärrystä silloin, kun äänilähteeseen on lähes mahdotonta vaikuttaa, eikä se ole tahallista. Tällaista ovat esimerkiksi pienen vauvan yöitkut, jotka laantuvat aikaa myöten. Myös uuden koiranpennun tai uutta asuntoa vikisevän isommankin koiran alkuahdistukselle olisi inhimillistä antaa totutteluaika, Mattila linjaa. Vain jatkuva ja toistuva haukku on lain tarkoittamaa häirintää. 10 asukas syyskuu 2008 Toki kun koiran haukkuminen jatkuu säännöllisenä ja lisääntyy yöaikaan, on syytä tarttua asiaan. Isännöitsijänä olen kehottanut koiranomistajaa kysymään neuvoa kennelistä, mikäli ei itse keksi miten asiallisella tavalla saisi koiransa hiljaiseksi. Puuttumistakin tarvitaan On kuitenkin myös meteliä, jota kenenkään ei tarvitse sietää. Sellaista on esimerkiksi jatkuva biletys ja tappelu, Mattila muistuttaa. Vaikka juhlinta olisi satunnaista ja siitä olisi ilmoitettu naapureille etukäteen, ei hiljaisuusrajaa ole syytä ylittää. Kun juhlinta on jatkuvaa, asukkaat voivat tehdä kirjallisen valituksen isännöitsijälle. Valituksessa tulee olla vähintään kahden asukkaan allekirjoitus, Mattila kertoo. Myös perheriitojen ravistellessa seiniä on hyvä kuulostella tilannetta. On arvioitava, onko kyseessä satunnainen perheenjäsenten välinen sanaharkka, jossa temperamentti nostaa äänen korkeuksiin ja saa paiskaamaan ovia, vai tarvitaanko tilanteeseen viranomaisten väliintuloa? Asenteella on väliä Häiriön puheeksi ottaminen rakentavassa hengessä on avain, jonka mahdollisuuksiin myös Mattila on oppinut työssään uskomaan. Ystävällinen äänenpaino tuottaa usein tulosta kiperimmissäkin tilanteissa. Metelin aiheuttaja ei aina ole edes tietoinen aiheuttamastaan harmista. Toisaalta myös valittajalla voi olla edessä miettimisen paikka: olisiko oman ärsytyskynnyksen mataluutta syytä tarkistaa? Rankimmissa tapauksissa yhteisen neuvottelupöydän ääreen on kutsuttu jopa lakimiehiä. Tosin tällaiset äärimmäisyydet ovat harvinaisia. Sen sijaan Mattilalla on myös kokemusta siitä, että esimerkiksi asukastoimikunnan puheenjohtajan kutsuminen mukaan kolmanneksi tahoksi on ollut hyvinkin viisasta. Talotoimikunnan puheenjohtajalla on usein hyvä tuntemus talosta ja sen asukkaista.
Vaikka juhlinta olisi satunnaista, ja siitä olisi ilmoitettu naapureille etukäteen, ei hiljaisuusrajaa ole syytä ylittää. Lakitupiin mentäessä näitä riitoja on äärimmäisen vaikea ratkoa. Missä menee metelin raja? Täysin yleispätevää mittaria on metelin rajalle vaikea asettaa. VVO:n perintälakimies Anna Lampinen kertoo, että lainkirjain määrittelee kuitenkin tietyt kriteerit. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annettu laki määrittelee pelisäännöt. Vuokrasopimus voidaan purkaa, mikäli vuokralainen viettää tai sallii vietettävän huoneistossa häiritsevää elämää. Tyypillisiä esimerkkejä toimenpiteisiin johtavasta häiritsevästä elämästä ovat huoneistossa metelöinti, äänekäs musiikin soittaminen ja tappelut. Häiriköintiin tulee soveltaa niin sanottua objektiivista arviointia, eli kuinka yleisesti tilanne koetaan häiritseväksi. Merkitystä on häiriön toistuvuudella ja sillä, mihin vuorokauden aikaan metelöinti tapahtuu. Kynnys on matalampi erityisesti silloin, jos metelöinti toistuu yöaikaan, Lampinen avaa pykälää. Ihan ensimmäiseksi vuokralaisen kanssa yritetään keskusteluin päästä yhteisymmärrykseen. Ongelmien jatkuessa ja isännöitsijän saatua kirjallisia valituksia häiriköinnistä, hän voi antaa asukkaalle varoituksen. Tällöin vuokralaiselle taataan kohtuullinen aika muuttaa käyttäytymistään. Mikäli yhteisymmärrystä ei tämänkään jälkeen synny, voi vuokranantaja joko irtisanoa tai purkaa vuokrasopimuksen. Irtisanomiseen liittyy normaali lain mukainen irtisanomisaika. Vuokrasopimuksen purkua voi hakea käräjäoikeudelta, jolloin naapureiden on tarvittaessa tultava todistamaan asiasta. Mikäli vuokralainen ei vuokrasuhteen päätyttyä muuta pois huoneistosta vapaaehtoisesti ulosottomiehen määräämään muuttopäivään mennessä, ulosottomies toimittaa häädön. a syyskuu 2008 asukas 11
> pintaremppaa teksti JARI KUPIAINEN kuvat ARTO WIIKARI Valitse sopiva kiinnitin sen mukaan, mitä seinän tai katon materiaali on ja kuinka painavaa esinettä ripustat paikoilleen. Kiinnittäminen vaatii taitoa Ennen kuin alat porata, selvitä mitä materiaalia seinä on ja millainen pinnan alla oleva rakenne on. Oloja makuuhuoneen seinät ovat usein kipsilevyä tai betonia. Kipsilevyn runkotolpat voivat olla puuta tai teräsrankaa. Betoniseinä on tavallisesti yhtenäistä kivimateriaalia. Pesutilojen seinät ovat usein betonia, kipsilevyä tai vanhemmissa asunnoissa teräspeltiä. Seinän sisällä on eristemateriaali, sähköjohdot ja vesiputket. Johtojen ja putkien paikat tulee tietää, jotta niihin ei osu. Kiinni kipsilevyyn Kipsilevyn tunnistat siitä, että se kumisee koputtaessasi seinää. Valkoisesta ja jauhemaisesta porausjätteestä huomaat viimeistään seinän olevan kipsilevyä. Kevyiden esineiden kiinnittäminen kipsilevyyn onnistuu helposti muovitulpalla. Poraa reikä, pujota tulppa ja kierrä ruuvi kiinnitettävän kappaleen läpi. Tulppa paisuu, kun ruuvi kiinnitetään. Levyankkuri on tulppaa tukevampi kiinnike kipsilevyyn. Kiinnitä esine runkotolppaan. Tolppa löytyy kipsilevyn sauman kohdalta yleensä 600 millimetrin välein. Raskaille esineille kuten kaapeille asennetaan tukilaudat kipsilevyn taakse jo rakennusvaiheessa. Käytä niitä hyväksesi. Reikä kivimateriaaliin Kivimateriaaleja ovat betoni, tiili, erilaiset harkot sekä luonnonkivi. Nämä materiaalit tunnistat siitä, etteivät ne juurikaan kumise pintaa koputtaessa. Kivipinta tuntuu jykevältä ja on viileä kesäkuumallakin. Porausjäte on hienoa kiviainesta. Kiviseinään tarvitset tulpan ja tulpalle reiän. Reiän teet porakoneella ja kiviporanterällä. Betoniin ja umpitiileen kannattaa käyttää iskuporausta. Reikätiileen ja kevytbetoniin saat reiän yleensä ilman iskutoimintoakin. Poraa reikä 2 5 mm syvemmäksi kuin tulppa. Paina tulppa reikään ja kierrä ruuvi siihen. Kiviseinässä voit käyttää myös lyöntitulppia, pikanauloja sekä kiila-ankkureita. a 1 2 3 Vatupassin avulla hyllyn kannattimet saa suoraan. Ota molemmilta puolilta mitta, niin saat hyllyn keskelle. Sopivan mittaiset ruuvit kiinni ja seinähylly on valmis. 12 asukas syyskuu 2008
Reikätiileen ja kevytbetoniin saa reiän yleensä ilman poran iskutoimintoakin. Mitä seinän sisällä? Juttele isännöitsijän kanssa kiinnitysurakasta. Hän neuvoo kiinnittimien valinnassa ja kertoo seinämateriaalin. Voit pitää suuntaa antavana seuraavia esineiden painoja: taulut, kellot ja kattovalaisimet alle viisi kiloa, ryijyt viisi, peilit kymmenen ja kylpyhuonekaapit 20 kiloa per neliömetri, vaatenaulakot vaatteineen 40 kg metriltä, kirjahyllyt 30 60 kg metriltä kirjoineen. Pakkauksessa on yleensä kiinnittimen mitat, sopivuus, kantavuus, poranterän halkaisija ja lyhyet kiinnitysohjeet. Rautakaupasta voi myös ostaa laitteen, jolla voi määritellä runkotolppien paikat. Kirjoitus pohjautuu VVO:n asiantuntijoiden, kiinnitinvalmistajien ja RTV:n tietoihin. Pienimmät kiinnikkeet käyvät levy- ja isoimmat kivirakenteisiin. Tuotteiden nimet pienimmästä isoimpaan: erilaisia tulppia, mollyankkuri, kiila-ankkuri ja kivitulpat ruuveineen. syyskuu 2008 asukas 13
> talous sähkön kulutus Pienellä vaivalla suurta säästöä Sähkön säästämistä varten ei tarvitse kääriä hihoja, tehdä suuria muutoksia tai alkaa elää hankalasti. Merkittävää säästöä kertyy helposti, pienin arkisin keinoin. teksti LIISA JOENSUU kuvat VVO 14 asukas syyskuu 2008
Pientä muistamista ja joitakin valintoja, siinä se. Vaikka kotona aloitettaisiin oikein energiansäästötalkoot, se voidaan helposti tehdä aiheuttamatta kenellekään perheenjäsenelle kummempaa ahdistusta. Yhteinen ilonaihe on se, että valinnat vaikuttavat miellyttävästi kukkarossa. Ja onhan maailmakin pelastettava. Säästötoimenpide Vedenkäytön tehostaminen 10 %:lla kerrostalohuoneistossa, 3 asukasta Huoneistosaunan kiukaan lämpimänä oloajan lyhentäminen 4 h:sta 2 h:iin Säästö / vuosi noin, kwh Säästö / vuosi noin, 90 600 60 Tietokoneen sammuttaminen kokonaan käyttökertojen välissä 300 30 Valoa kansalle vaan ei turhaan Helpoimpia keinoja säästää sähköä on sammuttaa valot huoneista, joissa ei oleskella. Turhien valojen sammuttamisesta tulee hyvä tapa, kun sen kerran aloittaa. Jotkut saattavat huolestua siitä, että loistelamppujen elinikä lyhenisi virran katkomisesta, mutta nykyiset putkivalot eivät pahastu uudelleensytyttämisistä, sanoo tuotepäällikkö Jarmo Roiha Helsingin Energiasta. Hehkulamppujen tilalle kannattaa vaihtaa energiansäästölamput. Vaikka energiansäästölamppu on hankittaessa hehkulamppua hintavampi, se maksaa itsensä takaisin käyttöikänsä pituuden vuoksi. Myös led-valojen käyttötunnit ovat moninkertaiset hehkulamppuihin verrattuna. Automatiikkaa kannattaa käyttää hyväksi. Jos ei esimerkiksi halua tulla pimeään kotiin, ei ole syytä pitää valoja päällä koko päivää. Ajastinkellon voi asettaa sytyttämään valot tiettyyn aikaan. KILPAILUKYKYISTA SAHKÖA Kylpyhuoneen lattialämmityksen säätäminen 2 C pienemmälle 200 20 4 kpl 60 W hehkulamppu -> 4 kpl 12 W energiansäästölamppu, polttoaika 1000 h vuodessa 200 20 Huonelämpötilan pudotus 2 C:lla 50 m 2 :n kerrostalohuoneistossa 20 Digiboksin sammuttaminen kokonaan käyttökertojen välillä 40 4 40 lcd taulutelevision sammuttaminen käyttökertojen välillä 30 3 Energiamerkintä merkitsee paljon Kun on uuden laitteen, vaikkapa pesukoneen, hankkimisen aika, kaupassa kannattaa kiinnittää huomiota energiamerkintään. A-luokan koneet ovat energiatehokkaimpia. Erittäin energiatehokkaille laitteille on lisäksi luokat A+ ja A++. Huonoin vaihtoehto on G-luokan laite. Vaikka laitteiden valmiusvirta eli standbytoiminto saattaa laitteen käyttövalmiiksi nopeasti, se syö sähköä kaiken sen ajan, jolloin laitetta ei käytetä. Kun kännykkä, hammasharja, tietokone ja muut laitteet saavat jatkuvasti verkkovirtaa, se näkyy sähkölaskussa. Televisio, viihde-elektroniikka sekä tietokone näyttöineen kannattaa sammuttaa kokonaan päivän päätteeksi. Myös turhat laturit on hyvä irrottaa pistokkeesta, Roiha muistuttaa. Puhdasta vähemmälläkin vedellä Suomalaiset ovat oppineet pitämään puhdasta vettä itsestäänselvyytenä ja valuttelevat sitä huomaamattaan aivan turhaan. Suihkussa veden tulon voi hyvin katkaista saippuoinnin ja hiustenpesun ajaksi. Moni valuttaa hanaa myös hampaita pestessä, vaikka hammasmukillinen vettä riittäisi mainiosti. Jos huoneistossa on amme ja asukkaan tulee käytyä kylvyssä, vettä kuluu suuret määrät. Kylpy kuluttaa vettä peräti viisinkertaisen määrän suihkuun verrattuna. Toinen energiasyöppö on asuntokohtainen sauna erityisesti silloin, kun sitä lämmitetään perheenjäsenille eri aikoina. Saunassa kannattaa käydä samaan aikaan tai ainakin peräjälkeen. Talosaunoissa turhaa energiankulutusta lisää se, ettei varattua saunavuoroa käytetäkään, Roiha tähdentää. Rikkinäisyyttään vuotavat vesihanat ovat oma lukunsa, ne lorottavat euroja pisara pisaralta. Tipoistakin muodostuu ajan mittaan kymmeniä kuutioita hukkaan heitettyä vettä. Vuotavista hanoista ja WC-altaista on hyvä ilmoittaa huoltoon välittömästi. VVO on valinnut sähköntoimittajakseen Helsingin Energian, ammattitaitoisen ja luotettavan energia-alan osaajan. Helsingin Energian tuotteet, palvelut ja hinnoittelu ovat olleet pitkällä aikavälillä kilpailukykyiset: pitkäaikainen hintaseuranta osoittaa, että Helsingin Energian asiakkaat ovat saaneet jo kymmenen vuoden ajan keskiarvoa pienempiä sähkölaskuja. Ruokaa kerralla kaikille Kun ruokaa tehdään uunissa tai hellalla, energiatehokkainta on valmistaa suuri erä kerralla. Yhteiset ruoka-ajat säästävät sähköä. Kattilan päälle kannattaa laittaa heti kansi, silloin vesi tai ruoka lämpiää nopeammin. Uunin ja lieden jälkilämpökin on hyödynnettävissä. Puuro valmistuu keittolevyn jälkilämmössä, ja uuni on pitkään lämmin sen jälkeen, kun virta on katkaistu. Jälkilämmössä ruoka muhii ja maut tasaantuvat. a syyskuu 2008 asukas 15
> kodinhoito milloin siivosit jääkaapin? 16 asukas syyskuu 2008
Säilyttämisen ensimmäinen tehotoimi on kaluston kartoitus. Jos jääkaapin ja pakastimen tarkastaminen on jäänyt väliin, ei vieläkään ole liian myöhäistä. Laitteissa on aina eroja. Tärkein väline tässä työssä on lämpömittari. Kartoita missä on oman laitteesi kylmin hylly ja missä lämpötila on hieman korkeampi, opastaa kotitalousneuvoja Sari Raininko Satakunnan Martoista. Jääkaapissa on oltava viileyttä 2 6 astetta. Kalanrakastajan kaappi saa mielellään olla jopa alle 3-asteinen, sillä kala ottaa liiasta lämmöstä nokkiinsa. Mittaria ostaessasi kannattaa tarkistaa, että asteikko riittää myös pakastimen kylmyydelle. Herkin viileimmälle hyllylle Jääkaapin kylmin osa on tarkoitettu helposti pilaantuville elintarvikkeille: kalalle, tuoreelle lihalle, lihavalmisteille, makkaroille ja leikkeleille. Kylmyyteen kaipaavat myös munavalmisteet, kermaiset leivokset ja kakut, käsitellyt kasvikset, valmisruoka ja maitotuotteet sekä tuorejuusto. Myös monet vihannekset, hedelmät ja marjat viihtyvät parhaiten kylmässä. Hieman lämpimämmälle ylähyllylle tai ovitaskuun voi sujauttaa voin ja margariinin, avatut maustekastikkeet, mehut ja kypsytetyt juustot. Noin 10 14-asteiseen vihannesosastoon kuuluvat muun muassa kananmunat, kurkku ja tomaatti, jotka voi toisaalta säilyttää myös huoneenlämmössä. Huoneenlämpö kelpaa hyvin banaanille, leivälle, viljatuotteille ja kuivatuille yrteille. Paljon rasvaa sisältävää kahvia voisi säilyttää hyvin jääkaapissa. Moni pakastaakin kahvinsa, jos sitä käyttää harvakseltaan, Raininko vinkkaa. Viikkosiivo jääkaapille Järkevä säilyttäminen alkaa jo tavaroiden asettelusta. Kaiva kaapin perukoilta esiin aikaisemmat hankinnat ja tarkasta niiden kunto. Pilaantunut ruoka on valitettavaa biojätettä. Tuoreiden maitojen sijoittaminen takariviin on jo monella oiva rutiini. Ja jääkaappikin tarvitsee viikkosiivouksensa, muistuttaa Raininko. Sopiva siistimispäivä voi olla vaikkapa torstai, jolloin viikonvaihteen ruokaostoksia vasta suunnitellaan. Vähintään kuukausittain tarvitaan kunnon siivous. Pyyhi hyllyt yleispesuaineella, jota olet sekoittanut ohjeenmukaisesti suihkepulloon. Puhdista erilaiset lokerot huolellisesti. Vapauta myös oven tiivisteet liasta ja roskista. Desinfiointiainetta et tarvitse, ellei kaappiin ole pesiytynyt homearmeijaa. Perushuoltona täytyy valuneet tai kaatuneet nesteet pyyhkiä heti pois. Sulatettavien tuotteiden alle laitetaan vati, johon valuva vesi kertyy, Raininko neuvoo. Puhdas keittiö ei tuo vain viihtyisyyttä, vaan myös terveyttä. Keittiö ruokineen on oiva mikrobien kasvupaikka. Pintojen pikkutahroissa niitä voi helposti vilistä. Puhtaat pinnat ja kiiltävät kahvat pelastavat mikrobien valtaannousulta. Raininko muistuttaa jääkaapin täyttäjän perusvirheestä. Juhlien aikaan jääkaappi tungetaan niin >> Ruoka rakastaa teksti SOILA OJANEN kuvat JANNE HARJU siistiä ja viileää Ruoka viihtyy viileässä puhtaan ja tiiviin kannen alla. Järkevästi säilytetyt elintarvikkeet säästävät myös menoja, sillä pilaantuminen tekee ruuasta armotta jätettä. Kurkkaa siis säännöllisesti jääkaappiin ja pakastimeen oikein sillä silmällä. syyskuu 2008 asukas 17
5 VIILEÄÄ 1 2 3 4 5 VINKKIÄ Osta mittari. Varmista sen avulla jääkaappisi ja pakastimesi eri osien lämpötilat. Kelmuta, purkita ja piilota kannen alle kaikki säilytettävä ruoka. Siirrä tähde kylmään vasta jäähtyneenä. Erota voimakasaromiset ja miedot tuotteet toisistaan sekä jääkaapissa että pakastimessa. Tuoksut tarttuvat. Monien elintarvikkeiden myyntipakkaukset kelpaavat mainiosti uusiokäyttöön. Pestyt rasiat eivät rasita kukkaroa uudelleen käytettävien pakastusrasioiden tapaan. Kelmu on edullisempaa kuin pois heitettäväksi päätyvä kuivahtanut ruoka. Säilytä kahvi jääkaapissa. Jos keität kahvia erityisen harvakseltaan, pistä pussi pakastimeen. Erota voimakasaromiset ja miedot tuotteet toisistaan. Tuoksut tarttuvat. täyteen, ettei ilma kierrä. Juhlatilanteissa kannattaa miettiä, mitkä tavarat vaativat ehdotonta kylmäsäilytystä ja tarvittaessa pyytää vaikkapa naapurin jääkaapista väliaikaista lisäsäilytystilaa. Kananmunat ja ketsupit voi siirtää juhlan ajaksi kuivakaappiin. Pakastus vasta jäähtyneenä Pakastamisessa perussääntönä on se, että mitä enemmän rasvaa on tuotteessa, sitä vähemmän aikaa se säilyy pakkasessa. Vihannekset ja marjat ovat säilyvimpiä pakastettavia. Ne pysyvät hyvinä kahdeksan kuukautta. Leipä säilyy kolme kuukautta, erilaiset lihatuotteet rasvaisuudesta riippuen muutamia kuukausia. Valmista ruokaa ei kannata pakastaa yli neljää kuukautta. Pakastuksen ihannelämpötila on 24 miinusastetta, mutta ruuan rakenne säi- lyy parhaiten 18 asteen säilytyspakkasessa. Sujauta pakkaseen vain jäähtynyt mielellään jääkaappikylmä tuote, joka on pakattu huolella. Jäähdytä pakastin ennen säilöntää pakastusteholla yön yli. Käytä pakastustehoa suhteuttaen se tuotteiden määrään. Pakastus kestää noin vuorokauden. Seitsemän kiloa ruokaa alkaa olla tavallisen pakastimen maksimiteho. Paras pakastin on jäätön, joten sulata laite säännöllisesti esimerkiksi vähintään kesällä, jolloin se on tyhjimmillään. Kuivaa laite kunnolla ennen virran päälle napsautusta. Pöly pois taustoista! Jääkaapin ja pakastin tausta pitäisi imuroida kolmisen kertaa vuodessa. Taustoihin kertyvä pöly on paloriski. Keittiön pöly on erityisen kiusallista, sillä pinnoilla on usein rasvaa. Kevyt imurointi ei silloin riitä, vaan vaaditaan kunnon puhdistamista. Vielä lopuksi Raininko muistuttaa, ettei käytöstä pois olevan jääkaapin tai pakastimen ovea kannata laittaa kiinni.. Sinne tulee muuten tunkkainen haju. Esimerkiksi loman ajaksi jääkaapin ovi on parasta jättää raolleen. a 18 asukas syyskuu 2008
> vinkki teksti STIINA HONKAMAA kuva KRISTIINA KURRONEN Pää tyynyyn ja höyhensaarille! Vaikka nukkumatti heittäisi unihiekkaa ilman ongelmia, ei ole ihan sama millainen tyyny pään alla höyhensaarille matkaa. Tyynyn oikea pehmeys, korkeus ja materiaali ovat makuasioita, mutta niillä on myös oikeasti merkitystä. Ihmisten anatomiset tarpeet niskan alueella vaihtelevat, ja mahdollisen allergikon ei kannata hankkia esimerkiksi untuvatyynyä. Markkinoilla on hyvin monenlaisia vaihtoehtoja, jopa itse muotoiltavia, säädettäviä ja niskatuellisia malleja. Kun hyvän tyynyn löytää, siitä ei tahdo luopua. Ikioma tyyny voi olla melkein yhtä tärkeä kuin lapsuudessa unilelu. Oma tyyny saattaa kulkea mukana matkalaukussa lomareissuillekin. Sitten vain pää tyynyyn ja unten maille! syyskuu 2008 asukas 19
> ympäristö pihatalkoot teksti KARITA SAINIO kuvat SUVI LAINE ja SUOMEN KUVAPALVELU Tervetuloa talkoisiin On taas aika suunnata katse kohti syystalkoita. Talkooporukan voimin oma piha saadaan näppärästi paketoitua talvea odottamaan. Pihan kunnostamisen ohessa nautitaan maistuvista talkootarjoiluista ja mukavasta ajanvietoista naapureiden seurassa. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, myös pihatalkoissa. Aluksi on hyvä listata asiat, jotka halutaan talkoissa saada hoidetuksi. Syystalkoissa muun muassa haravoidaan, suojataan istutuksia ja siivotaan sisäpihoilta esimerkiksi vanhat pyöränraadot pois. Syystalkoisiin voi liittyä myös sisätilojen putsausta, kuten pyöräkellarin siivousta ja kerhohuoneen kunnostamista. Lista tarvitaan myös välineistä, joilla suunnitellut työt saadaan tehtyä. Lista luovutetaan isännöitsijälle, joka hoitaa työvälineet paikan päälle. On hyvä nimetä muutama vastuuhenkilö ohjeistamaan talkoolaisia. Työt sujuvat rivakammin, kun jokainen talkoolainen tietää, mitä, miksi ja millä välinein pitää tehdä. Erittäin tärkeä pihatalkoiden osuus on ruoka- ja juomatarjoilu. Talkooväki pysyy hyvällä tuulella, kun tarjolla on kunnon eväät. Haravointia ja lettujen paistoa VVO tukee mielellään asuintalojensa talkoita. Asuinalueen parantamisen lisäksi pihatalkoissa rakennetaan arvokasta yhteisöllisyyttä. Yhdessä tekemisen fiilis luo naapurisuhteita, pitää yllä naapurisopua ja naapureihin tutustuminen luo myös turvallisuudentunnetta omaan asuinympäristöön, kertoo VVO:n asiakkuuspäällikkö Pekka Kivistö. Pihatalkoisiin osallistuminen on vapaaehtoista, eikä niihin ole kenenkään pakko osallistua. Kaikki eivät yksinkertaisesti tykkää touhuta porukan kanssa. Silloin voi käydä kysymässä talotoimikunnalta, voisiko tehdä jotakin pientä omalla ajallaan ja kantaa siten kortensa kekoon, Kivistö vinkkaa. Jokaisen ei ole myöskään pakko haravoida samaa pihaa. Talkoisiin voi myös osallistua omalla erikoisosaamisellaan, oli se sitten taito korjata paikkoja tai vaikkapa paistaa herkullisia lettuja. Pihatalkoot eivät missään nimessä saa olla tiukkapipoinen työleiri. Isännöitsijä Eero 20 asukas syyskuu 2008