Selvitys Etelä-Pohjanmaan ystävyyskuntatoiminnasta Etelä-Pohjanmaan liitto 2015 Selvitys kuntien kansainvälisyydestä ja ystävyyskuntatoiminnasta / Etelä-Pohjanmaan liitto 1
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 2015 Selvitys Etelä-Pohjanmaan ystävyyskuntatoiminnasta Julkaisu B:75 ISBN 978-951-766-285-7 (nide) ISBN 978-951-766-286-4 (verkkojulkaisu) ISSN 1239-0607 Selvitys kuntien kansainvälisyydestä ja ystävyyskuntatoiminnasta / Etelä-Pohjanmaan liitto 1
1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Selvityksen toteutus... 3 2. Vastaaja, kunta ja organisoituminen... 4 2.1. Tehtävä ja kunta... 4 2.2. Keskeiset tehtävät kansainvälisissä asioissa... 4 3. Kunnan kansainvälistymisen kehittäminen ja strategisuus... 5 3.1. Kansainvälistymisstrategiat... 5 3.2. Määrärahat kansainvälisyyden kehittämiselle... 6 3.3. Kansainvälisten asioiden vastuut kunnassa... 6 3.4. Kansainvälisen toiminnan painopisteet... 7 4. Kunnan ystävyyskuntatoiminta... 9 4.1. Ystävyyskunnat... 9 4.2. Vierailut ystävyyskunnissa...12 4.3. Ystävyyskuntavierailujen teemat...14 4.4. Ystävyyskuntatoiminnan kehittäminen...15 Kunnan ystävyyskuntayhteistyötä kehitetään kaikissa vastanneissa kunnissa opetustoimen kanssa....17 4.5. Ystävyyskuntatoiminnan tulevaisuuden suunnitelmat...17 4.6. Ystävyyskuntatoiminta, sen tavoitteet ja painopisteet...18 5. Kansainväliset rahoitusohjelmat...19 5.1. Europe for Citizen -rahoitusohjelma...19 5.2. Lisätietojen tarve...20 6. Jatkotoimenpiteet...21 7. Yhteenveto...22 Selvitys kuntien kansainvälisyydestä ja ystävyyskuntatoiminnasta / Etelä-Pohjanmaan liitto 2
1. Johdanto 1.1. Selvityksen tavoitteet EU:sta ja kansainvälisestä toiminnasta on tullut kuntien jokapäiväistä toimintaa ja se on yhä merkittävämmässä roolissa kuin aikaisemmin. Kuntien kansainvälistymisen tavoitteena on kunnan omien tavoitteiden lisäksi usein erityisesti koulutuksen, elinkeinoelämän ja kulttuurin kansainvälisyyden kehittäminen. Kansainvälisissä asioissa tehdään paljon yhteistyötä muiden kuntien tai Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa. Ystävyyskuntatoiminta on myös edelleen vahva osa kuntien kansainvälistä toimintaa, joskin sen osuus kansainvälisessä toiminnassa on vähentynyt ja ystävyyssuhteita päättynyt. Perinteisen ystävyyskuntatoiminnan ohella monet kunnat osallistuvat kansainvälisiin alueellisten ja temaattisten järjestöjen ja verkostojen toimintaan sekä pyrkivät hyödyntämään Euroopan Unionin rahoitusohjelmia projektiyhteistyöhön mm. kulttuurin, nuorison, ympäristön ja koulujen puolesta. Väestömuutoksen ja maahanmuuton johdosta kunnat joutuvat kohtaamaan kansainvälisyyden myös paikallisesti. Kansainvälisten maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi kuntien tulee lisätä kansainvälisiä valmiuksia ja kielitaitoa omaavaa henkilöstöä, sekä huolehtia eri kulttuurien tuntemuksesta sekä suvaitsevaisuudesta. Selvityksen tavoitteena on selvittää Etelä-Pohjanmaan kuntien kansainvälisyyden nykytilaa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Erityisenä tavoitteena on kerätä tietoa kuntien ystävyyskunnista ja -toiminnasta. Selvityksen toteuttaa Etelä-Pohjanmaan liiton KATE - Kansainvälisyyden avulla tuloja Etelä-Pohjanmaalle -hanke. KATEhanke pyrkii tukemaan Etelä-Pohjanmaan ystävyyskuntatoimintaa ja kuntien temaattista verkostoitumista erityisesti rohkaisemalla kuntia hakeutumaan ja solmimaan uusia yhteistyöverkostoja perinteisten alueiden ulkopuolelta, elvyttää jo hiipuneita ystävyyskuntasuhteita sekä tuoda taloudellisia tukea toiminnan elvyttämiseen sekä auttaa kuntia fokusoimaan temaattista sisältöä, pohtia miten kuntaliitosten seurauksena laajentuneet ystävyyskuntaverkostot toisivat lisäarvoa parhaiten, kehittää ystävyyskuntatoiminnan toteuttamistapoja sekä lisätä strategisuutta ystävyyskuntatoiminnan kehittämiseen yhtenä kunnan kansainvälistymisen välineenä, sekä edistää kuntien ja järjestöjen henkilöiden kansainvälistä osaamista sekä tarjota tilaisuuksia verkostoitua kansainvälisesti. 1.2. Selvityksen toteutus Etelä-Pohjanmaan liitto toteutti maalis huhtikuussa 2015 kyselyn kuntien kansainvälisestä toiminnasta ja erityisesti keskittyen kuntien ystävyyskuntatoimintaa. Kyselyn avulla kartoitettiin kuntien kansainvälisyyden organisoimista, strategisuutta ja nykytilaa. Lisäksi kuntia pyydettiin arvioimaan näkemyksiä kansainvälisen Selvitys kuntien kansainvälisyydestä ja ystävyyskuntatoiminnasta / Etelä-Pohjanmaan liitto 3
toiminnan tulevaisuudesta. Tässä laajuudessa Etelä-Pohjanmaan kuntien ystävyyskuntatoimintaa ei ole toteutettu aikaisemmin. Kysely lähetettiin kaikkiin Etelä-Pohjanmaan kuntiin kunnanjohtajille sekä kirjaamoihin. Kunnille lähettiin alkuperäisen pyynnön lisäksi muistutusviesti kyselyyn vastaamisesta. Lisäksi yksittäisiä kuntia lähestyttiin vielä kolmannen kerran tavoitteena saada koko Etelä-Pohjanmaan kattava vastaustulos. Kyselyyn saatiin yhteensä 15 vastausta. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 83 %. Seuraavassa kappaleessa esitellään kyselyn tuloksia ja analysoidaan vastauksia. Yhteenvedossa tarkastellaan kuntien vastauksia yhdessä ja erikseen. 2. Vastaaja, kunta ja organisoituminen 2.1. Tehtävä ja kunta Kyselyyn vastasi 4 kunnanjohtajaa, 5 hallintohenkilöä, 1 elinkeinotoimen vastaava, 2 sivistystoimen henkilöä sekä 3 kulttuuripuolen henkilöä. 12 vastanneista edusti ylemmän tason johtotehtävistä vastaavaa nimikkeellä päällikkö tai johtaja. Kyselyn mukaan suurin osa kansainvälisistä tehtävistä kunnassa hoidetaan osa-aikaisesti toisen tehtävän ohella. Ainoastaan yhden henkilön tehtävä on kohdennettu suoraan kansainvälisiin asioihin kokopäiväisesti. 2.2. Keskeiset tehtävät kansainvälisissä asioissa 4 vastaajista ilmoitti vastaavansa ystävyyskuntatoiminnasta, 2 kaikesta kansainvälisyyteen liittyvästä toiminnasta, 2 kulttuurista, 1 elinkeinosta sekä 3 keskushallinnon osalta. He vastaavat pääosin kuntansa kansainvälisen yhteistyön toteuttamisesta sekä valmistelevat asioita eteenpäin. Kuten vastauksista voidaan todeta, kansainvälisyys itsessään on monialaista ja kuntien painotuksen kansainvälisyyden eri osa-alueisiin vaihtelevat suuresti. Selvitys kuntien kansainvälisyydestä ja ystävyyskuntatoiminnasta / Etelä-Pohjanmaan liitto 4
3. Kunnan kansainvälistymisen kehittäminen ja strategisuus 3.1. Kansainvälistymisstrategiat Kyselyyn vastanneista lähes kaikki (yli 90 %) ilmoittivat, että heidän kunnassaan ei ole laadittu erityistä kansainvälistymisstrategiaa tai -ohjelmaa. Useissa kunnissa kansainvälinen toiminta on sisällytetty osaksi yleiseen ja/tai erillisen osaston toimintasuunnitelmaan ja täten erillistä kansainvälistymisstrategiaa ei ole kunnalle laadittu. Toiset kunnat ovat sijaintinsa, kokonsa tai matkailun ansiosta kansainvälisempiä kuin toiset ja täten kiinnittävät kansainvälisyyteen enemmän huomiota. Tiedossa on, että useat kunnat asettavat yhä etenevässä määrin kansainväliselle toiminnalleen selkeästi tavoitteita ja toiveita, mutta nämä ovat usein linkitettynä esim. kunnan sivistystoimen, kulttuurin tai elinkeinoelämän strategioihin, ja siksi usein omaa kansainvälistä strategiaa varsinkaan pienessä kunnassa ei ole ollut tarpeen laatia. Selvitys kuntien kansainvälisyydestä ja ystävyyskuntatoiminnasta / Etelä-Pohjanmaan liitto 5
3.2. Määrärahat kansainvälisyyden kehittämiselle Kyselyyn vastanneista viisi ilmoitti, että heidän kunnassaan on kansainvälisyyden kehittämiselle osoitettu määrärahoja. Vastanneista kunnista 64 % ilmoitti, että kansainvälisyydelle ei ole osoitettu määrärahoja. Yksi vastaajista ohitti kysymyksen. 3.3. Kansainvälisten asioiden vastuut kunnassa Vastausten perusteella kansainvälisten asioiden vastuu seitsemässä kunnassa Etelä-Pohjanmaalla on kunnanjohtajalla. Neljä kuntaa ilmoitti, että kansainvälisyyden kehittämisen vastuu on eriytetty eri Selvitys kuntien kansainvälisyydestä ja ystävyyskuntatoiminnasta / Etelä-Pohjanmaan liitto 6
toimialoille, esim. elinkeino-, matkailu-, koulutus- ja nuorisotoimeen. Yksi kunta vastasi, että vastuu kansainvälisistä asioista on hallituksella ja valtuustolla. Eräs kunta ilmoitti yhteyspäällikön vastuuhenkilöksi kansainvälisiin asioihin. 3.4. Kansainvälisen toiminnan painopisteet Selvitys kuntien kansainvälisyydestä ja ystävyyskuntatoiminnasta / Etelä-Pohjanmaan liitto 7
Kuntien kansainvälisen toiminnan tavoitteet ja painopistealueet ovat kyselyn mukaan seuraavanlaisia kyselyn vastausten perusteella tärkeysjärjestyksessä: koulujen kansainvälinen yhteistyö (ka 3,71) alueen yritysten viennin kehittäminen (3,14) kansainväliset hankkeet (2,71) kansainvälisen matkailun kehittäminen (2,71) ystävyyskuntatoiminta (2,50) kansainväliset verkostot ja järjestöt (2,46) kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (2,46) Selvitys kuntien kansainvälisyydestä ja ystävyyskuntatoiminnasta / Etelä-Pohjanmaan liitto 8
4. Kunnan ystävyyskuntatoiminta 4.1. Ystävyyskunnat Ystävyyskunnalla tarkoitetaan yleensä kahden eri maasta olevan kaupungin tai kunnan useimmiten allekirjoitettuun sopimukseen perustuvaa kestävää yhteistyösuhdetta. Ystävyyskuntatoimina on yleensä teemoitettua toimintaa, jossa kunnat vaihtavat ja välittävät tietoa ja kokemuksiaan kunnan eri toimintaalueista, vierailevat eri delegaatioiden voimin, osallistuvat tapahtumiin sekä vaihtavat koululais- ja nuorisoryhmiä keskinäisen oppimisen lisäämiseksi. Kyselyn mukaan kuntien ystävyyskuntasuhteiden aktiivisuus vaihtelee suuresti. Joissakin kunnissa ystävyyskuntasuhteet ovat lähes kokonaan hiipuneet, osa on jo unohdettu, osa aktiivisia ja pieni osa todella aktiivisia. Ystävyyskuntasuhteiden hiipumiseen tai lakkauttamiseen on useita eri syitä. Voidaan olettaa että erityisesti pienemmissä kunnissa ystävyyskuntatoiminta on usein nojautunut muutaman aktiivisen henkilön varaan, ja suhteet ovat hiipuneet henkilöiden vaihtuessa. Myös osaavan ja ehtivän henkilöstön puute nähdään monien ystävyyskuntasuhteiden hiipumisen taustalla. Selvityksen perusteella kansainvälisiä asioita kunnissa monesti hoidetaan osa-aikaisesti ja vain suurimmissa kunnissa kansainvälisyydelle on asetettu resursseja kunnolla. Ajan ja resurssien puute korostuu etenkin taloudellisesti vaikeina aikoina sekä suurten kuntakenttää koskevien muutosten selvityksen aikana. Selvitys kuntien kansainvälisyydestä ja ystävyyskuntatoiminnasta / Etelä-Pohjanmaan liitto 9
Kuva 1. Etelä-Pohjanmaan kuntien ystävyyskunnat. Alajärvi Bjuv ja Vilhelmina Puudoži (Puutoinen) Escanaba Are ja Halinga Ruotsi Venäjä USA Viro Alavus Affligem Belgia (neuvottelut käynnissä) Selvitys kuntien kansainvälisyydestä ja ystävyyskuntatoiminnasta / Etelä-Pohjanmaan liitto 10
Evijärvi Vändra Örnsköldvik Viro Ruotsi Ilmajoki Koeru Viro Isojoki Ljusdal Ruotsi Jalasjärvi Ei ystävyyskuntasopimuksia Kauhajoki Hudiksvall Ruotsi Kauhava Nybro, Vimmerby, Hultsfred Jevnaker, Rygge Lemvig, Skärbäk Gardur, Thorlakshöfn Rapla, Aegviidu Kuortane Ovanåker Kurikka Ockelbo Melhus Audru ja Sauga Ruotsi Norja Tanska Islanti Viro Ruotsi Ruotsi Norja Viro Lappajärvi Springstille Puudoži (Puutoinen) Saksa Venäjä Lapua Rakvere Hohenlockstedt Viro Saksa Selvitys kuntien kansainvälisyydestä ja ystävyyskuntatoiminnasta / Etelä-Pohjanmaan liitto 11
Kiskörös Louthin kreivikunta (Louth county) Lantana Unkari Irlanti Yhdysvallat Seinäjoki Schweinfurt Kozalin Sopron Orvieto Thunder Bay Saksa Puola Unkari Italia Kanada Soini Höör Koonga Stevns Puudoži (Puutoinen) Ruotsi Viro Tanska Venäjä Vimpeli Mosvik Pudozh Norja Venäjä Ähtäri Lycksele Audru Ruotsi Venäjä 4.2. Vierailut ystävyyskunnissa Vastausten perusteella voidaan todeta, että kuntien ystävyyskuntatoiminta on ollut aktiivista etenkin 1980- ja 1990-luvuilla. Tänä ajankohtana vierailuja on ollut molempiin suuntiin useassa kunnassa, ja vierailujen teemat ovat olleet moninaisia ja koskeneet kulttuuria, opetusta, päättäjiä sekä elinkeinoelämää. Myös 1990-luvun loppu ja 2000-luvun alku on ollut monissa kunnissa myös ystävyyskuntatoiminnan suhteen aktiivista aikaa. Erityisesti Seinäjoen kaupunki on hoitanut ystävyyskuntasuhteitaan tavoitteellisesti, pitkäjänteisesti ja lisäarvoa alueelle tuottavasti. Tässä nostona kyselystä Seinäjoen kaupungin ystävyyskuntien lähiajan menneet tapahtumat sekä lähiajan tulevaisuuden suunnitelmia: Selvitys kuntien kansainvälisyydestä ja ystävyyskuntatoiminnasta / Etelä-Pohjanmaan liitto 12
Kozalin, Puola Koulutus: SeAMK:lla bilateraalinen Erasmus+ -yhteistyösopimus Koszalin Technical University (KTU) SeAMK vuoteen 2020 saakka. Opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuutta erityisesti KTU:sta SeAMKiin. Tutkimusyhteistyöstä mm. agroteknologian liittyen käyty alustavia neuvotteluja. Yhteistyötä tehty yliopiston kanssa noin 15 vuotta. Elinkeinoelämä: kaupunki on ollut yritysten kanssa Kozsalinissa kevätmessuilla useana vuonna ja vastavuoroisesti Kozalin on mm. Farmarimessuilla esittelemässä kaupunkia ja sen yrityksiä. Kontaktien vaihtoa myös Kozsalin Buziness Centerin kanssa on käyty. Sopron, Unkari Koulutus: SeAMK:lla bilateraalinen Erasmus+ -yhteistyösopimus University of West Hungary (UWH) SeAMK vuoteen 2020 saakka. Säännöllistä opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuutta, benchmarkausta korkeakoulujen välillä liittyen mm. johtamiseen. Tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä (nyt käynnissä mm. kolmivuotinen EUrahoitteinen ewood-hanke, jossa kehitetään eurooppalaista metsäenergiapainotteista maisteriohjelmaa). Kaksoistutkintosopimus liiketalouden opintoihin liittyen. Kaksoistutkinto-opiskelijoita ollut SeAMKista Sopronissa ja päinvastoin. Kaksoistutkintoneuvottelut käynnissä liittyen maisteritason / yamk-opintoihin maatalous- ja metsäalalla. Konferenssiyhteistyötä: rehtori Tapio Varmola on em. yliopiston Honorary Professor, kv-päällikkö Helli Kitinoja on saanut myös kunniamaininnan em. yliopistosta. SeAMK on myöntänyt strategisen kumppanin kunniakirjan em. yliopistolle 20v. juhlassaan. Yhteistyötä tehty yliopiston kanssa noin 20 vuotta. Elinkeinoelämä: Sopronin kanssa ollut myös messuyhteistyötä mm. Farmarimessuilla. Seinäjoki on ollut mm. puualanmessuilla Sopronossa. Selvitetty yhden suomalaisen suuren yrityksen toiminta Sopronin kj:lle Schweinfurt, Saksa Koulutus: SeAMK:lla bilateraalinen Erasmus+ -yhteistyösopimus Schweinfurt University of Applied Sciences (SUAS) SeAMK vuoteen 2020 saakka. Opiskelijaliikkuvuutta, mm. keväällä -15 SUAS:stä on opiskelijoita SeAMKissa. SUAS rakentaa kansainvälistä kampusta ja tähän liittyen on sovittu yhteistyöstä. Yhteistyötä tehty yliopiston kanssa noin 20 vuotta. Seinäjoen lukio on Schweinfurtin kanssa joka toinen vuosi opiskelijavaihdossa, mutta toiminta on hiipumassa henkilövaihdosten myötä. Elinkeinoelämä: Seinäjokisia yrityksiä ollut Schweinfurtissa UFRA-messuilla näytteilleasettajina ja vastavuoroisesti Schweinfurtista on ollut täällä eri messutapahtumissa (Farmari, Food & Life, Käsityömessut) osasto, jossa ovat esitelleet kaupungin tuotteita. Messuyhteistyötä on jatkunut yli 20 vuotta. Thunder Bay, Kanada Koulutus: yleissopimus Thunder Bay University SeAMK allekirjoitettu. Yhteistyömahdollisuudet kartoitettu ja yhteistyö hyvässä alussa. Erasmus+ Global Mobility -ohjelman uudet mahdollisuudet toivottavasti toisivat jatkossa myös rahoitusta yhteistyölle. Elinkeinoelämä: joitain satunnaisia kontaktointeja. Orvieto, Italia Koulutus: yhteistyöneuvotteluja on käyty ystävyyskaupunkivierailujen yhteydessä Seinäjoella. Kaupungissa ei kuitenkaan ole korkeakoulutasoista toimijaa, mikä on hidastanut yhteistyötä. EU-rahoitteiseen Luova Eurooppa -hankkeeseen tullaan kysymään partneriksi (tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä) Into Seinäjoki: Orvieto on ollut Farmarimessuilla Seinäjoella ehkä 2 3 kertaa vuosien varrella. Orvietoon ei ole ollut virallisia vierailuja Seinäjoelta. Selvitys kuntien kansainvälisyydestä ja ystävyyskuntatoiminnasta / Etelä-Pohjanmaan liitto 13
4.3. Ystävyyskuntavierailujen teemat Vastanneista kunnista moni ilmoitti, että kunnan ystävyyskuntatoiminnassa on tapahtunut selkeitä muutoksia. Tällaisia muutoksia ovat mm: Ystävyyskuntatoiminta ja kansainväliset yhteydet ovat vähentyneet Toiminta on ollut pääsääntöisesti kunnan johdon vierailuita ystävyyskunnassa 80- ja 90-luvuilla Resurssit ovat vähentyneet ja ystävyyskuntatoiminnasta vastaavat työntekijät poistuneet kunnan palveluksesta Selvitys kuntien kansainvälisyydestä ja ystävyyskuntatoiminnasta / Etelä-Pohjanmaan liitto 14
4.4. Ystävyyskuntatoiminnan kehittäminen Kyselyyn vastanneiden kuntien mukaan ystävyyskuntatoimintaa tulisi nykyaikaistaa siten, että toiminta olisi tavoitteellisempaa, teemakohtaisempaa sekä konkreettista hyötyä kunnan eri sektoreille ja toimijoille lisäävää. Perinteisen ystävyyskuntatoiminnan sijaan tavoitteena on yhä sisältölähtöisempi, verkostomaisempi ja tiiviimpi yhteistyö. Ystävyyskuntasuhteita ja -sopimuksia halutaan päivittää, karsia ja etsiä uusi kunnan tarpeita ja toiveita vastaavia muita Eurooppalaisia kuntia ja alueita yhteistyöhön. Monet kunnista vastasivat että ystävyyskuntatoimintaa tulisi kehittää entistä enemmän elinkeinoelämää hyödyttäväksi. Myös koulutuksen ja kulttuurin kansainvälistyminen nähtiin tärkeänä. Kansainväliseen matkailuun myös halutaan panostaa. Tavoitteita ja toimintatapoja halutaan selkeyttää sekä laatia suunnitelmaa kansainvälisyyden edistämiseksi. Maantieteelliset painotukset ovat myös muuttuneet, ja monia kuntia kiinnostavat uusien ystävyyskuntien etsiminen. Uusia maantieteellisiä avauksia ehdotettiin Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta saakka. Selvitys kuntien kansainvälisyydestä ja ystävyyskuntatoiminnasta / Etelä-Pohjanmaan liitto 15
Selvitys kuntien kansainvälisyydestä ja ystävyyskuntatoiminnasta / Etelä-Pohjanmaan liitto 16
Kunnan ystävyyskuntayhteistyötä kehitetään kaikissa vastanneissa kunnissa opetustoimen kanssa. Myös nuoriso- ja kulttuuritoimijoiden kanssa kunta tekee paljon työtä kansainvälisyyden kehittämisen eteen. Melkein puolet vastanneista on tehnyt ystävyysseurojen kanssa yhteistyötä kunnan ystävyyskuntatoiminnan kehittämisessä. Kysymykseen vastanneista kaksi on tehnyt yhteistyötä Etelä- Pohjanmaan liiton kanssa, ja myös kaksi elinkeinoelämän kanssa ystävyyskuntatoimintaan liittyen. Kysymykseen vastanneista seitsemästä kunnasta yksikään ei ollut tehnyt yhteistyötä toisen kunnan kanssa ystävyyskuntatoiminnan kehittämisessä. Kahdeksan kuntaa ohitti vastaamisen tähän kysymykseen. 4.5. Ystävyyskuntatoiminnan tulevaisuuden suunnitelmat Selvityksen vastauksissa nousi esille monesti, miten elinkeinoelämä ja ystävyyskuntatoiminta voitaisiin yhdistää ja miten yhteistyöllä voitaisiin tukea alueen yritysten kansainvälisyyden lisäämistä. Monen kunnan toiveissa on, että ystävyyskuntasuhde toimisi mahdollistajana yrityselämän kontakteille sekä lisäisi kunnan tunnettuutta ja arvostusta yritysten potentiaalisena toimipaikkana. Kuntien vastauksista käy ilmi, että kansainvälisen toiminnan merkitys kasvaa yhä etenevässä määrin. Pienillä kunnilla heikko taloudellinen tilanne on kuitenkin heikentänyt kansainvälisyyden edistämiseen panostamista. Henkilöresurssien vähyys ja lisääntynyt työmäärä pakottavat kuntia priorisoimaan kunnan perustehtäviä ja -toimintoja. Suuremmat kunnat pyrkivät laajentamaan kansainvälisiä yhteyksiä ja verkostoja, sekä parantamaan alueen elinkeinoelämän kansainvälistymismahdollisuuksia. Kuntaliitosten myötä ystävyyskuntatoiminnan koordinointi on jäänyt vähäiseksi. Toisaalta kuntaliitosten myötä kuntien Selvitys kuntien kansainvälisyydestä ja ystävyyskuntatoiminnasta / Etelä-Pohjanmaan liitto 17
yhteistyö syvenee, ja tämä voidaan nähdä mahdollisuutena luomaan laajempia temaattisia hankkeita sekä huomioimaan koko alueen tarpeet paremmin. Jopa kahdeksan kuntaa vastasi että tällä hetkellä ei ole mitään suunnitelmia ystävyyskuntatoimintaan liittyen. Muiden vastauksissa korostuivat kunnan oman ystävyyskuntatoiminnan tavoitteellisuuden pohdinta lähitulevaisuudessa. Esimerkkeinä tästä mainittiin ystävyyskuntasuhteiden määrän vähentäminen, uusien ystävyyskuntakuntien etsiminen tai seuraavan tapaamisen järjestelyt. Yhdessä kunnassa on käynnissä kahden uuden ystävyyskuntasopimuksen laadinta ja suunnittelu, eurooppalaisen sekä Euroopan ulkopuolisen maan kanssa. Kahdessa kunnassa on suunniteltu jo seuraava tilaisuus tai tapaaminen, jonka järjestelyt ovat käynnissä. 4.6. Ystävyyskuntatoiminta, sen tavoitteet ja painopisteet Kysymykseen Miten ystävyyskuntatoimintaa pitäisi mielestänne tulevaisuudessa kehittää ja mitkä teemat nostaisitte kehittämisen painopisteiksi? tuli selvityksessä paljon kunnilta ideoita. Vaikka lähiajan tulevaisuuden suunnitelmia ei kunnilla juuri ollut, on kuitenkin vastaajien pohdinnassa ystävyyskuntatoiminnan kehittäminen ja sen strategisuuden lisääminen. Tähän kysymykseen tuli seuraavanlaisia kehittämisen painopisteitä: elinkeinoelämä (7) koulutus/opetus/nuoriso (6) matkailu (4) kulttuuri (4) hankkeet (2) Lisäksi kehittämisen painopisteiksi mainittiin kunnan henkilöstön resurssien lisääminen, sosiaalisen median käyttö ystävyyskuntatoiminnassa sekä yhteistyön pysyvyyden vaaliminen. Selvitys kuntien kansainvälisyydestä ja ystävyyskuntatoiminnasta / Etelä-Pohjanmaan liitto 18
5. Kansainväliset rahoitusohjelmat 5.1. Europe for Citizen -rahoitusohjelma Euroopan unioni on tukenut kuntien ystävyyskuntatoimintaa jo vuodesta 1989 lähtien. Ystävyyskuntatoimintaa sekä monia muita yhteistyön muotoja kansalaisten ja eri toimijoiden välillä edistää Kansalaisten Eurooppaa (2014-2020) -rahoitusohjelma https://eacea.ec.europa.eu/europe-for-citizens_en. Tällä rahoitusohjelmalla rohkaistaan kaikkien jäsenmaiden kuntien, asukkaiden ja järjestöjen välistä aktiivista vuorovaikutusta ja tietojen sekä käytäntöjen vaihtoa. Ohjelman avainsanoihin lukeutuu osallistuminen, eurooppalainen identiteetti, suvaitsevaisuus, keskinäinen ymmärrys ja kulttuurienvälinen vuoropuhelu. Kyselyn perusteella viidelle kunnalle Kansalaisten Eurooppa -ohjelma on tuttu, mutta suurimmalle osalle (67 %) rahoitusohjelma on tuntematon. Selvitys kuntien kansainvälisyydestä ja ystävyyskuntatoiminnasta / Etelä-Pohjanmaan liitto 19
5.2. Lisätietojen tarve Vastausten perusteella lisätietojen tarve -kysymykseen voidaan todeta, että lähes kaikki kunnat ilmoittivat kiinnostuksensa vähintään yhteen teemakohtaiseen asiasisältöön. Eniten kiinnostusta herätti lisätiedot Selvitys kuntien kansainvälisyydestä ja ystävyyskuntatoiminnasta / Etelä-Pohjanmaan liitto 20
liittyen ystävyyskuntatoiminnan kehittämiseen sekä ystävyyskuntatoiminnan rahoitukseen ja Kansalaisten Eurooppa (Europe for Citizens) rahoitusohjelma. Myös kunnan kansainvälisen toiminnan suunnittelu ja kehittäminen kiinnosti puolta vastaajista. Kansainväliset kunta- ja alueverkostot, Länsi-Suomen Eurooppatoimisto, Kansainvälinen henkilövaihto (Erasmus+) sekä muu EU-rahoitus kiinnostaisivat myös vastaajia. 6. Jatkotoimenpiteet Etelä-Pohjanmaan liiton KATE-hankkeen tavoitteena on tämän selvityksen pohjalta ja näiden tietojen valossa lähteä aktiivisesti tukemaan kuntia ystävyyskuntatoiminnan kehittämisessä syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana. Tarkoituksena on ennen kaikkea lisätä tietoisuutta Euroopan Unionin tarjoamista rahoitusohjelmista tämän toiminnan tukemiseen. Erityisesti Kansalaisten Eurooppa-rahoitusohjelmasta tiedottaminen on oleellinen osa kehittämistyötä. Kansalaisten Eurooppa-ohjelman toimenpiteillä halutaan entisestään laajentaa kuntien ystävyyskuntatoiminnan verkostoa sekä hyödyntää kuntien aktiivisuutta paikallisella ja alueellisella tasolla. Rahoitusohjelman tavoitteena on lisätä kuntien kansainvälisyyttä sekä kansalaisten vuorovaikutusta muiden EU-maiden kansalaisiin ja täten tuoda myös Euroopan Unionia lähemmäs kansalaista. Kansalaisten Eurooppa -ohjelman käynnissä olevan ohjelmakauden (2014 2020) 185 miljoonan euron kokonaisbudjetista vähintään 40 % on kohdennettu kuntien ystävyyskuntatoiminnalle. Rahoitusohjelman tukema ystävyyskuntatoiminta tarjoaa myös tärkeän vaikutuskanava, jossa voidaan käsitellä niin kunnille, maakunnille kuin alueille keskeisiä EU:n teemoja sekä kysymyksiä. Yhteistyössä voidaan tuoda esille omaa osaamista, mutta myös hyödyntää erilaisia ratkaisuja uudistuvan ja muuttuvan kuntakentän tarpeisiin. Myös kuntia palveleva muu EU-rahoitus, mm. Erasmus+ koulutukselle, Luova Eurooppa kulttuurille sekä lukuisia rahoitusohjelmia elinkeinoelämän tukemiselle ovat tiedottamisen arvoisia. Voidaan todeta, että kunnat näkevät kansainvälisen rahoituksen mahdollistavan eri sektoreiden ja toimijoiden kansainvälistämistä, luovan uusi kontakteja, tietotaitoa alueelle sekä tuovan lisäarvoa aluekehitykseen. Kansainvälinen rahoitus voi tuoda myös yrityksille uusia toimintamalleja ja näkökulmia. EU- ja kansainvälisen toiminnan kautta alueen elinkeinoelämä kansainvälistyy, alueelle voidaan saada jopa kansainvälisellä rahoituksella toteuttaa investointeja, sekä vientiä voidaan edistää esimerkiksi markkinatutkimuksilla tai kohdemaakartoituksilla. Voidaan myös pohtia, tulisiko kuntien kansainvälisyydestä vastaavien kesken perustaa EU/KV-verkosto, jonka tavoitteena olisi lisätä osallistujien verkostoitumista sekä lisätä osallistujien osaamista ja toisilta oppimista. Verkoston puitteissa voitaisiin vaihtaa nopeasti tietoja, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Tässä Etelä-Pohjanmaan liitolla olisi luontainen roolia toimia verkoston koollekutsujana. Selvitys kuntien kansainvälisyydestä ja ystävyyskuntatoiminnasta / Etelä-Pohjanmaan liitto 21
7. Yhteenveto Ystävyyskuntatoiminta on ollut monen kunnan kansainvälistymisen väline. On tärkeää, että Etelä- Pohjanmaan kunnat näkevät laajan ystävyyskuntaverkoston kuntia ja kansalaisia yhdistävänä tekijänä. Ystävyyskuntatoiminnan kautta kunnat voivat luoda kontakteja muualle Eurooppaan ja täten tuoda kansainvälisyyttä lähemmäksi koululaisten, kulttuurin, päättäjien tai elinkeinoelämän toimijoiden arkeen. Laajasta Etelä-Pohjanmaan kuntien ystävyyskuntaverkostosta löytyy monia kohdemaita, ja monipuolista osaamista ja tarjontaa potentiaalisille uusille yhteistyöteemojen avaukselle. Kuntien tulisi nähdä ystävyyskunnat uudenlaista tietoa ja taitoa tuovana lisäarvona kunnan omaan kehittämiseen. Monet ystävyyskunnista ovat myös erittäin potentiaalisia hankekumppaneita eri EU-rahoitusohjelmien projekteihin. Myös ns. ruohonjuuritason toiminta, ystävyys-, nuoriso- tai urheiluseurojen välinen ystävyyskuntien yhteistyö, on tärkeää kunnan asukkaille. Toimiva ystävyyskuntasuhde vaatii molemmilta osapuolilta aktiivisuutta, innostuneisuutta sekä osaavia ja idearikkaita toimijoita sekä riittävää henkilö- ja taloudellista panostusta, jotta yhteistyö olisi monialaista, tavoitteisiin pyrkivää ja tuloksia synnyttävää toimintaa joka toisi lisäarvoa molemmille kunnille. Selvitys kuntien kansainvälisyydestä ja ystävyyskuntatoiminnasta / Etelä-Pohjanmaan liitto 22