Nro 122/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/60/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 27.8.2012

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 122/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/60/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 27.8.2012 ASIA Maidontuotantotoimintaa koskeva ympäristölupa, Keuruu HAKIJA Ilari Rajala Peräahontie 146 42700 Keuruu ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupahakemuksen kohteena oleva lypsykarjatila sijaitsee Keuruun kaupungin Suolahden kylässä Perälän tilalla (249-410-10-60). Tilalla on tällä hetkellä keskimäärin 23 lypsylehmää, 11 hiehoa ja 8 vasikkaa (alle 6 kk). Laajennuksen jälkeen tilalla tulee olemaan enintään 79 lypsylehmää, 38 hiehoa ja 36 vasikkaa (alle 6 kk). Maksimieläinmäärällä laskettuna eläinten yhteenlaskettu lannantuotanto vastaa 93 lypsylehmän lannantuotantoa (laskennallisesti 635 eläinyksikköä). Ympäristönsuojelulaki 28 1 mom. Ympäristönsuojeluasetus 1 1 mom. 11 a) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 1 mom. 11 a) kohta Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä Keski-Suomen ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat vastuualue. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 18.4.2012. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole aiempaa ympäristölupaa. Tila sijaitsee haja-asutusalueella, alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

2 Tilalla on sopimukset lannan levityksestä 37 peltohehtaarille sekä maanvuokrasopimukset koskien 22 peltohehtaaria. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Perälä tilalla on tällä hetkellä noin 23 lehmää ja saman verran nuorta karjaa 1992 peruskorjatussa parsinavetassa. Keskituotos on ollut noin 9 000 kg vuodessa. Tila lähipeltoineen rajoittuu Alalampeen, joka laskee Perälammin ja Rimmin kautta Kupanjokea myöten Keurusselän Kivilahteen. Lähipeltojen lisäksi tilan peltoja on myös muualla Kupanjoen valuma-alueella. Kupanjoen vesistöalue (nro 35.66) kuuluu Keuruun reittiin (nro 35.6). Eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella, mutta sen läheisyydessä on Alalammen I luokan pohjavesialue (nro 0924901). Tilan lähipelloista noin 4 ha sijaitsee pohjavesialueella. Uusi eläinsuoja on tarkoitus rakentaa lähimmillään noin 20 metrin etäisyydelle pohjavesialueen ulkoreunasta ja noin 120 metrin etäisyydelle muodostumisalueesta. Yksi Keuruun kaupungin vedenottamoista sijaitsee Alalammen pohjavesialueella, etäisyyttä uuteen eläinsuojaan on noin 550 metriä. Pohjavesialueen pinta-ala on 164 ha, ja peltoa sen pinta-alasta oli vuonna 2004 22 %. Lännenpuoleisella rajanaapurikiinteistöllä, noin 100 m:n etäisyydellä uudesta eläinsuojasta, sijaitsee hakijan vanhempien asuinrakennus. Samassa pihapiirissä sijaitsee myös hakijan vanhempien omistama eläinsuoja (lihanautakasvattamo) ja Ilari Rajalan nykyinen lypsykarjanavetta, joka jää uuden eläinsuojan valmistumisen jälkeen varastokäyttöön. Ilari Rajalan omistamat varasäiliöiksi jäävät lietesäiliöt sijaitsevat nykyisen navetan läheisyydessä. Em. rakennukset ovat aiemmin sijainneet samalla kiinteistöllä, mutta nykyisin vanhempien asuinrakennus ja heidän omistamansa eläinsuoja on lohkottu omaksi kiinteistöksi. Muutoin lähin naapuri sijaitsee noin 350 metrin etäisyydellä uudesta eläinsuojasta. Vesienhoitosuunnitelma Tila sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella. Alalammen I luokan pohjavesialue on Keski-Suomen pohjavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 mukaan luokiteltu euroopanyhteisöllisesti sekä kansalliseksi riskinalaiseksi ja huonossa tilassa olevaksi (30.11.2009). Vaarantavat tekijät ovat torjunta-aineita. Toimenpideohjelman mukaan Keuruun Alalammen pohjavesialueella sijaitsevalle Alalammen vedenottamolle on määritelty suoja-alue vuonna 1984. Sen suoja-aluemääräykset ovat vanhentuneita ja ne tulee päivittää. Toisaalta Alalammen pohjavesialueelle tulee laatia suojelusuunnitelma, jossa nämä päivitykset voidaan myös huomioida. Keuruun Alalammen pohjavesialueella on kartoitettu torjunta-aineiden esiintymistä vedenottamon pohjavedestä vuosina 1992 ja 2007. Pohjavedessä todettiin vuonna 2007 laatunormin ylittävät yksittäispitoisuudet atratsiinia, 2,6-diklooribentsoamidia (BAM), heksatsinonia, terbutylatsiinia ja desetyyliterbutylatsiinia. Tämän jälkeen käynnistettiin maaperän ja pohjaveden pilaantumisen asteen ja laajuuden selvitys. Tällä selvityksellä (2008) ohjataan myöhempää maaperän ja pohjaveden kunnostusselvitystä ja -suunnitelmaa sekä kunnostusta. Maaperän ja pohjaveden kunnostusten jälkeen pohjaveden hyvä kemiallinen tila on saavutettavissa viimeistään vuonna 2015. Yleisesti nykykäytännön mukaisista toimenpiteitä maatalouden pohjavedensuojelussa ovat mm. säädösten noudattaminen ja ympäristötuki. Peltoviljelyn

ELÄINSUOJAN TOIMINTA 3 pohjavesiensuojelua säädellään pääasiassa nitraattidirektiivillä, joka on toimeenpantu Suomessa valtioneuvoston asetuksella maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta eli nk. nitraattiasetuksella. Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Keuruun reitillä maatalouden kuormitus on suurinta reitin länsi- ja luoteisosassa; Ristanjoen ja Kupanjoen alueilla. Kupanjoki on tyydyttävässä tilassa; fysikaalis-kemiallinen tila on hyvä, hydrologis-morfologinen tila tyydyttävä ja ekologinen luokitus tyydyttävä. Myös pintavesien osalta perustuvat lakisääteiset nykykäytännön mukaiset toimenpiteet pääosin nitraattidirektiiviin, joka on toimeenpantu Suomessa nk. nitraattiasetuksella. Keskeinen keino on myös maatalouden ympäristötukijärjestelmä. Ehdotettuja lisätoimenpiteitä ovat mm. ravinnepäästöjen hallinta ja tehostettu hallinta, talviaikainen kasvipeitteisyys, suojavyöhykkeet, kosteikot ja tehostettu neuvonta. Laajennuksen jälkeen tilan nykyinen vuonna 1992 peruskorjattu parsinavetta jää pois eläinsuojakäytöstä ja sitä käytetään jatkossa varastona. Uusi pihattonavetta rakennetaan Peräahontien toiselle puolelle, noin 100 m:n etäisyydelle nykyisestä eläinsuojasta. Uusi eläinsuoja ja lietesäiliö rakennetaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Nykyinen eläinsuoja samoin kuin uusikin eläinsuoja toimivat lietelantajärjestelmällä. Uusi pihatto sekä lietesäiliö on tarkoitus rakentaa vuonna 2013. Laajennuksen yhteydessä tilalla siirrytään automaattilypsyyn. Tilan tuotanto tulee jatkossa olemaan noin 700 000 kg maitoa. Tilan eläimiä ei laidunneta. Lannan käsittely ja varastointi Lannan levitys Rehun valmistus Tilan nykyiset lietesäiliöt (300 m 3 ja 600 m 3 ), jotka ovat kattamattomia betonisäiliöitä, jäävät varasäiliöiksi. Liete kuljetetaan varasäiliöihin tilan omalla lietekärryllä. Säiliöt on varustettu suojaverkoilla. Uuden betonisen lietesäiliön bruttotilavuus tulee olemaan 2 826 m 3. Tämän lisäksi navetan lietekuiluissa on suunnitelmien mukaan tilavuutta 800 m 3. Uusi lietesäiliö on kattamaton betonisäiliö, joka täytetään altapäin. Hakemuksen mukaan lietelantaa voidaan sekoittaa tarpeen mukaan lietuvaunussa turpeeseen. Lannan levitykseen on käytettävissä kaikkiaan noin 97 ha peltoja (38 ha omaa peltoa, 22 ha vuokrapeltoja ja sopimuspeltoja 37 ha). Pelloista noin 4 ha on pohjavesialueella (peltolohkot 2490178138, 2490178340, 2490178441, 2490178542, 2490178564, 2490219564, 2490219665 sekä osittain peltolohkot 2490219463, 2490298578, 2490384868, 2490438422, 2490438523). Lietelannasta noin 60 % levitetään keväällä kylvötöiden yhteydessä, noin 30 % kesällä nurmelle ja loput 10 % syksyllä ympäristötukiehtojen mukaisesti. Lannan levitystä tehdään itse sekä urakoitsija avulla, tilalla on omana kalustona imupainevaunu. Säilörehua varastoidaan pyöröpaaleihin, rehun määrä tulee olemaan jatkossa noin 1 200 t vuodessa. Mahdollisesti syntyvä puristeneste johdetaan lietesäiliöön. Pyöröpaalit avataan rehuvarastossa, josta ne nostetaan heti kuljettimille, ja josta ne kulkevat möyhentimen kautta mattoruokkijalle.

4 Vesihuolto, lämmitys ja ilmanvaihto Tilan käyttövesi saadaan omasta kaivosta, joka sijaitsee noin 300 m:n etäisyydellä tilakeskuksesta. Kaivon veden laatua on analysoitu (maidontuotantotilan vesitutkimus) muutaman vuoden välein, viimeksi vuonna 2011. Vedessä ei ole havaittu bakteereja ja veden ph on ollut 6,34. Lisäksi kaivon läheisyydessä sijaitsee Keuruun kaupungin vedenottamo, joten veden laatua on tutkittu myös kaupungin toimesta. Keuruun Vesi Oy:ltä saadun tiedon mukaan esim. keväällä 2012 tutkittu raakavesinäyte oli tutkituilta osin hyvää raakavettä. Hakemuksessa arvioidun mukaan maitohuonejätevesiä ja muita jätevesiä muodostuu noin 250 m 3 vuodessa. Jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan wc-vedet johdetaan umpisäiliöön, joka tyhjennetään paikallisen yrittäjän toimesta. Varsinaista eläinsuojaa ei tulla lämmittämään, vain vasikoiden tilat sekä sosiaalitila. Lämmitys toteutetaan sähköpattereilla. Uudessa eläinsuojassa on luonnollinen ilmanvaihto (luukut tai ikkunat) ja katolla poistohormit. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Liikenne Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat lähinnä kuolleet eläimet, paalimuovit ja pilaantunut rehu. Raatokeräys noutaa kuolleet eläimet (3 kpl/vuosi) yleensä 3 päivän kuluessa, kesällä nopeammin. Noutoa odottavat raadot varastoidaan peitettynä pressun päällä. Paikallinen jäteyrittäjä (Linlog Oy) tyhjentää tilan sekajäteastian (240 l). Paalimuovit toimitetaan jatkossa joko edelleen hyödynnykseen tai loppusijoitettavaksi kaatopaikalle. Pilaantunut rehu varastoidaan betonilaatalla (nk. kompostilaatta) ja hyödynnetään pelloilla lannoitteena. Pilaantunut maito johdetaan lietesäiliöön. Ongelmajätteitä syntyy vähäisiä määriä (pääasiassa öljyjä, akkuja ja loisteputkia) ja ne toimitetaan läheiseen Valtra-huollon pisteeseen tai kiertävään ongelmajätekeräykseen. Koneiden öljyt ja akut vie vaihtoehtoisesti huoltoyrittäjä mukanaan. Öljyt, akut sekä muut ongelmajätteet varastoidaan tilalla kiinteällä alustalla, katetussa tilassa. Hyötyjätteet toimitetaan kaupungin kierrätyspisteelle. Vanhat lääkkeet ja lääkeneulat toimitetaan Keuruun apteekkiin. Maito noudetaan joka toinen päivä. Ulkopuolisia rehukuljetuksia on noin 2 kerran kuukaudessa, lisäksi rehua liikutellaan tilan sisällä. Teurasauto käy tilalla 15 kertaa vuodessa, välityseläimiä haetaan 30 kertaa vuodessa. Lannan levityksen ja rehunteon aikaan tilan oma liikenne on vilkasta. Polttoaineet ja kemikaalit Tilan polttoöljysäiliö on lukittava, sen tilavuus on 5 000 l ja se on sijoitettu suoja-altaaseen. Öljysäiliö on sijoitettu nykyisen eläinsuojan läheisyyteen. Muita öljytuotteita, kuten voiteluöljyjä, varastoidaan enintään 40 litraa betonipohjaisessa varastossa. Maitohuoneessa säilytetään maitotalouspesuaineita (20/200 l astioissa) sekä kastoainetta. Torjunta-aineita käytetään ja varastoi-

5 daan ympäristötukiehtojen mukaisesti, pääsääntöisesti niitä hankitaan keväällä kasvukaudella tarvittava määrä. Säilörehun teossa käytetään vuosittain noin 6 t säilöntäainetta, jota ei varastoida tilalla. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Hakemuksessa on mainittu, että lietelannasta osa sijoitetaan peltoon käytetyn urakoitsijan kiekkomultaimella. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tilalla tunnistetut riskit ja niiden torjuntakeinot on esitetty alla: 1. Tulipalot - Navetta toteutetaan mahdollisimman paloturvallisena. - Sammuttimia ja vesipisteitä on runsaasti. - Savunpoisto on riittävä. - Navetassa on riittävästi ovia ja portteja, joiden kautta eläimet saadaan navetasta turvaan palon sattuessa. - Palokuntaa varten on oma vesipiste. 2. Sähkökatkot - Tilalle ostetaan aggregaatti, joka käynnistyy automaattisesti sähkökatkon sattuessa, ja jonka teho riittää myös asuinrakennukseen tarpeisiin. - Tietokoneisiin asennetaan varavirtajärjestelmä, jotta virta ei katkea sähköjen katketessa. 3. Ilkivalta - Navetan ulko- ja sisäpuolelle asennetaan tallentavia turvakameroita. - Ovissa on lukot. - Sähkökeskus ja toimisto ovat lukkojen takana. 4. Lantasäiliöiden rikkoutuminen - Valumat estetään patoamalla ne esim. turpeella. - Lantaa voidaan siirtää myös naapurilla olevaan lantavarastoon. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta syntyvä kuormitus on tyypillistä maatalouden hajakuormitusta ja sen vaikutukset rajoittuvat pääosin maatalousvaltaiselle alueelle. Hakijan mukaan tilalla harjoitettu kasvinviljely ja kotieläinten kasvatus tapahtuvat ympäristötukisitoumuksen ja täydentävien ehtojen mukaan. Lantasäiliöiden rikkoutuminen voi aiheuttaa valumia ympäristöön. Ravinteita voi huuhtoutua lannanlevityksen aikana tai pintavaluntana pelloilta. Polttoainesäiliöiden rikkoutumiset ovat myös mahdollisia. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset 6 Hakemusta on täydennetty 8.6.2012, 16.7.2012, 10.8.2012 ja 16.8.2012. Lisäksi joitakin tarkennuksia tuli esiin tarkastuskäynnillä 28.5.2012. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Keuruun kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla 18.6.2012 18.7.2012. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Keuruun kaupungintalolla. Lupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu sanomalehti Suur-Keuruussa 20.6.2012 Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Tilalla on tehty tarkastuskäynti 28.5.2012. Käynnistä tehtiin tarkastuspöytäkirja, joka on liitetty hakemusasiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Keuruun kaupunginhallitukselta sekä ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Keski-Suomen ELY-keskukselta. Keski-Suomen ELY-keskus on todennut lausunnossaan 27.7.2012 seuraavaa: Pohjavesialueen osalta Keski-Suomen ELY-keskus toteaa seuraavaa: pohjavesialue sijoittuu luode-kaakkosuuntaiselle pitkittäisharjujaksolle, joka kulkee Jämsän Holisevalta Ähtäriin. Harjun luoteisosa on kapea ja matala selänne, kaakkoisosa leveä ja tasainen. Harjun maaperä on keskiselänteessä hiekkaa ja soraista hiekkaa. Harjun laiteiden maaperä on silttiä. Harjun luoteisosan kairauksissa on päästy syvimmillään lähes 24 metrin syvyyteen. Alalammen vedenottamon kohdalla on kairauksissa päästy yli 19 metrin syvyyteen. Harjun kaakkoisosan kairauksissa on päästy syvimmillään lähes 12 metrin syvyyteen. Pohjavesi virtaa harjussa pääasiassa kaakosta luoteeseen. Harjun luoteisosassa pohjavesi virtaa luoteesta kaakkoon Kupanjoen ali kohti Alalammen vedenottamoa. Koepumppaushavaintojen mukaan piste p1, johon Alalammen vedenottamo on rakennettu, soveltuu vedenottoon. Siitä on saatavissa jatkuvasti 1000 m 3 /d hyvälaatuista pohjavettä. Kasvavan vedenoton tyydyttämiseksi on aiemmin suunniteltu pintaveden imeyttämistä harjuun pisteen hp23 alueelle kaivettujen altaiden avulla tekopohjavedeksi. Suunnitelmista on kuitenkin luovuttu. Lietelantaa, virtsaa ja säilörehun puristenestettä ei tule levittää Alalammen 1. luokan pohjavesialueelle. Keski-Suomen ELY keskus katsoo, että toimintaa koskevien tavanomaisten lupamääräysten lisäksi tulee huomioida seuraavaa: Valtioneuvoston nitraattiasetuksen (931/2000) suositusten mukaiset suojavyöhykkeet tulisi toteuttaa vesistön rantaan, valtaojien varsille ja talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille. Lietelantaa ei tule levittää pelloille, joiden fosforiluvut ovat korkeat tai arveluttavan korkeat. Maatalouden vesienhoidon tehostamiseksi luvanhakijan tulee seurata lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikoiden kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava sovel-

7 tuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lietelantaa, virtsaa tai muita jätevesiä ei saa levittää luokitelluilla pohjavesialueilla oleville pelloille. Lantaa tulee levittää vain keväällä ja kesällä. Lannan syyslevitys on perusteltua vain jos säät, peltojen kantavuus tai muut, viljelijästä riippumattomat syyt ovat rajoittaneet levitystä keväällä ja kesällä. Syyslevitys tulisi ravinteiden hyväksikäytön takia suunnata vain kasvustojen perustamiseen. Pohjavesialueelle ei tule levittää lietelantaa, virtsaa tai puristenestettä. Kuivalantaa voi levittä reunavyöhykkeelle, mutta ei pohjaveden muodostumisalueelle. Lietesäiliöt suositellaan katettavaksi kiinteällä katteella ammoniakin haihtumisen ja sadevesien säiliöön pääsyn estämiseksi sekä hajuhaittojen vähentämiseksi. Säiliöiden kattamisesta tulee lähettää valvontaviranomaiselle selvitys tai suunnitelma vähintään kuusi (6) kuukautta ennen kattamista. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole esitetty. Hakijan kuuleminen ja vastine ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Lupaviranomainen on kirjeellään 6.8.2012, LSSAVI/60/04.08/2012 varannut hakijalle tilaisuuden tutustua annettuun lausuntoon ja tulla kuulluksi. Hakija on todennut 10.8.2012 saapuneessa sähköpostissa seuraavaa: Lausunnon mukaan "Lietelanta tullaan sijoittamaan peltoon kiekkovannasmultaimella." Levitämme osan lietelannasta pintalevityksenä omalla lietekärryllämme. Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Ilari Rajalalle ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle (maidontuotanto) Keuruun kaupungin (249) Suolahden kylään (410) Perälä nimiselle kiinteistölle (RN:o 10:60). Ympäristölupa myönnetään enintään 79 lypsylehmän, 38 hiehon ja 36 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle eläinsuojassa olevien eläinpaikkojen ja lupahakemuksen mukaisesti. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemusta ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan, jäte- ja pesuvesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojan pesu- ja jätevedet (lukuun ottamatta wc-vesiä) tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei pääse missään tilanteessa valumaan ympäristöön. Tilan käytössä tulee olla lietesäiliötilavuutta (hyötytilavuus) vähintään 2 860 m 3. Tilan lietelantaloiden sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiiviistä materiaalista (vähintään K30-2

8 luokkaa) ja maa- ja metsätalousministeriön (MMM-RMO-C4) kyseisiä rakenteita koskevien rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti rakennettuja. Tilalle tulee rakentaa hakemusasiakirjoihin liitetyn suunnitelman (14.3.2012) mukaisesti uusi, bruttotilavuudeltaan noin 2 826 m 3 :n lietesäiliö, joka voidaan tarvittaessa myöhemmin kattaa kiinteällä kattorakenteella. Kattaminen tulee tehdä ainakin kelluvalla katteella. Lietesäiliön salaojitus on varustettava näytteenoton mahdollistavalla vesipesällisellä tarkastuskaivolla. Rakennettavan lietesäiliön lastausalue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esim. betonista tai asfaltista. Uusi lietesäiliö ja lastausalue tulee olla käyttövalmiina viimeistään silloin, kun eläinsuoja otetaan käyttöön. Eläinsuoja ja lietesäiliö on rakennettava Alalammen pohjavesialueen ulkopuolelle, ja myös toimintaan liittyvä liikennöinti ja raaka-aineiden varastointi on järjestettävä siten, että se tapahtuu pohjavesialueen ulkopuolella eikä pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheudu. Mahdolliset lietteen pudotus-/pumppauskaivot tulee kattaa tiiviillä kannella ja lietesäiliöt tulee täyttää alakautta. Tyhjennettäessä lietekärrystä lietettä olemassa oleviin lietesäiliöihin on purkauskohdan oltava lietepinnan alapuolella. Lietelannan varastotilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain ja samalla on tarkistettava niiden kunto. Havaitut viat ja puutteet on korjattava välittömästi. Säilörehun varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Pyöröpaalien purku tulee tehdä tiiviillä pohjalla, josta puristenesteet tulee johtaa liete- tai puristenestesäiliöön. 2. Lannan, puristenesteen sekä pesuvesien levitys ja käsittely Lietelanta, puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan muut pesu- ja jätevedet (lukuun ottamatta wc-vesiä) tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä sekä pesu- ja jätevesiä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Eläinsuojan wc- vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Muodostuvat umpisäiliölietteet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Lietelantaloiden tyhjennyksestä ja lannan kuljetuksesta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta, kuten haju- tai meluhaittaa tai päästöjä ympäristöön. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Toiminnanharjoittaja vastaa myös käyttämänsä urakoitsijan suorittamasta lannan kuljetuksesta ja levityksestä. Lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Eläinsuojasta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietelannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä riittävästi eläinmäärää ja muodostuvaa lantamäärää kohden. Ympäristölupa-

9 hakemuksen mukaisella maksimieläinmäärällä lietteen levitykseen soveltuvaa peltoa tulee olla käytettävissä vähintään 75 hehtaaria. Peltopinta-alassa tulee huomioida valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävät suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat sekä pohjavesialueilla sijaitsevat peltolohkot. Lietteen peltolevityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, viljeltävien kasvien ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10.-15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jääville peltoalueille on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10.-15.4. välisenä aikana. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Lannan syyslevitystä tulisi tehdä vain, jos sääolosuhteet, peltojen kantavuus tai muut viljelijästä riippumattomat syyt ovat rajoittaneet levitystä keväällä ja kesällä. Levitystä tulisi välttää etenkin vesistöjen varsilla olevilla pelloilla. Syyslevitys tulisi suunnata vain kasvustojen perustamiseen. Pohjaveden muodostumisalueella ja pohjavesialueen reunavyöhykkeellä sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää lietelantaa, puristenestettä tai muitakaan nestemäisiä orgaanisia lannoitteita, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimuksin tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Levitettäessä lietettä talousveden hankintaan käytettävien lähteiden tai kaivojen ympärille, on jätettävä vähintään 30-100 m:n levyinen suoja-alue maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen käsittelemättä lannalla. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla eikä pohjavesialueella. 3. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminta tulee järjestää siten, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että ongelmajätteet (loisteputket, akut, jäteöljyt) toimitetaan ympäristöluvanvaraiseen käsittely- tai vastaanottopaikkaan. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne niille järjestettyihin vastaanottopaikkoihin. Muovin polttaminen tilalla on kiellettyä. Pilaantuneen rehun varastointi tulee tehdä vesitiiviillä alustalla pohjavesialueen ulkopuolella riittävän etäällä vesistöistä.

10 Kuolleet eläimet tulee toimittaa hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä joudutaan varastoimaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta, ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta, tulee varastointi tapahtua tiiviissä, raatojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa ja jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Ruhojen ja muun eläinjätteen lyhytaikaistakin (alle 2 vrk) varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila, jossa kuolleet eläimet ovat auringolta, sateelta ja tuhoeläimiltä suojassa. Varasto tulee sijoittaa niin, että se on naapureihin nähden suotuisassa paikassa. 4. Polttonesteiden ja kemikaalien varastointi Polttonesteet ja kemikaalit on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu vaaraa terveydelle, pinta- ja pohjavesille tai muulle ympäristölle. Onnettomuus- ja vahinkotilanteiden varalle tilalla on aina oltava riittävä määrä sopivaa imeytysainetta. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden on oltava kannellisia ja ne on merkittävä asiallisesti niiden sisällön mukaan. Ulkotiloissa sijaitsevien maanpäällisten polttonestesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Tilan nykyinen polttonestesäiliö tulee varustaa määräyksen mukaiseksi 31.12.2014 mennessä. Polttonestesäiliön kuntoa tulee tarkkailla palo- ja pelastusviranomaisen edellyttämällä tavalla. 5. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Eläinsuojan sekä lietelantaloiden kuntoa on tarkkailtava ja niitä on huollettava säännöllisesti. Tilan tekniset laitteet on pidettävä toimintakunnossa, ja kunnossapitoa on tehtävä säännöllisesti, jotta mahdolliset häiriötilanteet ja uhkat terveydelle tai ympäristölle voidaan välttää. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntyyn, on ne korjattava välittömästi. Tarkkailusta ja huolloista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastusten päivämäärät, tehdyt havainnot ja tarvittavat huoltotoimenpiteet. Pyydettäessä kirjanpito on esitettävä valvontaviranomaiselle. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrät; - toiminnassa muodostuvan lietelannan määrä (m 3 /vuosi);

11 - lietteen toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat; - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat; - jätteiden laji, määrä, toimituspaikka; - lanta-analyysin tulokset; - kaivoveden analyysitulokset; - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja - uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat. Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee lähettää vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Keski-Suomen ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmää, www.tyvi.fi tai vastaavaa järjestelmää valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 6. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Keski-Suomen ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle ja Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Lupahakemuksessa esitettyä riskeihin varautumissuunnitelmaa tulee päivittää säännöllisesti ja esittää pyydettäessä valvontaviranomaiselle. 7. Paras käyttökelpoinen tekniikka Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä pysyy mahdollisimman alhaisena hajujen muodostumisen estämiseksi. Eläinsuojien sisätilojen lämpötila tulee pitää mahdollisimman alhaisella tasolla. 8. Toiminnan muuttaminen, lopettaminen ja jälkihoito Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa Keski-Suomen ELY -keskuksen valvontaviranomaiselle tämän päätöksen mukaisten eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutusta ympäristöön. Muutos voi koskea esimerkiksi eläinmääriä tai lannan varastointia, tuotantoa tai ympäristön pilaantumisriskiä. Myös toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on haettava ympäristöluvan muuttamista. 9. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa Keski-Suomen ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle uuden eläinsuojan ja lietesäiliön käyttöönotosta viimeistään 30 vuorokautta ennen lupapäätöksen mukaisen toiminnan aloittamista.

12 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto katsoo, että toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvanmyöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan ja muuten toimitaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla. Uusi eläinsuoja ja siihen liittyvät toiminnot eivät käytettävissä olevan tiedon perusteella sijoitu tärkeälle tai muulle vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle. Hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.

13 Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jossa karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Uusi pihattonavetta rakennetaan etäämmälle lähimmästä altistuvasta kohteesta. Suojaetäisyyksien lähimpiin vakituisesti asuttuihin naapureiden asuinrakennuksiin voidaan katsoa olevan riittävät normaaleissa olosuhteissa. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa 1/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi hakemuksen mukaisella eläinyksikkömäärällä (635) vähintään 220 metrin etäisyyttä suotuisissa, vähintään 240 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa 320 metrin etäisyyttä. Lähin häiriintyvä kohde (hakijan vanhempien talo) sijaitsee noin 100 metrin päässä ja lähin muu naapuri noin 350 metrin etäisyydellä uudesta eläinsuojasta. Uusi eläinsuoja ja lietesäiliö rakennetaan etäämmälle lähimmästä häiriintyvästä kohteesta, ja myös lähimmällä naapurikiinteistöllä harjoitetaan karjataloutta. Toiminnan laajennushankkeissa voidaan suojaetäisyyksiksi hyväksyä jonkin verran lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Uuden lietesäiliön kattamista vähintään kelluvalla katteella on edellytetty hajuhaittojen vähentämiseksi. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren alueen vesienhoitosuunnitelmassa ja Keski- Suomen pintavesien sekä pohjavesien toimenpidesuunnitelmissa vuoteen 2015 esitettyjä toimenpiteitä. Pinta- ja pohjavesien suojeluun on määräyksissä kiinnitetty erityistä huomiota. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojan sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojan eläinmäärän sekä eläinsuojan ja lantavarastojen sijainnin, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille eikä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Luvanhakijalla on katsottu olevan toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus ja hakemuksessa esitetyt suunnitelmat huomioon ottaen voidaan arvioida, että tilalla toimitaan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Lietelantaa muodostuu tilalla vuosittain maksimieläinmäärällä laskettuna 2610 m 3. Lietesäiliöihin johdetaan myös pesuvedet (250 m 3 vuodessa). Kattamattomiin lietesäiliöihin on varattava 30 cm säiliökorkeutta sadevesille. Mikäli kaikki tilan lietesäiliöt ovat kattamattomia, on muodostuvien sadevesien laskennallinen määrä noin 310 m 3. Tilalla on käytössään noin 4526 m 3 lietelantatilavuutta. Lietesäiliötilavuudet ovat riittävät myös huomioiden mahdollisesti syntyvä puristeneste. Lietelannan varastotilojen ja eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia, sillä lannan, pesuvesien ja puristenesteen käsittelystä tai

14 varastoinnista tilalla ei saa seurata valumia tai vuotoja, joista voi aiheutua maaperän tai pohja- ja pintavesien pilaantumista tai sen vaaraa, ja että käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000, nk. nitraattiasetus) mukaisesti. Puristeneste kuormittaa vesiä korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Varautuminen mahdollisuuteen kattaa lietesäiliö myöhemmin kiinteällä katteella on annettu, koska kiinteä kate estää sadeveden pääsyn lietesäiliöön ja vähentää hajuhaittoja. Kelluvalla katteella voidaan ehkäistä hajuhaittoja. Mahdollisessa vuototilanteessa säiliön salaojaverkosto on ensimmäinen paikka, josta vuoto voidaan havaita. Tämän vuoksi on tärkeää, että salaojavedestä saadaan tarvittaessa näyte. Lietesäiliöiden vuosittaisella tyhjennyksellä ja tarkastuksella varmistetaan, että käytössä oleva varastointitilavuus ei pienene, ja päästöjä maaperään tai pohja- ja pintavesiin ei synny. (Lupamääräys 1) Määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että toiminnassa syntyvä liete voidaan hyödyntää niin, että haitallisia ravinnehuuhtoumia ei synny. Lannan levitykseen tulee olla peltoa 1 hehtaari/1,3 lypsylehmää, 1 hehtaari/3,5 hiehoa ja 1 hehtaari/11 (alle kuuden kuukauden ikäistä) nuorkarjaa. Vähimmäispinta-alavaatimus perustu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön laatiman Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen I/2010 mukaisesti. Tilalla on käytössään yhteensä 97 ha peltoa, joten peltoala on riittävä. Lietettä sekä pesu- ja jätevesiä voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Lanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä tai kesällä lannoitusvaikutusten varmistamiseksi ja huuhtoutumisriskin vähentämiseksi. Lannan syyslevityksestä voi aiheutua vesistöihin ravinnekuormitusta, minkä vuoksi syyslevittämistä etenkin vesistöjen varsille tulee välttää. Lietteen levitystä pohjavesialueilla on rajoitettu pohjavesien suojelemiseksi, ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan pohjavesien pilaaminen on kiellettyä. Torjunta-aineet ja niiden hajoamistuotteet saattavat säilyä maaperässä ja pohjavedessä pitkiä aikoja. Määräyksen tarkoituksena on myös ehkäistä lietteen kuormauksesta, kuljetuksesta sekä levityksestä lähiasutukselle aiheutuvia haittoja. Lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa sekä typpipäästöä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti ja kuljetukseen käytettävän tiestön siivoamisella vähentää haju- ja yleistä viihtyisyyshaittaa. (Lupamääräys 2) Tilan jätehuolto on hoidettava asianmukaisesti ja voimassaolevaa lainsäädäntöä noudattaen. Toimittamalla ongelmajätteet ja muut jätteet asianmukaisiin paikkoihin, ehkäistään niistä aiheutuvaa roskaantumista ja ympäristön pilaantumista. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän, ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on hyödynnettävä jätelain mukaan, mikäli se on teknisesti mah-

15 dollista eikä siitä aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovin poltto tilalla on kielletty, koska ei voida saavuteta tarpeeksi korkeita lämpötiloja poltosta aiheutuvien haittojen estämiseksi. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Pilaantunut säilörehu on yhtä voimakkaasti kuormittavaa kuin tuorerehu, joten se on käsiteltävä asianmukaisesti ja valumien syntyminen estettävä. (Lupamääräys 3) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Polttonesteiden ja kemikaalien varastointiin liittyy ympäristöriskejä, joiden minimointi mm. pitämällä imeytysainetta saatavilla, on tärkeää. Tilan polttonestesäiliö on tällä hetkellä osin määräyksen mukainen. (Lupamääräys 4) Tarkkailemalla säännöllisesti eläinsuojan ja lietesäiliöiden sekä polttonestesäiliön kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on annettu valvontaa ja ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyä varten. Vuosiyhteenvedon avulla viranomainen voi muun muassa valvoa, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilaa sekä riittävä määrä peltoalaa niin, että lanta voidaan levittää pellolle asianmukaisesti, ja että pellot ovat sellaisia, että niille voi levittää lantaa kuormittamatta kohtuuttomasti pinta- tai pohjavesiä. (Lupamääräykset 4 ja 5) Määräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteessa, jossa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua merkittävää haittaa. Häiriötilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen ja terveyshaitan riski, joihin voidaan varautua suunnittelemalla etukäteen toiminta mahdollisessa poikkeustilanteessa. (Lupamääräys 6) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaisainepitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antaminen eläimille. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä. (Lupamääräys 7) Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää ympäristöluvan tarkistamista. Toiminnan loppuessa ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on selvitettävä tarvittavat alueen kunnostamiseen liittyvät toimet sekä niiden aikataulu. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja jätteet on poistettu. (Lupamääräys 8)

16 Määräys tehtävästä käyttöönottoilmoituksesta on annettu valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (Lupamääräys 9) VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon annetussa lausunnossa esille tuodut asiat seuraavasti: Lietelannan sekä puristenesteen käsittelyä ja levitystä koskien on annettu lupamääräys 2, jossa on erityiskysymyksinä huomioitu lietelannan sekä muiden lannoitteiden levitys pohjavesialueella sijaitseville pelloille sekä vesiensuojelusta huolehtiminen lietelannan levityksessä. Aluehallintovirasto on katsonut, että varautuminen lietesäiliön kattamiseen kiinteällä kattorakenteella on riittävää tässä tilanteessa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 30.4.2022 mennessä. Hakemuksen liitteenä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2021 koskeva kirjanpito, viimeinen lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Lupapäätöstä tulee noudattaa sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristönsuojelulaki 4-8, 28, 41-43, 45, 46, 55-58, 62, 76, 81, 90, 96, 97, 100 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus 1, 5, 19, 30 ja 37 :t Jätelaki (1073/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51 ja 52 :t Jäteasetus (1390/1993) 5, 6 ja 7 :t Laki eräistä naapuruussuhteista 3 ja 17 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1572/2011)

17 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMMRMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta I/2010 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelma Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 Keski-Suomen pohjavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 4 570 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä lupamaksu on 4 570 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JAKELU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Keuruun kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla sekä Suur-Keuruu lehdessä. Päätös Tiedoksi Ilari Rajala Peräahontie 146 42700 Keuruu Keuruun kaupunginhallitus Keuruun ympäristölautakunta Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti)

Ilmoitus päätöksestä 18 Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä.

19 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Kaija Kuivasniemi Katriina Koivisto Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Kaija Kuivasniemi ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Katriina Koivisto.

LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 26.9.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.