Virta II hankkeen tilannekatsaus 18.4.2015
Virta II - tavoitteet 1. Nuorten yhteiskuntaosallisuuden vahvistaminen 2. Nuorille asiakkaalle tuotettava sosiaalisen hyödyn lisääntyminen. 3. Sosiaalisen kuntoutuksen mallin rakentaminen; sen sisältöjen ja menetelmien kehittäminen ja kuvaaminen.
Virta II hankkeen kohderyhmä Tulottomat tai yhteiskuntaosallisuudesta syrjään jääneet 18-29 vuotiaat aikuissosiaalityön nuoret aikuiset perheineen Tulottomat tai yhteiskuntaosallisuudesta syrjään jääneet 18-29 vuotiaat aikuissosiaalityön nuoret lapsiperheet
Yleistä hankkeen tilanteesta Hanke on noin puolessa välissä. Kehittämisjaksoja takana kaksi ja kaksi vielä jäljellä. Hanke on hyvässä kehittämisen vauhdissa jokaisella alueella. Väliarviointi tehdään kesäkuussa
Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden lisääminen Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä - menetelmän kehittämisen kautta saavutettavissa Ryhmätoimintojen vaikuttavuuden arviointityö kesken Palvelujärjestelmän koordinoinnin ja asiakastason vastuutyöntekijämallien kehittäminen ja pilotointi Molemmat tavoitteet Integroitu Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä - menetelmän kehittämiseen Rakenteellinen palvelujärjestelmän koordinoiminen kesken Rakenteellisen sosiaalityön osaamisen syventäminen Kokeiltu Bikva-menetelmää, saanut hyvän vastaoton Tiedon keräämisen tapoja monipuolistettava ja tiedon välityksen väyliä vahvistettava Sosiaalisen kuntoutuksen prosessin sisältöjen ja menetelmien mallintaminen aikuissosiaalityön työmenetelmänä Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä - menetelmän kehittämisen kautta saavutettavissa Osatyökykyisten nuorten mielekkään toiminnan ja työllisyyden parantaminen Ei vielä integroitu sosiaalisen kuntoutuksen käytänteisiin
Kainuun onnistumiset Sosiaalisen kuntoutuksen prosessi mallinnettu ja viety käytännön testaukseen Dialogisen osaamisen, toimijuutta vahvistavan tavoitteellisen ja suunnitelmallisen työotteiden kehittäminen vielä kesken Vaikuttavuuden arvioinnin työmenetelmä kehitetty / kehittymässä (testaus menossa) Vaikuttavuuden arviointiosaamisen kehittäminen vielä kesken Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintojen kehittäminen saatu hyvälle alulle Kainuussa Malli ja käytännön kuvaus vielä kesken Osallistava kehittäminen saanut hyvän vastakaiun ESY menetelmää kehitettäessä, vaikka vaatinutkin paljon työtä. Rakenteellinen sosiaalityö saatu kytkettyä ryhmätoimintojen kehittämiseen
Kainuun tuotokset ja tämän hetkiset tulokset Sosiaalisen kuntoutuksen työprosessin malli luotu ESY menetelmän aihio kehitetty / kehittymässä, saanut hyvän vastaanoton Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintojen kehittäminen viriämässä, saanut hyvän vastaanoton Aikuissosiaalityön kehittäjäasiakastoiminta viriämässä
Kuusamon toiminnallinen osakokonaisuus Tunnistetaan riskitekijät ja perheet Yksilöllistä apua ja tukea Syli-perheille on voitu antaa. Yksilöllisen avun piirissä on yhdeksän perhettä. Neuvolan kanssa yhteistyö on saatu pikkuhiljaa käyntiin. Lastensuojelun sosiaali / perhetyön ja seurakunnan perhetyön kanssa on pidetty yhteisiä teemaryhmiä / asiakaspalavereja. Askeleen sairaanhoitajan laaja-alaiset terveystapaamiset ovat jatkuneet Riskiperheiden tavoittamiseen kaivataan lisäohjeistusta aikuissosiaalityöhön. Tukea tarvitsevia perheitä on vaikea tavoittaa kentältä.
Valmennetaan nuoria vanhemmuuteen Nuoria perheitä valmennetaan vanhemmuuteen perhetyöntekijän kotikäynneillä. Perheiden valmennusohjelmaa on suunniteltu eri tahojen kanssa esim. neuvola ja mielenterveysyksikkö. Suunnitelmarunko odottaville perheille sekä vauvaperheille on valmis. Yhteistyö neuvolan kanssa on käynnistynyt hitaasti ( maaliskuu 2015). Vauvaperheryhmien vetämiseen vaadittava Vahvuutta vanhemmuuteen - koulutus on alkanut, Sylin perhetyöntekijä osallistuu em. koulutukseen.
Pienryhmä ja kotikäynti -toiminnan kehittäminen ja testaaminen Avoimessa perhekahvilatoiminnassa on käytössä viikko-ohjelma, jonka pohjalta saatu pysyvä ja sitouttava toimintarunko perheille. Kotikäyntityössä uusia perheitä on saatu toimintaan mukaan aikuissosiaalityön ja SPR:n perhediakonian kautta. Erityistä tukea tarvitsevien perheiden kanssa tehdään kotikäyntejä viikoittain. Kotikäynneillä tuetaan yksilöllisesti perheen arkea ja vahvistetaan vanhemmuutta. Perhekahvilatoimintaan on tähän mennessä osallistunut 36 eri perhettä.
Kokemusasiantuntijoiden käyttö palveluiden suunnittelussa Kokemusasiantuntijuus / kehittäjäkahvila-toimintaa on toteutettu 1 x kuukaudessa yhdessä aikuissosiaalityön kanssa. Asiakkaat tulevat Pärnäsen päivätoiminnoista. Päivätoiminnassa on käynyt keskimäärin 24 asiakasta. Toiminnasta tehty kahvilaesite. Kokemusasiantuntijoita pyritään jatkossa saamaan myös perhekahvilatoiminnan yhteyteen
Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Moniammatillinen yhteistyöverkosto kokoontuu kerran kuussa Askeleessa. Yhteistyöverkoston kokouksissa käydään läpi asiakasasioita. Perhetyöntekijä on mukana Kuusamon kaupungin perhetyön kehittämistyöryhmässä.
Yhteinen kuntoutussuunnitelma verkoston käytössä Työskentelysuunnitelma on tehty asiakasperheille. Perhetyöntekijä käyttää suunnitelmaa kartoittaakseen perheen tarpeita. Vaikeutena koetaan yhteisen ajan löytyminen verkostossa sekä Sylin mieltäminen vain hankkeena. Ei ymmärretä kokonaisuutta ja kauaskantoista suunnitelmaa ja hyötyä kaupungin resursseihin
Ammatillisen kuntoutuksen liittäminen varhaisen vanhemmuuden tukemiseen Syli-toiminnan piirissä oleville perheille on tehty myös aktivointisuunnitelmia. Työklinikkatutkimuksia on toteutettu tähän mennessä 8 kpl.
Kuusamon onnistumiset Askelia vanhemmuuteen perhevalmennusmalli on luotu. Kaikille lapsiperheille avoin perhekahvilatoiminta on käynnissä. Suunnitelmallinen kotikäyntityö toteutuu. Asiakkaat on myös aktivointisuunnitelman piirissä. Päihdetyö on osa päivätoiminnan sisältöjä. Pärnäsen päivätoiminta ja työklinikkatutkimukset toteutuu sovitusti. Pärnäsen päivätoiminnassa kokoontuu kerran kuussa kehittäjäasiakaskahvila.
Kuusamon tuotokset ja tämän hetkiset tulokset Hankkeessa on luotu oma perhetyön työskentelysuunnitelma. Perhevalmennusmalli on kehitetty. Ryhmäpalvelut toimii hyvin päivätoiminnassa ja perhekahvilatoiminnassa. Päihdeasiakkaiden hoitoonohjauskäytäntö toteutuu päivätoiminnan sisällä. Toiminnassa on paljon sitoutuneita asiakkaita. Kehittäjäasiakastoiminta on vakiintunut.
Oulunkaaren toiminnallinen osakokonaisuus Suunnitelmallisen sosiaalityön kehittäminen Aikuissosiaalityön tiimin toiminnan vakinaistaminen ja tukeminen kokoontuu säännöllisesti, viedään myös hankkeen toimesta asioita Asiakassuunnitelmien käytön vahvistaminen huhtikuussa koulutuspäivä kaikille Oulunkaaren aikuissosiaalityötä tekeville työntekijöille arvioinnista ja asiakassuunnitelmista Työmenetelmien käytön vahvistaminen osaamisen jakaminen aikuissosiaalityön tiimissä Etenee suunnitelmien mukaan Monitoimijuuden vahvistaminen Yhteistyökysely toimijoille lähetetty Työpajamuotoinen työskentely yhteistyön kehittämiseksi: koko Oulunkaaren alueen yhteinen paja kesäkuussa, syksyllä paikkakuntakohtaiset pajat Etenee suunnitelmien mukaan
Paikallislehden toimituksessa oppimassa jutun tekoa Oulunkaaren toiminnallinen osakokonaisuus Nuorten osallisuuden lisääminen Ryhmätoiminnan pilotti käynnissä Pudasjärvellä, valokuvaus ja some keskeisenä osallisuuden vahvistamisessa, arvioinnissa kokeilussa Kainuun ESY-työkalu Käynnistetään laaja some-kampanja innostumisesta ja onnistumisesta, haaste tulossa pikapuolin Neuvottelut muiden Oulunkaaren kuntien ryhmätoiminnoista alkavat tässä kuussa Pilotin käynnistyminen viivästyi alkuperäisestä suunnitelmasta mutta aikataulu otetaan kiinni aloittamalla neuvottelut muiden kuntien kanssa jo nyt etenee hyvin
Raahen toiminnallinen osakokonaisuus Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden lisääminen TLP-toimintamalli tuotu aikuissosiaalityön ja jälkihuollon työkaluksi Sosiaalisen kuntoutuksen mallin luominen YAMK opiskelija Anne Kujansuu tekee opinnäytetyötä Raahen hyvinvointikuntayhtymän sosiaalisen kuntoutuksen käytänteistä, työ on hyvässä vauhdissa Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen A-Kliniikan kanssa yhteistyössä järjestetyt Kuivuri kurssit pyörivät suunnitellusti
Raahen onnistumiset TLP- toimintamallista on saatu kokemuksia vuoden 2014 aikana ja toimintaa on muokattu vastaamaan nuorten aikuisten tarpeita. Anne Kujansuu on saanut kerättyä tietoa eri työryhmiltä sekä kehittäjäasiakkailta sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisen lähtökohdiksi Matalan kynnyksen palveluissa Kuivuri kurssien avulla on saatu aktivoitua kaksoisdiagnoosin omaavia henkilöitä kurssitoimintaan. Kursseille on valittu ennakkoon kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevia henkilöiltä, joille ei ole palvelujärjestelmästä löytynyt juuri mitään ennen Kuivuri toimintaa.
Mitä tuloksia tai tuotoksia on syntynyt / kehittynyt? Kuivuri toiminta on saatu toimimaan hyvin. Toukokuusta 2015 alkaen Raahen kaupunki palkkaa päätoimisen ryhmien vetäjän vastaamaan sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminnoista. Tämän jälkeen Raaheen voidaan perustaa enemmän uusia, hyvin suunniteltuja ja toteutettuja ryhmiä. Vuoden 2014 ja 2015 aikana on pystytty osoittamaan Kuivuri toiminnan tärkeys sekä palvelujärjestelmälle, että yksittäisille asiakkaille. TLP-toimintamallin mukainen lastensuojelusta jälkihuoltoon siirtymisprosessi on kokeiluvaiheessa. Tähän asti kokemukset ovat olleet positiivisia niin asiakkailla kuin työntekijöilläkin.