HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 28/2007 1 29.11.2007 ESITYSLISTA 28-2007 Kokousaika Torstai 29.11.2007 klo 8 Kokouspaikka Lautakunnan neuvotteluhuone, Toinen linja 7, 4. krs
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 28/2007 2 29.11.2007 JÄSENET PUHEENJOHTAJA Karhu, Jessica kansanedustajan avustaja, Vihr. puh. 050 5638912 jessica.karhu@iki.fi VARAPUHEENJOHTAJA Ebeling, Mika pastori, KD puh. 050 357 3824 mika.ebeling@elisanet.fi Hirvikangas, Pentti toimitusjohtaja, Kok. puh. 040 580 2008 autokoulu.hakaniemi@luukku.com Rissanen, Laura VTM, Kok. puh. 041 540 4505 laura.rissanen@helsinki.fi Snäll, Riitta HLL, Kok. puh. 0400 708 220 riitta.snall@kolumbus.fi Lehtinen, Ari työsuojelupäällikkö, SDP puh. 050 342 6646 ari.lehtinen@palmia.fi Haltia, Mirva copywriter, mainonnansuunn., SDP puh. 050 565 8668 mirva@haltia.net Moisio, Osmo tekn. lis., Vihr. puh. 040 543 3435 osmo@moisio.net Mänttäri, Alina HuK, Vas. puh. 050 491 2725 alina.manttari@helsinki.fi KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJA Enroth, Matti Ylitarkastaja, Kok. puh. 040 332 2605 matti.enroth@tulli.fi VARAJÄSENET Therman, Cecilia tutkija, FM, Vihr. cecilia.therman@helsinki.fi Kushtshenko, Leena erityisluokanopettaja, KD puh. 040 589 9217 leena.kushtshenko@nic.fi Jäntti, Josa ekonomi, Kok. puh. 040 550 8468 josa.jantti@kolumbus.fi Ruuth, Minna talouspäällikkö, Kok. puh. 040 567 0140 minna.ruuth@pikkunoita.com Nakari, Seppo E ekonomi, Kok. puh. 050 667 79 seppo.nakari@elisanet.fi Järn, Jari toimitsija, SDP puh. 040 518 9758 jari.jarn@pam.fi Hiltunen, Tiina valtiotieteiden yo, opiskelija, SDP tiinahiltunen@tiinahiltunen.net Komsi, Ville eläkeläinen, Vihr. ville.komsi@iki.fi Koponen, Hannu web developer, Vas. puh. 0400 812 537 hannu.m.koponen@welho.com VARAEDUSTAJA Rihtniemi, Suvi DI, Kok. puh. 050 565 8884 suvi.rihtniemi@nls.fi
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 28/2007 1 Sisältö 29.11.2007 Asia Sivu TOIMITUSJOHTAJA 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEA- MINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA 2 LAUTAKUNNAN KOKOUKSESSA 15.11.2007 TEHTYJEN PÄÄTÖS- TEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUKSISSA 24.10. JA 31.10.2007 TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 4 KONTULAN METROASEMAN PERUSKORJAUKSEN JA LAAJEN- NUKSEN II VAIHEEN HANKEPÄÄTÖKSEN ENIMMÄISHINNAN TAR- KISTAMINEN JA RAKENNUSTEKNISTEN TÖIDEN TILAAMINEN 5 YKSIKÖN JOHTAJAN MARKKU JOKISEN SIIRTYMINEN OSA- AIKAELÄKKEELLE JA RAKENNUSYKSIKÖN YKSIKÖN JOHTAJAN VIRAN HAETTAVAKSI JULISTAMINEN 1 2 3 4 12 SUUNNITTELUJOHTAJA 1 15.11.2007 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (KAJOS) KOSKIEN JOUK- KOLIIKENTEEN MAKSUTTOMUUDEN ULOTTAMISTA KAIKKIIN PIENTÄ LASTA KULJETTAVIIN HENKILÖIHIN 2 LAUSUNTO KESKUSTATUNNELIN ASEMAKAAVASTA JA ASEMA- KAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA 3 HELSINGIN POIKITTAISEN BUSSILIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUN- NITELMA 2008-2011 4 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (Alanko-Kahiluoto) KOSKIEN PYSÄKKIKATOKSEN SAAMISTA 14 19 22 25 5 SÄHKÖISET AIKATAULU- JA INFORMAATIONÄYTÖT 27 6 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (Vuorela) KOSKIEN MALMIN JUNA-ASEMAN OPASTEITA 7 DIESELPOLTTOAINEEN VALMISTEVERON NOUSUN KOMPENSOI- MINEN LIIKENNÖITSIJÖILLE 31 34
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 28/2007 2 Sisältö 29.11.2007 8 VUOSAAREN SATAMAN YHTEYDET 36 HALLINTOJOHTAJA 1 YHTEISTYÖSOPIMUS KOSKIEN HELSINGIN TEKNIIKAN ALAN OP- PILAITOKSEN (HELTECH) JA LIIKENNELAITOKSEN TUOTTAMAA JOUKKOLIIKENNEALAN KOULUTUSTA 2 LUETTELO JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNNALLE 6.11. - 20.11.2007 SAAPUNEISTA LAUSUNTOPYYNNÖISTÄ JA KIRJELMISTÄ 37 39 3 ILMOITUSASIAT 40 4 LIIKENNELAITOKSELLA TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN 41 5 INFORMAATIOASIAT LAUTAKUNNALLE 42 6 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNNAN JÄSENTEN KOKOUKSESSA ESILLE OTTAMAT ASIAT 43 7 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 44
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/1 1 Toimitusjohtaja 29.11.2007 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEA- MINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Ehdotus Lautakunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rissasen (varalla Hirvikangas) ja Moision (varalla Mänttäri) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/2 2 Toimitusjohtaja 29.11.2007 2 LAUTAKUNNAN KOKOUKSESSA 15.11.2007 TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ehdotus Lautakunta päättänee merkitä tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen 19.11.2007, ettei lautakunnan kokouksessa 15.11.2007 käsiteltyjä asioita oteta kaupunginhallituksen käsittelyyn.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/3 3 Toimitusjohtaja 29.11.2007 3 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUKSISSA 24.10. JA 31.10.2007 TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kaupunginhallitus on päätöksillään 29.10.2007 (1362 ) ja 5.11.2007 (1394 ) lähettänyt kaupunginvaltuuston 24.10.2007 ja 31.10.2007 pitämien kokousten päätösluettelot tiedoksi sekä niihin toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joihin päätökset antavat aihetta asianomaisella hallinnon alalla. Samalla kaupunginhallitus on päättänyt, että kaupunginvaltuuston kyseiset päätökset saadaan mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. Ehdotus Lautakunta päättänee merkitä tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten kaupunginvaltuuston päätösluettelot 24.10.2007 ja 31.10.2007 sekä päätösluetteloihin liittyvät kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätökset 29.10.2007 (1362 ) ja 5.11.2007 (1394 ).
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/4 4 Toimitusjohtaja 29.11.2007 4 KONTULAN METROASEMAN PERUSKORJAUKSEN JA LAAJENNUK- SEN II VAIHEEN HANKEPÄÄTÖKSEN ENIMMÄISHINNAN TARKISTA- MINEN JA RAKENNUSTEKNISTEN TÖIDEN TILAAMINEN HKL Hankkeen taustaa Joukkoliikennelautakunta on hyväksynyt Kontulan metroaseman peruskorjauksen ja laajennuksen II vaiheen hankesuunnitelman 6.10.2005 (283 ) niin, että arvonlisäveroton enimmäiskustannus on lautakunnan hankepäätöksen mukaisesti 2 670 000 euroa. Kustannukset jakaantuvat seuraavasti: (alv 0 %) (alv 22 %) Rakennustekniset työt 1 977 000 2 411 940 LVI-tekniset työt 76 000 92 720 Sähkötekniset työt 307 000 374 540 Rakennuttajan kustannukset (sisältää verottomia kustannuksia 310 000 370 800 30 000 euroa) Kustannukset yhteensä 2 670 000 3 250 000 Joukkoliikennelautakunta hyväksyi 6.4.2006 (112 ) hankkeen luonnossuunnitelman. Hankkeen kustannuksia ei tuolloin käsitelty.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/4 5 Toimitusjohtaja 29.11.2007 Joukkoliikennelautakunta päätti 7.9.2006 (249 ) Kontulan metroaseman peruskorjauksen II vaiheen urakoista ja liukuporrashankinnasta. Seuraavassa selvitys hyväksyttyjen urakoiden kokonaishinnoista verrattuna edellä selostettuun hankepäätökseen 6.10.2005: Rakennustekniset työt (Oy Kreuto Ab) Hankepäätöksen hinta-arvio Muutos Urakkahinta LVI-tekniset työt Hankepäätöksen hinta-arvio Muutos Urakkahinta Sähkötekniset työt Hankepäätöksen hinta-arvio Muutos Urakkahinta (alv 0 %) 1 977 000-68 300 1 908 700 76 000 72 900 148 900 307 000 132 340 439 340 (alv 22 %) 2 411 940-83 326 2 328 614 92 720 88 938 181 658 374 540 161 455 535 995 Rakennuttajan erillishankinnat 1) Liukuporrashankinnat 424 050 517 341 Tarvittaessa tehtävät urakoiden lisätilaukset 2) 438 115 534 500 Rakennuttajan kustannukset (sisältää verottomia kustannuksia 310 000 370 800 3) 30 000 euroa) Kustannukset yhteensä Hankepäätöksen 6.10.2005 (283 ) enimmäishinta Kustannusnousu verrattuna hankepäätökseen Kustannusten kokonaismäärä urakoiden tultua hyväksytyksi 2 670.000 999 105 3 669 105 3 250 000 1 218 908 4 468 908 1) 2) 3) Liukuporrashankinnat eivät olleet mukana hankepäätöksessä. Jlkn päätöksellä 7.9.2006 (249 ) urakoissa hyväksytyt lisätyövaraukset; alkuperäiset lisätyövaraukset sisältyivät hankepäätöksen rakennusteknisten töiden, LVIteknisten töiden ja sähköteknisten töiden kokonaishintaan. Jlkn päätöksillä 7.9.2006 (249 ) ei muutettu rakennuttajan kustannuksista aiemmin esitettyä arviota
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/4 6 Toimitusjohtaja 29.11.2007 Joukkoliikennelautakunta ei 7.9.2006 (249 ) Kontulan metroaseman peruskorjauksen laajennuksen II vaiheen urakoista päättäessään nimenomaisesti tarkastanut hankkeen enimmäishintaa, mutta käytännössä hinta oli kuitenkin muuttunut seuraavasti: (alv 0 %) (alv 22 %) Jlkn päätös 2.10.2005 (283 ) 2 670 000 3 250 000 Jlkn päätös 7.9.2006 (249 ) 3 669 105 4 468 908 Urakointimalli Oy KreuTo Ab toimi kohteen rakennus- ja pääurakoitsijana. KreuTo vastasi kohteen työmaan johtovelvollisuuksista; kohteen työaikataulun laatimisesta, töiden järjestelyistä ja yhteensovittamisesta. Kohteessa oli alistettuja sivu-urakoita putki-, ilmanvaihto- ja sähkötöiden osalta. Kohteen työt aloitettiin sopimuksen mukaisesti 16.10.2006. Koko urakkasuorituksen tuli olla valmis ja rakennuttajalle luovutettavissa viimeistään 31.7.2007. Rakennustyöt eivät edenneet yhteisesti sovitun aikataulun mukaisesti. Pääurakoitsija Kohteen pääurakoitsija Oy KreuTo Ab asetettiin konkurssiin 3.9.2007. Konkurssipesän hoitajaksi määrättiin asianajaja Kari Lunnas. HKL ilmoitti Oy KreuTo Ab:lle 5.9.2007, että HKL purkaa välittömästi Kontulan metroaseman peruskorjauksen ja laajennuksen rakennusurakkaa koskevan urakkasopimuksen. Lisäksi HKL ilmoitti tulevansa valvomaan urakkasopimuksen purkamisesta HKL:lle aiheutuvat kustannukset ja vahingot täysimääräisesti konkurssimenettelyssä ja vaatimaan niiden korvaamista pesän varoista / rakennusurakan täyttämisen vakuudeksi annetusta rakennusajan vakuudesta. Konkurssipesän hoitaja on ilmoittanut, että pesällä ei ole mahdollisuutta saattaa kohdetta loppuun. Lisäksi rakennusajan vakuuden antaja on ilmoittanut, että takaajalla ei ole mahdollisuutta saattaa kohdetta loppuun.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/4 7 Toimitusjohtaja 29.11.2007 Kohde jäi pahasti kesken ja työt pysähtyivät kokonaan. Itäinen lippuhalli on kokonaan suljettuna liikenteeltä töiden keskeneräisyyden vuoksi. Laiturialueen eteläpuolen ja läntisen sisäänkäynnin peruskorjaustöitä ei ole vielä aloitettu. Kontulan metroaseman rakennustöihin liittyy rakennusteknisen urakan lisäksi myös sivu-urakoita, joiden kustannuksia konkurssi tulee lisäämään. Konkurssin vaikutukset hankkeen laajuuteen Konkurssista HKL:lle aiheutuvat lisäkustannukset muodostuvat rakennusurakan osalta seuraavasti: (alv 0 %) (alv 22 %) Arvio rakennusurakan loppuun saattamisesta 1 633 000 1 992 260 Oy Kreuto Ab:lle maksamatta jääneet erät -638 870-77 9421 Yhteensä 994 130 1 212 839 Konkurssista aiheutuu HKL:lle suoranaisia lisäkustannuksia myös muilta osin seuraavassa selvitetyn mukaisesti: (alv 0 %) (alv 22 %) Sivu-urakoitsijoiden kustannusvaatimukset 107 760 131 467 Suunnittelun ja rakennuttamisen lisäkustannukset 42 282 51 584 Muut kustannukset (vuokrakustannukset) 24 304 29 651 Vartioinnin arvioidut lisäkustannukset 50 000 61 000 HKL-Metroliikenteen lisäkustannukset 27 107 33 071 Yhteensä 251 453 306 773 Sivu-urakoiden lisäkustannukset perustuvat urakoitsijoiden HKL:lle antamiin tarjouksiin. Muut lisäkustannukset on arvioitu parhaan tietämyksen mukaan.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/4 8 Toimitusjohtaja 29.11.2007 Edellä olevan perusteella konkurssista aiheutuu HKL:lle lisäkustannukset yhteensä seuraavasti: (alv 0 %) (alv 22 %) Lisäkustannukset rakennusurakasta 994 130 1 212 839 Lisäkustannukset muilta osin 251 453 306 773 Konkurssista aiheutuvat lisäkustannukset yhteensä 1 245 583 1 519 612 Helsingin kaupunki / HKL tulee esittämään Oy KreuTo Ab:n konkurssipesälle vaatimuksen HKL:lle aiheutuneiden lisäkustannusten täysimääräisestä korvaamisesta konkurssipesän varoista sekä valvomaan saatavansa konkurssimenettelyssä. Mitään takeita korvausten saamisesta ei kuitenkaan ole lukuun ottamatta Vakuutusyhtiö Fennian antamaa rakennusaikaista vakuutta, jonka määrä on 190 870 euroa. Hankepäätöksen enimmäishinnan tarkistaminen Kaikki hankkeen arvioidut lisäkustannukset eivät johdu suoraan Oy Kreuto Ab:n konkurssista. Hankkeen yhteydessä jouduttiin tekemään myös mm. sähkönsyöttöjärjestelmään muutos, joka nosti suunnittelukustannuksia. Lisäksi on tehty eräitä muita lisätöitä, joita ei ole huomioitu aiemmissa päätöksissä. Osittain kustannusarviot ovat myös tarkentuneet, jolloin tarvittaessa tehtävien lisätöiden arvioidut kustannukset ovat laskeneet.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/4 9 Toimitusjohtaja 29.11.2007 Joukkoliikennelautakunnan päätöksillä 6.10.2005 (283 ) ja 7.9.2006 (249 ) määräytynyt hankkeen enimmäishinta tulee edellä olevan perusteella tarkistaa seuraavasti: Rakennustekniset työt Aiempien päätöksien muk. enimmäishinta Konkurssista aiheutuvat lisäkustannukset Arvio uudeksi enimmäishinnaksi LVI-tekniset työt Aiempien päätöksien muk. enimmäishinta Konkurssista aiheutuvat lisäkustannukset Arvio uudeksi enimmäishinnaksi Sähkötekniset työt Aiempien päätöksien muk. enimmäishinta Konkurssista aiheutuvat lisäkustannukset Rakennusautomaatio/lisätyö Arvio uudeksi enimmäishinnaksi Rakennuttajan erillishankinnat Liukuporrashankinnat/lisätyö Sähkönsyöttöjärjestelmän muutos/lisätyö Yleisö-wc:t / lisätyö Muut hankinnat, sisältää konkurssista aiheutuvia kustannuksia 101 411 (vuokra, vartiointi ja HKL- metroliikenne) Arvio uudeksi enimmäishinnaksi Tarvittaessa tehtävät urakoiden lisätilaukset Aiempien päätösten mukainen enimmäishinta Kustannusten tarkennus Arvio uudeksi enimmäishinnaksi Rakennuttajan kustannukset Aiempien päätösten mukainen enimmäishinta Konkurssista aiheutuvat lisäkustannukset Muut lisäkustannukset Arvio uudeksi enimmäishinnaksi Kustannukset yhteensä Aiempien päätösten mukainen enimmäishinta Konkurssista aiheutuvat lisäkustannukset Muut lisäkustannukset Arvio uudeksi enimmäishinnaksi (alv 0 %) 1 908 700 994 130 2 902 830 148 900 27 100 176 000 439 340 80 660 28 000 548 000 424 050 48 500 79 500 370 000 922 050 438.115-314 115 124 000 310 000 42 282 377 718 730 000 3 669 105 1 245 583 488 192 5 402 880 (alv 22 %) 2 328 614 1 212 839 3 541 453 181 658 33 062 214 720 535 995 98 405 34 160 668 560 517 341 59 170 96 990 451 400 1 124 901 534,500-383 220 151 280 370 800 51 584 460 816 883 200 4 468 908 1 519 612 595 594 6 584 114
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/4 10 Toimitusjohtaja 29.11.2007 Hankkeen kokonaiskustannukset ylittävät 5 milj. euroa, joten tilahankkeiden käsittelyohjeiden mukaan kaupunginvaltuusto päättää hankepäätöksen enimmäishinnan tarkistamisesta. Suorahankinta Mijorak Oy:ltä Liikennelaitos esittää, että Kontulan metroaseman peruskorjauksen ja laajennuksen rakennusteknisten töiden loppuun saattaminen tilataan suorahankintana laskutyönä Mijorak Oy:ltä niin, että hankinnan arvonlisäveroton enimmäiskustannus on 1 633 000 euroa. Mijorak Oy on aikaisemmin valittu tarjouskilpailun perusteella HKL:n vuosiurakoitsijaksi. Kohde on rakennuttajasta riippumattomista syistä keskeneräinen ja myöhässä. Aseman keskeneräisyys aiheuttaa metromatkustajille haittaa ja HKL saa tilanteesta negatiivista palautetta. Metroaseman peruskorjaustyöt on saatettava loppuun poikkeuksellisen kiireellisesti ja tästä syystä töitä on ollut välttämätöntä yhtäjaksoisesti jatkaa. Mijorak Oy:n arvion mukaan metroaseman itäinen lippuhalli valmistuu viimeistään maaliskuussa 2008. Laiturialueen ja läntisen sisäänkäynnin työaika on kaksi kuukautta ja työ tehdään ajalla 4.8 4.10.2008. Kontulan peruskorjauksen II vaiheen rahoitus Hanke rahoitetaan osittain HKL:n budjettirahoituksella ja osittain kaupungin lähiörahaston antamalla avustuksella. Rahoitus muodostuu kokonaisuudessaan seuraavasti: (alv 0 %) (alv 22 %) Arvio yhteensä koko hankkeen kustannuksista 5 402 880 6 583 490 Lähiörahaston avustus -2 499 579 Rakennusaikainen vakuus -190 870 Konkurssipesältä saatava korvaus - (?) Arvio HKL:n budjettirahoituksesta 2 712 431 3 893 041 HKL:n budjettirahoitusta mahdollisesti vielä vähentää konkurssipesältä jälkikäteen saatavat korvaukset.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/4 11 Toimitusjohtaja 29.11.2007 Aikataulullisesti kustannukset ajoittuvat vuosille 2005 2008 seuraavasti (alv 0 %): Vuonna 2005 34 635 Vuonna 2006 841 643 Vuonna 2007 3 123 722 Vuonna 2008 1 400 000 Ehdotus Lautakunta päättänee edellä olevan mukaisesti esittää kaupunginhallitukselle, että Kontulan metroaseman peruskorjauksen ja laajennuksen II vaiheen hankepäätöksen enimmäishinta tarkistettaisiin edellä olevan esityksen ja erittelyn mukaisesti niin, että uusi enimmäishinta on 5 402 880 euroa (arvonlisäveroineen 6 584 114 euroa). Vielä lautakunta päättänee oikeuttaa liikennelaitoksen tilaamaan suorahankintana Kontulan metroaseman peruskorjauksen ja laajennuksen loppuunsaattamisen rakennustekniset työt laskutyönä Mijorak Oy:ltä niin, että hankinnan arvonlisäveroton kokonaishinta on enintään 1 633 000 euroa (arvonlisäveroineen 1 992 260 euroa). Lisätiedot: Juolevi Timo, rakennuttajainsinööri, puhelin 310 78481
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/5 12 Toimitusjohtaja 29.11.2007 5 YKSIKÖN JOHTAJAN MARKKU JOKISEN SIIRTYMINEN OSA- AIKAELÄKKEELLE JA RAKENNUSYKSIKÖN YKSIKÖN JOHTAJAN VIRAN HAETTAVAKSI JULISTAMINEN HKL Eron myöntäminen Markku Jokiselle yksikön johtajan virasta Yksikön johtaja Markku Jokinen on ilmoittanut halukkuutensa erota rakennusyksikön yksikön johtajan virasta siirtyessään osa-aikaeläkkeelle. Jokinen siirtyy toimitusjohtajan määräämiin erityistehtäviin 1.4.2008 lukien tai heti, kun yksikön johtajan virka saadaan täytetyksi. Yksikön johtajan viran haettavaksi julistaminen Rakennusyksikön johtajan virka on tärkeä saada täytetyksi mahdollisimman nopeasti mm. vireillä olevien raitioratahankkeiden ja edessä olevien yksikön avainhenkilöiden rekrytointien vuoksi. Toimitusjohtaja katsoo, että rakennusyksikön johtajan virka tulisi tämän vuoksi julistaa haettavaksi välittömästi. Joukkoliikenteen johtosäännön 6 4 kohdan mukaan osastotasoisten yksiköiden päälliköiden ottaminen kuuluu lautakunnan tehtäviin. Hallintosäännön 12 :n mukaan viran haettavaksi julistamisesta päättää se viranomainen, joka ottaa viranhaltijan avoinna olevaan virkaan. Virkasuhteeseen ottaminen edellyttää pääsääntöisesti julkista hakumenettelyä (laki kunnallisesta viranhaltijasta 4 3 mom.). Hakuaika on vähintään 14 ja enintään 30 päivää. Joukkoliikenteen johtosäännössä ei ole määritetty yksikön johtajien pätevyysvaatimuksia, mutta tehtävän luonne huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista, että pätevyysvaatimukseksi asetetaan ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi valittavalla tulee olla riittävä johtamiskokemus sekä kokemusta yksikön toimialalta. Kielitaitosäännön 2 :n mukaan mm. osastotasoiselta yksikön päälliköltä vaaditaan suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Viran kokonaispalkkaus on tällä hetkellä kaupunginhallituksen 11.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti 5 112,44 euroa.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/5 13 Toimitusjohtaja 29.11.2007 Ehdotus Lautakunta päättänee myöntää Markku Jokiselle eron rakennusyksikön yksikön johtajan virasta 1.4.2008 lukien tai heti kun yksikön johtajan virka saadaan täytetyksi. Lautakunta päättänee todeta, että Markku Jokinen siirtyy osaaikaeläkkeelle heti, kun yksikön johtajan virka saadaan täytetyksi. Lautakunta päättänee julistaa rakennusyksikön yksikön johtajan viran haettavaksi esityksessä mainituin pätevyysvaatimuksin kolmen viikon hakuajalla siten, että virka täytetään 1.4.2008 alkaen tai sopimuksen mukaan kuuden kuukauden koeaikaa noudattaen, ja että virasta maksettava kokonaispalkka on kaupunginhallituksen 11.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti 5 112,44 euroa tai kaupunginjohtajan asiasta erikseen tekemän päätöksen mukainen. Lisätiedot: Lahdenranta Matti, toimitusjohtaja, puhelin 310 35091
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 14 Suunnittelujohtaja 29.11.2007 1 15.11.2007 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (KAJOS) KOSKIEN JOUKKO- LIIKENTEEN MAKSUTTOMUUDEN ULOTTAMISTA KAIKKIIN PIENTÄ LASTA KULJETTAVIIN HENKILÖIHIN HKL Halke 2006-1989 / 669 2.10.2007 (Määräaika 30.11.2007) Kaupunginhallitus pyytää joukkoliikennelautakunnalta uutta lausuntoa kaupunginvaltuustossa asiasta käydyn keskustelun perusteella. Esityslistan liitteenä on joukkoliikennelautakunnan 20.6.2007 antama lausunto, jossa maksuttomuutta ei esitetty laajennettavan kaikkiin pientä lasta kuljettaviin henkilöihin, sekä kaupunginvaltuuston kokouksen 26.9.2007 keskustelupöytäkirja. Kaupunginvaltuutettu Miina Kajos ja 11 valtuutettua esittävät aloitteessaan: Yhä useampi kuljettaa pientä lasta kaupungilla vaunujen sijaan esim. kantoliinassa, jota pidetään monessa tilanteessa käytännöllisenä, ergonomisena, taloudellisena sekä lapsen läheisyyden- ja turvallisuudentunnetta parantavana ratkaisuna. Vaikkapa virastoissa ja kaupoissa liikkuminen on usein kätevämpää kantoliinan kuin vaunujen kanssa. Monelle on kuitenkin tullut yllätyksenä, että joukkoliikenteen maksuttomuus koskee vain lasta vaunuissa kuljettavaa henkilöä. HKL:n WWW-sivuilta löytyvä perustelu kuuluu seuraavasti: Yksi pientä lasta lastenvaunuissa, -rattaissa tai pyörätuolissa kuljettava henkilö voi matkustaa ilman lippua. Sääntö on tehty turvallisuussyistä. Lastenvaunuilla esim. bussiin tullaan keskiovesta sisään ja tällöin lapsi jäisi yksin keskisillalle, jos hänen kanssaan liikkuva menisi maksamaan matkansa kuljettajalle. Lapsen lisäksi vaikkapa painavia kauppakasseja kantavan henkilön on usein kohtuuttoman raskasta kulkea matkansa kävellen, jolloin joukkoliikenteen käyttö on autottomalle välttämättömyys. Monet lapsiperheet elävät hyvin niukasti, joten joukkoliikenteen maksuttomuudella on heille suuri taloudellinen merkitys. Yhä useampi mieluummin kantoliinaa käyttävä ratkaiseekin tilanteen kuljettamalla lasta sen sijaan vaunuissa, joista osa näin ollen vie vain turhaa tilaa liikennevälineissä. Toisaalta myöskään kantoliinan kanssa ei tunnu aina ruuhka-aikana turvalliselta
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 15 Suunnittelujohtaja 29.11.2007 käyttää etuovea, joten HKL:n perusteluissa mainittu turvallisuusnäkökohta olisi pätevä koskemaan myös näitä tilanteita. Edellä mainitun perusteella me allekirjoittaneet valtuutetut toivomme, että joukkoliikenteen maksuttomuuden perusteeksi asetettaisiin mukana olevien vaunujen sijasta mukana oleva pieni lapsi. Ratkaisu tukisi paitsi lapsiperheitä, myös vapauttaisi liikennevälineisiin tilaa osan lastenvaunuista jäädessä kyydistä pois. Liikennelaitos toteaa asiasta seuraavaa: Toimivan kaupunkiliikenteen rahoituksen ja yhdenvertaisen kohtelun kannalta lähtökohtana tulee olla, että kukin matkustaja maksaa matkansa. Tämän vuoksi on koko pääkaupunkiseutua koskevassa tariffissa liputta matkustaminen tarkoin rajattu. Lasta lastenvaunuissa, -rattaissa tai pyörätuolissa kuljettavan osalta on perusteena liputta matkustamiselle ollut lapsen turvallisuus: On haluttu varmistaa, että lastenvaunujen kanssa matkustava voi koko matkustusajan olla vaunujen vieressä varmistamassa lapsen turvallisuutta kulkuvälineen liikkuessa. Nykyinen käytäntö oikeudesta matkustaa lastenvaunuissa olevan lapsen kanssa ilman matkalippua voi johtaa joissakin tapauksessa lastenvaunujen käyttämiseen silloinkin, kun vaunut eivät enää välttämättä olisi tarpeen. Liikennelaitos arvioi kuitenkin tällaisen menettelyn melko vähäiseksi. On kuitenkin totta, että bussiliikenteessä on ajoittain lastenvaunujen kanssa kyytiin pyrkiviä niin paljon, että jotkut eivät mahdu kyytiin ensimmäiseen bussiin. Tällaisissa tilanteissa kantoliinaa tms. käyttävällä vastaavaa ongelmaa ei olisi. Kantoliinaa käytettäessä etu on myös se, että lasta kuljettavalla henkilöllä on pääsääntöisesti molemmat kädet vapaana. Liikennelaitos katsoo, että lapsen ollessa mm. kantoliinassa, on lapsi koko ajan aikuisen välittömässä läheisyydessä eikä perustetta lasta kuljettavan liputtomuudelle ole samalla tavalla kuin käytettäessä lastenvaunuja. Lisäksi liikennelaitos tähdentää, että pienen lapsen turvallisuus on enemmän vaarassa käytettäessä kantoliinaa kuin rattaita tai vaunuja. Liikennelaitos on asiaan liittyen keskustellut neljän suurimman bussiliikennöitsijän ja Liikenneturva ry:n edustajien kanssa. Lisäksi HKL- Raitioliikenteen kanta on vahva ja edellä mainittujen kanssa samansisältöinen.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 16 Suunnittelujohtaja 29.11.2007 Kaikkien edellä mainittujen tahojen yhteinen kanta on, että kantoliinassa pienen lapsen kuljettaminen on turvattomampaa kuin rattaissa. Liikenneturvan näkemyksen mukaan kantoliinan käyttöä pientä lasta liikennevälineessä kuljetettaessa ei tule edistää. Lapsen ollessa kantoliinassa aikuisen sylissä riski lapsen kannalta vakaviin onnettomuuksiin lisääntyy. Edellä mainitun lisäksi kantoliinaa käytettäessä lapsen kanssa kuljetaan liikkuvassa vaunussa enemmän kuin rattaita käytettäessä, jolloin tapaturmariski edelleen kasvaa. Liikenneturva ry on valmis tarvittaessa tuomaan edustajansa kuultavaksi asiassa. Liikenneturva ry:n toimitusjohtaja Matti Järvinen toteaa lisäksi liikennelaitokselle lähettämässään sähköpostissa asiasta seuraavaa: Turvallisuuden kannalta kantoliinaan liittyy se ongelma, että bussin äkkipysäyksessä lapsi jää helposti etummaisen penkin tai takana olevan esteen ja vanhempansa väliin ja loukkaantuu. Tämä riski on olemassa varsinkin sen vuoksi, että kaupunkibusseissa ei ole turvavyötä. Ja törmäyksen voimasta riippuen turvavyönkin suoja lapselle vaihtelee. Sylissä lapsi lähtee käsistä hyvinkin pienissä törmäysnopeuksissa eikä meillä ole tietoa kiinnitysliinojen kestävyydestä. Asiaan liittyviä hyviä puolia tai selkeitä vaaran torjuntakeinoja ei juuri tullut mieleen. Turvallisinta olisi kuljettaa lasta vaunuissa hyvin kiinnitettynä. Täysin turvallisia eivät vaunutkaan ole sillä ne eivät kestä suuria törmäysvoimia. Tärkeintä on pitää vaunut törmäyksessä paikallaan ja estää hyvällä kiinnityksellä lapsen lentäminen niistä ulos. Liikennelaitos myös selvitti liikennöitsijöiltä korvausvaatimuksen aiheuttaneiden liikennevälineissä tapahtuneiden kaatumisten ja kolhiutumisten ia määriä. Saatujen vastausten perusteella henkilövahinkoja sattuu vuositasolla arviolta yli 400 kappaletta. Helsingin Bussiliikenne Oy:ltä saadun tilaston mukaan heidän liikenteessään sattuu vuositasolla noin 200 vahinkoa, joista lasten/lastenvaunujen osuus on alle 10. Tämä lukumäärä olisi vaarassa kasvaa nykyisestä, mikäli suosittaisiin rattaita vaarallisempia muotoja kulkea lapsen kanssa. Bussiliikennöitsijät pitävät lisäksi erityisen tärkeänä, että kantoliinassa pientä lasta kuljettava henkilö tulee bussiin etuovesta. Tällöin kuljettaja varmasti havaitsee kyydissä olevan kantoliinaa käyttävän henkilön ja voi mahdollisuuksien mukaan sopeuttaa ajotapaansa. Keskiovesta kyytiin astuva kantoliinaa käyttävä henkilö voisi helpommin jäädä huomaamatta.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 17 Suunnittelujohtaja 29.11.2007 On syytä ottaa huomioon myös se, että sekä liikennelaitos että YTV ovat saaneet yleisöpalautteissa aika ajoin moitteita sen vuoksi, että lasta rattaissa kuljettavan sallitaan matkustaa ilman lippua. Osa matkustajista kokee lastenvaunuja käyttävät vapaamatkustajiksi. Esimerkiksi Tukholmassa käytäntö on Helsinkiä tiukempi. SL (Storstockholms Lokaltrafik) liikenteessä pientä lasta lastenvaunuissa kuljettavalta edellytetään voimassa olevaa lippua kaikissa niissä liikennevälineissä, joissa ei ole kuljettajamyyntiä. Voimassa olevan pääkaupunkiseudun taksa- ja lippujärjestelmän mukaan oikeus matkustaa liputta on seuraavilla asiakasryhmillä: alle 7-vuotias lapsi virkapukuinen poliisi ja siviilipukuinen poliisi, joka esittää pääkaupunkiseudun kihlakunnan tai keskusrikospoliisin virkamerkin pientä lasta lastenvaunuissa, rattaissa tai pyörätuolissa kuljettava henkilö saattaja, kun saatettavalla on SB- tai oikeuttaa saattajaan leimalla varustettu kantakortti ja voimassa oleva lippu pyörätuolia käyttävä henkilö ja hänen saattajansa silloin, kun saatettavalla on oikeuttaa saattajaan leimalla varustettu kantakortti työtehtävissä oleva virkapukuinen taksa- ja lippujärjestelmään kuuluva liikenteen kuljettaja työtehtävissä oleva virkapukuinen taksa- ja lippujärjestelmään kuuluva liikenteen matkalippujen tarkastaja virkapukuinen Helsingin sisäisen liikenteenhoidon henkilökuntaan kuuluva henkilö Helsingin sisäisillä linjoilla Lisäksi vapaalippuja on myönnetty eräille asiakasryhmille, kuten sokeat, sotainvalidit ja rintamaveteraanit. Kuten edellä olevasta luettelosta näkyy, virkatehtävien ulkopuolella olevien aikuisten osalta oikeus matkustaa liputta on rajattu erittäin tarkoin. Liikennelaitoksen näkemyksen mukaan kaikkien asiakkaiden mahdollisimman tasa-arvoisen kohtelun ylläpitämiseksi on syytä käyttää erityistä harkintaa muutettaessa liikennevälineissä sekä kansalaiskeskusteluissa eripuraa aiheuttavia poikkeussääntöjä. Liputta matkustaminen on sallittu vain erityisen painavien syiden perusteella.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 18 Suunnittelujohtaja 29.11.2007 Liikennelaitos katsoo, että liputta matkustamista ei tule valtuustoaloitteessa esitetyllä tavalla laajentaa. Poikkeaminen maksaneisuusperiaatteista tulee perustua kaupunkiliikenteen omiin lähtökohtiin. Lapsen turvallisuus on tärkeä argumentti, johon vedoten lasten kuljettamiseen joukkoliikennevälineissä kantoliinassa ei tule kannustaa. Lapsiperheet ovat myös hyvin heterogeeninen ryhmä ja mahdollinen lapsiperheiden tarpeellinen taloudellinen tukeminen tulee järjestää sosiaalipoliittisin keinoin. Mikäli aloitteen mukainen menettely Helsingissä kuitenkin haluttaisiin ottaa käyttöön, edellyttäisi se YTV:n hyväksyntää, sillä voimassa olevan YTV-lain mukaan YTV päättää pääkaupunkiseudun taksa- ja lippujärjestelmän muutoksista. Ehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esityksen mukaisen lausunnon. Lisätiedot: Riikonen Jarmo, johtava tariffisuunnittelija, puhelin 310 78456 LIITTEET Liite 1 Joukkoliikennelautakunnan lausunto 20.6.2007 Liite 2 Kaupunginvaltuuston kokouksen 26.9.2007 keskustelupöytäkirja asiaa koskien Liitteet jaettu esityslistan 15.11.2007 liitteinä.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 19 Suunnittelujohtaja 29.11.2007 2 LAUSUNTO KESKUSTATUNNELIN ASEMAKAAVASTA JA ASEMA- KAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA HKL Halke 2007-1530 / 523 10.9.2007 (Määräaika 10.12.2007) Hallintokeskus on pyytänyt joukkoliikennelautakunnan lausuntoa keskustatunnelin asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta, jolla muodostetaan tilanvaraus kantakaupungin poikki Länsiväylältä Sörnäisten rantatielle suunnitellulle maanalaiselle Keskustatunnelille. Tunneliin on katuverkosta liittymät Rautatiekaduilla, Töölönlahdenkadulla ja Siltavuorenrannassa sekä yhteydet Forumin, Elielin ja Kluuvin pysäköintilaitoksiin. Keskustatunnelin itäpäässä on lyhyt Haapaniemenkadulle päättyvä ja pitkä Vilhonvuorenkadulle ulottuva vaihtoehto. Keskustatunnelin tavoitteena on keskustan liikenneturvallisuuden ja viihtyisyyden parantaminen sekä liikenteen melu- ja päästöhaittojen vähentäminen. Keskustatunneli parantaa keskustan saavutettavuutta ja liike-elämän toimintaedellytyksiä alueella. Lisäksi se antaa mahdollisuuksia kehittää kävelykeskustaa ja nopeuttaa joukkoliikennettä siirtäessään merkittävästi liikennettä katuverkosta maanalaiselle väylälle. Liikenne-ennusteen mukaan tunnelia käyttää 56 000 ajoneuvoa vuonna 2025, joista noin viidennes on pysäköintilaitosten liikennettä. Tunnelin on ennustettu vähentävän noin 1 500 joukkoliikennematkaa ja lisäävän liikennettä noin 3 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Henkilövahinko-onnettomuuksien on arvioitu vähenevän pintakatuverkossa noin 20 25 onnettomuudella vuodessa. Hiilidioksidien päästöt lisääntyvät jonkin verran kokonaisliikennemäärien kasvun seurauksena. Keskustatunnelin rakentamisen kustannusarvio on lyhyen vaihtoehdon osalta 475 milj. euroa (ilman alv.) ja pitkän vaihtoehdon osalta 545 milj. euroa (ilman alv.).
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 20 Suunnittelujohtaja 29.11.2007 Esityslistan liitteenä on keskustatunnelin liikennesuunnitelmapiirustus. Keskustatunnelin suunnitteluun ja kaavoitukseen liittyvä aineisto selvityksineen ja vaikutusarvioineen löytyy kokonaisuudessaan kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilta: www.hel.fi/ksv > Liikennesuunnittelu > Keskustatunneli > Hankekortti. Liikennelaitos esittää asiasta lausuntonaan seuraavaa: Keskustatunneli parantaa välillisesti joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä keskustassa erityisesti Kaivokadulla. Joukkoliikenteen säännöllisyys paranee ja matka-ajat lyhenevät, mikä pienentää liikennöintikustannuksia ja parantaa matkustajien kokemaa palvelutasoa. Keskustatunneli parantaa alueen katutasolla viihtyisyyttä ja liikenneturvallisuutta merkittävästi sekä mahdollistaa kävelyalueiden laajentamisen. Näiden myönteisten vaikutusten varmistamiseksi keskustatunnelin toteuttamiseen tulisikin sitovasti kytkeä kävelykeskustan ja keskustan joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittämisohjelma. Keskustatunnelin hyödyt joukkoliikenteelle selviävät vasta konkreettisten pintaliikennesuunnitelman myötä. Vaikutukset joukkoliikenteeseen eivät ole kuitenkaan vain positiivisia. Henkilöautoliikenteen nopeutuminen vähentää liikenne-ennusteen mukaan noin 1 500 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa vuoden 2025 tilanteessa. Välityskyvyltään hyvän tunnelin vaarana on myös, että se houkuttelee ennustettua enemmän läpikulkevaa liikennettä. Keskustan läpi suuntautuvan liikenteen palvelutasoa tulee olennaisesti parantamaan suunnitteilla oleva länsimetro, joka tässä mielessä on osittain keskustatunnelin kanssa päällekkäinen investointi. Keskustatunneli ei tue kaupunginvaltuuston 25.9.2005 asettamaa tavoitetta joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamisesta. Keskustatunneli on kustannuksiltaan kallis hanke. Vastaavanhintaisilla joukkoliikenneinvestoinneilla voitaisiin olennaisesti parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja Helsingin keskustan saavutettavuutta ja kaupungin kilpailukykyä ja samalla vähentää liikenteen energiankulutusta ja parantaa keskustan ilmanlaatua. Esimerkiksi Helsingin keskustan raideinvestoinneista Pisara-rata (kustannusarvio 350 milj. euroa) ja Kamppi-Töölö-Meilahti-Pasila metro (kustannusarvio 250 milj. euroa) voitaisiin molemmat toteuttaa lähes keskustatunnelia vastaavin kustannuksin.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 21 Suunnittelujohtaja 29.11.2007 Ehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esityksen mukaisen lausunnon. Lisätiedot: Granholm Markku, liikennesuunnittelija, puhelin 310 78458 LIITE Kartta: Keskustatunnelin liikennesuunnitelmapiirustus Liite jaettu esityslistan 15.11.2007 liitteenä
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/3 22 Suunnittelujohtaja 29.11.2007 3 HELSINGIN POIKITTAISEN BUSSILIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA 2008-2011 HKL Liikennekysyntä kasvaa voimakkaimmin poikittaisessa liikkumisessa. Helsingin kaupunginvaltuusto on 25.9.2005 asettanut tavoitteen joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamisesta poikittaisessa liikenteessä 13:sta 17 %:iin. Tavoite on erittäin haastava. Liikennelaitoksen tavoiteohjelmassa vuosille 2005 2012 on asetettu yhdeksi tavoitteeksi poikittaisliikenteen tarjonnan kasvattaminen 30 %:lla. Muita tavoitteita ovat mm, että Jokeri toimii menestyksellisesti ja että Jokeri II on jo toteutettu. Poikittaisen joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kehitys ei vuosina 2005 2007 ole tarjonnan lisäyksistä huolimatta vastannut tavoitteita ja oikeasuuntaisen kehityksen aikaansaamiseksi tarvitaankin jopa tavoiteohjelmassa määritettyä vahvempia toimenpiteitä. Vuoden 2007 loppuun mennessä liikennelaitos on jo lisännyt poikittaisen bussiliikenteen tarjontaa 25 %:lla ja poikittaisen bussiliikenteen kehittämissuunnitelman mukaan lisäyksiä jatketaan siten, että vuoden 2011 loppuun mennessä tarjonta on yli 60 % suurempi kuin vuonna 2004. Esityslistan liitteenä olevassa poikittaisen bussiliikenteen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2008 2011 on analysoitu poikittaisen joukkoliikenteen nykytilaa ja määritetty erityisesti linjaston ja pysäkkien kehittämistoimenpiteitä. Suunnitelman mukaan vuonna 2009 perustetaan kokonaan uusi linja 56 Kannelmäki Kalasatama(M), joka tuo poikittaista joukkoliikennetarjontaa Metsäläntielle. Vuonna 2010 jatketaan nykyistä linjaa 77A Vantaalle Tikkurilaan siten, että linjan uusi reitti on Tikkurila Siltamäki Malmi Jakomäki. Vuonna 2011 Jatketaan nykyisen linjan 57 reitti rakennettavan Kivikon liittymän kautta Kontulan metroasemalle siten, että linjan uusi reitti on Kontula Käpylä Munkkivuori. Vuonna 2011 myös perustetaan uusi seudullinen poikittainen runkolinja Jokeri II, Vuosaari(M) Mellunmäki Malmi Myyrmäki. Nykyinen Helsingin sisäinen linja 78 jatketaan Malmilta Paloheinään ja edelleen keskuspuiston alittavan joukkoliikennetunnelin kautta Kuninkaantammeen ja Myyrmäkeen. Linjat 77A ja 78 esitetään siis muutettavan Helsingin sisäisistä linjoista seutulinjoiksi. Seudullista liikennettä koskevien muutosten toteuttaminen suunnitellaan ja valmistellaan yhdessä YTV:n kanssa.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/3 23 Suunnittelujohtaja 29.11.2007 Vaikutuksiltaan huomattavin linjastomuutos on Jokeri II linjan perustaminen, jonka yhteiskuntataloudelliset hyödyt (matkustajien aika- ja palvelutasohyödyt) ovat arviolta 3,8 milj. euroa vuodessa, kun liikennöintikustannusten lisäys on vastaavasti 0,8 milj. euroa. Jokeri II:n toteuttaminen edellyttää tunnelin keskuspuiston ali Paloheinästä Kuninkaantammeen. Tunnelin rakentamisen edellyttämät kaava-muutokset tehdään vuosina 2008 2009 ja noin 25 milj. euron hintaisen tunnelin rakentaminen tulisi ajoittua vuodelle 2010. Kaikkiaan vuosille 2009 2011 esitetyt linjaston kehittämistoimenpiteet (linjojen 56, 57A, 78A (Jokeri II) ja 77AA yhteisvaikutus) lisäävät liikennöintikustannuksia noin 2,4 milj. euroa vuodessa ja tuovat vastaavasti noin 6,2 milj. euron yhteiskuntataloudelliset hyödyt vuodessa. Edellä mainittujen linjastomuutosten lisäksi lisätään käytettävissä olevien resurssien mukaisesti nykyisten linjojen tarjontaa lyhentämällä vuorovälejä ja laajentamalla liikennöintiaikoja. Lisäksi Sompasaaren alueen rakentumisen yhteydessä toteutetaan kokonaisvaltaiset linjastojärjestelyt, jotka koskevat myös poikittaislinjoja 50 ja 59. Linjastojärjestelyjen lisäksi lukuisten poikittaisliikenteen pysäkkien palvelutasoa tullaan parantamaan erityisesti odotustilojen ja (sähköisen) matkustajainformaation osalta. Monilla vilkkailla poikittaisliikenteen pysäkeillä katoksen koko on nykyisin liian pieni ja katoksia onkin syytä lisätä. Sähköisen matkustajainformaation näyttöjä lisätään pysäkeille. Poikittaisliikenteen linjaston kehittäminen esitetyssä laajuudessa ei liikennelaitoksen kustannusraamissa ole mahdollista ilman tariffituen korottamista. Valtiolta saatujen viimeisten tietojen mukaan valtion tuki suurten kaupunkien joukkoliikenteelle alkaa vuonna 2009. Valtion joukkoliikennetuen käyttäminen ainakin osaksi poikittaisen joukkoliikenteen kehittämiseen olisikin tarkoituksenmukainen ja konkreettinen joukkoliikenteen kehittämiskohde Helsingissä.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/3 24 Suunnittelujohtaja 29.11.2007 Ehdotus Lautakunta päättänee merkitä tiedoksi laaditun kehittämisselvityksen esittää rakennusvirastolle, että Jokeri II linjan edellyttämä 25 milj. euron hintainen tunneli sisällytetään investointisuunnitelmaan vuodelle 2010. Lisätiedot: Lehmuskoski Ville, suunnittelujohtaja, puhelin 310 35097 LIITE HKL C:3/2007 Helsingin poikittaisen bussiliikenteen kehittämissuunnitelma 2008-2011
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/4 25 Suunnittelujohtaja 29.11.2007 4 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (ALANKO-KAHILUOTO) KOSKIEN PYSÄKKIKATOKSEN SAAMISTA HKL Halke 2007-2074 / 665 1.10.2007 (Määräaika 30.11.2007) Kaupunginvaltuutettu Outi Alanko-Kahiluoto ja 1 valtuutettu esittävät aloitteessaan: Herttoniemen Ahmatien ala-asteen (Ahmatie 1) oppilaista iso osa tulee kouluun bussilla joko Siilitien suunnasta tai Herttoniemen metroaseman suunnasta. Bussipysäkit ovat molemmista suunnista tuleville koulun kohdalla. Herttoniemen metroaseman suunnasta tulevat jäävät pois Erätorin laidalla olevalla pysäkillä ja Siilitien metroaseman suunnasta tulevat taas Hiihtomäentiellä Ravintola Pikkuhukan edessä. Tällä hetkellä koulun edessä olevalla pysäkillä ei ole katosta, ja koululaiset joutuvat sadesäällä odottamaan bussia sateessa. Ehdotan, että tilanne korjataan niin, että Ahmatien koululaiset saavat bussikatoksen. Herttoniemen ala-aste oli mukana kouluverkkotarkastelussa keväällä 2007, ja se päätettiin säästää. Koululle on tulossa perusparannusremontti v. 2010. Liikennelaitos toteaa asiasta seuraavaa: Liikennelaitoksen ja JCDecaux:n välisen sopimuksen perusteella Helsingissä noin 1 350 pysäkillä on katos. Sopimuksen mukainen katosmäärä on täyttymässä ja liikennelaitos neuvottelee JCDecaux:n kanssa millä ehdoilla sopimuksen vuoden 2015 lopussa päättyvällä loppujaksolla HKL voisi vuosittain toteuttaa esimerkiksi noin 20 uutta katosta. Katosten määrää on tulevina vuosina tarpeen kasvattaa uusilla rakennettavilla asuinalueilla, keskeisillä vaihtopysäkeillä (kahden katoksen pysäkeiksi) ja joillakin yksittäisillä muilla pysäkeillä. Liikennelaitos toteaa, että kyseiselle Eränkävijäntori nimiselle pysäkille on liikennelaitoksen vuoden 2007 asennussuunnitelman mukaisesti pystytetty katos lokakuussa 2007.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/4 26 Suunnittelujohtaja 29.11.2007 Ehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esityksen mukaisen lausunnon. Lisätiedot: Saivo-Kihlanki Hellevi, liikennesuunnittelija, puhelin 310 78440
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 27 Suunnittelujohtaja 29.11.2007 5 SÄHKÖISET AIKATAULU- JA INFORMAATIONÄYTÖT HKL Historia Liikennelaitos on aktiivisesti jo yli 15 vuoden ajan kehittänyt ja ottanut laajalti käyttöön joukkoliikenteen sähköisiä aikataulu- ja informaationäyttöjä. 1990-luvun alussa otettiin käyttöön ensimmäiset kaksi aikataulunäyttöä; toinen Itäkeskuksen metroasemalla ja toinen Rautatientorilla. Tietojen ylläpito oli työlästä, sillä esimerkiksi kaikki aikataulupäivitykset hoidettiin diskettien avulla, jotka tamperelainen ohjelmiston toimittaja lähetti postitse aikataulujen muuttuessa. 1990-luvun puolivälissä Vantaan kaupunki oli ottanut koekäyttöön uuden näyttöjen ohjausohjelmiston ja liittänyt siihen muutaman aikataulumonitorin Tikkurilassa. Siitä saatujen hyvien kokemusten perusteella sama ohjelmisto otettiin käyttöön myös liikennelaitoksella. 1990-luvun loppupuolella hankittiin ensimmäiset varsinaiset aikataulunäytöt Herttoniemen, Itäkeskuksen, Rastilan ja Vuosaaren metroasemien liityntäliikenteeseen sekä Katajanokan ja Länsisataman terminaaleihin. Lisäksi Rautatientorin, Kampin ja Ruoholahden metroasemien lippuhalleihin hankittiin ensimmäiset metron aikatauluja näyttävät LED-näytöt. Vuoden 2000 Kulttuuripääkaupunkitapahtuman yhteydessä hankittiin isot LCD-näytöt, yhteensä 6 kappaletta, Rautatientorille ja Elielinaukiolle. Näitä ohjattiin omalla ohjelmalla. Kuva: LCD-näyttö
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 28 Suunnittelujohtaja 29.11.2007 Kuva: LED-näyttö Vuonna 2001 oli käytössä kaksi ohjelmistoa ja kirjava valikoima (17 kpl) aikataulunäyttöjä, joiden tietosisältöjen ylläpito vaati paljon työtä. Liikennelaitos yhdessä Vantaan kaupungin kanssa päätti kehittää kokonaan uuden ohjausjärjestelmän, jolla voitaisiin joustavasti hoitaa kaikki vanhat näytöt ja ennen kaikkea jonka varassa voitaisiin lähteä reippaasti lisäämään näyttöjen määrää. Espoo ei ollut halukas lähtemään mukaan vaan päätti kehittää omaa Elmi- järjestelmäänsä. Vuonna 2004 otettiin käyttöön seudullinen, liikennelaitoksen omistama, järjestelmä Mono (Monitorien ja näyttöjen ohjaus). Tämän jälkeen on liikennelaitoksella otettu käyttöön vielä seuraavat järjestelmät: vuonna 2005 Kampin terminaalin infojärjestelmä, vuonna 2004 Helmipysäkkinäyttöjen ohjaus sekä vuonna 2005 Internetissä toimiva Omat lähdöt -palvelu. Kaikki ovat liikennelaitoksen kehittämiä ja omistamia, mutta käytettävissä koko pääkaupunkiseudulla. Nykytila ja tulevaisuus Aikataulu- ja informaationäyttöä on tällä hetkellä käytössä Helsingissä yhteensä noin 230 kpl. Vantaalla näyttöjä on noin 50 ja Espoossakin on jo 4 näyttöä. Näyttöjen pääsisältöä ovat aikataulu- ja poikkeusliikennetiedotukset sekä yleiset joukkoliikennetiedotteet. Näytöillä esitetään ensisijaisesti satelliittipaikannukseen perustuvaa aikatauluennustetta, tai mikäli reaaliaikaista tietoa ei ole saatavilla, esitetään aikataulunmukaiset seuraavat lähtöajat. Muutamassa näytössä esitetään joukkoliikennetiedon rinnalla säätietoja.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 29 Suunnittelujohtaja 29.11.2007 Aluksi näyttöjä hankittiin pääasiassa keskeisiin joukkoliikenteen solmukohtiin kuten asemille, terminaaleihin, keskeisille raitiovaunupysäkeille jne. Tällä hetkellä painopisteenä ovat muut julkiset tilat kuten esimerkiksi sairaalat, oppilaitokset, liikuntapaikat, kauppakeskukset jne., joissa tavoitetaan suuri joukko (potentiaalisia) matkustajia jo hyvissä ajoin ennen pysäkille menoa. Keskeiset vaihtopysäkit (varsinkin poikittaisliikenteen) ovat myös tärkeitä kohteita. Alueellisesti painopiste on ollut ydinkeskustassa sekä metron ja pääradan liityntäasemilla. Nyt meneillään olevan 30 uuden näytön hankinta painottuu Länsi-Helsinkiin ja Martinlaakson radan asemille. Keväällä 2008 otetaan lisäksi koekäyttöön 50 70 kevyttä, akkukäyttöistä, pysäkkinäyttöä lähinnä linjojen 69 ja 58 pysäkeillä. Hankintoihin on vuosina 2006 ja 2007 saatu avustusta kaupungin Lähiörahastolta. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen informaatiojärjestelmän uudistuksen myötä vuonna 2009 kaikki raitiovaunut ja bussit paikannetaan ja niistä saadaan reaaliaikaista ennustetietoa laajakaistayhteyden yli. Tämä antaa mahdollisuudet parantaa näyttöjen tietosisällön laatua. Liikennelaitoksen tavoitteena on edelleen hankkia vuosittain noin 30 50 uutta näyttöä sekä näiden lisäksi saatujen kokemusten perusteella mahdollisesti lisätä pieniä akkukäyttöisiä näyttöjä pysäkeillä. Sähköisen informaation julkaisujärjestelmän suunnittelutyö on aloitettu ja tavoitteena on, että se on käytössä syksyllä 2008. Julkaisujärjestelmän suunnittelu tehdään YTV:n kanssa yhteistyössä. Julkaisujärjestelmällä tullaan ohjaaman mm. kaikkia liikennelaitoksen käytössä olevia näyttöjä; niin aikataulu-, tiedotus- pysäkki- kuin ajoneuvonäyttöjä. Lisäksi se mahdollistaa haluttaessa muiden tahojen ottamisen mukaan esimerkiksi asukas- ja kaupunginosayhdistykset voivat hyödyntää yhteisiä näyttöjä. Myös mainosmyynnistä vastaavien mainostajien käyttötarpeet otetaan suunnittelussa huomioon. Tietosisältö tulee nykyisestä monipuolistumaan (kuvatiedotteet, uutiset, sää, ilmanlaatu, paikallisia tiedotteita, mainoksia jne.). Kustannuksia saadaan näin jaettua useamman tahon kesken ja matkustajille tarjottua parempaa palvelua.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 30 Suunnittelujohtaja 29.11.2007 Ehdotus Lautakunta päättänee merkitä tiedoksi asiasta saadun informaation. Lisätiedot: Koivurinta Jorma, järjestelmäsuunnittelija, puhelin 310 78460 LIITTEET Liite 1 Karttakuva HELMI-pysäkkinäyttöjen sijainnista syksyllä 2007 Liite 2 Karttakuva Omat Lähdöt -näyttöjen sijainnista syksyllä 2007 Liite 3 Karttakuva MONO -näyttöjen sijainnista syksyllä 2007 Liite 4 Karttakuva uusien kevättalvella 2008 asennettavien MONO -näyttöjen sijainnista (uudet MONO-näytöt) Liite 5 Karttakuva, jossa kaikki nykyiset ja kevättalvella asennettavat informaationäytöt
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/6 31 Suunnittelujohtaja 29.11.2007 6 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (VUORELA) KOSKIEN MAL- MIN JUNA-ASEMAN OPASTEITA HKL (Määräaika 30.11.2007) Kaupunginvaltuutettu Antti Vuorela ja 3 valtuutettua esittävät aloitteessaan seuraavaa: Malmin juna-aseman opasteet ovat puutteelliset. Lähiliikenteen junien käyttämillä laitureilla 3 ja 4 ei ole selkeitä opasteita Malmin bussiterminaaliin, takseille, Ylä-Malmille tai Ala-Malmille. Ainut busseja koskeva informaatio on pieni symboli laitureilta bussiterminaaliin nousevien liukuportaiden yläpuolella. Tätä ei voi pitää riittävänä informaationa. Laitureilla ei myöskään ole informaatiota liityntälinjojen ja muiden aluetta palvelevien bussien aikatauluista. Jotta joukkoliikenteen käyttö olisi sujuvaa ja vaivatonta, tulee Malmin aseman seudun opasteiden olla kunnossa. Matkustajien pitää saada tietoa aikatauluista paikan päällä Malmin asemalla. Esitän seuraavaa: Malmin aseman joukkoliikenteen opasteita parannetaan ensi tilassa. Laitureille 3 ja 4 tulee saada selkeät opasteet, jotka osoittavat suunnan bussiterminaaliin ja Malmin kauppakeskukseen. Opasteiden tekstien tulee olla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Näillä kielillä opastetaan myös Pasilan asemalla esim. alikulkutunneliin, till fotgängartunnel, to underpass (aiemmin gangway). Laitureille 3 ja 4 asennetaan infotaulu, joka näyttää reaaliaikaisesti liityntälinjojen ja muiden bussiterminaalin kautta kulkevien linjojen lähtöajat. Tähän valtuustoaloitteeseen pyydetään lausunto myös Ratahallintokeskukselta ja VR:ltä.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/6 32 Suunnittelujohtaja 29.11.2007 Liikennelaitos toteaa asiasta seuraavaa: Liikennelaitos panostaa voimakkaasti vaihtopysäkkialueiden informaatioon. Staattista ja reaaliaikaista informaatiota on parannettu jo useilla metro- ja lähijuna-asemilla. Uusia infomonitoreja asennetaan vielä talven 2007/2008 aikana mm. Ruoholahden, Kampin, Hakaniemen, Sörnäisten, Kalasataman ja Siilitien metroasemien lippuhalleihin. Malmilla asennetaan samassa aikataulussa näytöt Malmin kauppakeskukseen ja Malmin Novaan. Malmin asemalla on infomonitori bussiterminaalissa sekä Ala-Malmin torille johtavalla ylikulkusillalla. Ympäristössä lisäksi Malmitalolla ja Malmin uimahallissa on sähköiset näytöt. Liikennelaitos ei pidä tarpeellisena uuden monitorin asentamista laituritasolle. Poistuessaan laiturilta etelään bussiterminaaliin tai pohjoiseen Ala-Malmin torille tai Malmin kauppakeskukseen matkustaja joka tapauksessa näkee jo olemassa olevat nykyiset infomonitorit. Liikennelaitoksen kanta on, että lähijuna-asemien infojärjestelmän tulisi olla mahdollisimman samanlainen kuin metroasemilla: laiturialueella on selkeät opasteet bussiterminaaleihin ja terminaalissa ja/tai lippuhallissa on infomonitori. Malmin aseman laituritason staattista informaatiota tulisikin parantaa sijoittamalla sinne opastekyltit, joissa osoitetaan bussiterminaalien sijainti sekä se, minkä suunnan bussit lähtevät mistäkin terminaalista. Laituritason informaatiosta vastaava toimija on kuitenkin Ratahallintokeskus. Liikennelaitos, HKR, KSV, RHK ja VR ovat yhdessä valmistelleet kehittämisohjelman, jossa käsitellään mm. Malmin asemaa. Kehittämisohjelman toimeenpanon yhteydessä liikennelaitos osaltaan tuo yhteistyökumppaneille esiin havaitsemansa kehittämistarpeet. Juna- ja metroasemien opasteissa tekstit ovat pääsääntöisesti suomeksi ja ruotsiksi. Tämän pääperiaatteen mukaan toimitaan myös Malmin asemalla. Malmia ei sellaisenaan voi verrata Pasilan asemaan, joka toimii myös kaukoliikenteen juna-asemana ja jossa englannin kielen merkitys siksi on tärkeämpi.