LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA



Samankaltaiset tiedostot
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1

TULOSPRESENTAATIO Johanna Lamminen

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

Gasum Veli-Heikki Niiranen 1

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN MERKITYS ENERGIAHUOLTOVARMUUDELLE

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Gasum Tommy Mattila

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Gasum Tommy Mattila

Gasum Tommy Mattila

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI Gasum Oy Jussi Vainikka 1

KAASUN TOIMITTAJAN NÄKEMYKSET KAASUMARKKINOIDEN KEHITYSSUUNNISTA

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA

Maakaasun mahdollisuudet Pohjoisessa

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

Äänekosken biotuotetehdas

GASUM-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

Suuren mittakaavan LNG - tuontiterminaali - Finngulf LNG

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Biokaasuliiketoiminta, maa- ja biokaasu liikennepolttoaineena, kuljetusten lisääntyminen. Ari Suomilammi Kuopio

Balticconnector-hanke

Äänekosken biotuotetehdas

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ Timo Toikka

Haaparanta-Tornion työ- ja urakointimahdollisuudet

KERTOMUS MAAKAASUN TOIMITUSVARMUUDESTA

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti

PORI-PARKANO-HAAPAMÄKI RADAN UUDELLEEN KÄYTTÖÖNOTON TOTEUTETTAVUUSSELVITYS

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Biokaasun jakelu Suomessa

BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT. Gasum l Ari Suomilammi

LNG UUSIA MARKKINOITA KAASULLE JOUNI BEDDA

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki Sami Kuitunen

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä

KAASUALAN KEHITYSNÄKYMIÄ SUOMESSA JA MAAILMALLA

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Työ- ja elinkeinoministeriö E-KIRJE TEM EOS Rajala Arto(TEM) JULKINEN. Eduskunta Suuri valiokunta

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Maakaasumarkkinalakia uudistetaan säännöt muuttuville kaasumarkkinoille

Kotkan meripäivät Itämeren aallot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

TuuliWatin tuulivoimastrategia

Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Mitä uutta Gasumilla?

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Bioetanolitehdas. Sievi

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas Mika Muinonen

Biokaasun jakelu Suomessa

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

1 LNG Solutions

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

NESTEYTETTY MAAKAASU

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Gasum Aamukahviseminaari 1

Euroopan ja Suomen kaasumarkkinat

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA

Kokoeko-seminaari. Kaasutankkausverkoston laajeneminen ja sen edellytykset

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari

Puun energiakäyttö 2012

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

Nesteytetty maakaasu puhdasta energiaa maalla ja merellä

KASVUN PAIKKA. Satakunnan teknologiametalliklusteri vastaa sähköistyvän yhteiskunnan tarpeisiin.

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Gasum Tuomas Niskanen 1

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Transkriptio:

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Kuljetusketjun tulevaisuudennäkymät -seminaari Pori 1 ENERGIAN KOKONAISKULUTUS RAAKA-AINELÄHTEITTÄIN VUONNA 2011 Lähde: Tilastokeskus 2 1

MAAKAASUN KYSYNTÄ SUOMESSA 1974-2012 27.9.2013 LNG:N HYÖDYT SUOMEN KANSATALOUDELLE LNG-tuonti monipuolistaa Suomen kaasumarkkinoita ja joustavoittaa maakaasun hankintaa Mahdollistaa kaasun käytön uusissa kohteissa kaasuverkoston ulkopuolella: teollisuudessa, energialaitoksissa ja merenkulussa Joissakin tapauksissa se on kustannustehokkaampi ja/tai ympäristöystävällisempi kuin nykyinen energiaratkaisu LNG luo kilpailua, millä on vaikutusta kilpailevien polttoaineiden ml. putkikaasun hintaan Parantaa Suomen kaasuhuoltovarmuutta - Monopolin rinnalle uusia tuontilähteitä - LNG:tä voidaan kaasuttaa nykyiseen verkkoon - LNG:tä voidaan käyttää nykyisten kaasua käyttävien laitosten varapolttoaineena - Se tarjoaa uuden polttoainevaihtoehdon kaasuverkon ulkopuoliselle Suomelle 17..9.2013 2

LÄMMITYS-JA DIESELÖLJYPULA (2010 2011) - VARMUUSVARASTOT 5 LNG RANTAUTUU SUOMEEN Valmisteilla on lähes 1 mrd. euron investoinnit infrastruktuuriin: Terminaaleihin LNG-tankkereihin Jakeluinfraan Useita aktiivisia toimijoita Finngulf LNG Tornio ManGa LNG AGA:n hanke FennoGas Tulevia kilpailijoita Gaspromin uusi LNG-laitos ja tuonti Norjasta Menossa on selvästi vaihe, jossa tulevia markkina-asemia paalutetaan. Samalla toimijat hakevat synergioita esim LNG:n tuontikuljetuksissa ja mahdollisesti hankinnoissa. 3

GASUMIN FINNGULF LNG Suuren luokan LNG:ntuontiterminaali rakennetaan joko Inkoon Joddböleen tai Porvoon Tolkkisiin. Maksimissaan varastointikapasiteetti olisi n. 300.000m3 ja terminaali voisi vastata max. 25-50% maakaasun kokonaiskäytöstä Suomessa. Terminaalin sijoituspaikka ja kokoluokka riippuvat kaasuyhteydestä Baltiaan ja mahdollisesti myönnettävästä EU-tuesta. Mikäli Gasuminhanke saa EU-tuen, josta Viron terminaalihanke kilpailee, terminaali sijoitetaan Inkooseen. Tällöin Suomen kaasuverkko yhdistettäisiin Viron kautta Baltian kaasuverkkoon ns. Balticconnectorilla. Terminaali yhdistettäisiin myös Suomen kaasuverkkoon, jolloin kaasuttamalla saataisiin toinen tuontikanava kaasuverkkoon ja voitaisiin turvata toimitukset esim. huoltokatkojen aikana. Gasumintavoitteena on tehdä investointipäätös vuonna 2014. Ympäristöselvitykset valmistuivat toukokuussa 2013 LNG-toimitukset voisivat alkaa 2016 ja täysimittainen terminaali voisi valmistua vuoden 2018 lopulla. Lisäksi suunnitelmissa ovat terminaalit (30 000 m3) Turun Pansioon ja Porin Tahkoluotoon. Gasum on tuottanut LNG:tä vuodesta 1996 alkaen Porvoon Kilpilahdessa. Tuotantokapasiteetti 20 000 t/a FINNGULFIN INKOON LNG-TERMINAALI 4

TORNIO MANGA LNG -HANKE Hankkeessa vahva teollinen intressi: Outokumpu, Rautaruukki ja EPV Energia sekä ruotsalainen LKAB ajavat hanketta ja ovat tulevia asiakkaita LNG:tä myytäisiin myös muille: teollisuudelle, energiantuotantoon ja laivaliikenteelle Tornion Röytän terminaaliin rakennetaan yksi 50.000 m³:n varastosäiliö sekä LNG-laivojen vastaanotto-, purku- ja täyttöasemat sekä nestemäisen maakaasun höyrystyslaitteistot. Röytän teollisuusalueelle rakennetaan kaasuputkisto, muita asiakkaita palvellaan säiliöautoilla tai junilla, joita varten tarvitaan lastauslaitteistot. Terminaalin kustannusarvio on alle 100 milj. euroa. Terminaalin rakentaja valitaan alkusyksystä 2013, kun omistusrakenneneuvottelut on viety päätökseen. Tornio ManGa LNG on käynnistänyt LNG-hankintoihin ja laivauksiin keskittyvän yhteistyön Gasumin kanssa. Tavoitteet: 1) volyymeillä edullisempaa LNG:tä, 2) toimitusvarmuutta Gasumin Pansion ja ManGaLNG:n Tornion terminaaliin ja 3) sopivan laivakapasiteetin rakentaminen. Laivakuljetuksissa suunnitellaan yhteisyritystä LNG-säiliölaivoja operoivan yrityksen kanssa. Suunnitteilla on 15.000-20.000 m3 jäävahvisteinen LNGtankkeri. LNG:N TOIMITUSALUE 500 KM 5

AGAN TERMINAALIHANKE PORISSA Porin terminaali tukeutuisi Nynäsin terminaalin laajennukseen ja SeaGas-tankkeriinsekä suunnitteilla olevaan toiseen LNG-tankkeriin. Pori on maantieteellisesti erinomainen sijoituspaikka. Lähimmät suuret asiakkaat vain noin 10 km terminaalista. 50 km:n säteellä runsaasti LNG potentiaalia. Lisäksi tuleva laivojen bunkraustarve Terminaali sijaitsisi Tahkoluodon kemikaalisatamassa. Tarvittava infrastruktuuri on olemassa. Investointipäätös syksyn 2013 aikana, jolloin terminaali valmistuisi käyttöön jo vuonna 2015 Varastotyyppi ja kapasiteetti: A) 5 x 1000 m3 tyhjöeristettyjä vaakavarastosäiliöitä, yhteensä n. 2000 t LNG:tä B) Varaus 4 x 1000 m3 tyhjöeristettyjä vaakavarastosäiliöitä, yhteensä n. 1 600 t LNG:tä Kapasiteetti yhteensä 100 000 tn/vuosi AGAN LNG-TERMINAALI PORIN TAHKOLUODOSSA 6

OY FENNOGASAB LTD Hankkeen takana on energialiiketoiminnan ja merenkulun asiantuntijoita Yhtiö on suunnitellut LNG:n ketjun tuottajilta Pohjoiselle Itämerelle ja koonnut siihen yhteistyökumppaneita Erityiskohteena on teknologia: isot LNGkuljetustankkerit ja -jakelualukset sekä varastoratkaisut Yhtiö tavoittelee myös omaa LNG-tuontia GASPROMIN LNG-INVESTOINTI SUOMENLAHDELLE Venäjän kaasuyhtiö Gazprom suunnittelee LNG:tä tuottavan laitoksen ja LNG-terminaalin rakentamista Suomenlahdelle Sijoituspaikaksi on kaavailtu Viipuri piiriä tai Kingiseppin piiriä Suomenlahden eteläpuolella. Tuotantokapasiteetti olisi noin 5 miljoonaa tonnia vuodessa. Raaka-aine tuotantoon otettaisiin samasta runkoputkesta, joka kuljettaa kaasua Nord Stream -putken kautta Saksaan. Suomalaisille terminaaleille LNG terminaaleille Gaspromin jättiterminaali voisi olla hankintalähde mutta myös kilpailija 7

KAASUTOIMITUKSET NORJASTA VENÄJÄN SABETTANUUSI TERMINAALI JA HAMMERFESTIN MELKOYAN LAITOKSEN LAAJENNUS Sabettan LNGterminaali: Vuotuinen LNG:n läpikulku 30 milj. tonnia. Ensimmäinen vaihe valmistuu 2016 ja täyden kapasiteetin satama saavuttaa 2018. Investointi 1,82 mrd.. Investoijat Venäjän valtio, Novatek ja Total. Lisäksi Novatek investoi LNG-tankkereihin. Statoilin Melkoyan laitos Hammerfestissä toimittaa Norjan kaasua. Laitoksen tuotannon kaksinkertaistamisesta on valmis suunnitelma. Sen toteuttaminen laitettiin jäihin, kun liuskekaasu tuli markkinoille, mutta markkinatilanteen muuttuessa toteutetaan, jolloin tuotanto kaksinkertaistuu. 16 8

TAISTELU BALTIAN TERMINAALISTA MUUTTUNUT SUOMI-VIRO MAAOTTELUKSI MITÄ PAINAA VAAKAKUPISSA? Suomi Suurin kulutuskeskittymä on Suomessa Suomi on halukas rakentamaan Balticconnectorin Valtio on luvannut lähes 100 miljoonan euron paketin LNGinfran rakentamiseen. Viro Suomen terminaali sidoksissa Gasumin kautta Gaspromiin Virossa terminaalissa edullisemmat kustannukset 9

ENERGIAHUOLLON HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISEN PERUSTEET Energia on strateginen tuote ja poliittisen vallankäytön väline Avointen energiamarkkinoiden toimivuus Hajautettu, useisiin energia- ja hankintalähteisiin perustuva tehokas tuotantorakenne Kotimaisten polttoaineiden käyttö Kehittynyt infrastruktuuri ja logistiikka Tuontipolttoaineiden varmuusvarastointi (5 kk:n huoltovarmuus) Huoltovarmuuskriittisten toimijoiden varautuminen ja tekninen toimitusvarmuus Korvaavat vaihtoehdot eri saatavuus- ja käyttötilanteissa Ohjaustoimenpiteet ja säännöstely 19 KANSANTALOUDEN ENERGIALÄHTEET JA HUOLTOVARMUUS 20 10

ENERGIAHUOLLON OMAVARAISUUS Lähde: Tilastokeskus 2012 (1-9 kuukaudet) 21 KAASUINEN TULEVAISUUDENVISIO Suomen putkikaasuverkko on yhdistetty Baltian kautta Euroopan putkiverkostoon, jolloin voimme ostaa putkikaasua useasta lähteestä (Norja, Algeria, Iso-Britannia, Puola) Kaasuverkko on julkisessa tai puolueettomassa omistuksessa julkisesti säädeltynä ja toimii markkinapaikkana useille kaasuntuojille ja -myyjille LNG:tä tuo usea kilpaileva tuoja. Tuontia on edullisimmista lähteistä. Eri terminaalit kilpailevat asiakkaista tai terminaalit tarjoavat kapasiteettiaan useille kaasuntuojalle ja -myyjälle Kotimainen biokaasu muodostaa suhteellisen merkittävän osan putkikaasusta ja sen ulkopuolisesta, paikallisesta kaasunkäytöstä Onko tämä mahdollista kuitenkin suhteellisen pienessä kaasunkäyttäjämaassa? Riskit: Varottava liiallista kaasuriippuvuutta, biokaasua edistettävä Bioöljyille on annettava mahdollisuus, siitä voidaan kehittää kaasulle kilpailukykyisiä kotimaisia polttoaineita 11

SUOMEN KAASUKARTTA BIOÖLJYJEN RAAKA-AINEEN, PUUPOHJAISEN BIOMASSAN HINNAT OVAT SUHTEELLISEN VAKAAT 24 12

LISÄTIETOA JA KYSYMYKSET: 13