Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Fortum Power and Heat Oy Loviisan ydinvoimalaitoksen laajentaminen kolmannella voimalaitosyksiköllä Ympäristövaikutusten arviointiselostus

YHTEYSTIEDOT Hankkeesta vastaava: Fortum Power and Heat Oy Postiosoite: PL 100, 00048 FORTUM Puhelin: 010 4511 Yhteyshenkilöt: Peter Tuominen, Reko Rantamäki Sähköposti: etunimi.sukunimi@fortum.com Yhteysviranomainen: Työ- ja elinkeinoministeriö, TEM (entinen kauppa- ja teollisuusministeriö, KTM) Postiosoite: PL 32, 00023 Valtioneuvosto Puhelin: 010 606 000 Yhteyshenkilö: Jaana Avolahti Sähköposti: etunimi.sukunimi@tem.fi Kansainvälinen kuuleminen: Ympäristöministeriö Postiosoite: PL 35, 00023 Valtioneuvosto Puhelin: 020 490 100 Yhteyshenkilö: Seija Rantakallio Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Hankkeesta antaa lisätietoja myös: YVA-konsultti: Pöyry Energy Oy Postiosoite: PL 93, 02151 Espoo Puhelin: 010 3311 Yhteyshenkilö: Päivi Koski Sähköposti: etunimi.sukunimi@poyry.com 2

ESIPUHE Fortum Oyj:n tytäryhtiö Fortum Power and Heat Oy (Fortum) on käynnistänyt keväällä 2007 ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) uuden voimalaitosyksikön (Loviisa 3) rakentamiseksi Loviisan Hästholmenin saarelle. Tämä edellyttää YVA-lain mukaista menettelyä. Hankkeen yhteysviranomainen on 1.1.2008 alkaen työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Aikaisemmin yhteysviranomaisena oli TEM:n edeltäjä kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM). Hankkeen yhteyshenkilö ministeriössä on neuvotteleva virkamies Jaana Avolahti. Ympäristövaikutusten vaikutusten arvioinnin jälkeen Fortum tekee päätökset jatkotoimenpiteistä. Fortumin Loviisa 3 -hankkeen toteutuminen edellyttää Loviisan kaupunginvaltuuston ja Säteilyturvakeskuksen myönteistä kannanottoa ja valtioneuvoston myönteistä periaatepäätöstä sekä sen vahvistamista eduskunnassa. Lainsäädäntö kieltää periaatepäätöksen hakijalta taloudelliset sitoumukset, muun muassa voimalaitosyksikön hankinnan, ennen myönteistä periaatepäätöstä. Tässä arvioinnissa tarkastellut tekniset ratkaisut ja suunnitelmat perustuvat Fortum Nuclear Services Oy:ssä YVA-menettelyä varten tehdyn yleispiirteisen suunnittelutyön tuloksiin sekä markkinoilla olevien laitostyyppien yleistietoihin. Suunnitelma hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista ja tiedottamisen järjestämisestä eli YVA-ohjelma valmistui kesäkuussa 2007. Ohjelma oli yleisön nähtävillä 2.7. 17.9.2007 muun muassa Loviisan, Lapinjärven, Liljendalin, Pernajan, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään kunnanvirastoissa ja -kirjastoissa sekä Fortumin ja ministeriön internet-sivuilla. Ohjelmasta tiedotettiin myös paikallislehtien välityksellä. Lisäksi Loviisassa pidettiin yleisötilaisuus ja kaksi toritapahtumaa. Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa ohjelmasta Fortumille 16.10.2007 (Liite 1). Ympäristövaikutusten arviointiselostus, YVA-selostus, on laadittu YVA-ohjelman, siitä annettujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä muun vuorovaikutuksen perusteella. YVA-selostuksessa on esitetty ympäristön nykytilan kuvaus, ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset ja johtopäätökset sekä suunnitelmat haitallisten ympäristövaikutusten lieventämiseksi. YVA-selostukseen liittyvä vuorovaikutus ja tiedottaminen hoidettiin kuten YVA-ohjelmavaiheessa. Loviisa 3 -hankkeen YVA-menettelyn etenemistä on Fortumissa valvonut johtoryhmä, jonka puheenjohtajana oli vuonna 2007 Heikki Raumolin ja vuonna 2008 Arvo Vuorenmaa. YVA-menettelystä on vastannut Fortumin projektiryhmä, jonka projektipäällikkönä on ollut Reko Rantamäki ja suunnittelukoordinaattorina Nici Bergroth. Vuorovaikutuksesta ja tiedottamisesta ovat vastanneet Peter Tuominen, Eevaliisa Helén, Mari Kalmari ja Christian Leisio. YVA-selostuksen laatimiseen ovat osallistuneet Reetta von Hertzen (ydinpolttoaineen hankinta), Jarkko Kyllönen (jätteet, voimalaitoksen käytöstä poisto, käytetty ydinpolttoaine), Päivi Mäkinen (ympäristöasiat), Lauri Rantalainen (onnettomuustilanteiden säteilyannokset), Satu Siltanen (ydinturvallisuus ja onnettomuustilanteet) ja Timo Toppila (jäähdytysvesimalli). Lisäksi selostuksen laadintaan ovat osallistuneet useat henkilöt Fortum-konsernin Generation-liiketoimintayksiköstä, Loviisan voimalaitokselta, Fortum Nuclear Servicestä ja muista yksiköistä sekä konsernin eri esikuntayksiköistä. Toteutukseen on osallistunut Pöyry Energy Oy. Projektipäällikkönä on toiminut FM Päivi Koski ja projektiryhmään ovat kuuluneet FT Satu Lyyra (ympäristövaikutukset), DI Pirkko Seitsalo (ympäristövaikutusten arvionti), FM Thomas Bonn (ruotsinkielinen materiaali), FM Mirja Kosonen (terveysvaikutukset), FM Lauri Erävuori ja FM Tommi Lievonen (Natura-tarvearviointi), DI Carlo Di Napoli (melumallinnus), FM Arto Ruotsalainen (sosiaaliset vaikutukset), MMM Tuija Hilli (vesistövaikutukset), FM Eero Taskila (kalastoja kalastusvaikutukset) ja KTM Juha Tervonen (aluetaloudelliset vaikutukset). 3

TIIVISTELMÄ Fortum Power and Heat Oy on käynnistänyt keväällä 2007 ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) Loviisan Hästholmenin saarella sijaitsevan Loviisan ydinvoimalaitoksensa laajentamisesta kolmannella voimalaitosyksiköllä (Loviisa 3). YVA-menettelyssä yhteysviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) (31.12.2007 asti kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM)). Hankkeesta vastaava Fortum Power and Heat Oy on Fortum Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Fortum Oyj on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtavia energiayhtiöitä, jonka toimintaan kuuluvat sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä voimalaitosten käyttö ja kunnossapito. Suomen valtio omisti vuoden 2007 lopussa 50,9 % Fortum Oyj:n osakkeista. Loviisa 3 -hankkeen YVA-menettelyn toteutukseen on osallistunut Fortum Power and Heat Oy:n (jäljempänä Fortum) toimeksiannosta Pöyry Energy Oy. YVA-menettelystä on vastannut Fortumin projektiryhmä ja sen etenemistä on Fortumissa valvonut johtoryhmä. Loviisa 3 -hankkeen YVA-ohjelma luovutettiin yhteysviranomaiselle kesäkuussa 2007 ja se oli yleisön nähtävillä 2.7. 17.9.2007. Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa ohjelmasta Fortumille 16.10.2007. Ympäristövaikutuksia selvitettäessä hankkeen vaikutuksia on tarkasteltu laajalti. Painopiste on asetettu merkittäviksi arvioituihin ja koettuihin vaikutuksiin. Kansalaisten ja eri sidosryhmien tärkeiksi kokemista asioista on saatu tietoa muun muassa tiedottamisen, vuorovaikutuksen, asukaskyselyn ja kansainvälisen kuulemisen yhteydessä. Vuorovaikutus Loviisa 3 -hankkeen YVA-menettelyn aikana vuorovaikutus on ollut vilkasta. Yleisölle on järjestetty tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia sekä toritapahtumia, joissa osallistujilla on ollut mahdollisuus esittää mielipiteitään sekä saada tietoa hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista. Hankkeesta on tiedotettu lisäksi julkisilla tiedotteilla, Fortumin internetsivuilla sekä lehdistötiedotteilla. YVA-menettelyn yhteydessä tehtiin myös asukaskysely, jonka avulla saatiin tietoa Loviisan seudun asukkaiden suhtautumisesta hankkeeseen. YVA-menettelyä seuraamaan perustettiin Loviisan kaupungin ja lähikuntien edustajista sekä asiantuntija- ja viranomaistahoista koostuva seurantaryhmä edistämään tiedonkulkua ja -vaihtoa hankkeesta vastaavan, viranomaisten ja muiden sidosryhmien välillä. Hankkeen tarkoitus, sijainti ja aikataulu Vuonna 2007 sähkönkulutus oli Suomessa 90,3 TWh ja sen arvioidaan nousevan Suomessa 115 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä. Keskimääräiseksi kasvuksi vuoteen 2020 asti arvioidaan noin 1,2 % vuodessa ja vuosien 2020 ja 2030 välillä 0,7 %. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sähkön kulutus on kasvanut keskimäärin 2,6 % vuodessa. Myös sähkön tuonti Suomeen on viime vuosikymmeninä kasvanut jatkuvasti. Vuosina 2000 2006 sähkön tuonti on ollut keskimäärin 10 TWh vuosittain. Fortumin tavoitteena on, että Loviisa 3 -voimalaitosyksikkö korvaa fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimalaitoksia hiilidioksidipäästöttömällä tuotannolla, vähentää sähkön tuonnin tarvetta, vastaa sähkön kasvavaan kysyntään ja aikanaan korvaa Fortumin Loviisan nykyisten voimalaitosyksiköiden tuotannon. Uuden voimalaitosyksikön suunniteltu sijoituspaikka on Suomen etelärannikolla Loviisan Hästholmenilla. Uusi voimalaitosyksikkö sijoittuisi Fortumin kahden nykyisen voimalaitosyksikön eteläpuolelle voimalaitosrakentamiseen soveltuvalle ja tähän tarkoitukseen kaavoitetulle alueelle. Nykyiset voimalaitosyksiköt otettiin kaupalliseen käyttöön vuonna 1977 (Loviisa 1) ja vuonna 1981 (Loviisa 2). Kummankin voimalaitosyksikön sähköteho on noin 490 MW. Mikäli Fortum päättää jatkaa hankkeen toteuttamista, on hankkeesta jätettävä periaatepäätöshakemus. Hankkeen toteutuminen edellyttää valtioneuvoston tekemää ja eduskunnan voimaan jättämää periaatepäätöstä. Myönteisen periaatepäätöksen edellytyksenä on Loviisan kaupungin ja Säteilyturvakeskuksen myönteinen kannanotto hankkeeseen. Mikäli periaatepäätös jätetään voimaan ja ympäristöasioiden lisäksi rakentamisen tekniset, taloudelliset ja turvallisuusedellytykset täyttyvät, voidaan rakentaminen aloittaa vuonna 2012 ja uusi voimalaitosyksikkö ottaa käyttöön vuonna 2018. Hankkeen vaihtoehdot ja rajaukset Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu sähköte- 4

holtaan 1 000 1 800 MW voimalaitosyksikön rakentamista Loviisan Hästholmenille. Muita sijoituspaikkavaihtoehtoja Fortumilla ei ole. Uuden voimalaitosyksikön reaktori on kevytvesireaktori, tyypiltään joko kiehutus- tai painevesireaktori. Uuden voimalaitosyksikön jäähdytysveden otto- ja purkuvaihtoehtoina on tarkasteltu neljää eri vaihtoehtoa: Lähiotto ja lähipurku (LL): Jäähdytysvesi otetaan Hudöfjärdenistä ja puretaan Hästholmsfjärdeniin Lähiotto ja kaukopurku (LK): Jäähdytysvesi otetaan Hudöfjärdenistä ja puretaan Vådholmsfjärdeniin Kauko-otto ja lähipurku (KL): Jäähdytysvesi otetaan Vådholmsfjärdenistä ja puretaan Hästholmsfjärdeniin Kauko-otto ja kaukopurku (KK): Jäähdytysvesi otetaan Vådholmsfjärdenistä ja puretaan Vådholmsfjärdeniin. Nykyisten voimalaitosyksiköiden jäähdytysvesi otetaan Hudöfjärdenistä ja puretaan Hästholmsfjärdeniin. Uuden voimalaitosyksikön jäähdytysveden otto- ja purkupaikasta riippuen jäähdytysvesitunnelin pituus voi olla noin viisi kilometriä. Mikäli hanke ei toteudu, on tarkasteltu tilannetta, jossa uutta voimalaitosyksikköä ei rakenneta Loviisan Hästholmenille ja nykyiset voimalaitosyksiköt jatkavat toimintaa. Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Uuden voimalaitosyksikön käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittaa Posiva Oy Eurajoen Olkiluotoon. Posiva Oy on käynnistänyt keväällä 2008 YVA-menettelyn käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Olkiluodossa. Uuden voimalaitosyksikön tarvitsema 400 kv voimajohtoliityntä valtakunnanverkkoon rakennetaan nykyisellä voimalaitosalueella sijaitsevalta kytkinasemalta. Kytkinasemalta eteenpäin voimansiirtoverkkoon tarvittavista muutoksista ja ympäristövaikutusten arvioinnista vastaa valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj. Uusi voimalaitosyksikkö edellyttää myös 110 kv varayhteyden vahvistamista. Uusi voimalaitosyksikkö lisää Hästholmenille suuntautuvaa liikennettä varsinkin rakennusvaiheessa. Kaakkois-Suomen tiepiiri on vuonna 2007 laatinut yleissuunnitelman valtatien 7 (E18) parantamisesta moottoritieksi Loviisan ja Kotkan välillä. Tieosuudella Koskenkylä Loviisa Kotka hanke on esitetty toteutettavaksi vuosina 2008 2013. Moottoritien yleissuunnitelmassa esitetään Loviisan ja Ruotsinpyhtään rajalle uutta liittymää, josta on uusi tieyhteys Hästholmenille. Osa Loviisan voimalaitokselle suuntautuvasta liikenteestä käyttää tätä uutta tieyhteyttä uuden voimalaitosyksikön rakentamisen ja käytön aikana. Uusi voimalaitosyksikkö voidaan rakentaa siten, että yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto on mahdollista. Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotantovaihtoehto ei ole yksin hankevastaavan omissa käsissä, vaan vaatii yhteistyökumppania tai -kumppaneita, jotka sitoutuvat hankkeeseen. Kaukolämpöä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Loviisan voimalaitoksen läheisyydessä ei ole teollisuutta tai muuta toimintaa, joka voisi hyödyntää lämpöä merkittävässä määrin esimerkiksi höyrynä. Tässä arviointiselostuksessa on selvitetty yhdistetyn sähkönja lämmöntuotannon ympäristövaikutuksia Hästholmenin ja jäähdytysvesien osalta. Mahdollisesti toteutettavan kaukolämpötunnelin tai -putkiston ympäristövaikutuksia arvioidaan erikseen, mikäli ne päätetään toteuttaa. Rakentamisvaiheen vaikutukset Uuden voimalaitosyksikön rakentaminen, joka on samantyyppistä kuin muillakin suurilla teollisilla työmailla, kestää valmisteluineen noin kuusi vuotta. Rakentamisvaiheen vaikutukset Keskeiset työmaatoiminnot sijoittuvat nykyisten voimalaitosyksiköiden kaakkoispuolella olevalle noin 30 hehtaarin alueelle. Materiaalien vastaanottoa ja valmistelevia töitä varten on mantereen puolella käytössä noin 18 hehtaarin alue. Sen lisäksi jäähdytysvesirakenteisiin sekä purku- ja lastauspaikkaan liittyvät rakennustyöt ulottuvat lähimerialueille ja toteutettavasta jäähdytysvesivaihtoehdosta riippuen mahdollisesti viiden kilometrin päässä oleville saarille. Uuden voimalaitosyksikön rakentamiseen liittyvät maansiirtotyöt ovat mittavia. Kaivuu- ja louhintamassoja syntyy jäähdytysvesitunnelien pituudesta riippuen 1 300 000 2 100 000 m 3. Louheelle ja siitä tehtävälle kivimurskeelle on käyttöä rakentamisessa. Syntyneestä louheesta voidaan hyödyntää 660 000 m 3. Louheelle varataan väliaikainen läjitysalue Fortumin omistamalta alueelta Hästholmenille johtavan Atomitien varresta. Uuden voimalaitosyksikön rakentamiseen liittyvät työt eivät aiheuta merkittävää vahinkoa ympäristölle eivätkä ne vaaranna nykyisten voimalaitosyksiköiden eivätkä vähä- ja keskiaktiivisen voimalaitosjätteen loppusijoitustilan turvallisuutta. Rakennustyöllä ei ole vaikutusta ympäristön pohjaveden laatuun. Uusi voimalaitosyksikkö sijoitetaan Hästholmenille olemassa olevalle teollisuusalueelle, joten rakentamisella ei arvioida olevan vaikutuksia kasvillisuuteen, eläimistöön tai luontokohteisiin. Atomitien perusparantamisella saattaa ol- 5

la vaikutusta Atomitien varrella sijaitseviin paikallisesti arvokkaisiin luontokohteisiin (Mysskärret ja Ryssviken). Maanrakennustyöt, työmaaliikenne sekä erillistoiminnot (esimerkiksi betoniasema, kivenmurskaus ja louheen läjitys) aiheuttavat rakentamisen aikaista paikallista pölyämistä. Ajoneuvot ja työkoneet aiheuttavat päästöjä ilmaan. Nämä päästöt ovat määrältään vähäisiä, eikä niillä ole vaikutusta ilman laatuun työmaa-alueen ulkopuolella. Melu on rakentamisaikana luonteeltaan voimakkaasti vaihtelevaa ja paikoin impulssimaista. Rakentamisaikana 50 db:n vyöhyke ulottuu koko rakentamisalueelle neljäntenä rakentamisvuonna, jolloin rakentamisen aikainen liikenne on vilkkaimmillaan. Päiväaikainen ohjearvo (45 db) ylittyy enimmillään noin kilometrin etäisyydellä rakennustyömaasta, muun muassa Bodängenissä ja Åmusholmenilla. Melu ulottuu hieman etäämmälle lounaassa ja lännessä, jossa kivenmurskaamon meluvallilla ei ole vaimentavaa vaikutusta. Uuden voimalaitosyksikön toteuttaminen edellyttää Hästholmenille johtavan laivaväylän syventämistä. Sekä laivaväylän että purku- ja lastauspaikan louhinta- ja ruoppaustyöt pyritään tekemään saman avovesikauden aikana. Purku- ja lastauspaikan rakentamisesta ja laivaväylän ruoppauksen merkittävin vaikutus on veden kiintoainepitoisuuden nousu paikallisesti ja siitä johtuva veden samentuminen työkohteen lähiympäristössä. Räjäytystyöt ja veden samentuminen karkottavat kaloja tilapäisesti toimenpidealueelta. Jäähdytysvesitunneleiden ja -rakenteiden rakentamisen ympäristövaikutukset liittyvät maisemaan, louhemassojen kuljetukseen ja vedenalaisesta maa- ja kivimassojen käsittelystä aiheutuvaan veden tilapäiseen ja paikalliseen samentumiseen. Sulkulaitteistojen rakentaminen kohdistuu nykyisellään lähes luonnontilassa oleviin kalliosaariin tai luotoihin, joiden käyttöä voidaan joutua rajoittamaan siellä sijaitsevien jäähdytysvesirakenteiden vuoksi. Rakentamisvaiheen kuljetukset ja liikenne Uuden voimalaitosyksikön rakentamisen aikana liikenne vilkkaimmillaan nelinkertaistuu Atomitiellä verrattuna nykytilanteeseen. Pääosa liikenteestä on työmatkaliikennettä. Etenkin rakentamisen alkuvaiheessa myös raskaan liikenteen osuus tiellä kasvaa. Rakentamisajan liikenne Atomitiellä ei aiheuta päiväaikana 45 db:n ylityksiä loma-asutuskohteissa. Sen sijaan Saaristotien asutukselle voi liikenteen melu aiheuttaa haittaa. Taloudelliset vaikutukset Uuden voimalaitosyksikön rakentaminen on paikallisesti, alueellisesti ja kansantaloudellisesti merkittävä hanke ja vaikuttaa monin tavoin sekä Loviisan kaupungin että Loviisan seudun talousalueen yritystoimintaan ja työllisyyteen. Uuden voimalaitosyksikön investoinnista merkittävimmän osan muodostavat maarakentaminen, voimalaitosrakennusten rakentaminen sekä laitehankinnat. Uuden voimalaitosyksikön rakentamisvaiheen työllistävän vaikutuksen on arvioitu Suomessa olevan noin 21 000 henkilötyövuotta. Loviisan seudun työllisyyden kannalta voimalaitosyksikön rakentamisvaihe on erittäin merkittävä. Toiminnan aikaiset vaikutukset Vaikutukset maankäyttöön, maisemaan ja kulttuuriympäristöön Uusi voimalaitosyksikkö sijoittuu Loviisan voimalaitosalueelle ja hyödyntää siellä olemassa olevaa infrastruktuuria. Uuden voimalaitosyksikön rakentaminen on voimassa olevan asemakaavan mukaista. Lähimaisemassa nykyiset voimalaitosyksiköt ovat jo nykyisin maisemaa hallitseva elementti, eikä uusi voimalaitosyksikkö muuta tilannetta oleellisesti. Voimalaitosyksiköiden reaktorirakennusten yläosat ja poistoilmapiiput näkyvät kauas merelle. Vaikutus on suurin loma-asukkaille etenkin pimeän aikaan, jolloin voimalaitosalue on valaistu. Päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset ilmanlaatuun Uuden voimalaitosyksikön käytön aikaiset radioaktiiviset päästöt ovat vähäiset eikä niillä ole haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja luonnonympäristöön. Radioaktiiviset aineet kulkeutuvat sääolosuhteista ja kunkin aineen ominaisuuksista riippuen maan tai kasvillisuuden pinnalle, vesistöön ja eliöstöön. Loviisan voimalaitoksen lähialueelta otetuissa näytteissä voidaan herkillä analyysimenetelmillä aika ajoin havaita muiden radioaktiivisten aineiden joukossa vähäisiä määriä voimalaitokselta peräisin olevia radioaktiivisia aineita. Uuden voimalaitosyksikön varavoimakoneista ja lämpökeskuksesta syntyy jonkin verran hiilidioksidi-, typen oksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Hiilidioksidipäästöjä arvioidaan syntyvän keskimäärin noin 3 900 tonnia, typen oksidipäästöjä alle 4 tonnia, rikkidioksidipäästöjä alle 1 tonni ja hiukkaspäästöjä noin 0,5 tonnia vuodessa. Varavoimakoneiden ja lämpökeskuksen aiheuttamat päästömäärät ovat pieniä eikä niillä ole sanottavia vaikutuksia ilman laatuun. Vaikutukset vesistöihin ja kalatalouteen Lämpimän jäähdytysveden vaikutuksia Hästholmenia ympäröivän merialueen lämpötilaan ja jäätilanteeseen on tarkasteltu kolmiulotteisella virtausmallilla. Jäähdytysvesimalli kattaa Hästholmenia ympäröivän merialueen noin 10 km etäisyydeltä. Lämpimien jäähdytysvesien leviäminen on mallinnettu staattisissa sääolosuhteissa ja eri vaihtoehtoja on tarkasteltu tasapainotilanteissa. 6

Kesäkaudella jäähdytysveden purku aiheuttaa meriveden lämpötilan nousun jäähdytysveden purkupaikan ympäristössä muissa vaihtoehdoissa paitsi kauko-otto lähipurkuvaihtoehdossa (KL), jossa Hästholmsfjärdenin lämpötila laskee nykyisestä. Kesäkaudella kauko-otto lähipurkuvaihtoehdossa syvältä otettu jäähdytysvesi on selvästi pintavettä kylmempää, joten purettavan jäähdytysveden lämpötila saattaa silloin olla jopa alhaisempi kuin Hästholmsfjärdenin pintaveden lämpötila. Lähiotto kaukopurkuvaihtoehdossa (LK) sulan tai heikon jään alue on laajempi kuin muissa vaihtoehdoissa. Lähipurku-vaihtoehdoissa (LL ja KL) vesistövaikutukset kohdistuvat Hästholmsfjärdenille ja kaukopurkuvaihtoehdoissa (LK ja KK) Vådholmsfjärdenille. Ravinteiden kulkeutuminen jäähdytysveden mukana purkupaikan läheisyyteen lisääntyy kaikissa vaihtoehdoissa. Kauko-otto lähipurkuvaihtoehdossa (KL) vesikasvillisuuden palautumista voi tapahtua Hästholmsfjärdenillä. Vaihtoehtojen vaikutukset veden laatuun, pohjaeläimistöön, vesikasvillisuuteen, kalastoon ja kalatalouteen eivät ole kuitenkaan merkittäviä nykytilaan verrattuna eivätkä ne eroa merkittävästi toisistaan. Meluvaikutukset Ydinvoimalaitoksen käytön aikainen melu on luonteeltaan tasaista, vaimeaa huminaa ympäri vuorokauden, joka peittyy varsin vähäiseenkin muuhun ääneen, esimerkiksi meren kohinaan tai tuulen huminaan. Kapeakaistainen melu on selkeästi kuultavissa olevaa jaksollista huminaa erityisesti voimalaitosalueen pohjoispuolella Hästholmsfjärdenin lahdella, jonne melu kantautuu herkästi vedenpintaa pitkin. Melumallin mukaan melutasot ylittävät valtioneuvoston melulle asettamat ohjearvot Saukontien loma-asutusalueilla päiväaikaan. Muutos nykytilaan on 2 db. Jätteiden sekä niiden käsittelyn vaikutukset Uuden voimalaitosyksikön käytettyä polttoainetta jäähdytetään ja varastoidaan aluksi muutama vuosi vesialtaissa voimalaitosyksiköllä. Tämän jälkeen sitä välivarastoidaan jäähdytetyissä vesialtaissa käytetyn polttoaineen varastossa vuosikymmeniä: siihen saakka, kun se loppusijoitetaan Eurajoen Olkiluotoon. Uuden voimalaitosyksikön toteuttaminen edellyttää nykyisen käytetyn polttoaineen varaston laajentamista tai uuden rakentamista. Uuden voimalaitosyksikön tuottama vähä- ja keskiaktiivinen voimalaitosjäte sekä voimalaitosyksikön purkamisen yhteydessä syntyvä purkujäte ja purettavat osat sijoitetaan mahdollisen välivarastoinnin jälkeen nykyisten voimalaitosyksiköiden laajennettavaan loppusijoitustilaan. Posiva Oy huolehtii omistajiensa, Fortumin ja Teollisuuden Voima Oyj:n, käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta. Tarkoituksena on sijoittaa käytetty polttoaine Olkiluodon kallioperään 400 500 metrin syvyyteen. Loppusijoituksen on tarkoitus alkaa vuonna 2020. Asianmukaisesti käsiteltyinä radioaktiiviset jätteet ja niiden loppusijoitus eivät aiheuta haitallisia vaikutuksia ihmisille tai ympäristölle. Vaikutus kasvillisuuteen ja eläimiin, suojelukohteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen Uusi voimalaitosyksikkö sijoittuu olemassa olevan voimalaitosalueen välittömään läheisyyteen, joten hankkeen suorat vaikutukset kasvillisuuteen, eläimiin ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät pääasiassa rakennusten ja rakennelmien tarvitsemiin maa-alueisiin ja rakennustöihin ja ovat näin varsin vähäisiä. Natura 2000 -alueisiin hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Liikenteen vaikutukset Uuden voimalaitosyksikön valmistuttua sen aiheuttama liikenne lisää Loviisaan kulkevan liikenteen määrää noin 35 % verrattuna nykytilanteeseen. Loviisan voimalaitokselle suuntautuvan liikenteen määräksi arvioidaan uuden voimalaitosyksikön valmistuttua 1 360 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuosihuoltojen aikana liikennemäärä on noin 2 060 ajoneuvoa vuorokaudessa. Käytön aikaiset kuljetukset voimalaitokselle ovat pääasiassa kevyttä tavaraliikennettä, eikä uusi voimalaitosyksikkö sanottavasti lisää tavarakuljetusten määrää nykyisestä. Käytön aikaisen liikenteen kasvu ei juurikaan lisää tien varren asutukselle nykyisin aiheutuvia pöly-, melu- tai tärinähaittoja. Vaikutukset työllisyyteen ja aluetalouteen Uuden voimalaitosyksikön toteuttamisella on suuri myönteinen vaikutus Loviisan seudun talousalueen työllisyyteen. Suorien työllisyysvaikutusten lisäksi syntyy työpaikkoja palvelusektorille. Vaikutukset kuntien talouteen ja elinkeinoelämään ovat myönteisiä. Työllistymismahdollisuudet paranevat, mikä vaikuttaa myönteisesti asukkaiden tulonsaantimahdollisuuksiin. Puitteet yksityisten ja julkisten palvelujen kehittämiselle paranevat. Työllisyysvaikutukset nähtiin myönteisinä myös asukaskyselyssä. Uusi voimalaitosyksikkö tarvitsee käyttöhenkilökuntaa noin 250 henkilöä. Ulkopuolisten palveluiden vuosittaisen tarpeen arvioidaan olevan käyttövaiheessa noin 50 henkilötyövuoden suuruinen. Uuden voimalaitosyksikön vuosihuollot kestävät keskimäärin kolme viikkoa. Ulkopuolisia henkilöitä on työssä tänä aikana noin 800. Huollon kotimaisuusaste on yli 90 %. Kolmen voimalaitosyksikön mahdolliset peräkkäiset huollot käytännössä kasvattavat huoltoperiodin kokonaispituutta. Vaikutukset elinoloihin, viihtyvyyteen ja virkistykseen Lähialueiden asukkaiden suhtautumista hankkeeseen sel- 7

vitettiin asukaskyselyllä sekä useissa tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa. Asukaskyselyjä lähetettiin satunnaisotantana Loviisan seudulle 2 350 kappaletta ja vastausprosentiksi muodostui noin 30 %. Kaikista vastaajista noin 55 % piti Fortumin Loviisa 3 -hanketta kannatettavana. Hankkeen kannatus oli suurempaa loma-asukkaiden kuin vakituisten asukkaiden keskuudessa. Ruotsinkieliset suhtautuivat kielteisemmin hankkeeseen kuin suomenkieliset. Asukaskyselyyn vastanneista 58 % arvioi, että hankkeella ei ole vaikutusta virkistys- tai harrastusmahdollisuuksiin tai muuhun vapaa-aikaan. Uuden voimalaitosyksikön uskottiin vaikuttavan kalastukseen, veneilyyn ja uimiseen. Myös meriveden lämpenemisen arveltiin aiheuttavan muutoksia jäätilanteeseen ja heikentävän esimerkiksi jäällä hiihtämisen ja jäänaluskalastuksen mahdollisuuksia. Asukaskyselyyn vastanneista yrittäjistä 26 % katsoi hankkeen vaikutusten olevan myönteisiä yrittäjyyteen ja 10 % arvioi hankkeella olevan kielteiset vaikutukset oman elinkeinonsa harjoittamiseen. Uuden voimalaitosyksikön rakentaminen Hästholmenille nykyisten voimalaitosyksiköiden eteläpuolelle ei muuta alueen luonnetta. Merkittävimpiä elinolosuhteisiin ja viihtyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia ovat lämpimien jäähdytysvesien vaikutukset kalastukseen ja virkistykseen, maisemamuutos sekä melun lisääntyminen Saukontien lomaasutusalueilla. Vaikutukset terveyteen Radioaktiivisten aineiden päästöjä Loviisan voimalaitokselta ilmaan ja mereen mitataan jatkuvasti ja niiden pohjalta lasketaan vuosittain lähialueen eniten altistuvalle aikuiselle ihmiselle aiheutuva säteilyannos. Päästöraja ydinvoimalaitoksen radioaktiivisille aineille on määritelty niin, ettei päästöistä aiheudu kenellekään voimalaitoksen lähistöllä asuvalle 0,1 millisievertiä (msv) suurempaa säteilyannosta vuodessa. Uuden voimalaitosyksikön radioaktiivisista päästöistä aiheutuvan säteilyannoksen lähiympäristön eniten altistuvalle asukkaalle arvioidaan olevan enintään 0,0003 msv vuodessa eli samaa luokkaa kuin nykyisten voimalaitosyksiköiden aiheuttama säteilyannos. Kolmen voimalaitosyksikön aiheuttama säteilyannos on niin pieni, ettei sillä ole ihmisen terveyden kannalta merkitystä. Voimajohdon vaikutukset Uusi voimalaitosyksikkö edellyttää 110 kv varayhteyden vahvistamista. Varayhteys on mahdollista toteuttaa korvaamalla nykyinen 110 kv voimajohto uusiin voimajohtopylväisiin asennettavalla uudella kahden virtapiirin 110 kv voimajohdolla sekä liittämällä uusi voimajohtoyhteys vahvemmin kantaverkkoon. Uudet 110 kv voimajohtopylväät sijoittuvat Hästholmenilta valtatie 7 (E18) eteläpuolelle asti nykyisten ja uusien 400 kv voimajohtojen johtoalueelle, jonka jälkeen ne sijoittuvat vanhojen 400 kv voimajohtojen johtoalueen länsireunaan. Liittyminen kantaverkkoon tapahtuu Loviisan koillispuolella sijaitsevalla Hagalundin kytkinasemalla. Uusien 110 kv voimajohtopylväiden maisemallinen vaikutus ja maankäyttötarve jäävät pieniksi. Voimalaitosyksikön käytöstäpoiston vaikutukset Uuden voimalaitosyksikön purkaminen on suunniteltu tapahtuvan välittömästi käytön lopettamisen jälkeen vastaavanlaisella suunnitelmalla kuin on nykyisilläkin voimalaitosyksiköillä. Purkutyö aiheuttaa työmaaliikennettä, pölyja meluhaittoja. Radioaktiiviset päästöt purkamisen aikana ovat pienemmät kuin voimalaitosyksikön käytön aikana. Tavoitteena on, että voimalaitosaluetta ei tarvitse erikseen purkamisen jälkeen valvoa, vaan alue voidaan ottaa muuhun käyttöön. Hankkeen toteuttamatta jättämisen vaikutukset Paikallisesti tarkasteltuna hankkeen toteuttamatta jättäminen merkitsee, että uuden voimalaitosyksikön rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvat ympäristövaikutukset eivät toteudu. Ympäristön nykytila ja siihen kohdistuvan kuormituksen vaikutus säilyvät pääosin ennallaan. Merkittävimmät vaikutukset hankkeen toteuttamatta jättämisestä ovat, että hankkeen taloudelliset vaikutukset jäävät toteutumatta. Ydinturvallisuus ja vakavan onnettomuuden vaikutukset Ydinenergialain mukaisesti ydinvoimalaitoksen suunnittelun, rakentamisen ja käytön on oltava turvallista eikä siitä saa aiheutua vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Turvallisuustavoite voidaan katsoa saavutetuksi, kun normaalin toiminnan ja mahdollisten onnettomuuksien päästöjen aiheuttama riski merkitsee hyvin pientä lisäystä yhteiskunnan muista toiminnoista ja luonnonvaaroista ihmisille aiheutuvaan kokonaisriskiin. Uusi voimalaitosyksikkö suunnitellaan siten, että se täyttää ydinenergialaissa ja -asetuksessa, valtioneuvoston päätöksissä ja viranomaisohjeissa esitetyt turvallisuusvaa- 8

timukset. Uudelta voimalaitosyksiköltä edellytetään, että reaktorin sydämen sulamiseen johtava onnettomuus tapahtuu harvemmin kuin kerran 100 000 vuodessa ja suuret radioaktiiviset päästöt harvemmin kuin kerran 2 000 000 vuodessa. Suunnittelussa on huomioitu sydänvaurioon johtavat onnettomuudet sekä niiden hallinta että seurauksien rajoittaminen. Matkustajalentokoneen törmäyksen ja Suomenlahdella tapahtuvan öljyonnettomuuden lisäksi turvallisuussuunnittelussa varaudutaan sekä luonnonilmiöiden aiheuttamiin ulkopuolisiin uhkatekijöihin että ilmaston lämpenemiseen ja sen mukanaan tuomiin muutoksiin, kuten meriveden lämpenemiseen ja pinnannousuun. Reaktoriturvallisuus edellyttää kolmen tekijän toimintaa kaikissa olosuhteissa: uraanipolttoaineessa tapahtuvan ketjureaktion ja sen tuottaman tehon hallintaa polttoaineen jäähdytystä ketjureaktion sammumisen jälkeen eli jälkilämmön poistoa radioaktiivisten aineiden eristämistä ympäristöstä. Saman turvallisuustoiminnon varmistamiseksi käytetään useita rinnakkaisia järjestelmiä, jotka erotetaan toisistaan siten, että ulkoinen uhkatekijä ei voi vaikuttaa niihin kaikkiin. YVA-selostuksessa on tarkasteltu vakavan reaktorionnettomuuden seurauksena tapahtuvan radioaktiivisen päästön vaikutuksia ihmisille ja ympäristölle. Päästöstä ei aiheutuisi välitöntä terveyshaittaa lähimmillekään ympäristön asukkaille. Päästön aiheuttama aikuisen henkilön säteilyannos ensimmäisen vuorokauden jälkeen 50 vuoden aikana on 10 km päässä 70 msv. Tämä säteilyannos on noin kolmannes siitä säteilyannoksesta, joka keskimäärin aiheutuu vastaavana aikana luonnon radioaktiivisista aineista. Voimalaitoksen lähialueella ensimmäisen vuorokauden aikana aiheutuvat säteilyannokset vältetään suojaväistöllä. Onnettomuus voi johtaa voimalaitoksen läheisyydessä maankäytön rajoituksiin ja etäänpänä tilapäisiin ravintoaineiden käyttörajoituksiin. Uuden voimalaitosyksikön polttoaine hankitaan kansainvälisiltä markkinoilta. Polttoainevalmistusketjuun kuuluvien kaivosten ja teollisuuslaitosten toiminta ei ole sidoksissa uuteen voimalaitosyksikköön, vaan ne toimivat riippumatta hankkeen toteutumisesta. Ydinpolttoaineen tuottaminen ja kuljetus tapahtuvat kussakin maassa näitä toimintoja koskevien ympäristö- ja muiden säädösten mukaisesti. Fortumin ympäristöpolitiikan mukaisesti yhteistyössä polttoainetoimittajien kanssa painotetaan ympäristöasioiden hallinnassa jatkuvan parantamisen ja avoimen vuorovaikutuksen periaatetta. Uraanikaivostoiminnalla on merkittävä osuus ydinpolttoaineen valmistusprosessiin liittyvistä ympäristövaikutuksista. Uraanin louhintavaiheen merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät työntekijöiden säteilyaltistukseen sekä louhinnasta ja malminrikastuksesta syntyviin radioaktiivisiin jätteisiin. Louhinnasta aiheutuu usein myös maisemahaittoja. Ympäristövaikutukset riippuvat käytettävästä louhintamenetelmästä. Uraanikaivostoiminnassa syntyvät radioaktiiviset jätteet ovat luonteeltaan vähäaktiivisia, mutta niiden määrät ovat suhteellisen suuria. Jätteiden käsittelyn ympäristöriskit liittyvät lähinnä lietealtaiden patojen pettämisen, radioaktiivisten aineiden pohjavesiin kulkeutumisen sekä maa- ja kiviainesten pölyämisen mahdollisuuteen. Louhintatekniikan kehittymisen ja toimintojen automatisoinnin myötä uraanilouhinnasta aiheutuvia säteilyhaittoja työntekijöille on pystytty vähentämään. Ympäristövaikutusten seuranta Uuden voimalaitosyksikön vaikutuksia tarkkaillaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin nykyistenkin voimalaitosyksiköiden. Nykyisten voimalaitosyksiköiden ympäristövaikutusten seurantaohjelmaan sisältyy: radioaktiivisten päästöjen tarkkailu ja säteilyvalvonta jäähdytys- ja jätevesien tarkkailu vesistötarkkailu kalataloudellinen tarkkailu savukaasupäästöjen tarkkailu melutarkkailu jätekirjanpito ihmisiin kohdistuvien vaikutusten seuranta. Ydinpolttoaineen tuottamisen ja kuljetusten vaikutukset Hankkeen toteuttamiskelpoisuus Ympäristövaikutusten arvioinnissa Fortumin Loviisa 3 -voimalaitosyksikön rakentamisesta tai käytöstä eri vaihtoehtoineen ei arvioitu aiheutuvan mitään niin merkittäviä ympäristövaikutuksia, ettei niitä voisi hyväksyä tai lieventää hyväksyttävälle tasolle. Kaikki jäähdytysvesivaihtoehdot ovat ympäristöllisesti hyväksyttäviä. 9

SANASTO Aktiivisuus (Bq) Aktiivisuus ilmaisee radioaktiivisessa aineessa tapahtuvien ydinhajoamisten lukumäärän aikayksikköä kohden. Aktiivisuuden yksikkö on becquerel (Bq) = yksi hajoaminen sekunnissa. Bar Paineyksikkö. Ilmakehän paine on noin 1 bar = 100 kpa. Bq (Becquerel) Aktiivisuuden mittayksikkö, joka tarkoittaa yhtä radioaktiivista hajoamista sekunnissa. Elintarvikkeiden radioaktiivisten aineiden pitoisuudet ilmaistaan becquereleina massatai tilavuusyksikköä kohti (Bq/kg tai Bq/l). db (Desibeli) Äänenvoimakkuuden yksikkö. Kymmenen desibelin nousu melutasossa tarkoittaa äänen energian kymmenkertaistumista. Ympäristömelumittauksissa käytetään tyypillisesti A-painotusta db(a), minkä avulla painotetaan sellaisia äänen taajuuksia, jotka ihmisen korva aistii herkimmin. Fissio Raskaan atomiytimen halkeaminen kahdeksi tai useammaksi uudeksi ytimeksi, jolloin vapautuu suuri määrä energiaa ja neutroneja. Gigawattitunti (GWh) Energiayksikkö (1 GWh = 1 000 MWh = 1 000 000 kwh). Gray Säteilyannoksen yksikkö, jolla ilmaistaan säteilyn absorboitumista. Usein käytetään yksikköä milligray (mgy). Hidastinaine Aine, joka hidastaa termisissä ydinreaktoreissa nopeat neutronit fissioreaktioille sopivalle energia-alueelle. Kevytvesireaktoreissa hidastinaineena toimii vesi (H2O). Hidastinaineena käytetään eri aineita reaktorityypistä riippuen. Esimerkiksi Kanadassa kehitetyssä CANDU-reaktorityypissä neutroneita hidastavana aineena käytetään raskasta vettä (D2O). Hyötysuhde (η) Voimalaitoksen tuottaman energian (sähkö- ja lämpö) ja reaktorin termisen energian suhde. Höyrystin Painevesireaktorista paineinen, noin 300 C, vesi johdetaan höyrystimiin, joissa kehitetään turbiineihin johdettava höyry erillisen kiertopiirin vedestä. Ioni Sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli. Ioninvaihtomassa Raemainen tai pulverimainen aine, jota käytetään vedessä olevien ionimuotoisten epäpuhtauksien poistamiseen. Ionisoiva säteily Sähkömagneettinen säteily tai hiukkassäteily, joka tuottaa vapaita elektroneja ja ioneja osuessaan johonkin aineeseen, eli se pystyy rikkomaan kemiallisia sidoksia. Ionisaatiot vaurioittavat solujen perimäainesta, DNA-molekyyliä, joten ionisoiva säteily on terveydelle vaarallista. Isotooppi Isotoopit ovat saman alkuaineen eri muotoja, jotka eroavat toisistaan ytimessä olevien neutronien lukumäärän ja ytimen ominaisuuksien suhteen. Lähes kaikki alkuaineet esiintyvät luonnossa useampana isotooppina. Esimerkiksi vedyllä (H) on kolme isotooppia: vety ( 1 H), deuterium( 2 H) ja tritium ( 3 H), joista tritium on radioaktiivinen. Jäähdyte Toimii ydinvoimalaitoksen reaktorissa polttoainetta jäähdyttävänä aineena. Kevytvesireaktoreissa jäähdytteenä toimii vesi (H2O). Jäähdytteenä käytetään eri aineita reaktorityypistä riippuen. Esimerkiksi Kanadassa kehitetyssä CANDU-reaktorityypissä jäähdytteenä käytetään raskasta vettä (D2O). Jäähdytysvesi Jäähdytysvedeksi kutsutaan merivettä, jonka avulla turbiineilta tuleva höyry jäähdytetään lauhduttimessa takaisin vedeksi. Jäähdytysvesi ei joudu kosketuksiin eikä sekoitu ydinvoimalaitoksen prosessivesien kanssa. Kasvihuonekaasu Kasvihuonekaasut aiheuttavat ilmaston lämpenemistä estämällä auringon lämpösäteilyn pääsyä ilmakehästä takaisin avaruuteen. Kasvihuonekaasuja ovat muun muassa hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), dityppioksidi (N2O), HFCyhdisteet (fluorihiilivedyt), PFC-yhdisteet (perfluorihiilivedyt), rikkiheksafluoridi (SF6), otsoni (O3) ja vesihöyry. Kevytvesireaktori Reaktorityyppi, jossa käytetään jäähdytteenä ja hidastinaineena puhdistettua vettä (H2O). Useimmat maailman ydinvoimalaitosreaktoreista ovat kevytvesireaktoreita. Kiinteytyslaitos Betonointi- tai bitumointilaitos, jossa nestemäinen jäte saatetaan kiinteään muotoon, sekoittamalla se betoniin ja antamalla betonin kovettua tai sekoittamalla se kuumaan bitumiin. Kiehutusvesireaktori Kevytvesireaktorityyppi, jossa jäähdytteenä käytetty vesi kiehuu reaktorissa kulkiessaan reaktorisydämen läpi, ja syntyvä höyry johdetaan pyörittämään turbiinia. KTM Kauppa- ja teollisuusministeriö, jonka tehtävät työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) otti hoitaakseen 1.1.2008. KTM toimi tämän YVA-menettelyn yhteysviranomaisena 31.12.2007 asti. 10

Käytetty ydinpolttoaine Ydinpolttoainetta sanotaan käytetyksi, kun se on ollut reaktorissa energiantuotannossa. Käytetty ydinpolttoaine sisältää uraanin halkeamistuotteita kuten kesiumia ja on voimakkaasti säteilevää. Loppusijoitus Radioaktiivisten jätteiden sijoittaminen pysyväksi tarkoitetulla tavalla siten, ettei sijoituspaikkaa tarvitse valvoa eikä jätteiden radioaktiivisuus aiheuta vaaraa luonnolle. Lämpöteho (W) Teho, jolla laitos tuottaa lämpöenergiaa (terminen teho). Megawatti (MW) Tehoyksikkö (1 MW = 1 000 kw). ONKALO Olkiluodossa rakenteilla oleva Posivan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen maanalainen kallioperäntutkimustila. Painevesireaktori Kevytvesireaktorityyppi, jossa paine pidetään niin korkeana, että jäähdytteenä käytettävä vesi ei kiehu 300 C lämpötilasta huolimatta. Reaktorisydämen läpi kulkenut vesi luovuttaa lämpönsä erillisissä höyrystimissä sekundääripiirin vedelle, joka höyrystyy, ja johdetaan pyörittämään turbiinia. Periaatepäätös Ydinvoiman käyttö sähköntuotantoon edellyttää valtioneuvoston tekemää ja eduskunnan vahvistamaa periaatepäätöstä. Myönteisen periaatepäätöksen edellytyksenä on muun muassa voimalaitoksen sijaintikunnan myönteinen suhtautuminen hankkeeseen ja säteilyturvakeskuksen myönteinen turvallisuusarvio. Peruskuormalaitos Suuri voimalaitos, jota käytetään yleensä tasaisesti täydellä teholla sähköenergian jatkuvan vähimmäistarpeen tyydyttämiseksi. Purkujäte Ydinvoimalaitoksen tai muiden ydinteknisten laitosten käytön aikana radioaktiiviseksi muuttunut materiaali, joka puretaan, kun laitos poistetaan käytöstä. Radioaktiivisuus Radioaktiiviset aineet hajoavat spontaanisti kevyemmiksi alkuaineiksi tai saman alkuaineen energialtaan pienemmiksi hajoamistuotteiksi. Prosessissa vapautuu ionisoivaa säteilyä, joka on joko sähkömagneettista säteilyä tai hiukkassäteilyä. Sievert (Sv) Säteilyannoksen yksikkö, jolla ilmaistaan säteilyn aiheuttamaa terveydellistä haittaa. Usein käytetään yksikköä millisievert (msv) tai mikrosievert (μsv) (1 μsv = 0,001 msv = 0,000001 Sv). STUK Säteilyturvakeskus, joka on Suomessa turvallisuutta valvova viranomainen, tutkimuslaitos ja asiantuntijaorganisaatio. Sähköteho (W) Teho, jolla voimalaitos tuottaa sähköenergiaa. Säteily Säteily on joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. TEM Työ- ja elinkeinoministeriö, otti 1.1.2008 hoitaakseen kauppa- ja teollisuusministeriön tehtävät. TEM toimi 1.1.2008 alkaen tämän YVA-menettelyn yhteysviranomaisena. Terawattitunti (TWh) Energiayksikkö (1 TWh = 1 000 GWh = 1 000 000 MWh = 1 000 000 000 kwh). Uraani (U) Alkuaine, jonka kemiallinen merkki on U. Uraania on maankuoressa 0,0004 % (neljä grammaa tonnissa). Kaikki uraanin isotoopit ovat radioaktiivisia. Suurin osa luonnonuraanista on isotooppia 238 U, jonka puoliintumisaika on 4,5 miljardia vuotta. Ydinvoimalaitoksen polttoaineeksi soveltuvaa isotooppia 235 U on luonnonuraanissa noin 0,71 %. Ydinpolttoaine Ydinreaktoreissa käytettäväksi tarkoitettu polttoaine (uraani tai muu halkeamiskelpoinen materiaali), joka on valmistettu kappaleiksi, jotka sellaisinaan tai toisiinsa tukirakentein yhdistettynä soveltuvat käytettäviksi atomiydinten halkeamiseen perustuvan ketjureaktion aikaansaamiseksi. YVA Ympäristövaikutusten arviointi. Lakisääteisen YVA-menettelyn tavoite on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja mahdollisuuksia osallistua hankkeiden suunnitteluun sekä ilmaista mielipiteensä hankkeesta. Richterin asteikko Matemaattinen logaritminen asteikko, jolla mitataan maanjäristysten voimakkuutta. 11

SISÄLTÖ Yhteystiedot... 2 Esipuhe... 3 Tiivistelmä... 4 Sanasto... 10 1 HANKE... 19 1.1 HANKKEESTA VASTAAVA... 19 1.2 HANKE... 19 1.3 HANKKEEN TARKOITUS JA PERUSTELUT... 20 1.4 SIJAINTI JA MAANKÄYTTÖTARVE... 22 1.5 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN... 22 1.6 HANKKEEN SUUNNITTELUVAIHE... 24 1.7 HANKKEEN AIKATAULU... 24 1.8 TOTEUTUSVAIHTOEHDOT... 24 1.9 HANKKEEN TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMINEN... 25 1.10 MUUT VAIHTOEHDOT... 25 2 YVA-MENETTELY, TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN... 27 2.1 YVA-MENETTELYN TARVE JA TAVOITTEET... 27 2.2 YVA-MENETTELYN PÄÄVAIHEET... 27 2.3 TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUTTAMINEN... 28 2.3.1 Seurantaryhmä... 28 2.3.2 Kuntaryhmä... 28 2.3.3 YVA-työryhmä... 29 2.3.4 Tiedotus- ja keskustelutilaisuudet... 29 2.3.5 Toritapahtumat... 30 2.3.6 Asukaskysely... 30 2.3.7 YVA-tiedotteet... 30 2.3.8 Suomenlahden tila ja jäähdytysvesien vaikutukset -yleisötilaisuus... 30 2.3.9 Muu viestintä... 30 2.4 KANSAINVÄLINEN KUULEMINEN... 30 2.5 ARVIOINTIOHJELMASTA SAADUT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET... 31 2.6 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO ARVIOINTIOHJELMASTA JA SEN HUOMIOON OTTAMINEN... 32 2.7 ARVIOINTISELOSTUKSEN NÄHTÄVILLÄOLO... 33 2.8 YVA-MENETTELYN PÄÄTTYMINEN... 33 3 HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS... 35 3.1 YDINVOIMAN KAUPALLINEN KÄYTTÖ... 35 3.2 KEVYTVESIREAKTORIT... 35 3.2.1 Kehitys... 35 3.2.2 Toimintaperiaate... 36 3.2.3 Kaupalliset laitosvaihtoehdot... 37 3.3 TEKNISET TIEDOT... 39 3.4 ENERGIATEHOKKUUS... 39 3.4.1 Sähköntuotanto... 39 3.4.2 Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto... 39 3.5 VOIMALAITOSYKSIKÖN RAKENNUKSET JA RAKENTEET... 40 4 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT, SUUNNITELMAT, ILMOITUKSET JA PÄÄTÖKSET... 43 4.1 KAAVOITUS... 43 4.2 YDINENERGIALAIN MUKAISET LUVAT... 43 4.2.1 Periaatepäätös... 43 4.2.2 Rakentamislupa... 44 12

4.2.3 Käyttölupa... 44 4.3 MUUT YDINENERGIALAIN MUKAISET LUVAT... 44 4.4 EURATOMIN PERUSTAMISSOPIMUKSEN MUKAISET ILMOITUKSET... 44 4.5 RAKENTAMISEN AIKAISET YMPÄRISTÖLUVAT... 44 4.6 YMPÄRISTÖLUPA... 44 4.7 VESILAIN MUKAINEN LUPA... 45 4.8 RAKENNUSLUPA... 45 4.9 MUUT LUVAT... 45 5 HANKKEEN SUHDE LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÄ JA YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN... 47 5.1 HANKKEEN SUHDE VOIMASSA OLEVIIN YMPÄRISTÖNSUOJELUSÄÄNNÖKSIIN... 47 5.2 HANKKEEN SUHDE SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN... 48 5.3 HANKKEEN SUHDE SUOJELUOHJELMIIN... 50 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN RAJAUS JA ARVIOINTIMENETELMÄT... 53 6.1 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN RAJAUS... 53 6.2 ARVIOINTIMENETELMÄT JA ALUEELLINEN RAJAUS... 53 6.2.1 Voimalaitosyksikön rakentamisen vaikutukset... 53 6.2.2 Voimalaitosyksikön käytön vaikutukset... 54 6.2.3 Voimalaitosyksikön käytöstäpoiston vaikutukset... 56 6.2.4 Vakavan onnettomuuden vaikutukset... 56 6.2.5 Ydinpolttoaineketju tuotannosta loppusijoitukseen... 56 6.2.6 Hankkeen toteuttamatta jättämisen vaikutukset... 56 6.2.7 Vaihtoehtojen vertailu ja ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi... 56 7 YMPÄRISTÖN NYKYTILAN KUVAUS... 59 7.1 MAANKÄYTTÖ JA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... 59 7.1.1 Alueella ja sen ympäristössä sijaitsevat toiminnot... 59 7.1.2 Kaavoitus... 59 7.2 MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ... 63 7.3 VÄESTÖ JA TYÖLLISYYS... 63 7.3.1 Väestö... 63 7.3.2 Työllisyys ja työssäkäynti... 64 7.3.3 Asuminen... 65 7.4 TALOUS JA PALVELUT... 66 7.4.1 Kuntaliitos... 66 7.4.2 Taloudellinen tilanne... 66 7.4.3 Yritystoiminta... 66 7.4.4 Palvelut... 67 7.5 LIIKENNE... 67 7.6 MELU... 68 7.7 GEOLOGIA JA SEISMOLOGIA... 69 7.7.1 Maa- ja kallioperä sekä pohjavesi... 69 7.7.2 Seismologia... 70 7.8 ILMANLAATU JA ILMASTO... 71 7.8.1 Sääolosuhteet... 71 7.8.2 Ilman laatu ja laskeuma... 71 7.9 VESISTÖJEN TILA JA KÄYTTÖ... 72 7.9.1 Yleiskuvaus ja hydrologiset tiedot... 72 7.9.2 Jäähdytysveden otto ja purku... 73 7.9.3 Veden laatu... 74 7.9.4 Planktontuotanto, vesikasvillisuus ja kalasto... 75 7.9.5 Pohjaeläimistö ja tulokaslajit... 76 7.9.6 Vesistön käyttö... 77 13

7.10 KASVILLISUUS JA ELÄIMISTÖ... 78 7.11 SUOJELUKOHTEET... 80 7.12 SÄTEILY... 80 8 VOIMALAITOSYKSIKÖN RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET... 83 8.1 RAKENTAMISVAIHEEN ORGANISOINTI JA TURVALLISUUS... 83 8.1.1 Hallinta ja aikataulu... 83 8.1.2 Rakennustyömaan kuvaus... 83 8.1.3 Turvallisuusjärjestelyt ja kulunvalvonta... 84 8.2 RAKENTAMISVAIHEEN VAIKUTUKSET... 84 8.2.1 Voimalaitosyksikön rakentaminen... 84 8.2.2 Purku- ja lastauspaikan rakentaminen... 86 8.2.3 Laivaväylän rakentaminen... 87 8.2.4 Jäähdytysvesirakenteiden ja -tunneleiden rakentaminen... 87 8.2.5 Raakavesi ja jätevedet... 87 8.2.6 Vedenalaiset muinaisjäännökset... 89 8.3 RAKENTAMISVAIHEEN KULJETUKSET JA LIIKENNE... 89 8.3.1 Liikennemäärät... 89 8.3.2 Liikennejärjestelyt... 89 8.3.3 Liikenteen aiheuttamat melu- ja pölyvaikutukset sekä pakokaasupäästöt... 90 8.3.4 Laivaliikenteen vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön... 91 8.4 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET... 91 8.5 VAIKUTUKSET VÄESTÖMÄÄRÄÄN, TYÖLLISYYTEEN JA ELINOLOIHIN... 92 8.5.1 Työllisyysvaikutukset Suomessa... 92 8.5.2 Työllisyysvaikutusten jakautuminen ja työvoiman saatavuus... 92 8.5.3 Väestömäärä... 93 8.5.4 Asuntomarkkinat ja majoitustoiminta... 93 8.5.5 Muu palvelujen kysyntä ja ostovoiman lisäys... 93 8.5.6 Verotuotot... 94 8.6 VAIKUTUKSET VIIHTYVYYTEEN, VIRKISTYKSEEN JA ELINOLOIHIN... 94 8.6.1 Asukkaiden näkemykset ja mielipiteet... 94 8.6.2 Yhteenveto vaikutuksista... 94 9 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTÖN VAIKUTUKSET... 97 9.1 VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN... 97 9.2 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN... 97 9.3 VAIKUTUKSET ILMANLAATUUN JA ILMASTOON... 98 9.3.1 Radioaktiiviset päästöt ilmaan... 98 9.3.2 Muut päästöt ilmaan... 99 9.4 VAIKUTUKSET VESISTÖIHIN JA KALATALOUTEEN... 99 9.4.1 Raakavesi... 99 9.4.2 Jätevedet... 99 9.4.3 Jätevesien kuormitus ja vaikutukset vesistöön... 100 9.4.4 Jäähdytysvesi... 100 9.4.5 Jäähdytysveden vaikutus lähimerialueen lämpötilaan... 101 9.4.6 Vaikutukset virtauksiin... 107 9.4.7 Jäähdytysveden vaikutukset veden laatuun ja ekologiaan... 107 9.4.8 Jäähdytysveden vaikutukset kalastoon ja kalatalouteen... 109 9.4.9 Jäähdytysveden vaikutukset vesistön käyttöön... 110 9.4.10 Yhteenveto jäähdytysveden vesistö- ja kalatalousvaikutuksista... 110 9.4.11 Radioaktiiviset päästöt mereen... 111 9.5 VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN SEKÄ POHJAVESIIN... 111 9.6 MELU... 112 9.7 JÄTTEIDEN SEKÄ NIIDEN KÄSITTELYN VAIKUTUKSET... 113 9.7.1 Jätelajit ja ydinjätehuollon periaatteet... 113 14

9.7.2 Vähä- ja keskiaktiivinen voimalaitosjäte... 113 9.7.3 Yhdyskunta- ja ongelmajätteet... 114 9.8 KEMIKAALIEN KÄYTÖN JA VARASTOINNIN VAIKUTUKSET... 115 9.9 VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN JA ELÄIMIIN... 115 9.9.1 Kasvillisuus ja eläimistö... 115 9.9.2 Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja suojelukohteisiin... 115 9.10 LIIKENTEEN VAIKUTUKSET... 118 9.10.1 Kuljetukset... 118 9.10.2 Työmatkaliikenne... 118 9.11 VAIKUTUKSET IHMISIIN JA YHTEISKUNTAAN... 120 9.11.1 Väestövaikutus ja muuttoliike... 120 9.11.2 Työllisyysvaikutukset Suomessa... 120 9.11.3 Verotuotot... 120 9.12 ASUKASKYSELY... 120 9.12.1 Asukaskyselyn toteutus... 120 9.12.2 Avokysymykset... 121 9.12.3 Suhtautuminen hankkeeseen... 121 9.12.4 Merkittävimmät ympäristövaikutukset... 122 9.12.5 Viihtyvyys... 122 9.12.6 Virkistys- tai harrastusmahdollisuudet... 123 9.12.7 Muut vaikutukset... 124 9.13 UUDEN VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTÖN AIKAISET TERVEYSVAIKUTUKSET... 124 9.13.1 Lähiympäristön asukkaiden säteilyannokset... 124 9.13.2 Työntekijöiden säteilyannokset... 125 9.14 LIITÄNNÄISHANKKEIDEN VAIKUTUKSET... 125 9.15 YHTEENVETO VAIKUTUKSISTA VIIHTYVYYTEEN, VIRKISTYKSEEN JA ELINOLOIHIN... 125 9.16 ENERGIAMARKKINOIHIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET JA HUOLTOVARMUUS... 127 10 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTÖSTÄPOISTON VAIKUTUKSET... 129 10.1 KÄYTÖSTÄPOISTOVAIHTOEHDOT... 129 10.2 KÄYTÖSTÄPOISTO... 129 10.3 KÄYTÖSTÄPOISTON YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 130 10.4 KÄYTÖSTÄPOISTOJÄTTEEN LOPPUSIJOITUKSEN TURVALLISUUS... 130 10.5 KÄYTÖSTÄPOISTON JÄLKEEN... 130 11 HANKKEEN TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMISEN VAIKUTUKSET... 133 11.1 VAIKUTUKSET LOVIISAN SEUDULLA... 133 11.1.1 Ympäristövaikutukset... 133 11.1.2 Työllisyys ja muu kysyntä... 133 11.1.3 Väestökehitys... 133 11.1.4 Verotulot... 133 11.2 VAIHTOEHTOISET SÄHKÖNTUOTANTOMUODOT... 133 11.2.1 Kivihiili... 134 11.2.2 Vesi... 134 11.2.3 Puu... 134 11.2.4 Maakaasu... 135 11.2.5 Turve... 135 11.2.6 Öljy... 135 11.2.7 Jäte... 135 11.2.8 Tuuli... 135 11.2.9 Aurinko... 135 11.2.10 Muut energialähteet... 136 11.3 PÄÄSTÖT ILMAAN... 136 11.4 SÄHKÖN TUONTI... 136 11.5 ENERGIATEHOKKUUS JA SÄHKÖN SÄÄSTÖ... 136 15

12 YDINTURVALLISUUS... 139 12.1 TURVALLISUUSVAATIMUKSET... 139 12.2 TURVALLISUUSPERIAATTEET... 139 12.2.1 Korkea laatu, osaava henkilökunta ja vastuullinen käyttö... 140 12.2.2 Varautuminen häiriö- ja onnettomuustilanteisiin... 140 12.2.3 Radioaktiivisten päästöjen estäminen... 141 12.2.4 Turvallisuuden arviointi... 141 12.3 YDINVOIMALAITOSONNETTOMUUDET... 142 12.3.1 Onnettomuustyypit... 142 12.3.2 Ydinlaitostapahtumien kansainvälinen vakavuusasteikko - INES... 142 12.4 VALMIUSJÄRJESTELYT JA VÄESTÖNSUOJELUTOIMET... 144 12.5 TURVALLISUUSVAATIMUSTEN TOTEUTTAMINEN UUDELLA VOIMALAITOSYKSIKÖLLÄ... 146 12.6 HANKKEEN JATKOVALMISTELUSSA TEHTÄVÄT TURVALLISUUSSELVITYKSET... 147 13 VAKAVAN ONNETTOMUUDEN VAIKUTUKSET... 149 13.1 ONNETTOMUUDEN MÄÄRITTELY... 149 13.2 SÄTEILYANNOSTEN JA KONTAMINAATION ARVIOINTIMENETELMÄT... 149 13.3 ARVIOIDUT ONNETTOMUUDEN SEURAUKSET JA VÄESTÖN SÄTEILYSUOJELUTOIMET... 150 13.3.1 Säteilyannokset ja laskeuma... 150 13.3.2 Maa- ja vesialueiden käyttö... 151 13.3.3 Muu luontoympäristö... 152 13.3.4 Terveysvaikutukset... 152 13.4 TAUSTATIETOA IONISOIVAN SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSISTA... 152 13.4.1 Suorat vaikutukset... 152 13.4.2 Satunnaiset terveysvaikutukset... 153 13.5 VERTAILUTIETOA SÄTEILYN LÄHTEISTÄ JA SÄTEILYANNOKSISTA SUOMESSA... 153 14 YDINPOLTTOAINEKETJU TUOTANNOSTA LOPPUSIJOITUKSEEN... 157 14.1 YDINPOLTTOAINEKIERRON VAIHEET... 157 14.2 YDINPOLTTOAINEEN HANKINTA... 157 14.2.1 Uraani... 158 14.2.2 Uraanivarat ja tuotanto maailmanlaajuisesti... 158 14.2.3 Uraanivarat ja tuotanto Suomessa historiaa ja nykypäivää... 158 14.2.4 Uraanikaivostoiminta... 158 14.2.5 Uraanikaivostoiminta Venäjällä... 160 14.2.6 Konversio ja väkevöinti... 160 14.2.7 Polttoainenippujen valmistus... 161 14.2.8 Kuljetukset ja tuoreen polttoaineen varastointi... 161 14.2.9 Kierrätys ja jälleenkäsittely... 162 14.2.10 Polttoaineen hankintaperiaatteet Fortumissa... 162 14.3 YDINPOLTTOAINE REAKTORISSA... 162 14.3.1 Fissio... 162 14.3.2 Polttoaineen vaihto... 163 14.4 KÄYTETTY YDINPOLTTOAINE... 163 14.4.1 Määrä... 163 14.4.2 Välivarastointi... 163 14.4.3 Kuljetukset... 163 14.4.4 Loppusijoituksen lupaprosessi... 164 14.4.5 Loppusijoitusratkaisu... 164 14.4.6 Loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutukset... 165 14.4.7 Loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuus... 166 15 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYS... 169 15.1 YLEISTÄ... 169 16