Perämeren rannikon kalatalousryhmä NRO 2-2014 Perämeren Kalauutiset POHJARYSÄ TESTISSÄ MATKAILUSTA NOSTETTA KARISIIKA PERÄMEREN ERIKOISHERKKU
PÄÄKIRJOITUS 2 KESTÄVÄÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN & KOTIMAISEN KALAN HYVÄKSI TEKSTI: Soila Haapsaari, Nouseva Rannikkoseutu ry, toiminnanjohtaja KUVA: Jan Nyman Luet parhaillaan Perämeren rannikon kalatalousryhmän julkaisemaa ohjelmakauden viimeistä tiedotuslehteä. Vuonna 2008 käynnistynyt ohjelmakausi on lähestymässä loppuaan. Tuoreessa muistissa on vielä meneillään olevan rahoitusohjelman laadintaprosessi, joka tehtiin yhteistyössä kentän, mukana olevien Leader-ryhmien ja Perämeren Kalatalousyhteisöjen liiton kanssa. Tavoitteena oli tuolloin saada alueelle ministeriöstä rahoitusta kalatalousryhmätoiminnan käynnistämiseen ja elinkeinokalatalouden kehittämiseen. Olihan kalatalousryhmätoiminta uutta Suomessa, muistuttaen lähinnä Leader-toimintatapaa. Vuonna 2008 maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi Suomeen seitsemän kalatalousryhmää. Perämeren rannikko oli yksi hyväksytyistä. Valintaamme puolsi varmasti se, että alueen ammattikalastuksella on pitkät perinteet ja kalastus on rannikolla laajaa ja monipuolista. Tähän päivään mennessä kalatalousryhmän kautta on rahoitettu noin 50 elinkeinokalatalouden kehittämishanketta. Julkista tukea niihin on sidottu 1,2 miljoonaa euroa. Isompia hankkeita on aktivointityön kautta ohjattu myös muihin rahoituslähteisiin. Kehittämistyön tuloksena alueen kalasatamien kalankäsittelytiloja on kunnostettu vastaamaan nykyisten hygieniamääräysten vaatimuksia, esimerkkeinä Lumijoen ja Simon kalasatamat. Kalankäsittelytiloihin on hankittu kalastajien työtä helpottavaa välineistöä kuten ahvenenperkauskoneita. Hyljeongelmiin on haettu ratkaisuja kehittelemällä hylkeenkestäviä pyydyksiä, pohjarysiä ja hyljekarkottimia. Kalastajat ovat saaneet tukea omiin investointeihin. Uudet kalatapahtumat ovat elävöittäneet aluetta, viimeisimpänä tulokkaana Vihiluodon kalastajapäivät. Töitä on tehty myös kotimaisen kalan menekin edistämiseksi ja rannikon kalastuskulttuurin taltioimiseksi. Kalatalousryhmätoiminnan kautta kenttä on aktivoitunut ja kalastajien välinen yhteistyö sekä osaaminen on vahvistunut. Kalatalousryhmätoiminnalla on pystytty puuttumaan Perämeren alueen erityisongelmiin aivan uudella tavalla. Aktivointityö on ollut tärkeää ja sen roolin toivoisi tulevaisuudessa vahvistuvan. Tekemämme pohjatyön avulla elinkeinokalatalouden kehittämistyötä on hyvä jatkaa. Tulevalla ohjelmakaudella alueemme kalatalouden kehittämiskapula siirtyy Nousevalta Rannikkoseudulta Oulun seudun Leaderille. PERÄMEREN KALAUUTISET Perämeren rannikon kalatalousryhmän tiedotuslehti Päätoimittaja: Risto Tolonen risto.tolonen@nousevarannikkoseutu.fi Toimittaja: Saara Kärki Toimituksen osoite: Ruukinkuja 2, 92400 Ruukki Ulkoasu ja taitto: Harri Kontio Kansien kuvat: Vesa Pajala Painopaikka: Multiprint Oy Oulu 2014
OHJELMAKAUSI 3 UUDELLA OHJELMAKAUDELLA HOUKUTELLAAN NUORIA ALALLE TEKSTI: Saara Kärki KUVA: Harri Kontio Uuden ohjelmakauden yksityiskohdat ovat vielä auki. Kalatalousohjelmat jätetään ministeriöön syksyllä, joten siihen asti kalatalousryhmillä on aikaa hioa yksityiskohtia. Maa- ja metsätalousministeriö päättää keille rahaa myönnetään ja sen päätöksen mukaan niin valtio kuin EU jakavat tukeaan. Nykyisen Perämeren kalatalousohjelman toiminta-alueeseen on kuuluneet rannikon kunnat Torniosta Kokkolaan sekä Pyhäjärvi. Tulevalla ohjelmakaudella toiminta-alue on sama lukuun ottamatta Pyhäjärveä. Kalatalousohjelmaa toteutetaan usean Leader-ryhmän alueella. Kalatalousryhmä on koottu mahdollisimman kattavasti koko alue huomioiden. Ryhmään kuuluu noin kymmenen henkilöä ja siihen on haettu asiantuntijoita eri sektoreilta. Kyseessä on työryhmä, joka toimii hallinnollisesti yhden Leader-ryhmän alla. Olemme sopineet, että tulevalla ohjelmakaudella ryhmä siirtyy Nousevan Rannikkoseudun alaisuudesta Oulun Seudun Leaderin alaisuuteen, kertoo leader-neuvoja Piia Karttunen. Tulevalla kaudella, kuten aikaisemminkin pääpaino on elinkeinokalatalouden kehittämisessä. Tällä hetkellä suunnitelma kulkee nimellä Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2015-2020. Kalasatamia ja verkostoja kehitetään Suunnitelmissa on, että uudella ohjelmakaudella jatketaan pyydys- ja pyyntimenetelmien kehittämistä. Lisäksi halutaan painottaa logistiikan, laatujärjestelmien, hylkeenpyynnin ja hyljetuotteiden kehittämiseen sekä kalastusmatkailun eteenpäin viemiseen alueella. Koska kyseessä on vasta ohjelmaluonnos, on mahdollista, että painotukset vielä tarkentuvat. Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2015-2020: www.oulunseudunleader.fi Ohjelman tavoitteiden sisältämistä toimenpiteistä osaa voi rahoittaa kalatalousryhmän rahoituskehyksestä tai muista rahoituskanavista. Lisäksi kalatalousryhmän rahoittaman aktivointihankkeen kautta viedään eteenpäin eri toimenpiteitä. Tarkoitus on myös tuoda esiin kotimaista kalaa ja sen markkinointia. Toivomme, että voisimme sitä kautta edelleen kehittää alueen kalasatamaverkostoa. Näin voisimme myös turvata laadukkaan kalan tarjonnan. Karttunen toivoo, että samalla saataisiin innostettua uusia kalastajia alalle. Alueen kalastajat kun ikääntyvät, eikä nuorempaa sukupolvea ole ottamassa koppia ammatista. Tarkoitus on suunnata toimia nuorille ja saada innostettua heitä alan pariin. Pyrimme lisäämään kalatalousalan ja muiden alojen verkostoitumista ja yhteistyötä. Kalatalousryhmät ovat toimineet eri puolilla maata vuodesta 2008 saakka ja paljon uusia hyviä käytäntöjä on syntynyt ja niitä on tarkoitus levittää eri puolille maata, Karttunen sanoo. sisältö 2 Pääkirjoitus 3 Uusi ohjelmakausi 4 Pohjarysäkokeilut 5 Hyljekarkottimet 6 Kokkolan kalamarkkinat 7 Vihiluodon kalastajapäivät 8 Lohtajan kalastajainseura 10 Matkailusta nostetta 11 Karisiika
HANKKEET 4 UUDET RYSÄT HYLKIVÄT HYLJETTÄ TEKSTI: Saara Kärki KUVA: Harri Kontio Hailuotolainen kalastaja Marko Välimäki kokeili viime syksynä ja keväällä uuden tyyppistä, kevytrakenteista hylkeenkestävää pohjarysää eli Flexi-rysää. Syksyllä rysä oli kymmenen metrin syvyydessä. Siitä tuli ihan hyvät kokemukset. Rysässä on ilmaponttooni, joka nostaa sen kompressorin paineella pintaan, joten se on helppo kokea veneeseen. Se ei ole mikään varsinainen push up -rysä, vaan vannekopan päällä oleva apuponttooni nostaa kopan pinnan tasolle. Siikaa ja ahventa sillä tuli kohtuullisesti ja särkikalaa se pyytää myös tosi lujasti, Välimäki kertoo. Välimäki kiinnostui rysän kokeilemisesta heti kun hän siitä kuuli. Kyseessä on kallis pyydys, joten sen kokeilu kiinnosti häntä siinäkin mielessä. Rysän lasku ja kokeminen on Välimäestä helppoa, mutta vanteita hän kuvailee turhan heppoisiksi ja toivoisi niiden olevan tukevampaa materiaalia. Kyllä rysä on sen verran tuottanut saalista, että se on vastannut odotuksia. Hylje ei pääse repimään rysää, mutta hylkeen saalistamista se ei kokonaan estä. Hylje ajaa pikkusiiat silmään ja yrittää vetää niitä ulkopuolelta läpi. Jäljelle jää päätöntä kalaa rysän perään. Onneksi kuitenkin suurin osa saaliista on säästynyt ja kevätpyynnissä ei hyljeongelmaa juuri edes ole. Välimäki on asunut Hailuodossa kohta 13 vuotta. Aiemmin hän työskenteli insinöörinä ja sivutoimisena kolmosluokan kalastajana. Aikansa sivutoimisena kalastettuaan Välimäki oppi hommaan ja hänelle heräsi ajatus alan vaihdosta. Päätoimisen kalastuksen hän aloitti vuonna 2012. Olen yli nelikymppinen ukko ja ajattelin, että jos vielä joskus meinaan vaihtaa alaa, on nyt sen aika. Insinöörin työ oli henkisesti raskasta. Tämä on fyysisesti raskasta, mutta muuten mukavaa. Kalastajan vapaus viehättää ja se, että kaikki päivät ovat erilaisia. Eihän tässä insinöörin tuloille pääse, mutta leivässä pysyy, Välimäki summaa. Uusi rysä vaatii uudet toimintatavat Kuivaniemeläisellä Eero Väätäjällä on ollut kokeiltavana pohjarysä, jolla on ollut tarkoitus pyytää muikkua nimensä mukaisesti meren pohjasta. Tarkoituksena on kalastaa kutua odottavia muikkuja. Muikku, eli meillä päin maiva, laskeutuu ennen kutua syvänteeseen kypsyttämään mätiä. Siellä se liikkuu pohjan ja puolen metrin välissä. Rysillä on normaalisti totuttu pyytämään pintakalaa, mutta tämän tarkoitus on pyytää sitä pohjasta. Syy rysän kehittelyyn on syntynyt hyljeongelman myötä kun pintakalastus on estynyt. Siksi ruvettiin kehittämään rysää, joka pyytää pohjakalaa. Maiva kun ei kutuvaiheessa nouse pintarysiin. Väätäjä on ollut kokemuksiin tyytyväinen ja rysä on osoittanut toimivuutensa. Kalastajien huoleksi jää nyt kokemuksen kartuttaminen. Kutua odottavaa muikkua kun ei ole aiemmin pyydetty rysällä pohjasta, joten kalan käyttäytyminen siellä ei ole heille tuttua. Pyydys on oikean muotoinen, mutta saalismäärät pitää saada suuremmiksi. Maiva ei välttämättä kulje pohjassa samalla lailla kuin pinnassa. Meillä on satojen vuosien kokemus siitä, miten kala kulkee pinnassa, mutta se ei välttämättä kulje samalla tavalla pohjassa. Siinä voi mennä aikaa, että opitaan se kulttuuri, Väätäjä toteaa.
HANKKEET 5 Marko Kantola vaihtamassa akkua norjalaiseen hylkeenkarkottimeen HYLJEKARKOTIN SYNTYI OMIN KÄSIN TEKSTI: Saara Kärki KUVA: Harri Kontio Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liiton hyljekarkotushankkeeseen saatiin viime vuonna Varsinais-Suomesta kaksi norjalaista karkotinta koekäyttöön. Tämän innoittamana kalastaja Marko Kantolan päässä muhi ajatus uusista karkotinlaitteista. Kesällä 2013 Kantola ryhtyi tuumasta toimeen ja syksyksi hän oli valmistanut raakaversion laitteista. Tuloksena syntyi ultraäänilaite, joka lähettää 130 desibelin vaihtelevaa ja epäsäännöllistä ääntä 25-60 kilohertsin taajuudella. Se on hylkeille erittäin epämiellyttävä ääni. Siinä olevat äänen äkilliset vaihtelut myös estävät sen, etteivät hylkeet totu siihen. Laitteen toimintasäde ulottuu 30-50 metriin. Norjalaisissa isommissa laitteissa toiminta-alue on isompi. Tämä on enemmän sellainen täsmäase, Kantola kertoo. Norjalaisista, isommista laitteista on saatu aiempaa kokemusta. Niitä käyttäessä on huomattu, että kokeneemmat harmaahylkeet ovat kuuroutuneet laitteille. Pienemmässä karkottimessa tätä vaaraa ei pitäisi olla. Viime syksyllä laite oli testattavana kalastajalla Iijoessa. Kokemukset sen tehosta olivat hyvät. Aiemmin samalla siikapadolla hylkeistä oli merkittävää haittaa, mutta kokeiluaikana saalis oli hyvä ja karkotin toimi sataprosenttisesti. Talven aikana päätimme kokeilla sitä tuleva kautena jokisuulla ja merellä, jossa olosuhteet ovat paljon raaemmat kuin joessa. Kehittelimme runkoa ja poijua sellaiseksi, jotta saimme siitä hyvän meriolosuhteisiin. Vaikka karkottimen toimintasäde on pieni, sen pitäisi toimia oikeaan kohtaan sijoitettuna. Kantola uskoo, että kalastaja kyllä tietää missä kohtaa rysää on paras osa. Näin saataisiin rysän pyytäviltä osilta pidettyä hylkeet poissa. Tositoimet kartuttavat tuloksia Laitteisto on asennettu kalastaja Unto Rekilän hitsaamiin kelluviin poijuihin, joiden sisällä karkottimet ovat. Ultraäänilaitteet Kantola on tilannut Virosta, jossa niitä myydään tuhoeläinten torjuntaan. Laitteisto on varustettu 12 ampeerin akulla ja se toimii yli 50 tuntia tehoa menettämättä. Aina pitää olla valmiina toinen akku, sillä se täytyy mielellään vaihtaa sen 50 tunnin sisällä. Sen saa onneksi kätevästi vaihdettua. Isompiin norjalaisiin karkottimiin tulee tänä syksynä aurinkokenno, jolla saadaan akun toiminta-aikaa pidennettyä. Kantolan mukaan tositoimiin päästään kun karkottimet saadaan meriolosuhteisiin testaukseen. Toistaiseksi hän on käyttänyt karkottimia vain lyhyen ajan, joten kunnollista vertailukokemusta ei vielä ole. Rysästä ei tuolloin kuitenkaan löytynyt selvästi raadeltuja kaloja, joita aiempina on ollut. Tämä viittaisi siihen, että laite toimii myös meriolosuhteissa. On se mahtava homma, että tähän panostetaan. Uusien laitteiden hinnaksi muodostunee noin 700 euroa. Hankkeessa on valmistettu pieniä laitteita kahdeksan kappaletta. Laitteista Piehinkiin on menossa neljä, meidän alueelle tulee pari ja kaksi menee Iijokisuulle. Näin saamme kattavia kokemuksia. Kyllä pitää kiittää kalastaja-aktivaattoriamme, että saatiin tähän rahoitus ja päästään kokeilemaan uusia laitteita.
TAPAHTUMAT 6 KOKKOLAN KALAMARKKINAT SYKKIVÄT ELÄMÄÄ TEKSTI: Saara Kärki KUVA: Keskipohjanmaa/Clas-Olav Slotte Juha Tilus ja Harri Lahti Kokkolan kalamarkkinoilla näyttämässä fileoinnin mallia yhtä aikaa. Tulee kovat kulut, jos lähtee ympäri Suomea myymään, kertoo kalamarkkinayhdistyksen puheenjohtaja Pentti Kallio. Syksyn kalamarkkinoiden kanssa kaupungissa pidetään Rakenna-sisusta-asu messut, jotka osaltaan houkuttelevat väkeä paikalle. Tapahtumat tukevat toisiaan ja keräävät kävijöitä niin messuille kuin kalamarkkinoille. Erikoisuutena Nahkiaispehtoori Kokkolan kalamarkkinoita on järjestetty jo 12 vuotta. Ensimmäiset kalamarkkinat pidettiin lokakuussa yhtä aikaa asuntomessujen kanssa. Valitettavasti kävi niin, että tuolloin oli tarkoitus pitää onkikilpailut Suntinlahdella. Kisa-alue oli kuitenkin jo jäässä, joten onkiminen jouduttiin perumaan. Kokemuksesta viisastuneena kalamarkkinat on sittemmin järjestetty kuukautta aikaisemmin jo syyskuussa. Kokkolassa kalamarkkinat on otettu alusta asti hyvin vastaan. Niitä ehdittiin suorastaan odottaa, ennen kuin ne alkoivat. Yleisön pyynnöstä niitä ryhdyttiin myös järjestämään kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin. Kevätmarkkinat joutuvat kuitenkin kilpailemaan suurempien kaupunkien, kuten Jyväskylän kanssa, joten niistä on päätetty luopua. Tänä vuonna olemme jättäneet kevätmarkkinat pois. Kokemus on opettanut, että kalamyyjillä on niin paljon tapahtumia keväisin ja viikonloppuja vähän, etteivät he ehdi joka paikkaan. Onhan se kustannuskysymys kun on pieniä myyjiä, etteivät he voi olla useassa paikassa Markkinat ovat todella iso tapahtuma, se kerää vuosittain 10-15 000 kävijää. Samalla se lukeutuu yhdeksi Keski-Pohjanmaan suurimmista tapahtumista. Markkinoiden yhteydessä on monin tavoin ajettu toisarvoista kalaa ruokapöytiin; muun muassa maistattamalla markkinakävijöille särkikalapihvejä. Se sai hienon vastaanoton. Toiveissamme on, että saisimme asian ympärille isomman hankkeen ja jopa koulut mukaan. Olisihan se hienoa, että kouluissa syötäisiin kalapuikkojen sijaan oikeaa kunnon luonnonkalaa, Kallio toteaa. Markkinoiden yksi erikoisuus on Nahkiaispehtoori, joka esittelee ja hiillostaa nahkiaisia markkinoilla. Tuore, markkinoilla hiillostettu nahkiainen on makuelämys, jonka suosio ja mielenkiinto on aina taattu. Kalamarkkinat on järjestetty talkoovoimin ja Kallio toivookin, että toimintaan saataisiin lisää nuorempaa väkeä. Enää tekijöitä ei löydy samalla tavalla kuin aikaisemmin. Markkinat on kuitenkin odotettu tapahtuma, jonka parissa pääsee työskentelemään ulkotiloissa. Ilmat ovat toisaalta merkittävä tekijä tapahtuman onnistumiseen. Siksi aina sopii toivoa hyviä markkinailmoja. Kallio kuitenkin uskoo, että Kokkolan Kalamarkkinat säilyttää asemansa yhtenä alueen suurimmista tapahtumista.
TAPAHTUMAT 7 VIHILUODON KALASTAJAPÄIVISTÄ UUSI PERINNE TEKSTI: Saara Kärki KUVA: Harri Kontio Oulun seutu on poikkeus rannikkokaupunkien joukossa. Kaupungista nimittäin puuttuvat kalamarkkinat. Tähän mennessä lähimmät markkinat ovat olleet Iin Lohi-, Lumijoen Ahven- ja Hailuodon Siikamarkkinat. Asiaan tuli muutos toukokuussa, kun Tupoksella järjestettiin Vihiluodon Kalastajapäivät. Olemme jo muutamia vuosia puhuneet kotimaisen kalan arvostuksen ja tunnettavuuden lisäämisestä. Veimme asiaa eteen päin kalatalousryhmän hankkeena ja lopulta saimme rahoituksen kahteen tapahtumaan Kainuun ELY-keskukselta, kertoo projektipäällikkö Kaisa Korhonen. Tänä päivänä ruokapöytien yleisin kala on norjalainen lohi. Harva nuori myöskään osaa käsitellä kalaa samalla tavalla kuin aiemmin. Korhonen tietää, ettei kala valitettavasti tule tutuksi vielä yhden kotitaloustunnilla peratun ahvenen kautta. Kun kalan käsittelyä ei näe myöskään kotona, ei ole ihme, että se lohi on helppo ja turvallinen valinta kuluttajille. Haluamme nostaa ahvenen, hauen ja myös muiden kalojen käyttöä esille ja herättää kuluttajat huomaamaan, että niistä tulee hyvää ruokaa. Mitä tutumpi kala on, sitä helpompi sitä on ostaa kaupasta. Ne ovat juuri sitä lähiruokaa, josta nykyään puhutaan. Kalan kohdalla keskustellaan valitettavan vähän siitä miten se on kestävän kehityksen mukaista, ekologista lähiruokaa. Eväkäs herättää vahvoja tunteita Kalastajapäivillä käytiin keskusteluita, joissa kuultiin niin harrastaja- kuin ammattikalastajia. Vaikka näkemykset toimijoiden välillä vaihtelivat, käytiin keskusteluita hyvässä hengessä. Aiheeksi nousi erityisesti vastakkainasettelu luonnonsuojelun ja kalastajien välillä. Pääsääntöisesti olimme sitä mieltä, että kyllä kaikki kalastajat vesille mahtuvat. Eriävyyksiä tuli esiin yksittäisistä alueista tai kalalajeista keskusteltaessa. Mediassa paljon nähty vastakkainasettelu lähtee ehkä enemmän Etelä-Suomen kuin Pohjois-Suomen tarpeista. Keskusteluissa nousi ilmi myös tarve ammattikalastajien puheenvuoroille. Julkisuuteen haluttaisiin ammattikalastaja, joka toisi ammattikunnan mielipiteitä esille. Tällä hetkellä kentällä koetaan, että esillä on vain muutamia yksittäisiä ja melko kärkkäitä näkemyksiä, joihin koko kalastajien mielipide profiloituu. Olisi hieno, että saataisiin mediaan enemmän henkilöitä puhumaan, jotta voitaisiin saada laajempaa keskustelua ja koko ammattikunnan edustusta paremmin esille. Kalastajien tulisi aktivoitua yleiseen keskusteluun, Korhonen summaa.
HISTORIAA 8 KALASTAJAINSEURA TOI KYLÄÄN Vierailija voi viipyä ja tutustua Ohtakarissa pitempää RADION JA PUHELIMEN TEKSTI: Saara Kärki KUVAT: Vesa Pajala Lohtajan kalastajainseura täyttää kahden vuoden päästä 90 vuotta. Seurassa on tänä päivänä reilu 200 jäsentä, joista tosin ammattikalastajia on enää murto-osa. Mukana on myös vapaa-ajan kalastajia. Vaikka ammattimaiselle kalastukselle on huomattavasti heikommat edellytykset kuin vuosikymmeniä sitten, niin alueella on säilynyt vielä muutama ammattikalastaja. Seura on erityisen tunnettu sen pitkäaikaisista kesäjuhlistaan. Ne alkoivat 1930-luvulla ja ovat jatkuneet sotavuosia lukuun ottamatta säännöllisesti vuosittain. Juhlat järjestetään heinäkuun kolmas sunnuntai ja se kerää kävijöikseen niin paikallisia asukkaita kuin kesävieraitakin. Aikoinaan Kalajuhlille tultiin jokisuulta vettä pitkin. Silloin ei ollut vielä pengertietä, joten vene oli ainoa mahdollisuus, jolla silloiseen saareen päästiin. Kun tie sitten 1970-luvulla rakennettiin, kasvoi myös juhlien väkimäärä, kertoo Lohtajan kalastajainseuran puheenjohtaja Sakari Lätti. Lätti tietää mistä puhuu, sillä hän on toiminut kalastajana toisen ammattinsa maanviljelyksen ohella. Kalajuhlissa hän on kulkenut pikkupojasta asti. Myöhemmin ihan viran puolesta, ensin seuran sihteerinä ja nyt jo yli 20 vuotta puheenjohtajana. Juhlilla kala on luonnollisesti pääasia ja sitä on tarjolla monessa eri muodossa. Kävijät pääsevät juhlilla maistelemaan niin siikakuin lohivelliä. Lisäksi tarjolla on ainakin savukalaa ja kalavoileipiä. Kyllähän juhlissa on myös musiikkia ja aina jonkun pitää puhekin pitää. Juhlissa on nähty niin ministereitä, kansanedustajia, pääjohtajia, komentajia kuin kunnanjohtajia. Meillä on myös erilaisia kilpailuja, kuten moottorivenekilpailua ja ammuntaa. Juhlat ovat kaikille avoin tapahtuma ja kävijöitä tulee pitkin maakuntaa. Kävijöitä juhlille kertyy 1500-2000 henkeä. Koska kyseessä on ulkoilmatapahtuma vuosittainen kävijämäärä muodostuu luonnollisesti säiden myötä. Museossa voi sukeltaa menneisyyteen Kalastajainseuralla on ollut tärkeä osa alueen kehittäjänä. Seuralla on ollut käytössään muun muassa kylän ensimmäinen ja ainoa radio ja puhelin. Kalastajainseura on edistänyt monin eri tavoin alueen toimintaa. Vuosien saatossa merkitys on kuitenkin vähentynyt, kun ammattikunta ja kalastuksen merkitys ovat pienentyneet.
HISTORIAA 9 nkin. Kalastajainseuralla on tarjolla kaksi hyvin varusteltua vuokrakämppää: Karitupa ja Karikämppä (vuokraus 044-9728210, lisätietoa www.lohtajanks.fi) Kalastajien määrä on vähentynyt runsaasti siitä mitä se aikoinaan oli. Edelleen on pieniä porukoita, jotka kalastaa, mutta ammattilaisia vähemmän. Sama suunta on olemassa koko alueella. Lätti muistaa vielä ajat, jolloin siian syyspyynti oli merkittävä tapahtuma. Se keräsi paikalle kaikki, jotka vähänkin kalastivat. Seuralla on pitkät perinteet, jotka eivät onneksi ole kuitenkaan katkeamassa. Siitä pitävät huolen aktiivit seuralaiset ja ammattilaisten lisäksi harrastajakalastajat. Seuran ja alueen kalastushistoriaan voi tutustua Ohtakarissa sijaitsevassa kalastusmuseossa. Siellä on nähtävissä perinteistä kalastajavälineistöä sekä kuvamateriaalia kalastuselinkeinoista. Museon luona on nähtävissä myös perinteinen hyljevene. Alueen tiivis kalastajamökkiyhteisö on säilynyt ja sitä on säilytetty. Alueen historia on pysynyt vahvasti esillä, vaikka mökit ovat pääosin vapaa-ajan käytössä. Ohtakarissa oli pitkään myös luotsitoimintaa, joka loppui 1960-luvulla. Tallella on edelleen 1800-luvulla rakennettu luotsimökki, joka tosin nykyään on yksityiskäytössä. kalastajien kalastajaseurojen kalastuskuntien muiden yhteisöjen KALATIETO TALTEEN kuva- ja filmiaineistot kalaa käsittelevät julkaisut rysäpaikat ja nuotta-apajat muuta kalatietoa Kalatietoa uusille/nuorille kalastajille! Ota yhteyttä: Aktivaattori Risto Tolonen 050 395 0304 risto.tolonen@nousevarannikkoseutu.fi Piuhatie 8 Oulu (Piisilta 1 Ii)
HANKKEET 10 MATKAILUSTA NOSTETTA TEKSTI: Harri Kontio KUVA: Harri Kontio Haasteita kalastusmatkailun kehittämisessa riittää; toimijat ovat hajallaan, markkinointi on lapsen kengissä ja jokainen yrittää ponnistaa yksin Perämeren pohjasta parrasvaloihin. Onko kalastusmatkailulla ylipäätään tulevaisuutta Perämerellä? Pohditaan hetki, millaisia mahdollisuuksia meillä on. Potentiaalia kalastusmatkailun kehittämiseen löytyy. Perämeren rannikolla on puhtaat vedet, saaristoa ja kattava sekä nykyaikaisen satamaverkosto. Meillä on omaleimainen kalastusperinne, kuten siian lippokalastus ja nahkiaisen pyynti jokisuilla. Perämeren rannikolla olisi monin paikoin mahdollisuus lisätä ammattikalastusperinteeseen liittyvää matkailua. Ainakaan kilpailua ei ole liikaa. Kalastusmatkailu on yksi nopeimmin kasvavista matkailun osa-alueista maailmalla. Matkailutoiminnalla voisi monipuolistaa yritystoimintaa sekä lisätä liikevaihtoa kalastajien keskuudessa. Perämeren tunnettavuutta kalastusmatkailussa edistäisi monipuolinen ja laadukas kattaus luontomatkailua. Tällä hetkellä metsästysmatkailu ja talvikalastus ovat miltei kokonaan hyödyntämättä. Uusia ideoita ja tekijöitä kaivataan. Miltä kuulostaisi talvinuottaus, siian lippoaminen tai vaikka hyljesafari? Mitä yhtälöstä puuttuu? Maksava asiakas. Matkailutoiminnan järjestäminen yrittäjälle kannattavasti ei ole halpaa harrastelua. Perinteinen kotimainen matkaaja on omatoimiurheilija, joka kuljettaa pottuja tuhat kilometria sarkapuvun taskuissa. Yhä useammin maksukykyinen asiakas löytyy ulkomailta. Tämä kaikki vaatii onnistunutta markkinointia. Varsinkin uusilla toimijoilla markkinointi on yleisin kompastuskivi. Harvalla on siihen tarvittavaa aikaa, rahaa tai osaamista. Toimivien verkostojen luominen vaatii aikaa. Perämeren kalastusmatkailun suurimpia haasteita on kehittää toimiva yhteismarkkinointi, tiivistää yhteistyötä matkailutoimijoiden välillä ja luoda alueelle uusia palveluja. Nousevan Rannikkoseudun käynnistämä kalastus- ja luontomatkailu hanke pyrkii vastaamaan edellämainittuihin haasteisiin. Hankkeen puitteissa järjestetään matkailupalveluiden tuotteistamiskoulutuksia, kehitetään yhteismarkkinointia perinteisellä printtipuolella ja alati uudistuvassa sähköisessä mediassa sekä rakennetaan yhteistyökumppaneiden verkostoa. Ihannetilanteessa Perämerellä olisi laadukkaita luontomatkailupaketteja kaikkina neljänä vuodenaikana ja Perämeri tunnettaisiin kansainvälisillä markkinoilla eksoottisena kohteena. Tähän on vielä matkaa. Ensin on luovittava hetki vastatuulessa ja äyskäröitävä vettä veneen pohjalta. kohderyhmä: ammattikalastajat luontomatkailutoimijat KALASTUS- JA LUONTOMATKAILU HANKE toiminta-alue: Perämeren rannikko Kokkola-Tornio Ota yhteyttä: Harri Kontio 050 321 5031 harri.kontio@nousevarannikkoseutu.fi
HANKKEET 11 Kalastaja Pasi Pääkkönen kertoi siian kalastuksesta ja savustuksesta Maakallan vierailulla Karisiikaa kasvaa hitaasti, eikä se vaella. Sitä kalastetaan erikoisherkuksi sekä kalan itsensä, että sen arvokkaan mädin vuoksi. Erityisen runsaasti karisiikaa esiintyy Hailuoto-Kokkola alueella. Täten se onkin karisiian tärkeintä kalastusaluetta. Kalastajat ovat aina kalastaneet karisiikaa ja varsinkin syksyisin sitä on KARISIIKA ON runsaasti saatavilla. Valitettavasti kauppa ei ole viime vuosina käynyt erilaisten PERÄMEREN ERIKOISHERKKU markkinahäiriöiden ja myös huonon, jopa virheellisen siikatietämyksen vuoksi. Tehokas vaellussiikahoito turvaa saalit TEKSTI: Saara Kärki KUVA: Harri Kontio pohjoisilla kala-alueilla, jossa siian kalastus on järkevää ja vastuullista. Karisiikaa on meidän vesissämme runsaasti. Kaikki tutkimukset osoittavat, että karisiikaa pitäisi hyödyntää ja käyttää enemmän. Tavoitteemme on entistä selvemmin tuoda esille karisiikaa ja sen erityisominaisuuksia. Karisiika ei kasva isoksi. Sen vuoksi se pitää kalastaa ja sitä voi syödä pienempänä kuin esimerkiksi vaellussiikaa. Karisiika on hitaan kasvunsa ansiosta herkullista, terveellistä ja hyvää lähiruokaa, jota voi ja saa syödä hyvillä mielin, kertoo hankesihteeri Asko Eerola. Siioista puhuttaessa ei yleensä voi erotella eri lajeja toisistaan. Sama toistuu myös kaupoissa, joissa isot ja pienet siiat ja siikalajit sekoittuvat keskenään. Hailuoto Kokkola alueella kaupasta saatava pieni siika on kuitenkin poikkeuksetta karisiikaa. Vaellussiika vaeltaa kasvamaan Ahvenanmaalle saakka. Karisiika kasvaa, tulee pyyntikokoon ja se kalastetaan syötäväksi Perämeren rannikolta. Tätä tosiasiaa toitotetaan karsisiikahankkeessa, joka alkoi toukokuussa ja kestää ensi vuoden kesäkuun loppuun saakka. Markkinointi on nyt haaste, ja hankkeella tuodaan karisiikaa tutuksi myös tavallisille kuluttajille. Karisiiasta myös siikaopas Hankeen alussa kalatalouden asiantuntija tekee taustaselvityksen Perämeren siioista. Selvityksen valmistuttua tuotetaan siikaopas, jossa keskitytään alueemme erikoisherkkuun karisiikaan, sen kalastukseen sekä hyödyntämiseen. Tarkoitus on kertoa karisiian kestävästä ja vastuullisesta kalastuksesta ja korostaa sen merkitystä lähiruokana. Annamme myös ohjeita, miten sitä voi perinteikkäästi valmistaa. Teetämme myös pienemmän oppaan, jota voimme jakaa kuluttajille, kauppoihin sekä kouluille. Siikahanke on mukana rannikon perinteisissä kalatapahtumissa ja lisäksi hankkeen loppupäähän on sovittu näyttely Kalajoen Meriluontokeskuksen kanssa. Se avataan ensi vuoden elokuussa. Näyttelyssä perehdytään siian kalastukseen ja erilaisiin kalastustapoihin. Haluamme tuoda esiin myös siian merkityksen ruokakulttuurille. Koetamme saada paikallisiin ravintoloihin tietoa karisiiasta ja olisihan se hienoa, jos saisimme heidät innostumaan joistakin uusista siika-aiheisista menuista. Toki en tiedä miten haastavaa se käytännössä on, mutta yritämme saada heidät innostumaan.
Perämeren rannikon kalatalousryhmä MITÄ JÄI RYSÄÄN? Perämeren kalatalousryhmän toiminnan tuloksia Kalastajien mahdollisuudet Kalastajien yhteistoiminta Kalankäsittelylaitteet Pohjarysät to 20.11. klo 11-16 Oulu Ravintola Nallikari 2008> 2014 Erikoisherkku - nahkiainen Kalasatamat ja kalahygienia Nuoret kalastajat Hyljekarkottimet Paneelikeskustelussa eväitä tulevaan ohjelmakauteen puheenvuorot Kalaa nyt ja kalaa tulevaisuudessa Vähempiarvoisen kalan hyödyntäminen Tarvitaanko kalastukseen laatujärjestelmiä? ILMOITTAUTUMINEN: risto.tolonen@nousevarannikkoseutu.fi 050 395 0304 Nouseva Rannikkoseutu PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSRYHMÄ