Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014



Samankaltaiset tiedostot
TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Tuulivoima ei saa kaatua byrokratiaan

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Jyväskylän energiatase 2014

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

Jyväskylän energiatase 2014

Aurinkoenergian edistäminen valtionhallinnon näkökulmasta. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Helsinki,

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Hajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus

Low Carbon Finland 2050 platform

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari

Keski-Suomen energiatase 2016

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Puhtaan energian , Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Suomen Lähienergialiitto r.y. uusi toimija energia-alalla

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Energiapoliittisia linjauksia

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu,

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Keski-Suomen energiatase 2014

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Tuotantotukilain muutokset

Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskus SYKE. Maaseutuakatemia , Porvoo

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki Sami Kuitunen

Energian tuotanto ja käyttö

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Jyväskylän energiatase 2014

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Transkriptio:

Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden jäteliemet; 34 % Lämpöpumput; 3 % Muu bioenergia; 2 % Liikenteen ja lämmityksen biopolttonesteet; 2 % Puun pienkäyttö; 15 % Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet; 31 % Lähde: Tilastokeskus

Sähkön tuotanto energialähteittäin 2013

Vesivoima Yli 220 vesivoimalaitosta joiden kokonaiskapasiteetti noin 3100 MW Osuus sähköntuotannosta 10-20 % vesitilanteesta riippuen Keskimääräisenä vuotena vesivoiman tuotanto ollut runsas 13 TWh Kuvassa on mukana yli 50 MW sähköä tuottavat vesivoimalaitokset. Low Carbon Finland 2050 -skenaariot vuodelle 2050: noin 16 TWh

Tuulivoima Vuoden 2013 lopussa 211 tuulivoimalaa, kapasiteetti yht. 448 MW 2013 tuulivoimantuotanto n. 0,8 TWh (0,9 % Suomen sähkönkulutuksesta) Tuulivoimahankkeita n. 11 000 MW, merelle suunniteltujen hankkeiden osuus n. 3 000 MW Nykyiset tavoitteet: 2020 6 TWh n. 2 500 MW 2025 9 TWh n. 3 800 MW Skenaariot vuodelle 2050: 10 27 TWh (alustavia lukuja)

Tuulivoimantuotannon ja kapasiteetin kehitys Lähde: Energiateollisuus ry

Tarastin selvitys ja tuulivoiman edistämistyöryhmä Rakentaminen tuulivoimayleiskaavalla (1) YM LVM PLM Tuulivoimayleiskaavan ja YVA:n yhdistäminen (2) Rakennusluvan käsittely lainvoimaa vailla olevan yleiskaavan nojalla (9) Tuulivoiman käytön määräykset (joita ilman lupa estyy) (10) Melu (kesälomaseisokki), jäänesto ja lintukarkotin (11) Tuulivoimalan rakentaminen poikkeusluvalla teollisuus-, satama- ja kaivoskaava-alueilla (12) Taustamelun huomiointi tuulivoiman meluarvoja arvioitaessa (14) Muutoksenhaun luvanvaraistaminen ympäristöluvassa (15) Lentoesteluvan myöntäminen (5) Tuulivoimalan valot lentoesteenä (6) Etäisyydet maanteistä ja rautateistä (13) VM Tuulivoimalan kiinteistöveron korottaminen (7) Puolustusministeriön tuulivoimalausunnon sitovuus (4) Työryhmä selvittämään tutkavalvontajärjestelmän muutosten rahoittamista (3) Tuulivoima-ala Suositus maankäyttökorvauksesta naapurissa maata omistaville (8) TEM Yleisvastuu tuulivoiman rakentamistavoitteesta Tuulivoimatyöryhmän nimittäminen (ehdotus 16) Fiskaaliset tuet (syöttötariffi ja merituulivoiman demotuki)

Aurinkosähkö ja -lämpö Suomessa aurinkosähkön ja -lämmön tuotanto on ollut toistaiseksi melko vähäistä. Kehitys kuitenkin vauhdikasta 2013 verkkoon kytketty kapasiteetti kaksinkertaistui (noin 2,5 MW) Salon Astrum-keskus 0,33 MW Lappeenrannan teknillinen yliopisto 0,22 MW Skenaariot aurinkosähkölle vuodelle 2050: 1 17 TWh (alustavia lukuja) 17 TWh edellyttäisi noin 17 000 MW aurinkopaneelikapasiteettia Aurinkolämmön kiinteistökohtaiselle tuotannolle nähtävissä tulevaisuudessa kysyntää Täydentää muita lämmitysmuotoja Tulevaisuudessa myös lämmön myyntiä kaukolämpöverkkoon

Pientuotanto Pientuotannolla voi olla tulevaisuudessa merkittävä vaikutus asuinja liikerakennusten sekä maatilojen energiaomavaraisuuden lisääjänä sekä aurinkovoimalle suotuisina vuodenaikoina päiväsajan valtakunnallisen sähköntuotantotarpeen pienentäjänä TEM:ssä on asetettu työryhmä selvittämään pientuotannon edistämistä. Toimikausi 1.1.2014 30.11.2014. Pientuotannon rooli uusiutuvan energian sekä rakennusten energiatehokkuuden edistämisessä Pientuotannon asioita viety jo merkittävästi eteenpäin Alle 50 kva tuotannosta kuluttaja vapautettu sähköverosta Energiateollisuus ry luonut valtakunnalliset suositukset pientuotannon liittämisvaatimuksista sekä laatinut pientuotannon liittymislomakkeen ja siihen liittyvän suosituksen

Uusiutuvan sähkön tuotanto, TWh Sähkön tuotanto uusiutuvilla energialähteillä eri skenaarioissa (alustavia tuloksia) Baseline Base-80% Kasvu Säästö Pysähdys Muutos Baseline Base-80% Kasvu Säästö Pysähdys Muutos Baseline Base-80% Kasvu Säästö Pysähdys Muutos 90 2010 2020 2030 2050 80 Aurinko 70 60 50 40 30 20 10 Tuuli Vesi Jätteet Bioenergia 0

SWOT-analyysi muista uusiutuvista energianlähteistä Suomen vahvuudet - Teknologiaosaaminen (mm. ICT, tuulivoiman komponentit, aurinkopaneelien kehitys) - Avoimet sähkömarkkinat ja laajasti käyttöön otetut sähkön älymittarit Suomen mahdollisuudet - Merituulivoiman koko prosessiketjun hyödyntäminen (arktinen osaaminen, offshore-pystytys, käyttö ja kunnossapito sekä tarvittava välineistö) sekä - Teknologiaosaaminen (arktinen osaaminen, ICT, älykkäät hybridiratkaisut, sähkön varastointi, kysynnän jousto, jäähdytys aurinkoenergialla) - Energia- ja resurssitehokas asuinympäristö - Mahdollistaa kuluttajan aktiivisen roolin pientuottajana markkinoilla - Tuontienergian väheneminen Suomen heikkoudet - Perustuslain tulkinnasta johtuva rajoitus rahoittaa tuotantotuet suoraan sähkön kuluttajilta / valtion rajallinen mahdollisuus rahoittaa merkittäviä tukia - Tuulivoimarakentamisen hallinnolliset esteet - Aurinkosähkön tuotanto suurimmillaan silloin kun sähkön kulutus pienimmillään ja sähkön tuotanto muutenkin vähäpäästöistä - Ei riittävästi demonstraatiohankkeita Suomessa (merituulivoima ja aurinkosähkö) Suomen uhat - Vaihtelevan tuotannon lisääntymisestä johtuva säätövoiman tarpeen kasvaminen sekä huippukulutuksen aikaisen tuontiriippuvuuden kasvu (huippukulutustunteina kylminä talvipäivinä tuuli- ja aurinkosähkön tuotanto pientä) - CHP-tuotannon kannattavuuden lasku, johon vaikuttavat sähkön matala hinta ja se, että lämpöä tuotetaan kiinteistökohtaisesti kaukolämpöalueella - Valtion tuki kohdistuu suureksi osaksi teknologian tuontiin