NASTA-harjoituksissa naisten osaaminen yhdistyy yhteiseksi hyväksi

HIMOTTU 10 Naisten Valmiusliiton valtakunnallinen NASTA -valmiusharjoitus Mikkelin Karkialammella Harjoituksen lehti 17.-18.9.2010 Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja, ylijohtaja Anneli Taina: NASTA-harjoituksissa naisten osaaminen yhdistyy yhteiseksi hyväksi Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja, ylijohtaja Anneli Taina on ollut mukana kaikissa NASTA-harjoituksissa puheenjohtajakausiensa aikana. Nyt käynnistyvä harjoitus on hänelle jo kymmenes. NASTA-harjoitukset ovat erittäin tärkeä osa NVL:n koulutusta ja siksi hänelle puheenjohtajana todella sydäntä lähellä. Hieno perinne, jonka jatkuminen on tärkeää. Miten kuvaatte NASTAharjoituksia omin sanoin? Tavoitteena on antaa naisille turvallisuuteen liittyvää koulutusta ja edistää vapaaehtoista maanpuolustusta. Harjoituksen järjestäminenkin on jo hyvä koulutustapahtuma. NASTA-harjoitukset kokoavat yhteen aktiivisia naisia, jotka haluavat kehittää osaamistaan, ovat maanpuolustustahtoisia ja innostuneita yhteisestä tekemisestä. Harjoitukset ovat hyvin järjestettyjä ja niissä on hyvä ja myönteinen ilmapiiri. Monet ovat käyneet useat kurssit. Mikä on ollut parasta harjoituksissa? Parasta harjoituksissa on ilman muuta naisten innostus ja aktiivisuus ja se, että eri järjestöistä tulevat naiset yhdistävät osaamisensa yhteiseksi hyväksi. Kursseille osallistuu naisia myös jäsenjärjestöjen ulkopuolelta ja toivon, että he innostuvat mukaan järjestötoimintaan. Mikä merkitys harjoituksella on liitolle? Liiton yhteisinä vuosittaisina koulutustapahtumina NASTAt kokoavat satoja naisia koulutukseen. Niiden kautta tavoitamme erittäin hyvin eri jäsenjärjestöjemme naiset yhteiseen tapahtumaan. Yhteiskunnalle annamme koulutuksen kautta hyvän tuen, koska kansalaisten valmiuksien parantaminen on koko yhteiskunnan etu. Olette toiminut NVL:n puheenjohtajana vuodesta 2006. Miten päädyitte mukaan toimintaan? Uskoisin minua aikanaan pyydetyn puheenjohtajaksi yhteiskunnallisen taustani vuoksi. Eri tehtävissä olen luonut verkostoja, joista tässä tehtävässä on hyötyä. Puolustusministerin tehtävässä aikanaan olin tukemassa NVL:n alkutaivalta ja olen iloinen voidessani nyt toimia liiton päämäärien hyväksi puheenjohtajana. Nykyinen tehtäväni aluehallintoviraston ylijohtajana myös tukee puheenjohtajan työtä, koska varautumis- ja c Naisten Valmiusliitto/ Kuva: Sanna Mertsalmi Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja, ylijohtaja Anneli Tainalle HIMOTTU 10 on kymmenes NASTA-harjoitus. turvallisuusasiat ovat myös johtamani viraston vastuulla. Olette mukana varautumiskomiteassa, mitä se tarkoittaa? Valtioneuvoston asettaman komitean tarkoituksena on tehdä ehdotuksia yhteiskunnan kriiseihin varautumisen kehittämiseksi. Tärkeä rooli varautumisessa on kansalaisilla ja järjestöillä. Uskon, että komitea tekee aikanaan ehdotuksia siitä, miten järjestöt voivat entistä enemmän olla mukana tukemassa kansalaisia ja viranomaisia yhteiskunnan kohdatessa kriisejä. Millainen on naisten rooli yhteiskunnan varautumisessa ja millainen sen pitäisi olla? Suomalaiset naiset ovat mukana työelämässä ja muutoinkin tietysti tärkeässä roolissa yhteiskunnassa. Naiset toimivat monilla aloilla, jotka ovat kriisitilanteessa ratkaisevassa asemassa. Toisaalta myös perheiden ja kotien varautuminen ja turvallisuusasiat ovat usein myös naisten vastuulla. Naisten omien valmiuksien parantamiseen kannattaa panostaa niin kotien kuin koko yhteiskunnankin kannalta. Mikä on tärkein viestinne NASTAharjoituksesta median edustajille? Haluamme viedä eteenpäin viestiä naisten vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja koulutuksesta ja kertoa niistä mahdollisuuksista, mitä liittomme tarjoaa. Haluamme myös median kautta viestiä turvallisuustietouden vahvistamisesta. Miksi vieraiden kutsuminen harjoitusta seuraamaan on tärkeää? Vapaaehtoinen maanpuolustus ja koko yhteiskunnan varautuminen edellyttää yhteistyötä. Toimintaamme rahoitetaan monien yhteistyökumppaniemme kautta. Lisäksi haluamme tehdä toimintaamme tutuksi muun muassa viranomaisille. Kutsuvieraille järjestetty tutustumiskäynti on siis monella tavalla tärkeä liittomme ja toimintamme kannalta. Vieraat ovat olleet hyvin vaikuttuneita NASTA-koulutuksesta ja olemme näin tehneet toimintaamme tutuksi todella tärkeille yhteistyötahoillemme. Mitä odotatte Himottu 10 -harjoitukselta? Toivon mahdollisimman runsasta osanottoa ja taas kerran hyvin järjestettyä harjoitusta, jossa osallistujat oppivat ja viihtyvät. Tervetuloa NASTA-harjoitukseen. Toivotan kaikille oppimisen iloa ja intoa sekä mukavaa ja hauskaa yhdessä oloa. Teksti: Sanna Mertsalmi LEHDESSÄ Tervetuloa Himottuun Mikkeliin! 2 Lämpimästi tervetuloa Himottu 10 -harjoitukseen! 2 Missä kumman Karkialammella? 2 Ari Kuikan tervehdys 3 Gallup kurssilaisille 3 Himottu - paikka kuusen suojissa, osa I 4 Naisten Valmiusliitto vahvistaa yhteiskunnan varautumista 5 Viisas nainen varautuu 5 Hyvä tietää - yleisinfoa kaikille kurssilaisille 6 Näin suunnistamme Karkialammella 7

2 HIMOTTU 10 Tervetuloa Himottuun Mikkeliin! Kuva: Itä-Suomen aluehallintovirasto Elli Aaltonen Hyvät Himottu 10:een osallistuvat naiset, on suuri ilo olla valtion edustajana suojelemassa Naisten Valmiusliiton Himottu 10- harjoitusta. Toivotan teidät kaikki kuuman kesän jälkeen tervetulleiksi alkusyksyn tilaisuuteen tänne Mikkelin Karkialammelle. Karkialampi tarjoaa harjoitukselle erinomaiset puitteet ja ohjelma on turvallisuus teemalla toisaalta mitä ajankohtaisin ja toisaal- ta Mikkelin historiallisiin puitteisiin mitä sopivin. Valtion aluehallinto uudistui tämän vuoden alussa. Itä-Suomen aluehallintoviraston keskeiset ydintoiminnat liittyvät turvallisuuteen. Työsuojelun tehtävissä työ- ja elinympäristön turvallisuus on tärkeää. Pelastuksen ja varautumisen tehtävissä turvallisuus on kaiken ydin. Poliisi vastaa arkielämän turvallisesta sujumisesta. Ympäristölupiin, jota hoidamme, liittyy se, että saamme jatkossakin elää turvallisessa ympäristössä. Peruspalvelujen ja oikeusturvan tehtävät tähtäävät kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen. Olemme niin lähellä toisiamme. Turvallisesti. Himottu 10 -harjoituksessa turvallisuus tulee entistäkin tutummaksi. Kadulla, vesillä, maastossa, kodissa on tärkeä toimia itse turvallisesti ja osata auttaa muita. Erilaiset kriisit lisäävät ihmisten turvattomuutta ja harjoituksen kurssit antavat taitoja myös ennaltaehkäisyyn. Kaikki kahdeksan harjoitustilannetta ovat hyvin suunniteltuja. Tulette varmasti viihtymään ja oppimaan valitsemallanne turvallisuuskurssilla. Olen tuntenut Naisten Valmiusliiton toiminnan lähes 10 vuoden ajan. Toimintanne arvot ovat toista ihmistä kunnioittavat, itseä arvostavat ja tulevaisuuteen luottavat. Hieno liitto! Ja parasta, että olette tulleet meille tänne Mikkeliin. Tervetuloa! Elli Aaltonen Naisten Valmiusliiton NASTA-valmiusharjoituksen HIMOTTU 10 suojelija ylijohtaja, Itä-Suomen aluehallintovirasto Lämpimästi tervetuloa Himottu 10 -harjoitukseen! Merja Ikonen Olet tehnyt hienon päätöksen osallistua Naisten Valmiusliiton valtakunnalliseen valmiusharjoitukseen vahvistaaksesi turvallisuus- ja varautumistaitojasi. Ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Sananlasku kuuseen kurkottajasta ja katajaan kapsahtavasta ei välttämättä pidä aina paikkaansa. Täällä Himottu 10:ssä saa vapaasti kurkotella kuuseen, mutta vaaraa ei ole kapsahtaa katajaan, vaan aivan muuhun. Osallistumalla vapaaehtoiseen koulutukseen tulet saamaan mahtavan tietotaitopaketin valitsemallasi kurssilla. Voit hyödyntää oppimaasi arjessa, kodissa ja työssä. Saat valmiuksia jatkuvasti muuttuvaan nykyaikaan. Naisten Valmiusliiton Himottu 10 harjoitusta on ollut toista vuotta valmistelemassa kolmekymmentä eteläsavolaista eri jäsenjärjestöissä toimivaa, vapaa-ajallaan ahertavaa naista. Harjoituksen valmistelutehtävät ovat olleet haasteellisia ja omalta osaltaan kouluttavia. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Etelä-Savon maanpuolustuspiirin sekä Etelä-Savon Aluetoimiston henkilökunnan tuki on ollut kivijalka, jonka päälle harjoitus on rakennettu. Jokaisen henkilökohtainen sitoutuneisuus ja panos valmisteluihin on ollut merkittävä, josta esitän harjoituksen johtajana parhaimmat kiitokset kaikille tekijöille. Kiitos Himottu 10:n suojelijalle, ylijohtaja Elli Aaltoselle ja kiitos Naisten Valmiusliiton pääsihteerille, Lotta Mertsalmelle. Kiitokset myös kaikille yhteistyökumppaneille ja harjoitusta tukeneille. Sanotaan että Yhteispelillä se sujuu. Nyt olemme valmiina vastaanottamaan teidät noin kaksisataa vapaaehtoiseen koulutukseen osallistuvaa naista kouluttajineen. Himottu10:ssä hiotaan ja kirkastetaan jokaista, sillä aktiivinen, kouluttautuva nainen on kuin timantti. Toivon sydämestäni Sinulle hyvää ja mieleenpainuvaa Himottu10 harjoitusta valitsemallasi kurssilla. Kiitos että olet saapunut tänne Mikkeliin! Merja Ikonen Himottu10 -harjoituksen johtaja Missä kumman Karkialammella? Uusi paikka panee ainakin ensikertalaisen harjoitukseen osallistuvan pään usein pyörälle, että missä paikassa sitä oikein ollaan, mitkä ovat koordinaatit. Ne jotka tietävät ennestään jotain Mikkelin varuskunnasta, Karkialammen kasarmialueesta ja Savon Prikaatista, ihmettelevät varmaan paikan nykyistä vapautta ja hiljaisuutta: miksi portit ovat auki, missä ovat marssivat joukot, miksi äkseerauksen ääniä ei täällä enää kuulu? Himottu 10 harjoitus pidetään valtakunnallisten harjoitusten vuosisataisella ydinalueella. Näissä eteläsavolaismaisemissa ovat itäisen Suomenmaan sotilaat kokoontuneet harjoituksiinsa jo 1700-luvulta lähtien. Paikka oli oiva, koska silloisen Savilahden, nykyisen Mikkelin, alue sijaitsi viiden valtatien risteyksessä valtakunnan itärajan tuntumassa. Alueen eteläpuolelle rakennettiin aikanaan Tuukkalan kasarmit ja harjoituskentät. Läänin pääkaupungiksi nimetyn Mikkelin kaupungin keskustan kylkeen, juuri valmistuneen rautatien viereen, rakennettiin 1800- luvun loppupuolella aidattu kasarmialue. Se oli sekä suomalaisen tarkka-ampujarykmentin että venäläisvaruskunnan käytössä. Itsenäistymisen jälkeen alueelle muutti suomalainen jalkaväkirykmentti ja polkupyöräpataljoona. Sotien jälkeen useista erillisyksiköistä muodostettiin Savon Prikaati. Koska kaupunki ympärillä laajeni, harjoitus- ja majoitusalueet kävivät ahtaiksi. Puolustushallinto ryhtyi 1950-luvulla pakkolunastamaan Kalevankankaan ampumaradan pohjoispuoleisia Siekkilän alueita uuden varuskuntapaikan kasarmi- ja harjoituskäyttöön. Alue ja varuskunta saivat nimensä Jyväskylän tien varrella sijaitsevasta Karkialammesta. Ensimmäisenä alueelle muutti aliupseerikoulu, jonka entisissä tiloissa useat kurssimme pitävät nyt oppituntejaan. Koska Karkialammen kasarmialuetta rakennettiin aikanaan pikkuhiljaa, Savon Prikaatin siirtyminen alueelle kesti kaikkiaan parikymmentä vuotta. Karkialammen uudet tuulet Huomattavasti nopeammassa tahdissa kävi Savon Prikaatin lakkauttaminen. Kun puolustuvoimat uusi 2000-luvulla organisaatiotaan, se päätti lakkauttaa prikaatin ja siirtää Tyrjän kolmion keskellä sijaitsee kaksi kiinteälavettista kenttätykkiä ja lipputanko. Harjoituksemme koulutusrakennuksessa (3) sijaitsevat sekä Puolustusvoimien että Itä-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskukset ja lisäksi Tietopalvelukeskus. Samassa rakennuksessa on myös Mikkelin komendantintoimisto. varusmiesten ja naisten koulutuksen jäljelle jääneisiin joukko-osastoihin, lähinnä Kontiorantaan ja Vekarajärvelle. Prikaatin tilalle tuli Maavoimien Esikunta, jonka palveluksessa työskentelee nykyään noin 250 henkilöä. Esikunta sijaitsee luolastossa ja rakennuksessa 5. Itä-Suomen Sotilasläänin Esikuntaan kuuluva Savon Sotilassoittokunta on juuri muuttanut rakennukseen 16. Harjoituksemme koulutusrakennuksessa (3) sijaitsevat sekä Puolustusvoimien että Itä-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskukset ja lisäksi Tietopalvelukeskus. Samassa rakennuksessa on myös Mikkelin komendantintoimisto. Toimintojen luonne on muuttunut organisaatiouudistuksen myötä; varusmiesten majoitusta varten ei tarvita enää kasarmeja, ja sen vuoksi osa rakennuksista ja alueista on luovutettu siviilikäyttöön. Esimerkiksi majoitusrakennuksemme 12 vieressä toimii valtakunnallinen kuulovammaisten lasten ja nuorten Mikael-koulu. Harjoituksemme maastotaitokurssi leiriytyy Kyrönpellon ampumaradan maastoon. Vaikka Savon Prikaati on lakkautettu, ampumatoiminta on edelleen vilkasta, koska ratoja käyttävät sekä muualla sijaitsevat joukkoosastot että ampuma- ja metsästysseurat. Kasarmialueella kulkiessamme näemme kuitenkin vielä monia merkkejä sen alkuperäisestä toiminnasta. Aloitamme valmiusharjoituksemme marssimalla lipunnostoon Savon Prikaatin ja sen perinnejoukko-osastojen kunniapaikalle ns. Tyrjän kolmioon. Samassa perinteikkäässä paikassa päätämme harjoituksen sunnuntaina. Tyrjän kolmion vieressä sijaitsee entinen sotilaskoti, joka toimii nykyään yksityisyrittäjävetoisena työpaikkaruokalana. Se on samalla myös kaikille avoin lounasravintola. Sen oikealla puolella sijaitsee lahjoitusvaroin ja talkoovoimin tehty Savon sotilaskappeli, joka on ainoa Maavoimien sotilaskappeli koko Suomessa. Koulutusrakennuksemme (3) viereisessä männikössä kurssilaiset voivat käydä tutustumassa panssarikumpareeseen, jossa on viime sotien aikaista ja myös sotien jälkeistä panssarikalustoa. Karkialammen kasarmialue on nyt kolmatta kertaa naisten valtakunnallisen valmiusharjoituksen pitopaikka. Vaikka äkseerauksia ei enää kuulu, kiinteä sotilaskoti on suljettu ja rautasängyt ovat historiaa, saamme olla tyytyväisiä siitä, että olemme jälleen tervetulleita alueelle ja voimme toteuttaa Himottu 10 harjoituksemme perinteikkäässä ja luontevassa ympäristössä. MV Lähteet/lisätietoa: Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Etelä-Savon Aluetoimisto, Esittelyaineisto 2.8.2010. Salovaara, Kalevi1998: Kaksi vuosikymmentä Karkialammen taivalta. Savon Prikaati 1978-1998. Savon Prikaatin Kilta ry, julk. III. Mikkeli. Väänänen, Kyösti 1978: Savon Prikaatin historiaa. Savon Prikaatin Kilta. Mikkeli. Ari Kuikan antamat tiedot. Kuvat: Taina Harmoinen www.mikkeli.fi www.mil.fi www.puolustusvoimat.fi www.wikipedia.org/wiki/karkialampi www.wikipedia.org/wiki/savon_prikaati

HIMOTTU 10 3 Hyvä harjoitusväki, kokonaismaanpuolustus ja kokonaisturvallisuus rakentuvat keskeisesti pilarille, joka syntyy yksittäisten ihmisten kansalaistaidoista. Himottu 10 on mitä oivallisin tapahtuma harjoitella kansalaistaitoja. Osalle harjoitus on lähinnä jo opitun kertausta, mutta pääosalle uuden oppimista. Joka tapauksessa viikonloppu tarjoaa myös oivan tilaisuuden irtautua arjen rutiineista. Kiireisessä elämänmenossa henkisen huollon merkitys korostuu, ja sitä Himottu 10 tarjoaa ikään kuin kaupan päälle lisäarvona, jota ei välttämättä edes itse huomaa. Suomessa yhteiskunta toimii hyvin. Eri toiminnoissa ja järjestelmissä on vain vähän häiriöitä, ja tästä puolestaan seuraa, että oletamme kaiken toimivan aina. Mutta entäpä kun jotakin poikkeavaa tapahtuu? Hyvänä esimerkkinä ovat viime kesän myrskyt ja sähköverkon häiriöt. Syrjäseuduilla sähköt katkesivat viikoiksi, mutta suurimmalla osalla vain muutamaksi tunniksi. Siitä huolimatta uusavuttomuus aiheutti ahdistusta, pelkoa, paniikkia ja jopa pakokauhua. Radiossa neuvottiin miten ihminen tulee toimeen Kuva: Taina Harmoinen Ari Kuikka hetken aikaa ilman sähköllä toimivia koneita ja laitteita, kännykkä mukaan lukien. Etelä-Savon maanpuolustuspiirin ja omasta puolestani haluan esittää parhaimmat kiitokset kaikille, jotka ovat osallistuneet Himottu 10:n valmisteluihin. Puolustusvoimien keskeiset tukijat ovat yleisjärjestelyihin paljon panostanut Etelä-Savon Aluetoimisto ja Itä-Suomen Huoltorykmentin Mikkelin varasto. Viimeksi mainitun varsin vähäväkinen varastohenkilöstö on huolehtinut harjoituksen materiaalitoiminnoista siinä määrin, että samoin ponnisteluin järjestäisi suurin piirtein puolen pataljoonan kertausharjoituksen. Kiitokset kuuluvat myös Mikkelin Reserviläisille, joita ilman ruokahuollon järjestäminen olisi ollut hankalaa, koska Karkialammella ei ole muonituskeskusta. Harjoitus on melkoinen voimainponnistus paikkakunnalla, jossa ei ole varusmiehiä kouluttavan joukko-osaston resursseja. Mikkelin varuskunnassa on varuskunnallisia tehtäviä varten vain muutama komennusvarusmies. Varuskunnan resurssit on mitoitettu lähinnä esikuntatyöskentelyä varten, ja siksi moni harjoitukseen liittyvä yksityiskohta on pitänyt miettiä ja suunnitella aivan uudelta pohjalta. Harjoituksen varsinaisen toimeenpanojoukon tekemän pyyteettömän työn tuntimäärää ei tiedä kukaan, mutta se on ainakin varmaa, että sadat elleivät tuhannet tunnit eivät ole menneet hukkaan. Himottu 10:n toimeenpano-organisaatio on saanut ainutlaatuista kokemusta suuren ja monipuolisen tapahtuman järjestämisestä. Tätä tieto-taitoa ei voi saada teoreettisesti, oikotietä ei ole ja ainoa tapa on harjaantua itse tekemällä. Erityiskiitokset kurssilaisille, että olette sankoin joukoin saapuneet päämajakaupunkiin nauttimaan syksyisestä viikonlopusta hyvässä seurassa ja hyvän harrastuksen merkeissä. Tätä kirjoittaessani veikkasin, että helteisen ja kuivan kesän jälkeen syksystä tulee kylmä ja märkä. Kokemus on osoittanut, että olen huono veikkaamaan ja toivottavasti veikkasin tälläkin kertaa väärin - ainakin harjoitusviikonlopun osalta. Antoisaa viikonvaihdetta ja hyvää syksyn jatkoa. Ari Kuikka, Etelä-Savon maanpuolustuspiiri, piiripäällikkö Gallup kurssilaisille Millaisin miettein, toivein ja mistä Himottu 10 -harjoitukseen kurssilaiset ovat tulleet? Haastattelimme muutamaa harjoitukseen osallistujaa puhelimitse. Suurin osa haastateltavista on poimittu Naisten Valmiusliiton Facebook-sivuilta. Kysymyksiä haastateltaville: 1. Kuka olet? 2. Asuinpaikkakuntasi? 3. Millä alalla työskentelet? 4. Mikä sai sinut kiinnostumaan tämäntyyppisestä harjoituksesta? 5. Mistä sait tietoa Himottu 10 -harjoituksesta? 6. Oletko aiemmin osallistunut Naisten Valmiusliiton NASTA-harjoituksiin? 7. Mille kurssille aiot osallistua Himottu 10 -harjoituksessa? 8. Millaisia odotuksia sinulla on kurssista? 9. Mitä tiedät Mikkelistä? Heli Eräkorpi, Mäntsälä 3. Kiinteistöliiketoiminta 4. Olen ollut mukana Naisten Valmiusliiton Uudenmaan alueneuvottelukunnassa vuodesta 2004 lähtien. Me pohdimme millaista koulutusta alueemme naisille pitäisi olla. Pitää itse käydä katsomassa, millaisia harjoituksia muilla on. Suurin syy on kyllä se, että saan näistä harjoituksista iloisen mielen ja voimaa työssä jaksamiseen. 5. Alueneuvottelukunnan kautta sain tietoa. Sitten olen aktivoinut Uudenmaan alueen naisia ja kaikkia kavereita mukaan harjoitukseen. 6. Vuodesta 1999 lähtien olen osallistunut 1-2 harjoitukseen vuosittain. Olen aktiivisesti mukana myös MPK:n toiminnassa, joten joskus joutuu tekemään valintoja mihin osallistuu. 7. Maastotaidot ja vesiturvallisuus -kurssille 8. Odotukset kurssin suhteen ovat korkealla. Aihe on sellainen, että siitä saa paljon irti. Vesiturvallisuusasioita täytyy kerrata aika ajoin ja maastotaitojakin tarvitsen. 9. Mikkeli ei ole tuttu paikka. Sattumalta olen joskus ajanut läpi, mutta en ole pysähtynyt. Olisi tietysti mukava tutustua lähemmin Marskin päämajakaupunkiin. Leena Kaarni, Nurmijärvi 3. Olen eläkkeellä seurakunnan talousjohtajan tehtävistä 4. Olen marttojen edustaja Naisten Valmiusliiton Uudenmaan alueneuvottelukunnassa. Arjen turvallisuuteen liittyvät asiat kiinnostavat. 5. Alueneuvottelukunnan kokouksessa käytiin talvella läpi tämän vuoden NASTA-harjoitukset. Sieltä sain tiedon harjoituksen ajankohdasta ja MPK:n sivuilta näin sitten lisätietoa asiasta. 6. Kaksi vuotta sitten Tammisaaressa oli TAMMI-harjoitus. Olin mukana suunnittelemassa harjoitusta ja menossa sinne johdon kurssille, mutta kaksi päivää ennen harjoituksen alkua jouduin jalkaleikkaukseen, joten se jäi harmillisesti väliin minulta. 7. Toimintakyky kriisitilanteissa -kurssille. 8. Ennen kaikkea toivon saavani valmiuksia yllättävien kriisitilanteiden varalle: mihin suuntaan ottaa yhteyttä, ketkä viranomaiset auttavat eri tilanteissa ja mitä itse voin tehdä tilanteessa. Kurssilla on hyvät luennoitsijat, joten odotan siltä paljon. 9. Olen käynyt Mikkelissä monet kerrat ja kulkenut Mikkelin kautta matkalla eteenpäin. Monet paikat ovat tuttuja, kuten tori, tuomiokirkko ja Päämajamuseo. Mikkeli on kaunis kaupunki vesistöjen äärellä. Marjaana Kolehmainen, Mikkeli 3. Toimistotehtävissä sairaanhoitopiirissä 4. Hyvä ystäväni Turussa on tässä toiminnassa mukana ja hän on kehunut, miten mukavia juttuja nämä harjoitukset ovat. Hän itse valitettavasti joutui nyt perumaan tulonsa. Ja kaikkea uuttahan on kokeiltava. 5. Turkulaiselta ystävältäni ja eräässä tilaisuudessa kerrottiin harjoituksesta. 6. En ole osallistunut harjoituksiin aiemmin. 7. Tietoturvallisuus-kurssille. 8. Kun en ole ollut aiemmin harjoituksissa, niin en oikein osaa odottaa mitään erityistä. Kurssin ohjelma tuli postissa ja sen perusteella kurssilla käsitellään paljon sellaisia asioita, joista on hyötyä työssänikin. Minulla on kaksi kasvavaa lasta, joten ohjelmassa oleva lasten ja nuorten nettimaailma osio on minulle myös tärkeä. 9. En ole syntyperäinen mikkeliläinen, mutta 20 vuotta olen tutustunut nyt Mikkeliin eli hyvin tuttu paikka. Laila Ljokkoi-Alisalo, Vantaa 3. Julkinen hallinto 4. Harjoituksissa oppii aina jotain uutta. Olen osallistunut moniin harjoituksiin, joten tuttuja on tullut harjoituksista paljon ja heitä on mukava nähdä. Harjoitus on kiva, erilainen tapa viettää viikonloppu. 5. Edellisessä harjoituksessa kerrotaan aina, missä päin Suomea seuraava järjestetään. MPK:n sivuilta katsoin tarkemman kurssi-ilmoituksen. 6. Olen käynyt monissa harjoituksissa yli kymmenen vuoden ajan. Muistaakseni vain muutama harjoitus on jäänyt väliin muiden samaan aikaan olleiden tilaisuuksien takia. 7. Tietoturvallisuus-kurssille. Vuosien aikana monet muut kurssit ovat tulleet jo käydyksi, joten tämä uusi kurssi kiinnosti. 8. Minulla ei ole hirveästi odotuksia. Toivon, että kurssi antaa taas paljon uutta tietoa, jota tarvitsen lähinnä oman kotikoneen käytössä. 9. Mikkeli on aika tuttu paikka, sillä käymme siellä usein varsinkin kesällä. Meillä on Kangasniemellä kesämökki, jossa olemme viettäneet jo 30 kesää. Mikkelissä on mukava poiketa mökkireissuilla. Voisin jopa muuttaa Mikkeliin, jos sieltä löytyisi töitä. Liisa Louhivuori, Mäntyharju 3. Sosiaalialalla toimistotyössä 4. Olen koko aikuisikäni harrastanut vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Sitä kautta olen ajautunut moniin yhdistystoimintoihin. Olen monta vuotta ollut Naisten Valmiusliiton Etelä-Savon alueneuvottelukunnassa. 5. Etelä-Savon alueneuvottelukunnan kokouksessa. 6. Kerran olen osallistunut harjoitukseen, vuosia sitten Mikkelissä. 7. Tietoturvallisuus-kurssille. En ole henkilökohtaisesti kiinnostunut maastotaidoista, ennemminkin toimistoasioista. 8. Odotan kurssia avoimin mielin. Vaikea kuvitella etukäteen, mitä kurssi oikein sisältää ilmeisesti kansalaisen taitoihin liittyvää. Oppii huomioimaan arkielämän tietoturvallisuuteen liittyviä asioita. 9. Entisenä koulu- ja nykyisenä lähikaupunkina Mikkeli on varsin tuttu vuosikymmenten ajalta. Emmi Seppänen, Mikkeli 3. Museoalalla. 4. En ole koskaan osallistunut tällaiseen harjoitukseen, joten halusin uusia kokemuksia. 5. Mikkelin maanpuolustusnaisten kautta. 6. En ole aikaisemmin osallistunut harjoituksiin. 7. Johdon kurssille. Toimin harjoituksen toimistossa. 8. Odotan kaikin puolin onnistunutta harjoitusta ja mukavaa yhdessäoloa. 9. Olen syntyperäinen mikkeliläinen. Opiskelin muutaman vuoden Jyväskylässä, mutta palasin noin vuosi sitten takaisin Mikkeliin. Mikkeli on minulle siis hyvinkin tuttu. TH Eikö tietokone toimi? Valittaako tulostin? Marski Datan palveluilla laitat toimistosi rimpuilevat koneet kuntoon - palkinnoksi saat tehokasta työaikaa. Marski Data turvaa työrauhasi!

4 HIMOTTU 10 HIMOTTU - paikka kuusen suojissa Osa I Himotun tilan rakennuksia ja peltoaukeita. Kuva otettu 1940-luvulla, kuvaaja tuntematon. Harjoitukseemme osallistuvat ovat varmaan monta kertaa ihmetelleet, että mikä ihmeen Himottu kymppi. Kuka himoitsee ja mitä ja miten se kuusi harjoituksen logossa liittyy jonkun himoitsemiseen? Himotun tarina on pitkä ja monivaiheinen. Nimi Himottu on alun alkaen suomalaisen naisen muinaisnimi, samaan sarjaan kuulunut kuin Mielitty, Hyvätty, Kaivattu tai Toivelempi. Aikojen kuluessa etunimet muuttuivat sukunimiksi ja sitä kautta talojen, tilojen ja paikkojen nimiksi. Todennäköisesti Kangasniemen suunnalta tuli aikanaan Markkasen perhekunta, vaelsi Mikkelin pitäjän Parantalan kylään, asettui Jussilan tilalle ja antoi sille kotikunnailtaan tutun nimen: Himottu. Koska yli sadan hehtaarin tila sijaitsi vain neljän viiden kilometrin päässä Mikkelin pohjoispuolella, mäntyjä kasvavien kangasmaastojen, lampien ja viljavien kaskimaiden keskellä, paikka oli erinomainen, suorastaan himottava. Tilan läpi kulki pohjoiseteläsuunnassa Mikkelin kaupungista alkanut kohtuukulkuinen kärrytie kohti Ihastjärveä ja Kangasniemeä. Nuoren parin unelma Viime vuosisadan alussa nuori maanviljelijä Taavetti Myyryläinen lähti vaimonsa Anna Sofian kanssa kotitiluksiltaan Vehmaskylän suunnasta etsimään itselleen ja kasvavalle perheelleen sopivaa maapaikkaa. Eikä aikaakaan kun he alkoivat himoita Himotun perintötilaa. Siitä oli ollut myynti-ilmoitus Mikkelin Sanomissa. Perhe pysähtyi hevoskärryineen viisimetrisen kuusen kohdalle, pihamaalle aukeavan portin viereen. Talon ja piharakennusten ympärillä lainehtivat elokuiset peltoaukeat ja niitten takana nousi metsää silmänkantamattomiin. Juuri tässä toteutuisi heidän unelmansa omasta kotitilasta ja tämän kuusen turvassa olisi hyvä asua ja elää sukupolvesta toiseen. Maaliskuussa 1904 Taavetti ja Anna Sofia ostivat omakseen Himotun perintötalon rek no:4 viidentuhannen markan hinnalla (nykyrahassa 20.000 ). He kunnostivat rakennuksia, kasvattivat peltojaan ja lapsikatrastaan ja hoitivat karjaa. Laajat, lähes koskemattomat metsät antoivat perheelle lisätuloja ja lisäravintoa. Kruunun himo kasvaa Vuosikymmenen perhe oli saanut elää rauhassa tiluksillaan, kunnes Suomen Suurruhtinaalta tuli ilmoitus: Hänen Keisarillinen Majesteettinsa on suvainnut Armossa sallia, että Suomen valtion omaisuudeksi Mikkelin kaupunkiin sijoitetun sotajoukon ampumaratana käytettäväksi pakkolunastetaan edellä lähemmin kerrotut maa-alueet, tehden yhteensä 365,540 heh- taaria, Mikkelin pitäjän Parantalan, Kovalan ja Vuolingon kylissä. Mikkeliin sijoitetun Suomalaisen Tarkkaampujarykmentin ampumarata-alueen yhdeksi osaksi tarvittiin Himotun tilan itäpuoleinen alue, yhteensä yli puolet koko tilan pinta-alasta. Pakkolunastuslautakuntaa eivät vakuuttaneet Taavetti Myyryläisen selvitykset lasten koulumatkan pitenemisestä parista kilometristä neljääntoista, aikuisten tienkulun katkeamisesta kaupunkiin eikä tilan elinkelpoisuuden huononemisesta. Myöskään elukoitten liikkumisvaarat ampuma-alueella ja ammunnoista johtuvat äänihaitat eivät olleet perusteita pakkolunastuksen peruuttamiseen. Syyskäräjillä 1914 Mikkelin Läänin Kuvernööri määräsi pakkolunastettavaksi Himotun tilasta 52 hehtaaria ja valtion korvattavaksi siitä noin 24.000 markkaa (n. 80.000 ). Summassa oli mukana kertakorvauksena särentäaidan rakentaminen ampumarata-alueen ja tilan väliselle rajalle. Samalla kruunu lupasi rakentaa seuraavina vuosina tieyhteyksiä kaupungin suuntaan. Kun Anna Sofia kuoli ja Taavetinkin voimat alkoivat vähentyä, tilaa ryhtyi hoitamaan sinne jäänyt poika Tatu perheineen. Hän lunasti ensin äitinsä ja myöhemmin vielä isänsä osuuden itselleen ja perheelleen. Uusi perhe kasvoi ja Himotun tilalla asui kolme sukupolvea siitä kukin omalla osaamisellaan huolehtien. Tatu Myyryläinen poikineen. Kuva vuodelta 1944. Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto. Kolme sukupolvea Himotun kuusen juurella vuonna 1943. Vielä neljäs sukupolvi ennätti syntyä Himottuun viisikymmentäluvun alussa uutta vaihetta aloittamaan, kun Tatun vanhin poika Veikko toi tilalle kaupunkilaistytön Mikkelin Kattilansillasta. Tyttö ihaili komeaa kuusta jota kuuleminen ja painoi kaiken tarkoin mieleensä. Mutta yhteiseloa Himotussa ei kestänyt kauaa: Suomen valtio himoitsi jälleen Himotun tilaa. Viisikymmentäluvun alussa alkoi Siekkilän kasarmialueen pakkolunastusvaihe yksi. Tatu ajoi hevosineen kaupungin postiin kuittaamaan valtiolta tulleen kirjatun kirjeen: Suomen Valtio saattaa tiedoksenne, että Himotun tila RN:o 4:9 lunastetaan Valtiolle vuonna 1953. Kyseinen tila irtaimistoineen katsastetaan luovutus- ja vastaanottotilaisuudessa 12.3.1953. Tilan tulee olla kokonaan tyhjänä 1.6.1953. Tilasta maksetaan hetken käypä hinta. Jälkimainingit Sekä nuori perhe lapsineen että Tatu ja vaimonsa Toini muuttivat aivan uudenlaisiin kaupunkioloihin omiin koteihinsa. Tatu vaimoineen sai tilasta senhetkisen käyvän hinnan eli noin 3,6 miljoonaa vanhaa markkaa, jonka reaaliarvo tosin laski huomattavasti 1950-luvulla. Viimeisten muuttokuormien jälkeen huhtikuussa 1953 Himotun pihamaalla seisoi vielä lantakärry, kaksi tapulia puutavaraa, kellarin laareissa oli perunoita 16 hehtolitraa ja tien varressa kolmetoista mottia halkoja kaksikymmenmetriseksi kasvaneen kuusen suojissa. Halot ja jotain muuta. MV Lähteet/lisätietoja: Mikkelin Maanmittauskonttorin arkisto. Maakirjat 45:4;45:12. Myyryläisen suvun halussa oleva kotiarkisto. Myyryläisen suvun antamat suulliset tiedot. Siekkilän kasarmialueen pakkolunastuksen I vaihe päättynyt. Länsi-Savo 1.6.1960. Kuvat: Myyryläisen suvun kuva-arkisto.

HIMOTTU 10 5 Naisten Valmiusliitto vahvistaa yhteiskunnan varautumista Naisten Valmiusliitto ry:n toiminta tähtää suomalaisten perheiden sekä yhteiskunnan varautumiskyvyn vahvistamiseen. Naisten Valmiusliitto on vuosi vuodelta vankistanut otettaan yhtenä yhteiskunnan turvallisuuden rakentamisen toimijana. Työ jatkuu, sillä liiton tavoitteena on parantaa naisten mahdollisuuksia osallistua kokonaismaanpuolustuksen tehtäviin normaaliajan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Ei-asevelvollisille soveltuvia erityisosaamista vaativia tehtäviä sekä huolto-, tuki- ja koulutustehtäviä on yhteiskunnassa paljon. Esimerkiksi kuntien valmiusorganisaatioissa on runsaasti naisille soveltuvia tehtäviä ja vieläkin suurempi koulutustarve. Ongelmana on lähinnä löytää ne toimintatavat, joilla järjestöt voisivat tehdä työtä yhdessä viranomaisten kanssa, sanoo Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Lotta Mertsalmi. Järjestöjen rooli kasvaa Järjestöt ovat yhä laajemmin mukana paikallisessa turvallisuussuunnittelussa. Samalla tietoisuus järjestöjen ja viranomaisten yhteistyön merkityksestä on lisääntynyt. Järjestöjen osallistumista turvallisuussuunnitteluun on tuettu muun muassa työhön opastavalla suosituksella. Sisäministeriössä käynnissä olevan sisäisen turvallisuuden ohjelman avulla Suomea rakennetaan turvallisemmaksi. Järjestöt ovat mukana ohjelman toteutuksessa. Ohjelmatyön arvioinnin mukaan järjestöjen panoksen toivotaan kasvavan erityisesti tapaturma- ja muiden riskien valistustoiminnassa sekä siihen liittyvässä asumisturvallisuutta lisäävässä toiminnassa. Mertsalmen mielestä Naisten Valmiusliiton toimintakenttään soveltuisi erityisesti koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisytyö, mutta siinä haasteena ovat niukat henkilöresurssit, kouluttajien vapaaehtoisuus ja rahoitus. Yksilöiden tietotaidon vahvistumisen myötä liitto ehkäisee toiminnallaan tapaturmia jo tälläkin hetkellä. Ei asevelvollisuutta naisille Kokonaismaanpuolustus on keskeinen osa Suomen kansallista turvallisuutta. Sillä tarkoitetaan sotilaallisen puolustuksen lisäksi kaikkia niitä siviilialojen toimia, joilla turva- Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Lotta Mertsalmi. taan kansalaisten elinmahdollisuudet ja turvallisuus. Valtioneuvosto on asettanut laaja-alaisen komitean selvittämään yhteiskunnan varautumisjärjestelyjä ja muun muassa kokonaismaanpuolustus-käsitettä ja sen toteutumista. Mukaan kutsuttiin jäseneksi myös Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja, ylijohtaja Anneli Taina. Komitea työskentelee parhaillaan tavoitellen ajatusta kokonaisturvallisuudesta koko yhteiskunnan asiana. Työryhmä selvittää myös yleisen asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Naisten Valmiusliitto toivoo, että naiset otetaan huomioon asevelvollisuusjärjestelmää kehitettäessä. Haluamme tukea naisten vapaaehtoista asepalvelusta hyvänä vaihtoehtona sitä haluaville naisille ja toivomme kutsuntatyyppisten tiedotustilaisuuksien ulottamista myös naisille. Naisten asevelvollisuutta eli pakkoarmeijaa emme kuitenkaan kannata, Mertsalmi toteaa. Mertsalmen mukaan naisten kutsunnoissa voitaisiin tuoda esiin eri vaihtoehtoja uravalinnoista, siviilirauhanturvatehtävistä, varautumiskoulutuksesta ja vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä. Liitto toivoo turvallisuuskoulutuksen järjestämis- tä naisille ja on valmis tuottamaan tällaista koulutusta yhdessä viranomaisten kanssa. Valtakunnalliset naisten suuret valmiusharjoitukset eli NASTAt ovat erinomainen esimerkki liiton käytössä olevista tavoista lisätä omalla toiminnalla tietoisuutta turvallisuutta edistävistä vaihtoehdoista ja tapaturmien ehkäisystä. Harjoitukset kiinnostavat myös mediaa, viranomaisia ja muita toimijoita vuodesta toiseen. Harjoitusten osallistujamäärä on vakiintunut 140-220 välille. Yhteensä harjoituksissa on koulutettu vuosien aikana 5000 naista. Turvallisuusseminaarista ajankohtaistietoa NASTA-harjoitusten ohella toinen liiton päätapahtumatyyppi ovat valtakunnalliset turvallisuusseminaarit, jotka ovat kuuluneet liiton koulutustarjontaan vuodesta 2000 lähtien. Naisten Valmiusliiton yksi kantavista ajatuksista on lisätä naisten tietoisuutta turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Muun muassa tästä syystä vuosittain järjestettävä turvallisuusseminaari on kuulunut liiton koulutustarjontaan. Korkeatasoinen seminaari tarjoaa naisille iltapäivän aikana ajankohtaisia huippuesityksiä aiheista, jotka eivät sisälly alueelliseen koulutustarjontaan. Naiset sijoitetaan usein ainakin ajatuksissa soppatykin äärelle ja unohdetaan se, että myös ei-asevelvolliset tarvitsevat tietoa turvallisuuspolitiikasta, yhteiskunnan varautumisesta, kokonaisturvallisuudesta ja yksilön valmiuksien merkityksestä. Seminaarit tarjoavat aina ajattelemisen aihetta, ihastusta ja usein myös uusia mahdollisuuksia liitolle ja sen toimijoille, Mertsalmi perustelee ja toivottaa kaikki tervetulleiksi lokakuun 30. päivä Helsingissä pidettävään seminaariin. Teksti: Sanna Mertsalmi Kuvat: Naisten Valmiusliitto Naisten Valmiusliitto ry:n VALTAKUNNALLINEN TURVALLISUUSSEMINAARI lauantaina 30.10.2010 Helsingissä Teema: Valmiutta varautua Viisas nainen varautuu Himottu10 -harjoituksen kurssit tarjoavat monenlaisia vaihtoehtoja arjen turvallisuuden parantamiseen. Koulutuspäällikkö Kirsi Väisäsen johdolla kurssinjohtajat ovat koonneet alan parhaimmat asiantuntijat kouluttajiksi. Teorian lisäksi taitoja harjoitellaan käytännössä kurssin aiheen mukaisesti niin tietokoneen äärellä, tulipaloja sammuttaen kuin omaa koskemattomuutta puolustaen. Kuva: Taina Harmoinen Kirsi Väisänen Himottu-harjoituksen koulutuspäällikkö Kirsi Väisänen on tehnyt tiivistä taustatyötä harjoituksen onnistumiseksi viime talvesta alkaen. Naisten Valmiusliitto lähetti meille kurssien aiheet, joiden perusteella etsimme kursseille johtajat. Liitolta tuli myös kursseittain valmiit sisältökuvaukset ja koulutuksen tuntimäärä. Nimetyt kurssinjohtajat ovat sisältöjen pohjalta koonnet eri aihealueitten kouluttajat lähinnä paikallisista asiantuntijoista, Kirsi Väisänen kertoo. Himottu10-harjoitus koostuu kahdeksasta kurssista, joiden lisäksi harjoituksen eri tehtävissä työskentelevät kouluttautuvat harjoituksen johdon kurssilla. Kriisitilanteessa tarvitaan henkistä tukea Kriisitilanteissa, onpa kyseessä sitten suuronnettomuus tai äkillinen muu kuolemaan johtava tapaturma, tarvitaan henkilöitä antamaan omaisille ja läheisille henkistä tukea. Henkinen tuki -kurssilla pohditaan kriisin vaiheita ja sitä miten kriisityötä tehdään. Kurssilla opiskellaan muun muassa sitä, kuinka auttaja toimii akuutissa tilanteessa ja miten hän voi vahvistaa itseään ja omia voimavarojaan, jotta jaksaa auttaa ja tukea toisia. Onko kaduilla turvallista? Katuturvallisuus-kurssi antaa valmiuksia selvitä kadulla vastaan tulevista väkivaltatilanteista. Koulutuksessa käydään läpi katuturvallisuuteen liittyviä säädöksiä, harjoitellaan itsepuolustusta käytännössä sekä opetellaan jokaiselle tarpeelliset ensiavun perusteet. Onnettomuus mutta miten autan? Kenttälääkintä- ja ensiapu-kurssilla perehdytään toimintaan onnettomuuspaikalla: kuinka tutkin potilaan ja millaisia toimenpiteitä tarvitaan eri vammoihin. Entäpä jos onnettomuus sattuukin maastossa? Kurssilaiset saavat toimintaohjeet ensihoitoaseman perustamiseen maastoon ja rakentavat toimivan ensihoitoaseman. Myös kenttälääkintää ja siihen liittyvää hygieniaa pohditaan kurssilla. Perusarjen turvaaminen Puhelin ei toimi, tie on tukossa ja sähköt poikki ihmisten arki oli tällaista päättyneenä kesänä monilla alueilla maassamme. Kuntalaisen turvallisuus -kurssilla pohditaan huoltovarmuuden turvaamista ja kuntien valmiussuunnittelua kansalaisen näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan pelastussuunnitelmiin ja suuronnettomuuksien valmiussuunnitelmaan. Liiku turvallisesti vesillä ja maastossa Maastotaidot ja vesiturvallisuus -kurssi vie kurssilaiset Karkialammen maastoon harjoittelemaan käytännössä majoittumista metsässä: teltan pystytys, tulen teko, lämmitysvaihtoehdot ja ruoan valmistus luonnossa. Entä miten suunnistan maastossa tai annan ensiapua? Myös näitä tilanteita harjoitellaan yhdessä. Vesiturvallisuudessa perehdytään siihen, millaisia varusteita, välineitä ja keinoja kannattaa käyttää, jotta liikutaan turvallisesti vesillä. Käytännön harjoituksissa kokeillaan, kuinka kelluntavälineet toimivat ja miten vedenvaraan joutuneen saa pelastettua. Apua meillä palaa! Kodin paloturvallisuus on keskeinen aihe Paloturvallisuus-kurssilla. Miten voin omalla toiminnalla ehkäistä tulipaloja? Entä miten toimin tulipalotilanteissa? Kurssilla pääsee harjoittelemaan alkuammutusta. Kodissa on monia rakenteellisia seikkoja, jotka vaikuttavat olennaisesti paloturvallisuuteen. Niistä kurssilaiset saavat tietoa ja myös siitä, kuinka vanhusten, lasten ja kotieläimien aiheuttamia tulipaloja voidaan ehkäistä. Turvallisesti tietomaailmassa Tietoturvallisuus-kurssi on uusi, ajankohtainen aihe Himottu 10 -harjoituksen kurssivalikoimassa. Kurssilla paneudutaan yleiseen tietoturvallisuuteen sekä tietoturvallisuuteen liittyviin uhkiin. Sosiaalinen tietoturva on yhä tärkeämpää sosiaalisen median kasvattaessa suosiotaan kaiken aikaa. Kurssilla perehdytään myös lasten ja nuorten nettimaailmaan liittyvään tietoturvaan. Kuinka selviän kriisitilanteessa? Entä jos sittenkin joudumme keskelle kriisiä, kuinka selviämme siitä? Toimintakyky kriisitilanteessa -kurssilla tutustutaan siihen, kuinka yhteiskunnan elintärkeät toimet turvataan kriisissä. Kurssilaiset saavat käytännön tietoa oman toimintakyvyn vahvistamisesta niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kurssilla harjoitellaan muun muassa joogan käyttöä apuna kriisin hallinnassa. Naisten Valmiusliitto kyselee jatkuvasti kentän koulutustoiveita ja -tarpeita. Niiden pohjalta päätetään kunkin harjoituksen sisältö. Joten ideoita ja vinkkejä uusista kursseista tai tarpeellisista aihealueista kannattaa välittää suoraan Naisten Valmiusliittoon esimerkiksi nettisivujen kautta. TH ja MV www.naistenvalmiusliitto.fi

6 HIMOTTU 10 Yleisohjelma Perjantai 17.9. 10.00 13.30 Kurssilaisten saapuminen Ilmoittautuminen Varustaminen 11.00 13.30 Lounas, rakennus 12 14.00 15.00 Kurssien avaukset Järjestäytyminen 15.00 15.30 Avajaiset, Tyrjän Kolmio Lipun nosto 15.30 16.30 Yhteisluento Rakennus 3, auditorio 3. krs 16.30 17.30 Päivällinen, rakennus 12 17.30 21.00 Koulutusta 21.00 23.00 Iltapala majoitustiloissa Sauna, Kuntotalo 23.00 Hiljaisuus Lauantai 18.9. 6.30 Hyvää huomenta! 7.00 7.15 Itseoivallus meditaatio, Kuntotalon kentällä, sateella Kuntotalossa 7.15 8.00 Aamupala, rakennus 12 8.00 11.00 Koulutusta 11.00 12.00 Lounas, rakennus 12 12.00 16.00 Koulutusta Himottu / Valokuvaus 16.00 17.00 Päivällinen, rakennus 12 17.00 20.00 Koulutusta 20.00 21.00 Illanvietto, Kuntotalossa 21.00 23.00 Iltapala majoitustiloissa Sauna, Kuntotalo 23.00 Hiljaisuus Sunnuntai 19.9. 6.30 Hyvää sunnuntaiaamua! 7.00 7.15 Vapaaehtoinen aamuhartaus, majoitusrakennuksen edessä 7.15 8.00 Aamupala, rakennus 12 8.00 11.30 Koulutusta Palautekeskustelut kursseittain 11.30 12.30 Lounas, rakennus 12 12.30 13.00 Tilojen siistiminen 13.00 13.30 Kurssin päättäjäiset, Tyrjän Kolmio Lipun lasku 13.30 15.00 Varusteiden luovutus Yhteiskuljetukset 15.00 Harjoitus päättyy Hyvää kotimatkaa! Hyvä tietää - yleisinfoa kaikille kurssilaisille Pukeutuminen ja liikkuminen alueella Yhtenäisyyden ja turvallisuuden vuoksi kaikki pukeutuvat harjoituksemme aikana maastopukuun sekä ulkotiloissa Naisten Valmiusliiton pipoon tai lakkiin. Oman nimilapun tulee olla koko ajan näkyvissä päällysvaatteen päällä, sillä se on samalla kulkulupamme varuskunta-alueella. Harjoitusalueelta poistumiseen kesken harjoituksen tulee olla aina harjoituksen johtajan Merja Ikosen lupa. Ilmoittautuminen lähtiessä ja palatessa tapahtuu harjoituksen toimistossa rakennus 9:n ensimmäisessä kerroksessa. Varuskunta-alueella on ulkona kuvaaminen mahdollista. Turvallisuus on pääasia Kaikissa majoituspaikoissa on yöpäivystys. Kurssilaiset voivat jättää arvoesineensä tupansa kaappiin, jos mukana on lukko. Harjoituksen toimisto (rak.9) päivystää ympäri vuorokauden. Sinne voi tuoda ja sieltä hakea löytötavaroita. Harjoituksen ensiapuvastaava päivystää myös rakennuksessa 12. Kullakin koulutuspaikalla on oma ensiapuvastaavansa. Alkusammutuskalustot ja poistumistiet on merkattu opetus- ja majoitustiloissa. Tupakointi on sallittu vain ulkona erikseen merkityillä paikoilla. Muistoksi kurssikuva Jokaisesta kurssista otetaan yhteiskuva lauantaina iltapäivällä Himottu-tapahtuman yhteydessä. Kuvat ottaa ammattivalokuvaaja. Ohjeistus kuvan lunastamiseen: Kurssinjohtajalta saat kirjekuoren, jonka päälle kirjoitat oman nimesi sekä kuoren vasempaan alalaitaan kurssisi nimen. Laita kuoreen viiden euron (5) seteli, mutta älä liimaa kuorta kiinni. Liimaa vielä kuoreen kirjepostimerkki, niin saat kuvan postitse myöhemmin kotiisi. Jos kirjepostimerkkiä ei ole mukana, niin merkin voi ostaa harjoituksen toimistosta. Kirjekuori kerätään valokuvauksen yhteydessä, joten ota se mukaasi Himottu-tapahtumaan. Tarjolla kenttäruokailua moneen malliin Harjoituksemme muonituksen hoitaa Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) muonituskurssi, joka valmistaa ruoat kenttäkeittimellä. Harjoituksen muonitusvastaava on Sinikka Kirjalainen, p. 040 7044 404. Ruokailu tapahtuu kurssilaisten majoitusrakennuksen (rak. 12) eteläpäädyssä kursseittain porrastetusti seuraavin aikataulutuksin ja tarjoiluin: perjantai lounas klo 11.00 13.30 kinkkukasviskastike, perunat, salaatti päivällinen klo 16.30 17.30 hernekeitto lauantai lounas klo 11.00 12.00 kanakastike, riisi, salaatti päivällinen klo 16.00 17.00 jauhelihakeitto su lounas klo 11.30 12.30 nakkikeitto Aamupalat klo 7.15 8.00 ruokailutiloissa. Iltapalat tarjolla majoitustiloissa. Omat astiat pestään ruokailutiloissa. Mikäli kurssilaiset tarvitsevat ruokailuastioita ja -välineitä, kertakäyttöisiä voi ostaa harjoituksen toimistolta. Muonittajat toivottavat makoisia ruokahetkiä! Sirkka Mouhu Savossa kuultua Anneli Niskanen Savolaisessa peruskoulussa: -Montako tavua on sanassa kolme?... Elli. -Kolome. Savolainen Punahilkka: -Voe isoäet, ompa teillä mahotol leokavärkki. Missä kulkee Hämeen ja Savon raja? Siellä missä hauskan näkoiset tytöt muuttuvat haaskan näkösiks. Kertokaapa savolainen vastine Walkmanille... No tietenkin: Kaik män! Syö rieskoo riäppäsuu, kuka siut leivällä elättää! Tiedätkö mitä tarkoittaa suomeksi savolaissana 1. vasta 2. livetin 3. rättänä 4. huilata 5. melekutin? 6. pirraattaa 7. laavantae 8. jorriini 9. eto 10. tiijähäntä 1. saunavihta 2. kastike 3. mustikkakukko 4. levätä/kiirehtiä 5. teelusikka 6. soittaa 7. lauantai 8. kukka 9. hieno 10. en ole varma Tärkeät puhelinnumerot: Harjoituksen johtaja Merja Ikonen 040 5827 235 Harjoituksen toimisto/ löytötavarat Anneli Niskanen 040 1732 610 Harjoituksen huoltotoimisto Sirkka Mouhu 040 593 5554 Harjoituksen koulutustoimisto Kirsi Väisänen 050 325 1362 Harjoituksen kuljetusvastaava Riitta Roivas 050 365 1833 Harjoituksen ensiapuvastaava Susanna Peltoniemi-Kiukas 040 5448 486 Harjoituksen turvapäällikkö Paula Turunen 0400 933 308 Yleinen hätänumero 112

HIMOTTU 10 NÄIN SUUNNISTAMME KARKIALAMMELLA VARUSVARASTO KUNTOTALO, RAKENNUS 17 PITOPATA MAJOITUS, RUOKAILU JA ENSIAPU RAKENNUS 12 TYRJÄN KOLMIO RAKENNUS 3 TOIMISTO RAKENNUS 9 SOTILASKAPPELI SISÄÄNTULOPORTTI HIMOTTU 10 -LEHDEN TOIMITUS Marija Vantti, päätoimittaja 040 7687 248 marija.vantti@skripta.net Taina Harmoinen, toimittaja, ilmoitusaineistot, juttuideoiden/-pyyntöjen vastaanotto 050 350 3685 taina.harmoinen@surffi.fi Leea Hämäläinen, toimitussihteeri, valokuvaus, tekstien vastaanotto 0440 350 267 leea.hamalainen@stmichelprint.fi Eeva Huhtinen, taitto kuvallisen aineiston vastaanotto 0500 187 570 eeva.huhtinen@hotmail.com Vasemmalta Taina, Eeva, Marija, Raija ja Leea eli apinat ja omenat. Raija Ukkonen, graafinen suunnittelu, taitto 040 411 8256 raija.ukkonen@gmail.com Seuraava harjoituslehti ilmestyy sunnuntaina 19.9. Lehteen tulevat juttuvinkit/jutut/ kuvat/tiedotteet yms. materiaali toimitetaan toimitussihteeri Leea Hämäläiselle viimeistään lauantaina klo 17 mennessä. Kuvaturvallisuus Harjoituksen aikana otamme kuvia Valmiusliiton ja harjoituksen toimituksen/tiedotuksen käyttöön. Jos et halua tulla kuvatuksi ja kuvaasi julkaistavaksi, poistu kuvasta ja ilmoita asiasta kuvaajalle. *************** Julkaisija: NVL:n Etelä-Savon alueneuvottelukunta Painopaikka: Lehtisepät Pieksämäki Painos: 350

8 HIMOTTU 10 Myyntituotteita Muistoksi harjoituksesta tai tuliaisiksi kotiväelle! Sukat Himottu10-logolla 5 Mustat nilkkasukat, joissa varren ulko- ja sisäpintaan on neulottu Himottu10-logo. Materiaali 70 % bambu, 30 % polyamidi. Koot 34 45. Kännykkä-/laukkukoru 5 Käsin punottu helmityö Himottu10-logosta. Uniikkeja designkoruja 20 50 Käsin punottuja koruja. Materiaaleina erilaisia helmiä, korukiviä, lasia, hopeaa ja hopeoitua kuparia. Myös Naisten Valmiusliiton väreissä. Naisten Valmiusliiton tuotteita: Arjesta alkaen juhlakirja (10-vuotishistoriikki) 5 Pipo (violetti) 4 Lippis (violetti) 4 Laastaripakkaus - kaiken varalta (muovikotelossa 10 laastaria) 2 Kankainen hihamerkki 3 Heijastin 2 Sotilaskotituotteita: Leijonalaseja Sotilaskotimukeja Pinssejä ja kännykkäkoruja Kyniä Avainnauha 4 Kompassi avaimenperä 2 Kangaskassi 4 Lisäksi Jalkaväkimuseon tuotteita: Kenttälaukkuja, jalkarättejä, kenttäpulloja, ompelusettejä ja kortteja. Tuotteiden myynti harjoituksen toimistossa Toimiston myyntipisteestä saat myös postimerkkejä ja kertakäyttöastiasettejä. Harjoituksemme tukijat Arkisin lounas 11-13.30, Tuoreet kahvileivät ja suolaiset Tilauksesta voileipäkakut, täytekakut ym. herkut Jääkärinkatu 6-8 50100 Mikkeli, 0440 225 384 museokahvila.mli@gmail.com, www.vanhakassu.fi Maaherrankatu 13, Mikkeli, puh. (015) 206 11, www.suursavo.fi www.kopiopiste.net ETELÄ-SAVON KAUPPAKAMARI www.mikkeli.fi SENAATTIKIINTEISTÖT PUOLUSTUSVOIMIEN RAKENNUSLAITOS T u r v a l l i s u u t t a y h d e s s ä Vuokraamme tilojamme erilaisiin tilaisuuksiin! Suomen Nuoriso- opisto Paukkulantie 22, Mikkeli Riuttalanhovi Riuttalantie 12, Mikkeli Tiloissamme on mahdollisuus myös majoitukseen sekä ruokailuun. Ota yhteyttä ja kysy lisää! SNO Puh. 040 357 3025 www.sno.fi