HYVINVOINTIKERTOMUS Kuhmon kaupunki kuva: Antti Vanninen 25.10.2012
2 Sisällysluettelo: 1. Hyvinvointikertomus.. 3 Valtuuston päätös laadinnasta. 3 Kertomuksen vastuutaholaatijat.. 3 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa. 3 3. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet. 4 Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa... 5 4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus. 6 Väestö- ja perherakenne / yleiset.. 6 Lapset ja lapsiperheet 8 Nuoret. 11 Työikäiset 12 Ikäihmiset 16 Muut hyvinvointitiedot, Yhteenveto tieliikenneonnettomuuksista v. 2011 18 5. Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä. 19 Hyvät käytännöt Kuhmossa 20 6. Johtopäätökset yhteenvedosta ja konkreettiset toimenpidenostot.. 22 Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet... 22 Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet 26 Hallintokuntien toimenpide-ehdotukset ja resurssit edellä mainittuihin kehittämiskohteisiin.. 27 7. Hyvinvointikertomuksen hyväksyminen osana kunnan talousja toimintasuunnitelman vahvistamista. 28 Valtuuston päättämät kehittämiskohteet, asettamat tavoitteet ja vahvistamat resurssit 28
3 1. Hyvinvointikertomus On eri hallinnonalojen yhdessä laatima katsaus kaupunkilaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Terveydenhuoltolain 12 ohjaa hyvinvointikertomuksen tekemistä. Kunta Kuhmo Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta (päivitetään, kun valtuusto on tehnyt asiasta päätöksen) Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä, jonka Kuhmon kaupunginhallitus on perustanut 9.3.2009. Ryhmään kuuluvat työryhmän puheenjohtaja kaupunginhallituksen jäsen Mikko Kanniainen, vapaa-aikatoimenjohtaja Timo Heikkilä, terveysliikunnanohjaaja Riikka Kähkönen (hyvinvointikertomuksen pääkäyttäjä), kaupungininsinööri Jari Juntunen, henkilöstöasiainhoitaja Hilkka Komulainen (Mielenterveys- ja päihdestrategian yhteyshenkilö), kirjastotoimenjohtaja Taina Hyvönen ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän edustaja fysioterapeutti Raija Ahtonen. Kainuun maakunta kuntayhtymä laatii Hyvinvointikertomuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa Hallintokuntien toimenpiteet vahvistetun talousarvion ja toimintasuunnitelman kehittämiskohteiden ja tavoitteiden mukaan (Täytetään vasta, kun ensimmäinen hyvinvointikertomus on hyväksytty osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelmaa.)
4 3. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet Päätavoitteet Kuhmon kaupunki ja kaupunkiyhtiöt Tuottavat tai järjestävät riittävät kuntapalvelut kuntalaisille Yhteistyössä Kainuun maakunnan, yritysten ja naapurikuntien kanssa tavoitteenaan myönteinen väestökehitys ja ihmisten menestys työllisyyden parantaminen tasapainoinen kuntatalous hyvinvoinnin edistäminen Tavoitteena turvata 2. asteen koulutuksen säilyminen Kuhmossa, yhteistyössä Kainuun maakunnan, yritysten ja naapurikuntien kanssa Keskeisimmät vahvuudet metsäklusteri kivi- ja kaivannaisteollisuuden raaka-ainevarannot kamarimusiikki, kalevalaisuus ja rajan historia kansainvälinen raja-asema Vartius ja Kostamus-yhteistyö luonto ja elinvoimainen maaseutu Keskeisimmät kehitettävät painoalat Osaamisen kasvu: Woodpolis + IntoStation kulttuuri: Kamarimusiikki ja kalevalainen kulttuuri koulutus Matkailun yritysyhteistyö: Kalevalan alue, luontomatkailu ja virkistyskäyttö Idän Taiga ry Vuokatti Kansainvälisyys ja lähialueyhteistyö Liikenneyhteydet Kaavoitus kehittää yhdyskuntarakennetta ja yritystoimintaa Palvelurakenteen ripeä kehittäminen palvelut kysyntälähtöiseksi kiinteistöstrategiana luopua niistä kiinteistöistä joita kaupunki tai kuntayhtymä ei tarvitse palvelutuotannossa ja pitää hyvää huolta niistä joita tarvitaan yhteistyö henkilöstön kanssa
5 Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: - Kuhmon kaupungin talousarvio vuodelle 2012 ja taloussuunnitelma vuosille 2012-2014 - Kuhmon kaupunkikonsernin strategia vuoteen 2012 - Kuhmon kaupungin strategian toimenpideohjelma - Kuhmon kaupungin palveluohjelma - Kuhmon kaupungin elinkeino-ohjelma - Hankintapolitiikka -asiakirja - tavoitteena on lisätä lähiruoan käyttöä ateriapalveluissa - Kuhmon liikenneturvallisuussuunnitelma - Kaupungin henkilöstötilinpäätös - Kaupungin henkilöstöohjelma - ikäjohtamisen periaatteet ja toimenpiteet - Henkilöstön työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella laadittava toimenpidesuunnitelma ja sen toteuttaminen - Kuhmon kaupungin tasa-arvosuunnitelma - Kuhmon kaupungin henkilöstösuunnitelma - Tyky-toiminta yhdessä työterveyshuollon kanssa - Kuhmon kaupungin konserniohje - Kuhmon kaupungin ympäristöohjelma
6 4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus Indikaattoritiedot, jotka ovat kaikissa kunnissa samanlaiset, perustuvat Teho-työvälineen hakemaan tietoon. Tiedot haetaan SOTKANET järjestelmästä. Tiedot päivittyvät automaattisesti Sähköiseen hyvinvointikertomukseen. Vuoden 2012 Hyvinvointikertomuksen indikaattoritulkinnat pohjautuvat 25.10.2012 käytössä olleeseen tietoon. Väestö- ja perherakenne / yleiset arvo = Kuhmo V1 = Kainuu V2 = Sotkamo V3 = Koko maa V4 = Suomussalmi indikaattori arvo Kuhmo muutos V1 Kain V2 Sotk V3 Koko V4 Suom Huoltosuhde, demografinen 2011 63,2 57,6 57,4 52,9 60,6 Koulutustasomittain 2010 252 290 296 335 244 Lapsiperheet, % perheistä 2011 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta 2011 Nettomuutto / 1000 asukasta 2011 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 2011 29,7 35,3 37 39,7 28,9 17,2 20,8 16,5 45,3 15,8-8,2-5,6 2,4 3,1-12,3 123,4-116,5-128,9 Väestö 31.12. 2011 9334 81298 10697 5401270 8943 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista 2011 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 2011 42,1 41,2 37,2 41,2 40,1 16,3 19,6 16,8 20,3 17,8
7 Huoltosuhde: Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten (0-14v.) ja vanhusten (yli 64v.) yhteenlaskettua määrää suhteessa työikäisten (15-64v.) määrään. Kuhmossa huoltosuhde on suurempi kuin muissa vertailukunnissa, Kainuussa tai koko Suomessa. Kuhmon huoltosuhteen lisääntyminen on lähtenyt voimakkaasti nousuun vuodesta 2009 alkaen. Koulutustasomittain: Koulutustasomittain kertoo, että Kuhmossa yi 20 v. väestön teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta, kun muualla Kainuussa se on lähes 3 vuotta ja koko maassa yli 3 vuotta. Vertailukunnista Sotkamo on Kainuun tasolla koulutustasoltaan, kun Suomussalmen vastaava luku on alle 2,5 vuotta. Kuhmossa koulutusaika on kehittynyt pikku hiljaa parempaan suuntaan 2000-luvun aikana niin kuin muissakin vertailukohteissa. Väestö: Väestömäärän pieneneminen on Kuhmossa ollut nopeampaa suhteessa koko maahan, muuhun Kainuuseen ja Sotkamoon verrattuna. Suomussalmen vuotuinen nettomuutto on heilahdellut voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Vuodesta 2009 alkaen Kuhmon väestökehitys nettomuuton osalta on ollut parempaan suuntaan. Koko Suomeen, Kainuuseen ja Sotkamoon verrattuna Kuhmossa on vähemmän lapsiperheitä. Suomussalmella ja Kuhmossa lapsiperheiden määrä on prosentuaalisesti lähes samalla tasolla. Kaikissa vertailukohteissa lapsiperheiden määrä perheistä on ollut laskevassa suunnassa 2000-luvun aikana. Kuhmossa muutos on ollut vuodesta 2007 vuoteen 2011 vajaa 4 %, joka on nopeampaa kuin muissa vertailu kohteissa. Yhden hengen asuntokuntia Kuhmossa on enemmän kuin verrokki kohteissa. Kainuussa yhden hengen asuntokuntien kasvu on ollut viime aikoina voimakkaampaa kuin koko maassa yleensä. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä -indikaattori ilmaisee yhden huoltajan lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista lapsiperheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Yksinhuoltajaperheitä Kuhmossa ja Sotkamossa on vähemmän kuin yleensä Suomessa, Kainuussa tai kolmannessa vertailukunnassa Suomussalmella. Vielä vuonna 2009 Kuhmossa oli 1,5 % enemmän yksinhuoltajaperheitä kuin Sotkamossa, mutta tämä ero on tasoittunut vuoteen 2011 mennessä niin, että Kuhmossa prosenttiluku on 16,3 ja Sotkamossa 16,8. Kehitys Kuhmon osalta on parempaan suuntaan. Ikävakioitu sairastuvuusindeksi on ollut tasaista vertailukuntien kesken vuodesta 2008 vuoteen 2010. Kuhmo sijoittuu tässä vertailussa Sotkamon ja Suomussalmen väliin. Vuonna 2011 Kuhmon ja Suomussalmen tilanne on tältä osin heikentynyt, kun taas Sotkamon tilanne on kehittynyt edelleen parempaan suuntaan.
8 Lapset ja lapsiperheet indikaattori arvo Kuhmo muutos V1 Kainuu V2 Sotkamo V3 Suomi V4 Suomussalmi Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista 31,1 29,3 30,1 29,3 32 lapsiasuntokunnista 2011 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 2009 8 9,4 7,6 9,8 11,8 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % 0,7 vastaavanikäisestä väestöstä 1,4 0,9 1,3 1,4 2010 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8.- ja 9. luokan oppilaista 2009 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokkalaisista 2009 16,3 17,7 22,8 16,9 16,6 9,8 9,3 8,6 8,3 9,6 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 54,9 53,5 71,1 63,8 57,6 Lasten pienituloisuusaste 2010 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / 1000 0-7 - vuotiasta 2010 19 17,7 13 14,8 18,7 3322 3122 2650 2971 3611 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 9,6 9,8 7,1 8,7 12,1 2010 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 10,4 14,7 16,4 16,5 16,1 9.-luokan oppilaista 2009 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.- 19,3 16,6 17,6 15,1 18,8 luokan oppilaista 2009 Vanhemmuuden puutetta, % 20,6 20,9 19,7 22,3 20,9 8.- ja 9.luokan oppilaista 2009
9 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat: -indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (määritelmä vuodesta 1990 lähtien). Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa. Reilu 30 % lapsiasuntokunnista asuu Kuhmossa ahtaasti samoin kuin Sotkamossa ja Suomussalmellakin. Kainuussa ja koko Suomessa vastaava luku on hieman alle 30. Kuhmon kehitys tässä indikaattorissa on seurannut vertailukohteiden laskevaa muutosta. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä -indikaattori ilmaisee vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17 - vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain (3 ) mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Avohuollon tukitoimet käsittävät lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Avohuollon tukitoimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntoutus. Huom! Ei sisällä avohuollon tukitoimena tehtyjä sijoituksia. Tämän indikaattorin mukaan Kuhmossa 0-17 vuotiaista kodin ulkopuolelle on sijoitettu 0,7 %. Muissa vertailukohteissa vastaava luku on hieman korkeampi. Vertailukuntiin nähden Kuhmon kehitys on ollut tasaista, joskin muutos osoittaa lievää kasvua myös Kuhmon osalta. 8.-9. luokkalaisten kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyn mukaan Kuhmolaisista 8.- ja 9. luokkalaisista 8 %:lla ei ole yhtään läheistä ystävää. Sotkamossa luku on hieman parempi, muissa verrokeissa korkeampi. Kehitys on ollut Kuhmossa tämän suhteen hyvä. Vuoden 2007 vastaava luku oli reilu 13 %. Kuhmolaisista 8.- ja 9. luokkalaisista 16 % arvioi oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Samankaltaisia vastauksia ovat antaneet Suomussalmen, Kainuun ja koko Suomen vastaavan ikäiset nuoret. Kehitys näiltä osin on ollut melko vakaa vuosien 2007-2009 tarkasteluajanjaksolla. Sotkamolaisista 8. ja 9. luokkalaisista lähes 23 % on kokenut terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Tämä onkin sotkamolaisten osalta poikkeavan voimakas muutos muihin verrokkeihin nähden. Koulukiusatuksi 8. ja 9. luokan oppilaista kokee Kuhmossa joutuvansa sama määrä oppilaista kuin koko Kainuussa ja Suomussalmella. Sotkamossa ja koko maassa tilanne on tältä osin hieman parempi. Jos verrataan viime vuosien muutosta, Sotkamossa on tapahtunut muutos parempaan 3 % yksiköllä, kun taas Kuhmossa ja Suomussalmella kiusaaminen on lisääntynyt 3 % yksiköllä vuosien 2007 2009 aikana. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa kuhmolainen 8. ja 9. luokkalainen on harvemmin kuin vertailukuntien nuoret. Huomioitavaa tässä on, että vertailukuntien prosenttiluku on parantunut viime vuosien aikana, kun Kuhmossa luku on heikentynyt hieman. Kouluterveyskyselyn mukaan kuhmolaiset yläkouluikäiset tupakoivat päivittäin useammin kuin vertailukohteiden vastaavan ikäiset nuoret. Sotkamossa ja Kuhmossa muutos on ollut viime vuosien aikaan rajua huonompaan suuntaa verrattuna muiden verrokkien prosentuaaliseen kehitykseen. Kahden vuoden seurantajaksolla Kuhmossa tupakoivien määrä on noussut yli 7 prosenttiyksiköllä. Sotkamossa kehitys on ollut hieman loivempaa. Koko maan, Kainuun ja Suomussalmen muutos on pysynyt tasaisempana. Vanhemmuuden puutetta kokeneiden yläluokkalaisten -indikaattori ilmaisee vanhemmuuden puutetta kokeneiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Vanhemmuuden puute koostuu seuraavista: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan eivätkä saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. Indikaattoriin on otettu mukaan ne vastaajat, jotka saivat summamuuttujasta enemmän kuin kolmasosan maksimipisteistä. Reilu 22 % suomalaisista 8.-9.
10 luokan oppilaista kokee vanhemmuuden puutetta tällä indikaattorilla mitattuna. Kainuussa tilanne on hyvin samankaltainen kaikkien vertailukuntien kesken. Kainuulaiset nuoret kokevat vanhemmuuden puutetta harvemmin kuin yleensä Suomessa. Tilanne on pysynyt Kuhmossa tältä osin vakaana vuosien 2007 2009 aikana. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5 vuotiaat: Kuhmossa noin 55 % vastaavanikäisistä 3-5 vuotiaista lapsista kuuluu kunnan kustantaman kokopäivähoidon piiriin. Se on vähemmän kuin muissa vertailukunnissa ja koko Suomessa. Yleisesti Kainuussa vastaava luku on hieman pienempi kuin Kuhmossa. Vuodesta 2007 kasvua on tapahtunut Kuhmossa vajaa 10 %. Myös muissa vertailukohteissa kasvu on ollut samansuuntaista. Lasten pienituloisuusaste: Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla. Mikäli alle 18-vuotiaiden pienituloisuusaste on korkeampi kuin väestön yleinen pienituloisuusaste, lapsiperheiden suhteellinen tuloasema on keskimääräistä heikompi. Kuhmossa lasten pienituloisuusaste v. 2010 oli 19, kun se koko maassa oli 14,8. Vuosina 2007-2008 vastaava luku Kuhmossa oli n. 18, v. 2009 n. 21.Tämän perusteella kuhmolaisten lapsikotitalouksien suhteellinen tuloasema on keskimääräistä heikompi. Kuhmon arvo on heikoin kaikkiin verrokkeihin verrattuna. Perusterveydenhuollon lastenneuvolan kynnit yhteensä /1000 0-7 v. Indikaattori ilmaisee lastenneuvolan käyntien osuuden 0-7 -vuotiailla tuhatta vastaavanikäistä kohti. Lastenneuvolan käynnit sisältävät terveyskeskusten lastenneuvolassa tehdyt lääkärikäynnit ja käynnit muun ammattihenkilökunnan luo. Kuhmossa käyntejä on reilu 3300 mikä on enemmän kuin muissa vertailu kohteissa pois lukien Suomussalmi, jossa vastaavia käyntejä on ollut reilu 3600. Kuhmon luku on pysynyt tasaisena vuosien 2007 2010 aikana. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet % lapsiperheistä Indikaattori kertoo toimeentulotuen piirissä olevien lapsiperheiden osuuden koko väestön lapsiperheistä. Yksinhuoltajaperheillä on huomattavasti suurempi riski joutua turvautumaan toimeentulotukeen kuin kahden huoltajan perheillä. Osa yksinhuoltajaperheistä on jatkuvaa tukea tarvitsevia köyhinä pidettäviä lapsiperheitä. Osa tarvitsee tukea elämäntilanteensa takia lyhytaikaisesti varsinkin yksinhuoltajuuden alussa. Kainuussa yleisesti sekä Kuhmossa ja Suomussalmella useampi lapsiperhe saa toimeentulotukea kuin Suomessa yleensä. Sotkamossa tilanne on parempi kuin muissa vertailukunnissa. Kaikissa verrokeissa kehitys on ollut samansuuntainen eli lievästi nouseva vertailukauden aikana.
11 Nuoret indikaattori arvo Kuhmo muutos V1 Kainuu V2 Sotkamo V3 Suomi V4 Suomussalmi Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1 000 13-17-vuotiasta 2010 350 648 623 682 337 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 7,9 9,6 5,6 11,4 8,2 Nuorisotyöttömät, % 18-24- vuotiaasta työvoimasta 2011 19 16 10,3 11,9 14,9 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 3,1 3,3 1,7 3 4,8 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria /1000 13 17 v. Indikaattorin mukaan kuhmolaiset ja suomussalmelaiset nuoret käyttävät verrokkeihin nähden vähiten erikoissairaanhoidon avohoitopalveluita. Palveluiden käyttö on ollut hieman runsaampaa v. 2010 verrattuna vuosiin 2008 ja 2009. Sama trendi on havaittavissa myös muissa vertailukohteissa. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24 vuotiaat: Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Kainuulaiset nuoret pääsevät paremmin koulutukseen kuin maassa yleensä. Paras tilanne on ollut v. 2010 sotkamolaisilla nuorilla. Kuhmolaisista ja suomussalmelaisista nuorista noin 8 % on jäänyt tuona vuonna koulutuksen ulkopuolelle. Vuosien 2007-2010 seurannassa Sotkamon ja Kuhmon nuoret ovat olleet samassa kehityslinjassa vuoteen 2009 asti. Viimeisen seurantavuoden aikana näiden kahden kunnan välinen ero kasvoi reilun 2 % yksikköä Sotkamon eduksi. Nuorisotyöttömät, % 18 24 vuotiaasta työvoimasta: Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Työvoimaan luetaan kaikki 18 74-vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä. Prosenttiosuuden laskennassa käytetyt alkuperäiset luvut ovat vuosikeskiarvoja, jotka perustuvat ko. vuoden eri kuukausien tietoihin. Vuoden 2011 vuosikeskiarvon mukaan Kuhmossa on ollut vertailukohteiden kovin nuorisotyöttömyys. Seuranta-ajanjakson aikana kaikkien verrokkien kehitys on ollut yhdenmukainen. Korkeimmat nuorisotyöttömyysluvut ovat olleet v. 2009. Vuonna 2011 palattiin vuoden 2007 tasolle. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18 24 vuotiaat: Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden 18 24-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattori kertoo kuinka suuri osuus nuorista on
12 pitkäaikaisesti toimeentulotuen piirissä. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet nuoret ovat usein syrjäytymisvaarassa olevia. Heidän elämäntilannettaan pyritään parantamaan erilaisin sosiaalityön menetelmin. Kuhmolaiset nuoret ovat olleet pitkäaikaisen toimeentulotuen piirissä saman verran kuin koko maassa ja Kainuussa yleensä. Sotkamossa tuen saajia on ollut vähemmän ja Suomussalmella enemmän kuin Kuhmossa. Kuhmon muutos on ollut vuodesta 2008 alkaen parempaan suuntaan. Työikäiset indikaattori arvo Kuhmo muutos V1 Kainuu V2 Sotkamo V3 Suomi V4 Suomussalmi Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä 5,7 saavat 25-64-vuotiaat, % 5,3 4,6 3,9 6,1 vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 2011 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 2011 -??? 6,1-9,7 - -??? 0,9-3,2 - Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 2010 4,6 4,3 3,4 3,5 4,5 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 15-49-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2010 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 50-64-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2010 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 2011 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta 2010 1274 1235 1490 1230 1819 1373 1215 1464 1365 1638 18 17 11,6 23,4 11,2 55 242 85 301 90
13 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64- 2 vuotiaat, % vastaavanikäisestä 1,9 1,4 2,2 2 väestöstä 2010 Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä 3,4 2,9 3,1 1,8 3,8 saavat, % 16-64-vuotiaista 2011 Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista 2010 Työttömät, % työvoimasta 2011 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / 10 000 asukasta 2010 12,5 11 10,2 7,4 13,3 15,6 12,5 10,2 9,4 13 170,4 151,3 139,2 154,3 142,8 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 64 vuotiaat Indikaattori ilmaisee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuuden prosentteina 25 64-vuotiaasta väestöstä tilastovuoden lopussa. Työkyvyttömyyseläkkeet käsittävät toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet. Kainuulaiset kuten kuhmolaisetkin ovat muuta maata yleisemmin työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Vertailukunnista paras tilanne on Sotkamossa. Tilanne on ollut hyvin tasainen vuodesta 2007 lähtien kaikissa muissa verrokeissa paitsi Suomussalmella, jossa kohderyhmän määrä on hieman lisääntynyt. Päihdehuolto: Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita: Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää tuhatta asukasta kohden. Asiakkaiden lukumäärään vuoden aikana lasketaan kukin henkilö vain kerran riippumatta kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana. On kuitenkin huomattava, että kuntien tarjoamien päihdehuollon avopalveluiden määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista käytännöistä. Indikaattori esittää luvut vain Kainuun ja koko Suomen osalta. Lukujen valossa näyttää, että päihdehuollon avopalvelun asiakkaita on Kainuussa vähemmän kuin maassa yleensä. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat: Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden asiakkaiden osuuden tuhatta asukasta kohden. Tiedot kattavat kunnan päihdepalvelujen oman tuotannon ja palvelujen ostot ns. kunnan kustantamat palvelut. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. Mikäli laitospalveluja tai niiden ostosopimusta ei kunnassa ole, näkyvät asiakkaat todennäköisesti sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Laitospalvelujen vähäinen käyttö ei näin ollen välttämättä kerro palvelujen vähäisestä tarpeesta, vaan siitä miten näitä palveluja on saatavilla. Myös tässä indikaattorissa esitetään vain Kainuun ja koko Suomen luvut. Tämä osoittaa, että kainuulaisia on suhteessa vähemmän laitoshoidossa päihteiden käytön vuoksi kuin koko Suomessa.
14 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat: Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Päihteiden käytön vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden potilaiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan päihteiden käytön aiheuttaman sairauksien määrää ja vaikeusastetta. On kuitenkin huomattava, että sairaalahoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Kainuulaisia hoidetaan muuta maata yleisemmin terveyskeskusten vuodeosastoilla päihdeongelmien vuoksi. Tämä voi osoittaa myös kainuulaisen tavan hoitaa päihteiden käyttäjiä. Sotkamon luvut ovat tältä osin samalla tasolla koko Suomen lukujen kanssa. Vielä vuonna 2008 lähes 8 kuhmolaista päihteiden käyttäjää hoidettiin vuodeosastolla, kun vastaava luku vuonna 2010 on 4,6. Muutosta parempaan suuntaan on siis havaittavissa ellei kyseessä ole hoidon tarjoajan resurssipula. Myös muissa Kainuun verrokeissa on havaittavissa sama kehityssuunta. Yleisesti koko maassa muutos on ollut tasaisempaa, mutta myöskin parempaan suuntaa kehittyvää. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit Indikaattori ilmaisee perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntien osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit sisältävät lääkärikäynnit terveyskeskusten äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit. Ulkopaikkakuntalaisten käynnit merkataan heidän omalla kuntakoodillaan ja jos paikkakunta ei ole tiedossa, jaetaan ulkokuntalaisten käynnit kuntayhtymään kuuluvien kuntien oman kunnan potilaiden käyntimäärän suhteessa ja lisätään kunkin jäsenkunnan oman kunnan potilaiden käyntimäärään. 15 49 vuotiailla: Tämän indikaattorin mukaan kuhmolaiset käyttävät lääkäripalveluja avohoidon puolella saman verran kuin Kainuussa ja koko maassa yleensä. Sotkamolaiset ja suomussalmelaiset käyvät useammin lääkärin vastaanotolla. Kuhmossa muutos on ollut parempaan vuodesta 2008 alkaen, jolloin käyntejä on ollut reilu 1400. Muualla Kainuussa käyntien määrä on lisääntynyt vastaavana ajankohtana. 50 64 vuotiailla: Indikaattori osoittaa, että tässä ikäryhmässäkin kuhmolaisten lääkärikäynnit ovat samalla tasolla kuin koko maassa yleensä. Myös tämän ikäiset kuten nuoremmatkin sotkamolaiset ja suomussalmelaiset käyttävät useammin lääkärin palveluja. Kuhmolaisten lääkärikäyntien kehitys 50 64 vuotiailla on seurannut koko maan tilastojen mukaisesti tasaista, hitaasti alenevaa suuntaa. Koko Kainuun kehitys on samassa linjassa Kuhmon ja Suomen tilastojen kanssa. Suomussalmelaisten lääkärikäynnit ovat tipahtaneet voimakkaimmin vuodesta 2008 alkaen. Sotkamolaisten lääkärikäyntien määrä vaihtelee vuositasolla ja näkyy muutoksessa sahaavana kehityksenä. Pitkäaikaistyöttömät %: Indikaattori ilmaisee pitkäaikaistyöttömien osuuden prosentteina työttömistä. Työttömään työvoimaan luetaan 15 74-vuotiaat työttömät. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Prosenttiosuuden laskennassa käytetyt alkuperäiset luvut ovat vuosikeskiarvoja, jotka perustuvat ko. vuoden eri kuukausien tietoihin. Kuhmon pitkäaikaistyöttömien määrä on verrokkikuntiin ja Kainuun kokonaismäärään verrattuna heikoin ja koko Suomeen verrattuna reilun viisi prosenttiyksikköä parempi. Muutos kaikissa verrokeissa on noudattanut samaa kehitystä. Alimmillaan seurantajakson aikana pitkäaikaistyöttömyys on ollut vuonna 2009, jonka jälkeen se on ollut kasvussa tavoitellen tällä hetkellä vuoden 2007 tasoa. Psykiatrian avohoitokäynnit /1000 asukasta: Psykiatrian avohoitokäynnit sisältävät erikoissairaanhoidon psykiatrian erikoisalaan kuuluvat käynnit kaikissa kunnallisissa sairaaloissa, sisältäen erikoislääkärijohtoiset terveyskeskukset. Kuhmossa, Sotkamossa ja Suomussalmella psykiatrian avohoitokäyntejä on ollut koko seurantajakson ajan alle 100 /1000 asukasta. Kainuussa vastaava luku seurantajaksolla on ollut noin 200 ja koko maassa noin 300.
15 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 64 vuotiaat: Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden 25 64-vuotiaiden pitkäaikaisasiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattori kertoo kuinka suuri osuus parhaassa työiässä olevasta väestöstä on toimeentulotuen piirissä pitkäaikaisesti. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaissa ovat mukana ne asiakkaat, joiden tuen tarve jatkuu vuodesta toiseen. Pitkäaikaisasiakkaiden osuus väestöstä mittaa paremmin todellista köyhyyttä kuin kaikkien toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä. Kuhmossa 2 % vastaavanikäisestä väestöstä on saanut toimeentulotukea pitkäaikaisesti vuonna 2010 samoin kuin muissakin vertailukohteissa poislukien Sotkamo, jossa 1,4 % on kuulunut tuen piiriin. Sotkamo poikkeaa muista vertailukunnista myös muutoksen seurannassa. Kuhmossa seurantajakson aikana vuosien 2007 2008 tasosta nousua on tapahtunut 1,9 %:sta 2 %:iin. Korkeimmillaan luku on käynyt v. 2009 2,2 %:ssa. Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16 64 vuotiaat: Indikaattori ilmaisee tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä vuoden lopussa olleiden 16 64-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Tilasto kattaa henkilöt, jotka saivat työkyvyttömyyseläkettä joko työeläke- tai kansaneläkejärjestelmästä tai molemmista järjestelmistä. Yksilölliset varhaiseläkkeet sisältyvät työkyvyttömyyseläkkeisiin. Kuhmossa ja Suomussalmella yllä mainittujen sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä on ollut v. 2011 enemmän 16 64 vuotiaita kuin muissa verrokki kohteissa. Näissä kunnissa on tapahtunut myös lievää nousua Tules työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrän kasvussa seurantajaksolla vuosina 2007 2011. Työkyvyttömyyseläkettä saavat 16 64 vuotiaat: Indikaattori ilmaisee työkyvyttömyyseläkettä vuoden lopussa saaneiden 16 64-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen ilmaisee pitkäaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyttä. Yleisimmät sairausryhmät sen taustalla ovat mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, yksittäisistä sairauksista depressio ja selkäsairaudet. Työkyvyttömyys ilmentää vain osin sairastavuutta, sillä eläkkeelle hakeutumiseen vaikuttaa myös mm. henkilön taloudellinen tilanne ja työttömyys. Sairauksien esiintyvyyden tarkasteluun työkyvyttömyyseläkkeet soveltuvat siten vain varauksin. Vertailukohteista Kuhmon ja Suomussalmen aikuisväestöstä työkyvyttömyyseläkeläisiä on enemmän kuin muualla. Myös yleisesti Kainuussa heitä on enemmän kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Prosentuaalinen vaihtelu on ollut maltillista seurantajakson aikana joskin Kuhmo ja Suomussalmi poikkeavat muista niin, että näissä kunnissa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien prosenttiosuus on hieman kasvanut, kun muilla se on vastaavasti joko hieman laskenut tai pysynyt ennallaan. Työttömät työvoimasta: Indikaattori ilmaisee työttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Työttömään työvoimaan luetaan 15 74-vuotiaat työttömät. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Kuhmossa on suurin työttömyys prosentti vertailukohteisiin nähden v. 2011. Koko Suomen luku on matalampi kuin Kainuussa yleensä. Kaikilta osin työttömyys oli suurinta vuonna 2009, kun tarkasteluajankohtana ovat vuodet 2007 2011. Vuoden 2011 työttömyysprosentti on Kuhmon osalta tarkasteluajankohdan matalin. Työttömyyden vuosivaihtelut ovat yhdenmukaisia kaikkien tarkasteltavien verrokkien osalta. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat: Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset sairaalahoidossa olleiden potilaiden osuuden kymmentä tuhatta asukasta kohti. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Vuonna 2010 kuhmolaisia on ollut vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa enemmän kuin muiden vertailukohteiden asukkaita. Kuhmon ja Suomussalmen vuosivaihtelut näiltä osin ovat muita voimakkaampia. Sotkamossakin vuosivaihtelua on nähtävissä, mutta se on ollut maltillisempaa.
16 Ikäihmiset indikaattori arvo Kuhmo muutos V1 Kainuu V2 Sotkamo V3 Suomi V4 Suomussalmi Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä 2010 92,1 91 93,1 89,5 91,1 2338 2268 2508 2409 2572 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % 3,5 vastaavanikäisestä väestöstä 2,3 0,3 4,6 2,2 2010 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 11,5 11,7 15 12,2 11,2 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % 3,2 vastaavanikäisestä väestöstä 3,2 3,6 3,2 3,8 2011 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä 2011 46 47,7 45,8 48,8 45 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet: Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi laskettiin muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet. Kainuussa, kuten Kuhmossakin yli 90 % yli 75 vuotiaista asuu kotona. Koko maassa vastaava luku on hieman alle 90 %. Vuodesta 2007 alkaen kuhmolaisten ikäihmisten kotona-asumisprosentti on pikkuhiljaa laskenut, mutta merkittävää muutosta ei tässä ole kuitenkaan havaittavissa. Huomioitavaa tarkasteluajankohdassa on, että kaikkien muiden verrokkien kotona asumisen prosentti on kasvanut. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä: Indikaattori ilmaisee perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntien osuuden 65 vuotta täyttäneillä tuhatta vastaavanikäistä kohti. Vuonna 2010 kuhmolaiset käyttivät avohoidon lääkäripalveluita vähemmän kuin muut vertailukohteiden käyttäjät, joskin Kainuussa yleisesti lääkärikäyntejä oli hieman vähemmän kuin Kuhmossa. Vuodesta 2007 vuoteen 2010 lääkärikäynnit ovat nousseet Kuhmossa yhteensä noin 200 käynnillä.
17 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat yli 75-vuotiaat: Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa kaikkien sairaaloissa, terveyskeskusten vuodeosastoilla, vanhainkodeissa sekä kehitysvammalaitoksissa pitkäaikaishoidossa (yli 3 kuukautta) olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Mukana ovat potilaat/ asiakkaat sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta (kunta/ kuntayhtymä ja valtio). Indikaattori kuvaa ko. ikäluokan sairastavuuteen, kehitysvammaisuuteen ja päihdeongelmiin liittyvää pitkäaikaisempaa avun ja palvelun tarvetta. Koko maahan verrattuna v. 2010 kuhmolaisia ikääntyneitä oli vähemmän pitkäaikaisessa laitoshoidossa, mutta muihin kainuulaisiin verrokkeihin nähden enemmän. Huomioitavaa on, että sotkamolaisia vastaavanikäisiä on erittäin vähän laitoshoidossa. Muutos on ollut tasaista seurantajakson aikana, joskin vuodesta 2009 vuoteen 2010 Kuhmossa on tapahtunut voimakkaampi, 0,5 %:n lisäys laitoshoidossa olevien määrässä. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet yli 75-vuotiaat 30.11.2011: Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä saa säännöllisesti kotipalvelua ja/tai kotisairaanhoitoa. Asiakkaisiin ei sisälly niitä henkilöitä, jotka ovat laitoshoidossa tai asumispalvelujen piirissä laskentapäivänä, vaikka heillä olisi palvelu- ja hoitosuunnitelma voimassa. Indikaattori ei kerro avopalveluihin panostamisesta tai resursoinnista, sillä kunta voi tarjota paljon apua harvoille asiakkaille tai vähän palvelua monille asiakkaille. Sotkamossa on hieman enemmän kotihoidon piirissä ikääntyneitä kuin Kuhmossa ja Suomussalmella. Prosenttiluvut ovat Kainuussa hyvin samansuuntaisia kuin Suomessa yleensä. Vuosien 2007 2011 tarkastelu osoittaa, että Sotkamossa kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden määrä on kasvanut lähes 7 % ja Suomussalmella lähes 5 % (parhaimmillaan v. 2010 lähes 11 %). Kuhmossa luku on tipahtanut lähes 3 %. Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet: Indikaattori ilmaisee täyttä kansaneläkettä vuoden lopussa saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä. Kuhmolaisten osuus täyttä kansaneläkettä saaneiden ikäihmisten määrästä on ollut v. 2011 samassa linjassa verrokkien kanssa. Vuonna 2007 täyden kansaneläkkeen saajia on ollut Kuhmossa lähes 1,5 % enemmän. Määrä on laskenut tasaisesti ja yhdenmukaisesti vertailuvuosien aikana kaikissa vertailukohteissa. Yksinasuvat yli 75-vuotiaat: Indikaattori ilmaisee yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Yhden hengen asuntokunnan muodostaa asuinhuoneistossa yksin vakinaisesti asuva henkilö. Vuonna 2011 Kuhmossa, Sotkamossa ja Suomussalmella asui yksin lähes saman verran ikäihmisiä. Vuonna 2007 Kuhmossa yksinasuvia oli 49,5 % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä. Muutosta vuoteen 2011 on tapahtunut noin 3,5 %. Koko maassa yksinasuvien määrä on ollut myös hienoisessa laskussa.
18 Muut hyvinvointitiedot YHTEENVETO TIELIIKENNEONNETTOMUUKSISTA VUONNA 2011 Tarkastelualue Kunta: Kuhmo Vuonna 2011 tapahtui 78 poliisin raportoimaa liikenneonnettomuutta (vuonna 2010 luku oli 75). Vuonna 2011 tapahtuneista onnettomuuksista 10 johti loukkaantumiseen ja onnettomuuksissa loukkaantui 14 henkilöä. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei tapahtunut lainkaan. Onnettomuuksia, jossa joku osallisista oli alkoholin vaikutuksen alaisena, tapahtui 3 kpl, mikä on 4 % kaikista onnettomuuksista. Koko Suomessa alkoholionnettomuuksissa kuoli 66 (23 % kaikista kuolleista) ja loukkaantui 735 (9 %) henkilöä. Onnettomuuksia tapahtui eniten marraskuussa (18 %, 14 kpl) ja vähiten toukokuussa (3 %, 2 kpl). Yleisin tapahtumapäivä oli perjantai (19 %, 15 kpl). Vähiten onnettomuuksia sattui keskiviikkona (9 %, 7 kpl). Poliisin tietoon on arvioitu tulevan kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet ja noin 20 % henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista. Eri onnettomuustyyppien tietoon tulossa on eroja. Huonoin peittävyys on yksittäisonnettomuuksissa loukkaantuneista polkupyöräilijöistä. Tilastoiduista onnettomuuksistakaan kaikkia tietoja ei ole aina saatavissa. ONNETTOMUUSPAIKKA JA OLOSUHTEET Onnettomuuksista 14 % (11 kpl) tapahtui katuverkolla ja 82 % (64 kpl) maanteillä. Yksityisteillä ja muilla liikennealueilla tapahtui 4 % (3 kpl) kaikista onnettomuuksista. Taajamissa tapahtui 31 % (24 kpl) onnettomuuksista. Maanteiden onnettomuuksista tapahtui pääväylillä eli valta- ja kantateillä 31 % (20 kpl) ja alempiluokkaisilla teillä 69 % (44 kpl). Onnettomuudet tapahtuivat useimmiten hyvissä olosuhteissa. Onnettomuushetkellä sää oli kirkas tai pilvipoutainen 86 % (67 kpl) onnettomuuksista. Vesisateella tapahtui 3 % (2 kpl) onnettomuuksista, lumi- rae- tai räntäsateella 8 % (6 kpl) ja sumulla 4 % (3 kpl). Tienpinta oli paljas ja kuiva 36 % (28 kpl) ja märkä 8 % (6 kpl) onnettomuuksista. Lumisella, sohjoisella tai jäisellä tiellä tai ajourien ollessa paljaana tapahtui 56 % (44 kpl) onnettomuuksista. ONNETTOMUUSLUOKKA Yleisin onnettomuusluokka oli yksittäisonnettomuus, joita oli 49 % (38 kpl) kaikista onnettomuuksista. Seuraavaksi yleisimmät onnettomuusluokat olivat hirvionnettomuus (12 %, 9 kpl) ja peuraonnettomuus (9 %, 7 kpl). Eläinonnettomuuksia oli 22 % (17 kpl), kaikista onnettomuuksista ja niissä ei syntynyt lainkaan henkilövahinkoja. Jalankulkijaonnettomuuksia oli kaikista onnettomuuksista 1 % (1 kpl), polkupyöräonnettomuuksia 4 % (3 kpl) ja mopo-onnettomuuksia 4 % (3 kpl). Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista jalankulkijaonnettomuuksia oli 10 % (1 kpl), polkupyöräonnettomuuksia 10 % (1 kpl) sekä mopo-onnettomuuksia 20 % (2 kpl). ONNETTOMUUSKUSTANNUKSET Onnettomuudet aiheuttavat inhimillisten kärsimysten lisäksi taloudellisia menetyksiä. Suomessa käytössä olevan onnettomuuskustannusmallin mukaan liikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset ovat henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin 493 000 euroa ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin 2 950 euroa (Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010). Kuhmon alueella tapahtuneet onnettomuudet maksavat noin 5,1 milj. euroa vuodessa, josta kunnalle kohdistuvien kustannusten osuus on noin 1 milj. euroa vuodessa. Kunnan kustannuksista suurin osa kohdistuu terveys- ja sosiaalitoimelle.
19 5. Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palveluista Yhteenvetoon on nostettu poimintoja taulukoista niiltä osin, joissa Kuhmon indikaattoriluvut ovat heikkoja vertailukohteisiin nähden. Lisäksi osiossa esitetään kuhmolaisia olemassa olevia hyviä käytänteitä, joilla pyritään vaikuttamaan kuhmolaisten hyvinvointiin. Indikaattoritietojen pohjalta voi todeta, että Kuhmossa väestömäärän pieneneminen ja väestörakenteen muutos ovat vaikuttaneet huoltosuhteen kasvuun. Koska lapsiperheiden määrä on ollut laskusuunnassa, voidaan olettaa, että vanhusten määrä on ollut kasvattamassa huoltosuhdelukua. Tulevaisuutta varten on pohdittava, kuinka kuhmolaiset ikäihmiset saadaan pidettyä terveinä, omatoimisina ja toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75 -vuotiaiden osuus on Kuhmossa ollut viime vuosina suurempi kuin muissa vertailukunnissa. Yläkoululaisten kouluterveyskysely osoittaa, että 8.- ja 9. luokkalaisten keskuudessa koulukiusaaminen ja tupakoiminen ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana. Kyselyn mukaan heidän keskuudessaan humalahakuinen juominen on myös kasvusuunnassa. Tässä kohdassa nousee pohdittavaksi, mikä on vaikuttanut ko. ikäluokan indikaattoriarvojen heikkenemiseen aikaisempiin ikäluokkiin verrattuna ja millaisilla ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä tulevien vastaavien ikäluokkien hyvinvointia voidaan lisätä. Kuhmossa on ollut vuonna 2011 korkeat nuorisotyöttömyysluvut muihin verrokkeihin nähden. Luvut ovat olleet kaikkialla laskusuunnassa. Nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi kaivataan toimenpidenostoja, jotta ero vertailukuntiin kaventuisi ja kuhmolaisten nuorten työllisyys parantuisi. Kuhmolaisen työikäisen väestön työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on suurempi kuin vertailukunnissa. Myös työttömyysluvut ovat Kuhmossa korkeat muihin verrattuna. Elinkeinopoliittisten toimenpiteiden aktiivinen kehittäminen elinvoimaisen Kuhmon säilyttämiseksi on tärkeää tulevaisuuden kannalta. Lisäksi työkyvyn ylläpitämisen toimenpiteet ovat tärkeitä työvoiman riittävyyden takaamiseksi.
20 Hyvät käytännöt Kuhmossa: LAPSET JA NUORET Lasten tukeminen ja varhaisen puuttumisen periaate varhais-kasvatuksessa: päivähoito, esiopetus, lasten kotihoidontuki ja kuntalisä Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä esiopetuksen järjestäminen taajamassa ja kyläkouluilla Maahanmuuttajaoppilaiden tehostettu suomen kielen opetus Liikkuva koulu -hanke perusopetuksessa Koulukyytien tarjoaminen peruskoululaisille Kontion koulun liikuntatuntien viikkotuntimäärä Koulujen oppilashuoltotyöryhmät Maksuttomat liikuntasalivuorot alle 18-vuotiaille Koululaisten uinninopetus tavoitteena uimataidon saavuttaminen kouluaikana Kesän päiväleirit eskareille ja alakoululaisille Nuorten Yläkerta toiminnot Nuorten työpaja Kirjastonkäytönopetusta annetaan säännöllisesti peruskoululasille Kulttuuripalveluja (näytelmä- ja tanssiesityksiä) tarjotaan vähintään kaksi kertaa vuodessa päiväkoti-ikäisille ja peruskoululaisille. Näin kaikki lapset saavat kokea taide- ja kulttuurielämyksiä tasapuolisesti. Laaja Musiikkiopistotoiminta Kaupungin ja 4H-yhdistyksen välinen sopimus lasten ja nuorten harrastetoimintojen turvaamisessa Investoinnit lasten leikkialueisiin Lukiolla ilmaiset bändivuorot alle 18-vuotiaille Toisen asteen opiskelijoille (lukio ja ammattiopisto) suunnatut tulo-, keskivaihe- ja päättökyselyt Kouluterveyskyselyt lukiolla tulokset käsitelty OHR-ryhmässä, oppilaskokouksissa, ryhmänohjaustunneilla, koulun johtoryhmässä sekä terveystiedon kursseilla, KAO:lla tulokset käsitelty HVR-ryhmässä, henkilöstökokouksessa, ryhmänohjaustunneilla - tulokset tulisi saattaa kaupungin päättäjien tietoon Kansalaisopiston tarjoamat kurssit nuorille (runsaasti tanssikursseja, lasten käsityökoulu, lasten ja nuorten kuvataidekurssit) Lukiolla hyvät mahdollisuudet erilaisiin aktiviteetteihin hyppytunneilla Ilmainen asuntola lukion ja ammattiopiston opiskelijoille Kaupungin tuki Kuhmossa opiskeleville lukion ja ammattiopiston opiskelijoille Maakunnan kesätyöseteli 9. luokkien oppilaille (viimeistä kertaa vuonna 2012) sekä kaupungin kesätyöpaikat Perusopetuksen runsas kerhotarjonta Nuorten yrittäjyyskurssit, vuonna 2011 kaupungin kustantamana IKÄIHMISET Liikuntapassit 70- ja 80 -ikäisille Terveys- ja erityisryhmien liikuntatarjonta vapaa-aikapalvelujen ohjaamana Kiinteistöjen saneerauksessa ja uudisrakentamisessa huomioitu esteettömyys
21 Kansalaisopiston tarjonta senioreille (tietotekniikan kurssit, liikuntakurssit, tarinointipiiri, käden taitojen piirit) Kansalaisopiston opintosetelit senioreille KOKO VÄESTÖ Liikuntavälinelainaus kirjastolla Maksuttomat salivuorot terveysliikuntaryhmille Terveysliikuntatarjonta vapaa-aikapalvelujen ohjaamana Monipuoliset ja laadukkaat liikuntaolosuhteet Liikunta-avustukset urheilu- ja kansanterveysjärjestöille painoalueina lapset, nuoret ja terveysliikunta Maltillinen maksupolitiikka liikuntapalvelujen tuottamisessa Kaupungin ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö (mm. urheiluseurat, kansanterveys- ja eläkeläisjärjestöt, kylätoimikunnat, kulttuurijärjestöt) Tilatarjonta vapaaehtoistoimintaan: Tarinatupa yhdistysten käytössä, kokoustilojen tarjoaminen eri toimijoille kaupungin kiinteistöissä Yhteistyö ja verkostoituminen mm. Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja seurakunnan kanssa Poikkihallinnolliset työryhmät mm. Mielenterveys- ja päihdetyöryhmä, Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä ja Liikenneturvallisuustyöryhmä Monipuoliset ja laadukkaat kirjasto-, kulttuuri- ja musiikkiopistopalvelut Kirjastolla on pitkät aukioloajat (48 t viikossa) ja monipuoliset aineistokokoelmat Ajantasainen ja monipuolinen kirjastokokoelma Kuhmon kirjasto kuuluu Kainet - Kainuun verkkokirjastoon Kirjastoauto käy kerran viikossa perukan kouluilla, päiväkodeilla ja palvelukodilla sekä kahden viikoin välein pysäkeillä, myös taajaman ulkopuolella Kotipalvelun asiakas saa lainakirjat postin kautta kotiinsa sovittuna päivänä Kirjastossa on näyttelytiloja ja kokoustiloja maksutta kuntalaisten käytössä Kirjastossa on asiakkaiden käytössä Internet - päätteitä ja langaton verkko Kirjastossa tiloissa toimii Kuhmon kotiseutuarkisto Kulttuuriavustuksia jaetaan vuosittain kulttuurialan yhdistyksille ja taiteen harjoittajille Liikenneturvallisuuden kehittäminen Työmenetelmien kehittäminen mm. katupölyn poistaminen -> ilman laadun parantaminen Talvikunnossapitoon satsaaminen Investoinnit puistoalueisiin Kansalaisopiston kurssitarjonta eri ikäryhmille sekä taajamassa että perukoissa Aikuisopiskelumahdollisuudet lukiolla, ammattiopistolla ja kansalais-opistossa Suomen kielen kurssit maahanmuuttajille
22 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA YHDYSKUNTASUUNNITTELU Tekniikka- ja ympäristöpalvelujen toimintojen tason säilyttäminen Toimiva ja laadukas kunnallistekniikka korjausneuvonnan toimenpitein asukkaiden elämänlaadun parantaminen ja perusturvasektorin asumis- ja laitoshoitopalvelujen kustannusnousun kaventaminen katujen turvallisuuden parantaminen puistojen ja yleisten alueiden viihtyisyyden ja vapaa-aikaviettomahdollisuuksien ylläpitäminen ja kehittäminen jätehuollon kierrätys ja kestävän kehityksen periaatteet luotettava ja hyvälaatuinen lämpöhuolto asiakkaille laadukkaan talousveden toimittaminen asiakkaille vesihuoltoverkon laajentaminen taajama-alueen ulkopuolelle vesihuollon kehittämissuunnitelmat palo- ja pelastustoimen tasokas toteuttaminen Aluepelastuslaitoksen toimesta ympäristön sovittaminen yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kehitykseen ympäristönsuojelun keinoin kuntalaisten elinympäristön ja elämänlaadun parantamiseksi Ympäristöohjelman mukainen uusiutuvan/bioenergian käyttö energiantuotannossa ja käytössä. Työllistävien ympäristötöiden ohjelma yhteistyössä Kainuun ELY-keskuksen kanssa. Työllistämisohjelmalla pyritään vaikeammin työllistyvien ammattitaidon ja työkunnon ylläpitämiseen. 6. Johtopäätökset yhteenvedosta ja konkreettiset toimenpidenostot Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet Osaamisen kasvu Syrjäytymisuhan alla olevan väestön tukeminen Työllisyyden tukeminen Laajakaista kaikille kuntalaisille Toimiva ja laadukas kunnallistekniikka Turvalliset liikenneväylät Puhtaan veden turvaaminen kuntalaisille Koululaisten liikuntakulttuurin lisääminen Liikuntamahdollisuuksien ylläpitäminen ja kehittäminen Henkisen hyvinvoinnin tukeminen kulttuuritarjonnan, kirjastopalvelujen ja vapaan sivistystyön puitteissa