VII Julkaiseminen World Wide Webissä Dokumenttien ja muun materiaalin vienti Word Wide Webin (lyhemmin webin) kautta saataville antaa mahdollisuuden, paitsi omien tuotoksien laajempaan julkaisuun, myös monessa tilanteessa kätevän ja aikaa säästävän tavan lähettää tai jakaa elektronista tietoa suppeamminkin määritellyn piirin kesken. 1 Erilaisia julkaisutapoja Vielä 5-10 vuotta sitten Webissä julkaiseminen vaati erityisosaamista, kuten www-sivujen kuvaamiseen käytettävä html-kielen hallintaa ja palvelimelle tallennettujen sivustoon liittyvien tiedostojen asetusten hallitsemiseen liittyvää tietoutta. Nykyisin on tarjolla monenlaisia välineitä, joiden käyttämiseen ei tarvita juuri sen enempää tietoteknistä osaamista kuin tekstinkäsittelytaitoja ja normaaliin netin käyttöön liittyvien konventioiden ymmärtämistä. 1.1 Bloggaus, wiki sivustot, sosiaalinen media Blogit ovat usein julkisen päiväkirjanomaisia tuotoksia, mutta niitä voi hyvin ideoida käytettäväksi moneen muuhunkin tarkoitukseen, vaikkapa esimerkiksi opetuksen apuna oppimispäiväkirjoina tai ajattelun ja analysoinnin foorumeina. Tyypillistä blogeille on, että sille tuotetaan sisältöä enemmän tai vähemmän säännöllisesti, jolloin niille kerääntyy oma lukijakuntansa. Blogien kirjoittamiseen löytyy kirjava joukko ilmaisia välineitä (mm. Blogger: www.blogger.com, Vuodatus: http://vuodatus.net/, Edublogs: edublogs.org, Blogit.fi: blogit.fi, ). Jos sivustoa halutaan kirjoittaa yhteistyönä, wiki-sivustot saattavat olla siihen tarkoitukseen hyvin soveltuva väline. Wiki-sivustopalvelut tarjoavat käyttäjille mahdollisuuden perustaa sivustoja, joita he pääsevät itse muokkaamaan reaaliaikaisesti. Periaate on, että useampi käyttäjä voi muokata sivuston sisältöä vaikkapa rinnakkain. Kun käyttäjä tallentaa tekemänsä muutokset, ne tulevat näkyviin kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Nimensä tämä tapa tuottaa nopeasti sisältöä ryhmätyönä, on saanut hawajilaisista sanoista wiki wiki jotka tarkoittavat nopea. Wikipalveluja on tarjolla valtava määrä, Wikimatrix on sivusto, jolla wiki-sivustoja tarjoavia palveluja on vertailtu keskenään (http://www.wikimatrix.org/). Myös erilaiset sosiaalisen median sovellukset (Facebook, Twitter, LinkedIn, MySpace, ) voidaan nähdä www:n käyttönä julkaisualustana. 1.2 Pilvilevyt Ajatus tallennustilan tarjoamisesta webin yli pilvilevynä, ei näin jälkikäteen ajateltuna ole kovin mullistava ajatus, mutta Dropbox (Dropbox Inc., http://www.dropbox.com/) oli ensimmäinen, joka onnistui tekemään palvelunsa käytön niin selkeäksi ja yksinkertaiseksi, että se levisi nopeasti hyvin suosituksi palveluksi. Muita vastaavanlaisia palveluita ovat mm. SkyDrive, GoogleDrive, icloud, SugarSync,.. - 1 -
Pilvilevyjen käyttämisen tallennusvälineenä voi nähdä mahdollisuutena varmuuskopioiden tekemiseen itselle tärkeistä tiedoista. Jos omalle koneelle sattuu jotain, tiedot on silti saatavissa takaisin pilvilevyn kautta. Kannattaa kuitenkin muistaa webin kautta saataviin palveluihin liittyvät tietosuojaongelmat. Siitä, etteivätkö pilveen viedyt tiedot jotain kautta leviäisi kolmansille osapuolille, ei voi koskaan olla täysin varma. Tietojen synkronointi useampien laitteiden kesken on toinen pilvilevyjen kautta saatava hyöty, samaten tietojen helppo jakaminen muille webin käyttäjille. Tietojen synkronoinnilla tässä yhteydessä tarkoitetaan, että pilveen tallennetut tiedostot ovat aina ajantasaisina saatavilla käyttämästäsi laitteesta riippumatta. Laite saattaa olla mikä tahansa internetiin yhteydessä oleva laite, esimerkiksi pöytäkone, kannettava, taulutietokone tai puhelin. Dropbox Dropbox on tarkoitettu lähinnä tiedostojen jakamista varten, kun viet tiedoston Dropbox-levylle, saat sille verkko-osoitteen (Share link, tai Share Dropbox link), jonka kautta tiedostoon pääsee selaimessa käsiksi. Tämä mahdollistaa mm. sen, että sinun ei enää tarvitse lähettää isoja tiedostoja sähköpostin liitteenä tukkimaan saajan postilaatikkoa. Voit viedä tiedoston (tai tiedostot) Dropboxiin ja lähettää sähköpostina vain osoitteen, jolloin postin saaja voi itse päättää, haluaako noutaa tiedoston itselleen vai ei. Vahinkojen välttämiseksi kannattaa selvittää itselleen linkin jakamisen ja kansion jakamisen ero. Linkin jakaminen (Share Dropbox link) Voit pyytää Dropboxilta verkko-osoitteen pilvilevylle viemääsi tiedostoon. Verkko-osoite vie sivulle, jonka kautta tiedoston voi ladata omalle koneelleen. Kuvatiedostot ovat tästä poikkeus, niitä voi katsella suoraan selaimessa lataamatta niitä omalle koneelleen. Jos teet Dropboxiin kansion, johon viet esimerkiksi valokuvia, ja lähetät kansion verkkoosoitteen ystävällesi, ei osoitteen aukaisu selaimeen pakota ystävääsi lataamaan valokuvia omalle koneelleen, vaan hän pääsee selailemaan valokuvia suoraan selaimessa. Kansion jakaminen (Share this folder) Jos teet yhteistyötä jonkun ryhmän kanssa, haluat ehkä luoda jaetun kansion, jossa sijaitsevia dokumentteja määrittelemäsi ihmiset pääsevät suoraan muokkaamaan Kansion jakaminen muiden kanssa antaa heille täyden editointioikeuden eli mahdollisuuden vaikka kokonaan tuhota kansiossa olevat tiedostot. Se voi joltakulta muokkausoikeuden saaneelta tapahtua vahingossakin, joten jakaessaan kansion kannattaa sen sisällöstä pitää itsellään erillistä varmuuskopiota. SkyDrive, GoogleDrive, icloud, SugarSync Isot ohjelmisto- ja laitevalmistajat tarjoavat tällä samalla periaatteella toimivia palveluita, kuten esimerkiksi Microsoftin SkyDrive (http://windows.microsoft.com/fi-fi/skydrive/skydrivehelp#skydrive-help=tab1), Googlen GoogleDrive (http://www.google.com/intl/fi/drive/about.html) ja Applen icloud (http://www.apple.com/fi/icloud/). Periaatteet ja perustoiminnot kaikissa ovat samankaltaiset, mutta kussakin palvelussa on omia piirteitään. Uuden MS Officen ohjelmat (Word, Excel, jne) tarjoavat muun muassa suoraan SkyDrivea tiedostojen tallennuspaikaksi. Googlella taas on omat toimisto-ohjelmaversionsa (GoogleDocs) joiden avulla tekstejä ja taulukoita voi muokata - 2 -
suoraan selaimessa vaikka samanaikaisesti työryhmäsi muiden jäsenten kanssa. Jos olet ottanut pilvilevyysi yhteyden puhelimellasi, kaikki näistä palveluista tarjoavat myös puhelimesi jäljityspalvelun, jolla voit jäljittää ja lukita puhelimesi jos se varastetaan. Pilvilevyillä on yleensä tilaa käytettävissä ilmaiseksi tietty määrä, ja lisälevytila on maksullista. Dropbox tarjoaa aluksi tilaa 2 gigatavun verran ja ilmaista lisätilaa on mahdollista ansaita monella tavoin lisää (http://lifehacker.com/5796318/the-cheapskates-guide-to-getting-free-dropbox-space). SkyDriven tarjoama ilmainen levytilan on 7 Gt (oli alun perin oli 25 Gt, säilyy edelleen vanhoilla käyttäjillä), Googlella ilmainen levytila on 15 Gt ja Applella 5 Gt. 2 WWW sivujen luominen Monipuolisen, toimivan ja mahdollisesti interaktiivistakin sisältöä tarjoavan www-sivuston suunnittelu ja toteuttaminen on monimutkainen ja erityisosaamista vaativa työ. Yksinkertaisen sivuston, jossa vain julkaistaan jotain materiaalia, voi kuitenkin laatia helppokäyttöisten WYSIWYG 1 web-editoreiden avulla. Ne eivät vaadi html-kielen ymmärtämistä. 2.1 SeaMonkey ohjelmistopaketin Composer www sivueditori Olemme käyttäneet kurssilla Mozilla-projektin pohjalta kehitettyjä vapaan ohjelmakoodin alustariippumattomia ohjelmia Firefox ja Thunderbird. SeaMonkey on saman lähdekoodin pohjalta kehitetty ohjelmistopaketti, johon kuuluu mm. helppokäyttöinen www-sivueditori, Composer. Sen avulla voi kirjoittaa ja muotoilla sivuja hiukan samaan tapaan kuin käyttäisi tekstinkäsittelyohjelmaa. SeaMonkey Composerilla voit tehdä sivustoja, jossa sivut voidaan linkittää toisiinsa. Mozilla on asennettuna mikroluokan koneisiin, kotikoneille saat sen osoitteesta http://www.seamonkey-project.org/ (Download Now). Seuraavassa katsotaan pääpiirteissään, miten sivusto luodaan tätä editoria käyttäen. Kun alat laatia sivustoa, luo ensin tyhjä kansio, johon keräät kaikki sivustoon liittyvät tiedostot. Sivun luonnin aloittaminen Kun avaat SeaMonkeyn, se näyttää melko lailla normaalilta selaimelta. SeaMonkeyn Composerohjelmaa pääset käyttämään valitsemalla Window/Composer, jolloin sinulle aukeaa Composer-sivueditori. Voit kirjoittaa editori-ikkunaan tekstiä samaan tapaan kuin tekstinkäsittelyohjelmassa. Ikkunan yläreunasta löydät työkalut tekstin muokkaamiseen (Kuva 1). Ikkunan alareunasta löydät neljä lehdykkää, joilla voit käydä katsomassa luomaasi sivua eri tavoin tulkittuna. Ensimmäinen lehdykkä on sivun normaali, editoitava tila. Kolmannella lehdykällä näet, millaiseksi editori sivusi muuttaa (Source, käännettynä automaattisesti html-muotoon), jotta selaimet sitä ymmärtävät. Toisella lehdykällä (Tags) tiedosto on myös html-muodossa, mutta html-komennot 1 WYSIWYG = What You See Is What You Get - 3 -
Kuva 1. Composeriin voit kirjoittaa tekstiä, ja muotoilla sitä ikkunan yläreunasta löytyviä työkaluja käyttäen. on lyhennetty kuvakkeenomaisiksi tägeiksi. Viimeisellä lehdykällä (Preview) sivun näkee lopullisessa muodossa, ts. sellaisena miltä se selaimeen avattuna tulee näyttämään. Kun olet kirjoittanut sivulle jotain, käy heti tallentamassa se alussa luomaasi kansioon nimelle sivun_nimi.html. Kun annat tallennuspyynnön, SeyMonkey kysyy sinulta mikä tulee olemaan sivullasi otsikkona. Kirjoita viestiruutuun teksti, jonka haluat näkyvän selaimen välilehden otsikossa (Kuva 2). Kuva 2. Selaimen välilehdessä näkyviin tuleva otsikko. Tiedoston tulee siis olla tallennusmuodoltaan html-tiedosto, ja antamasi nimi tulee näkymään sivuston osoitteen viimeisenä sanana (esimerkiksi http://palvelimen.osoite.fi/.../sivun_nimi.html). Sivuston pääsivu tallennetaan yleensä nimelle index.html. Tiedosto index.html on url-osoitteissa erityisasemassa: se on tiedosto, jota oletusarvoisesti etsitään hakemistosta silloin kun tiedostonimeä ei eksplisiittisesti anneta. Esimerkiksi osoite http://people.uta.fi/testi/es12345 osoittaa samaan osoitteeseen kuin http://people.uta.fi/testi/es12345/index.html. Kuvan lisääminen sivulle (suhteellinen / absoluuttinen osoite kuvaan) Kuvan lisääminen sivulle tapahtuu yläreunan image-työkalun avulla. Sinun tulee kuitenkin ensin käydä tallentamassa sivulla näkyväksi haluamasi kuva samaan kansioon mihin itse sivunkin tallensit, josta sitten käyt noutamassa kuvan Choose File -painiketta käyttäen (Kuva 3). - 4 -
Kuva 3. Kuvan tuonti sivulle Huomaa, että kun kuva on tallennettu samaan tiedostoon kuin itse sivukin, teet kuvaan suhteellisen viittauksen, ts. kuvaan viitataan vain sen tiedostonimellä ja sinulla tulee olla ruksattuna kohta URL is relative to page location. Kuva on tässä tapauksessa tallennettuna samaan hakemistoon kuin itse sivu, ja kuvatiedoston nimi on pinnia.jpg.voisit tuoda myös kuvan suoraan jostain toiselta verkkosivulta, jolloin viittauksesi olisi absoluuttinen viittaus kuvaan, ottaisit ruksin kohdasta URL is relativar to page location pois ja antaisit kuvan täydellisen url-osoitteen, http://people.uta.fi/esittely/kuvagalleria/pinnia450.jpg. Tekijänoikeuksien kannalta tämä on turvallinen ratkaisu, mutta silloin kannattaa kuitenkin muistaa, että jos kuva poistetaan alkuperäisestä osoitteesta, se häviää myös sinun sivultasi. Linkkien tekeminen (absoluuttiset / suhteelliset linkit) Voit tehdä sivullesi hyperlinkkejä mille tahansa muille verkossa oleville sivuille. Aktivoi Composerissa sivulta jokin sana tai useampia peräkkäisiä sanoja, joiden haluat toimivan linkkinä uudelle sivulle. Valitse linkkaustyökalu (Kuva 4). Aukeavassa ikkunassa kerrot sen sivun osoitteen, jonka haluat linkistä aukeavan. Kuva 4. Linkin lisääminen sivulle, tässä absoluuttinen osoite (viitattava sivu on jollain muulla palvelimella). - 5 -
Jos teet useampia sivuja, ja tallennat ne samaan kansioon kuin ensimmäisenkin sivun, teet viittaukset suhteellisena. Toisin sanoen samassa kansiossa olevaan toiseen tiedostoon viittaat vain tiedoston nimellä (suhteellinen viittaus), et koko osoitteella (absoluuttinen osoitus). Vastaavasti kuin kuvan yhteydessä, annat linkin osoitteeksi vain tiedoston nimen (tai käyt noutamassa sen Choose File painikkeesta), ja ruksaat viestiruudussa suhteellista osoitusta tarkoittavan kohdan URL is relative to page location. Tällä kertaa vaan viittaat toiseen html-tiedostoon etkä kuvaan. Jos haluat tehdä linkin johonkin omaan tekstidokumenttiisi (esim pdf- tai docx-tiedosto), tilanne on analoginen kuvaan ja toiseen tiedostoon viittaamisen kanssa. Samassa hakemistossa oleviin dokumenttitiedostoihin viittaat suhteellisella osoitteella käyttäen vain sen nimeä. Usein on kuitenkin hyvä lajitella sivuilla tarvittavat materiaalit omaan alihakemistoonsa, jolloin osoitteeseen lisätään alikansio. Jos esimerkiksi teet alikansion materiaalit, ja viet kuvasi pinnia.jpg sinne, suhteellinen viittaus sisältäsi alikansion nimen: materiaalit/pinnia.jpg. 3 Tiedostojen vienti yliopiston www palvelimelle Jos haluat julkaista sivusi yliopiston palvelimella www-verkossa näkyviä sivuja, sinun tulee olla tietoinen yliopiston www sivujen julkaisuun liittyvistä säännöistä 2. Eräs olennaisimmista periaatteista, joka sinun tulee olla tietoinen, on seuraava: yliopiston palvelimelle vietyjä sivuja ei saa käyttää mainontaan eikä taloudellisten tai muiden vastaavien etuuksien hankintaan. Kaikille pitäisi olla myös selvää, että yliopiston palvelimelle ei saa viedä hyvien tapojen vastaista materiaalia. Tiedostojen vienti yliopiston www-palvelimen kautta saataville Internetiin tapahtuu yksinkertaistettuna seuraavasti: luo kotihakemistoosi alihakemisto nimelle public_html (voit tehdä sen etänäkin, joko Horden tai alla opeteltavan WinSCP-ohjelman avulla) vie verkossa näkyviksi haluamasi tiedostot tuohon hakemistoon (kansioon), jotta tiedostot näkyisivät Internetissä, sinun tulee antaa ko. hakemistoille, alihakemistoille ja tiedostoille sopivat oikeudet (se tapahtuu Unix-tunnustasi käyttäen People-koneella). sisältö tulee näkyviin yliopiston www-palvelimen kautta osoitteeseen http://people.uta.fi/~osoitteesi/, jossa osoitteesi on joko yliopiston sähköpostiosoitteesi alkuosa (sukunimi.etunimi.x) tai peruspalveltunnuksesi (es12345). Käydään nämä yllä listatut asiat seuraavassa hiukan tarkemmin läpi. 3.1 Hakemisto public_html Luo aluksi kotihakemistoosi public_html kansio. Kaikki tuohon kansioon (hakemistoon) viedyt tiedostot tiedostox.yyy tulevat näkyviin internetissä yliopiston sivuilla osoitteessa http://people.uta.fi/~osoitteesi/tiedostox.yyy edellyttäen että hakemistoille ja tiedostoille asetetut 2 Osoitteessa http://people.uta.fi/hallinto/yliopistopalvelut/tietohallinto/saadokset/kayttosaannot.html ja http://people.uta.fi/hallinto/yliopistopalvelut/tietohallinto/saadokset/www-politiikka.html. - 6 -
oikeudet on asetettu sallimaan tiedostojen näkyminen. Tämä selvitetään kohdassa 3.3 tarkemmin. Huomaa siis, että public_html -hakemiston nimi jää tiedoston nettiosoitteesta pois. Mikroluokissa voit luoda kansion normaaliin tapaan Windows-käyttöliittymässä, ikään kuin kotihakemistosi olisi yksi käyttämäsi Windows-koneen (vaikkakin verkon kautta käytettävä) levy. Kansion nimen täytyy olla nimeltään täsmälleen annetun muotoinen: public_html (huomaa alaviiva, pienet kirjaimet). Kotihakemistoasi ylläpitävä kone on itse asiassa Unix-käyttöjärjestelmällä hallittava Sun-tietokone, jolle on annettu nimi people.uta.fi 3 ja voit käsitellä sillä sijaitsevaa kotihakemistoasi myös etänä. Olet jo aiemmin kurssilla oppinut, miten voit Horden 4 avulla siirtää tiedostoja yliopiston ulkopuolelta kotihakemistoosi. Kätevämpi tapa kotihakemiston etähallinnoimiseen, on kuitenkin seuraavaksi esiteltävä WinSCP tiedostonsiirto-ohjelma. Ohjelma löytyy mikroluokan koneista, ja voit hakea sen omalle koneellesi osoitteesta http://winscp.net/eng/download.php. 3.2 WinSCP ohjelman käyttäminen Ohjelman avulla voit ottaa yhteyden Windows-koneeltasi Unix-koneeseen ja siirtää tiedostoja koneelta toiselle. Tiedostojen siirtämisen lisäksi SSH Tectia Client -ohjelman avulla voit myös vaivattomasti hallita tiedostojen näkymistä verkossa, ts. tiedosto- ja hakemistokohtaisesti määriteltyjä oikeuksia. Oikeuksien hallinnan lisäksi voit esimerkiksi luoda hakemistoja, nimetä tiedostoja/hakemistoja uudelleen ja tuhota niitä kotihakemistossasi myös etäyhteyden takaa. Kun käynnistät WinSCP-ohjelman, ikkunan oikeasta reunan New-painike aukaisee sinulle Kuvan 5 viestiruudun, jossa määrittelet mihin Unix-koneeseen haluat ottaa yhteyden: Host name = people.uta.fi, User name / Password oma peruspalvelu tun nuk sesi, ja portin numero 22. Kuva 5 Kuva 5. Yhteyden avaaminen yliopiston people-palvelimelle 3 Ulospäin näyttää siltä, että kone, jolla kotihakemistosi sijaitsee on nimeltään people.uta.fi, mutta kotihakemistoja ja www-palvelinta ylläpitävät koneet ovat itse asiassa monimutkaisempi koneiden verkko. 4 Yliopiston Horde-ohjelmassa: Portaali/Omat tietoni/tiedostot/edu Home - 7 -
Jos olet aktivioinut Unix-tunnuksesi (voimaantulo aktivoinnin jälkeen kestää yön yli), sinulle aukeaa Kuvan 6 kaltainen ikkuna. Kuvassa näet kahtia jaetun ikkunan: vasemmalla on oma, paikallisen koneesi sisältö (a) ja oikealla kotihakemistosi sisältö etäkoneella (b). Jos kotihakemistossasi ei vielä ole public_html-hakemistoa (d), voit luoda sen Files/New/Directory -valikkovalinnalla (e, tai hiiren oikean painikkeen kautta). Voit siirtää kohteita (tiedostoja ja hakemistoja) paikallisen koneen ja etäkoneen välillä yksinkertaisesti raahaamalla kohteen ikkunan osasta toiseen. Jos esimerkiksi viet paikalliselta koneeltasi tiedoston koe.txt etäkoneelle public_html -hakemistoon, saat tiedoston näkyviin internetissä osoitteessa http://people.uta.fi/~osoitteesi/koe.txt olettaen, että olet määritellyt Unix-oikeudet (kohta f ) niin, että tiedostot saavat näkyä. e d f Oma, paikallinen koneesi (local computer, paikallinen PC) a b Kotihakemistosi koneella, johon otat yhteyden (remote computer: people.uta.fi) Kuva 6 WinSCP yhteys yliopiston peoplepalvelimelle Seuraavassa selvitetään ensin yleisellä tasolla mitä Unixin hakemistojen ja tiedostojen oikeudet ovat ja selvitetään sitten miten oikeuksia muutetaan WinSCP ohjelmaa käyttäen. 3.3 Hakemisto ja tiedostokohtaiset oikeudet Unixissa Tiedostoon (tai hakemistoon) annetut oikeudet määrittävät sen, mitä kohteen (1) omistaja (owner), (2) ryhmän (group) jäsen (esim. erikseen luotuun projektiryhmään kuuluvat jäsenet) tai (3) muut (others) saavat kohteelle (kohde = hakemisto tai tiedosto) tehdä. Tiedostoon voidaan sallia luku (read, r), muokkaus (write, w) ja/tai suoritus (execute, x). Execute- eli suoritusoikeuden antaminen kohteeseen on merkityksellinen vain silloin kun tiedosto on suoritettavissa oleva ohjelma. Jos kohde on hakemisto, suoritusoikeus tarkoittaa oikeutta päästä käsiksi hakemiston sisällä oleviin kohteisiin. - 8 -
Kullekin kohteelle annetaan siten aina kolme rwx-merkkijonoa: ensimmäinen määrää kohteen omistajan oikeudet, toinen ryhmän ja kolmas muiden oikeudet kohteen käsittelyyn. Esimerkiksi seuraavat hakemistoon tai tiedostoon annetut oikeudet owner group others r w x r - x - - x tarkoittaisivat, että hakemiston/tiedoston omistajalla (owner) on siihen luku-, muokkaus- ja suoritusoikeudet, ryhmän jäseniltä (group) puuttuvat muokkausoikeudet ja muilla (others) käyttäjillä on vain suoritusoikeus. 3.4 Oikeuksien hallinta WinSCP käyttöliittymän avulla Jotta kotihakemistoon viemäsi tiedosto 5 näkyisi internetissä, tiedostoon tulee antaa lukuoikeus kaikille (others, merkkijonon seitsemäs merkki siis r ei -). Sen lisäksi hakemistoon (ja itse asiassa kaikille samassa hakemistopolussa yläpuolella oleville hakemistoihin public_html ja es12345- hakemistoihin asti), jossa tiedosto sijaitsee, tulee olla annettuna suoritusoikeus kaikille. Suoritusoikeus antaa oikeuden hakemiston läpikulkemiseen ts. sen sisään näkeminen sallitaan vain jos hakemistoon suoritusoikeus, ts. merkkijonon viimeinen, yhdeksäs, merkki on x. Tiedostojen ja hakemistojen oikeuksien hallinta tapahtuu periaatteessa Unix-komennoilla. Unixkomentoja pääset antamaan kun otat pääteyhteyden Unix-koneeseen jollakin pääteyhteysohjelmalla. Yliopiston people.uta.fi ei kuitenkaan salli pääteyhteyksiä. Kuten edellä todettiin, oikeuksien hallinnan pystyy onneksi tekemään myös WinSCP-ohjelmalla. Kuvassa 6, ikkunan oikeanpuoleisessa osassa kotihakemistosi tiedostoista ja hakemistoista on nimen lisäksi muutakin tietoa: kohteen koko (Size), muokkauspäivämäärä (Changed), ja sille annetut oikeudet (Rights, ks. Kuva 6 f). Näitä oikeuksia pääsee muokkaamaan valitsemalla tiedoston/ hakemiston nimen päältä hiiren kakkospainikkeella aukeavasta ponnahdusvalikosta Properties. Niille tiedostoille, jotka halutaan näkyviin webissä, tulee antaa kaikille lukuoikeudet (others: r--). Sen lisäksi koko hakemistopolun (ts. ylemmän tason) hakemistoille tulee antaa suoritusoikeudet kaikille (others: --x). Meitä kiinnostaa nyt aluksi kotihakemistossasis sijaitsevan public_html -hakemistosi oikeudet. Siihen tulee antaa suoritusoikeudet kaikille. Vie hiiri public_html kansion päälle (Kuva 6 d) ja aukaise kakkospainikkeen kautta Properties. viestiruutu (Kuva 7). Anna hakemistoon tulee antaa suoritusoikeudet (Execute) kaikille (Other). Properties (Ominaisuudet) -viestiruudun kautta pääset siis helposti määrittämään hakemistojen ja tiedostojen oikeudet, ilman että sinun tarvitsee opetella käyttämään Unixin komentokäyttöliittymää. Älä koskaan anna muokkausoikeuksia (w, write) kaikille (Others). Jos sinulla on public_html kansiossa useampia sisäkkäisiä hakemistoja (kansioita), suoritusoikeudet pitää muistaa asettaa kaikille tiedostopolun hakemistoille. Esimerkiksi tiedostosi oma.doc www- 5 Hakemistolle annettu lukuoikeus saa aikaan hakemiston sisältölistauksen näkymisen selaimen kautta (mikäli hakemistossa ei ole oletustiedostoa index.html). - 9 -
osoitteessa: http://people.uta.fi/~es12345/share/oma.doc sijaitsee kotihakemistosi public_html-hakemiston alihakemistossa share. Tällöin sinun tulee huolehtia, että paitsi omassa kotihakemistollesi es12345 ja siellä sijaitsevalle public_html-hakemistolle, myös share-hakemistolle on annettu kaikille suoritusoikeudet. Itse tiedostolle oma.doc tulee olla annettuna ainakin lukuoikeudet kaikille. Tiedostot: (a) Suoritusoikeus kaikille (Other/ Execute): tiedoston saa käynnistää jos se on suorituskelpoinen ohjelma. (b) Lukuoikeus kaikille (Other / Read): tiedosto tulee näkyviin Internetin kautta Hakemistot (ts.kansiot): (a) Suoritusoikeus kaikille (Other / Execute) antaa läpikulkuoikeuden jotta hakemistossa oleviin tiedostoihin päästään käsiksi (b) Lukuoikeudet kaikille (Other / Read) saa aikaan sen, että hakemiston sisältö näytetään tiedostolistauksena (ellei hakemistossa index.html tiedostoa) Kuva 7 Oikeuksien hallinta Properties-viestiruudun kautta - 10 -