Nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2014 talousarvion sekä vuosien 2015-2016 taloussuunnitelman kehykseen vaikuttavia kasvupaineita: Käyttötalous euroa /vuosi Vuosi 2014 Välttämättömät Palkankorotusvaraus henkilöstömenoihin vuodelle 2014 28 000 Pohjana on vuoden 2013 käyttösuunnitelman henkilöstömenot. Korotusprosentti on 1 %. Sosiaalivakuutusmaksut 22,65 % palkantarkistuksiin 6 400 Toimitilavuokrien korotus, keskimäärin 1,7 % 23 500 Siivouspalvelujen korotus 3 % 7 700 Luukin leirikeskuksen sauna Leirikeskuksen saunan toimitilavuokran ja siivouksen tarkistus 1.4.2014 alkaen 30 000 Tyttöjen talo Yhdistyksen tukeminen, vuonna 2014 puuttuva osuus 70 000 Nuorisolautakunta esitti 12.6.2012 ( 16 kehykseen vaikuttavat tekijät) Tyttöjen talon toiminnan aloittamiseen yhteensä 75 000 euroa. Kaupunginvaltuusto päätti 10.12.2012 vuoden 2013 talousarviosta, jossa Tyttöjen talon toimintaan myönnettiin 50 000 euroa, mikä mahdollistaa toiminnan aloittamisen syksyllä 2013. Kumppanuussopimusluonnos Tyttöjen talon toiminnan ylläpitämiseksi määrittelee Espoon kaupungin kustannuksiksi vuositasolla 120 000 euroa sekä toimitilaan liittyvät kustannukset. Lisäksi toimitilan muutostöistä ja ensikertaisesta kalustamisesta vastaa Espoon kaupunki. Nuorisopalvelujen nuorisotilojen vakituisista kävijöistä pojat ovat enemmistönä: kävijöistä on tyttöjä 42 % ja poikia 58 % (2012). Nuorisotilat ovat perinteisesti mielletty enemmän poikien paikoiksi, vaikka esimerkiksi Espoon nuorisopalveluissa on erityisesti kiinnitetty huomiota sukupuolisensitiiviseen työotteeseen nuorisotiloilla. Tarkoituksena on ottaa tyttöjen tarpeet paremmin huomioon toiminnoissa. Tyttöjen talon toiminnan tarkoituksena on parantaa nuorisolle suunnattujen palvelujen tasa-arvoisempaa toteuttamista. 1
Tyttöjen talo on Kalliolan nuoret ry:n omistava toimintamalli, eikä vastaavaa toimintamallia ole muilla palvelujen tarjoajilla. Tyttöjen talon toiminta on matalan kynnyksen toimintaa ja se on tytöille maksutonta. Tyttöjen talo on auki iltaisin ja talolle voi tulla aikaa varaamatta. Työ perustuu asiakkaiden omaan vapaaehtoisuuteen. Työ ei ole viranomaistoimintaa ja sillä on suuri merkitys asiakkaiden keskuudessa. Tyttöjen talo tavoittaa erityisesti sellaisia tyttöjä ja nuoria naisia, joita julkinen palvelujärjestelmä ei tavoita. Kouluyhteistyön toimintamallin kehittäminen - hanke Hallituksen lapsi- ja nuorisopoliittisessa kehittämisohjelmassa (LANUKE) koulunuorisotyö eli integroitu nuorisotyö nähdään keinoksi tukea uudenlaisen toimintakulttuurin syntymistä kouluissa sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Yhteisöllisyyttä tuetaan osana koulunpäivää käyttämällä nuorisotyöllisiä menetelmiä mm. lasten ja nuorten sosiaalisten taitojen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Espoossa toimintamallista on tehty aloite nuorisolautakunnassa ja kehittämishankkeen tarpeesta on keskusteltu sivistystoimessa. Toimintamallin kehittämisen keskiössä ovat mm; nuorisotyön ja koulun välinen yhteistyö (esim. nivelvaiheisiin liittyvät toiminnot), yhteisten oppimisympäristöjen rakentaminen (tieto ja toiminta), lasten ja nuorten vaikuttamis- ja osallisuustoiminta sekä yhteisten kasvattajuuden kehittäminen. Hankkeen lopputuloksena syntyy peruskoulun oppilaita tukeva koulun ja nuorisotyön yhteistoimintamalli, jota pilotoidaan vuoden 2014 aikana kahdella alueella (mallin toimivuus, tavoitteellisuus, tulosten arviointi). Hankkeelle palkataan projektikoordinaattori, joka vastaa koulunuorisotyö - mallin luomisesta yhdessä suomen- ja ruotsinkielisen koulutoimen kanssa. Projekti alkaa 1.1.2013 ja päättyy 30.6.2015. Vuonna 2014 projektiin palkataan 2 nuorisonohjaajaa. Hankkeelle myönnetty valtion rahoitusta syksy 2013 kevät 2014 30 000 euroa, mikä ei kata kuin murto-osan kustannuksista. Puuttuva osuus 2014 50 000 Digitaalisen peli- ja verkkotoiminnan hanke Digitaalisen peli- ja verkkotoiminnan (Labra-hanke) hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on luoda Espoon kaupungin sisäiseen käyttöön käytännöllinen malli internet-liittymän avaamisesta pelikäyttöön. Tätä kautta konsolipelaaminen verkossa, osallistuminen kansallisiin verkkoliigoihin ja LAN-verkkopelitapahtumien järjestäminen mahdollistuvat kaikilla espoolaisilla nuorisotiloilla. Mallia on tarkoitus hyödyntää jatkossa valtakunnallisesti. Hankkeelle myönnetty valtion rahoitusta syksy 2013 kevät 2015 38 000 euroa, mikä ei kata kuin kustannuksista. Lisärahoitusta haetaan vuosittain. Puuttuva osuus 2014 70 000 Välttämättömät vuonna 2014 yhteensä 285 600 2
Harkinnanvaraiset Kesätoiminnan lisääminen Nuorisotilojen kesätoimintojen lisääminen (kurssi- ja päiväleiriroiminta) sekä nuorisotilojen kesäaukiolojen aloittaminen 5 nuorisotilalla 75 000 Harkinnanvaraiset vuonna 2014 yhteensä 75 000 Vuonna 2014 kaikki yhteensä 360 600 Vuosi 2015 Kirkkojärven nuorisotila Kirkkojärvelle valmistuu syksyllä 2015 uusi vanhan korvaava päiväkoti, jonka yhteyteen tulee nuorisotila 3 nuorisonohjaajan vakanssia 1.7.2015 alkaen 60 000 Nuorisotilan toimitilavuokra ja siivous 1.7.2015 alkaen 60 500 Nuorisotilan toiminta ja varustaminen 30 000 Opinmäen nuorisotila Opinmäen 1, vaiheessa 2015 valmistuu Opinmäen koulu, päiväkoti, nuorisotila sekä liikuntahalli 3 nuorisonohjaajan vakanssia 1.7.2015 alkaen 60 000 Nuorisotilan toimitilavuokra ja siivous 1.7.2015 alkaen 20 000 Nuorisotilan toiminta ja varustaminen 30 000 Pääkaupunkiseudun nuorisotyön itsearviointi ja auditointi 20 000 Espoon vuoro toteuttaa arviointia Pääkaupunkiseudun nuorisotoimilla, Espoo, Helsinki ja Vantaa, on yhteinen arviointimalli, jonka toteuttamisesta ja kustannuksista kukin kaupunki vastaa vuorollaan. Arviointityön ylläpitovastuu siirtyy Espoolle vuodeksi 2015. Arviointityöhön kuuluvat mm. seuraavat asiat: arviointimallin koulutukset pks- työntekijöille, pks- nuorten kouluttaminen arviointityöhön, esimiesfoorumit, itsearviointipajat mm. kohdennettu nuorisotyö, auditointitilaisuudet mm. nuorisotaloilla ja leireillä sekä pks-arviointiryhmän työskentely ja raportointi (laatu ja mittarit). Vuonna 2015 yhteensä 280 500 3
Vuosi 2016 Kirkkojärven nuorisotila 3 nuorisonohjaajan vakanssia, puuttuva osuus vuonna 2016 60 000 Nuorisotilan toimitilavuokra ja siivous, puuttuva osuus vuonna 2016 60 500 Opinmäen nuorisotila 3 nuorisonohjaajan vakanssia, puuttuva osuus vuonna 2016 60 000 Nuorisotilan toimitilavuokra ja siivous, puuttuva osuus vuonna 2016 20 000 Vuonna 2016 yhteensä 200 500 Investoinnit Koneet ja kalusto Vuosi 2014 Luukin leirikeskuksen sauna, ensikertainen kalustaminen 50 000 Vuosi 2015 Kirkkojärven nuorisotila, ensikertainen kalustaminen yhteistyöhakkeena varhaiskasvatuksen kanssa 45 000 Opinmäen nuorisotila, ensikertainen kalustaminen yhteistyöhakkeena koulun, varhaiskasvatuksen sekä liikunnan kanssa 45 000 91 Aineettomat hyödykkeet 2014 Tieto/toiminnanohjausjärjestelmien kehittäminen ja uusiminen kaupunkistrategian mukaisesti mahdollisuus ilmoittautua sähköisesti nuorisopalvelujen tarjoamiin tilaisuuksiin 15 000 kaupunkistrategian mukaisesti mahdollisuus varata nuorisotiloja sähköisesti 15 000 91 Aineettomat hyödykkeet 2014 yhteensä 30 000 4
5