Kuntien muuttuva hyvinvointityö - Mitä hyvinvointi on 2030? Case Kouvola Ville Nieminen @ViVaNieminen 11.9.2019
https://youtu.be/q9oue09zhbq 2
Ennakointi-prosessi 3
Hyvinvointiennakointi 4
Hyvinvoinnin skenaariot 2030 Skenaario 1: Ihminen elävässä ympäristössä Ilmastonmuutos on herättänyt ihmiset toimimaan oman elinympäristönsä ja kestävän kehityksen puolesta ja sen myötä yhteisöllisyys on kasvanut. Ihmisillä on tasavertaiset mahdollisuudet hyvään elämään ja ehjät yhdyskunnat tukevat eri elämäntilanteissa olevien sujuvaa ja kestävää arkea. Älykkäät teknologiat tarjoavat uusia mahdollisuuksia oman hyvinvoinnin edistämiseen ja kuntien palveluihin. Skenaarion kannalta tärkeitä ilmiöitä: Ilmastonmuutos Arvojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Jakamis- ja kiertotalous Asukkaat ja yhteisöt voimavarana ja kumppanina Ikäihminen, 71 Eläkkeellä, elää yksin Toimintakyky heikkenee Yksinäisyyttä Heikot IT-taidot Työssäkäyvä äiti, 40 Vaativa työ, aviomies ja 2 lasta Stressiä Uran ja perheen yhdistämisen haasteet Maahanmuuttaja, 28 Työtön pakolainen Traumaattisia kokemuksia Kielitaidon ja verkostojen puute Yhteiskunnan kielteiset asenteet Nuori työtön, 19 Asuu lapsuudenkodissa maaseudulla Ei työtä, keskeytyneet opinnot Elämänhallinnan ongelmia Huono itsetunto HUOMIOI AINAKIN NÄMÄ: Eritasoisten osallistumismahdollisuuksien avulla kunta turvaa aktiivisen yhteisön jäsenten mahdollisuuden vaikuttaa omiin asioihin Kunnan tulee joustavoittaa omia käytäntöjään ja toimia uudenlaisten työn tekemisten kokeilijana Päätösten vaikutuksia erityisesti ilmastonäkökulmasta ei kannata jättää arvioimatta avoimesti Viestiminen siitä, mitä on tarjolla (mm. edulliset harrastusmahdollisuudet, tapahtumat) Ikäihmisten näkeminen resurssina 5
Hyvinvoinnin skenaariot 2030 Skenaario 2: Ristiriitojen yhteisöt Monikulttuurisuus on arkipäivää ja uudenlainen toimintaympäristö on tehnyt kunnista joustavia ja rohkeita kokeilijoita ja yhteiskehittäjiä. Tavoitteena on laaja osallisuus. Arvojen pirstoutuminen saa ihmiset hakeutumaan kaltaistensa joukkoon ja kiinnostus yhteisiin asioihin laajemmin kuihtuu. Eristäytyneiden yhteisöjen ulkopuolelle jäävät kokevat osattomuutta. Terveys kiinnostaa, mutta yksinkertaiset totuudet puhuttelevat. Puhdashenkisyys kovettaa asenteita ja suhtautumista toisiin ihmisiin. Skenaarion kannalta tärkeitä ilmiöitä: Maahanmuutto Monikulttuuristuminen Arvojen muutos Syrjäytyminen Kokeilukulttuuri Ikäihminen, 71 Eläkkeellä, elää yksin Toimintakyky heikkenee Yksinäisyyttä Heikot IT-taidot Työssäkäyvä äiti, 40 Vaativa työ, aviomies ja 2 lasta Stressiä Uran ja perheen yhdistämisen haasteet Maahanmuuttaja, 28 Työtön pakolainen Traumaattisia kokemuksia Kielitaidon ja verkostojen puute Yhteiskunnan kielteiset asenteet Nuori työtön, 19 Asuu lapsuudenkodissa maaseudulla Ei työtä, keskeytyneet opinnot Elämänhallinnan ongelmia Huono itsetunto HUOMIOI AINAKIN NÄMÄ: Passiivisten ryhmien kuulemisen erilaiset tavat: Sosiaalinen media ja verkostoihin jalkautuminen Viestinnän uudet muodot haltuun. Verkostoissa ja verkossa tapahtuva viestintä. Kunnan ei kannata tässä skenaariossa jättää osallistumatta yhteiskunnalliseen keskusteluun vaan ottaa aktiivisemman roolin tiedon levittäjänä Monikulttuurisuuskasvatus lapsille Kunta voi toimia erilaisten ihmisten vuoropuhelun alustana Muista tukea kunnan toimintakentän kokonaisuutta vaikka yksi ilmiö ohjaisikin keskustelua (vrt. Ilmastonmuutos) 6
Hyvinvoinnin skenaariot 2030 Skenaario 3: Turvallinen digiarki Uudet älykkäät teknologiat ovat lisänneet ihmisten arjen sujuvuutta. Kunnat ovat kuitenkin epäonnistuneet digitalisaation hyödyntämisessä, jolloin omaehtoiset älyratkaisut ovat yksilöiden oman osaamisen ja taloudellisten resurssien varassa. Hyväosaiset panostavat omaan turvallisuuteensa yhä enemmän. Kuntien palveluissa uudenlaisiin kyberturvallisuusuhkiin varautuminen on heikkoa. Työ muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, mutta kuntien ammattirakenne ei vastaa muutokseen. Kunta ei houkuta päteviä osaajia. Eriarvoisuus kasvaa. Skenaarion kannalta tärkeitä ilmiöitä: Digitalisaatio Työn murros Turvallisuusriskit Väestörakenteen muutos Eriarvoistuminen Ikäihminen, 71 Eläkkeellä, elää yksin Toimintakyky heikkenee Yksinäisyyttä Heikot IT-taidot Työssäkäyvä äiti, 40 Vaativa työ, aviomies ja 2 lasta Stressiä Uran ja perheen yhdistämisen haasteet Maahanmuuttaja, 28 Työtön pakolainen Traumaattisia kokemuksia Kielitaidon ja verkostojen puute Yhteiskunnan kielteiset asenteet Nuori työtön, 19 Asuu lapsuudenkodissa maaseudulla Ei työtä, keskeytyneet opinnot Elämänhallinnan ongelmia Huono itsetunto HUOMIOI AINAKIN NÄMÄ: Mahdollista kaikille yhteiskuntaan osallistumisen mahdollistavat välineet. Digivälineiden käyttöä harjoiteltava jo varhaiskasvatuksessa ja laitteita kaikilla käytössä Ota kuntalaiset voimavaraksi ja hyödynnä erilaisten ihmisten osaamista rohkeasti. Hyödynnä työntekijöiden oma digiosaaminen äläkä keskitä ict-osaamista vain yhteen yksikköön Turvallisuussuunnitelussa huomioitava kuntalaisten kohtaamat kyberuhat ja digirikollisuus Tue uudelleen kouluttautumista ja elämänpituista oppimista 7
Hyvinvoinnin skenaariot 2030 Skenaario 4: Yksinäisten ihmisten syrjäytyneet kunnat Demokratia horjuu ja ihmisten kiinnostus yhteisiin asioihin hiipuu. Päätöksenteko ei perustu tietoon ja jokainen on oman onnensa seppä Kunnat eivät kykene vastaamaan nopeaan muutokseen ja kasvaviin globaaleihin haasteisiin. Kuntalaisten hyvinvointierot kasvavat. Joustamaton ja aina enemmän vaativa työelämä vaikeuttaa arkea ja perheen perustamista Skenaarion kannalta tärkeitä ilmiöitä: Kaupungistuminen Työn murros Arvojen ja asenteiden muutos Syntyvyys Eriarvoistuminen Ikäihminen, 71 Eläkkeellä, elää yksin Toimintakyky heikkenee Yksinäisyyttä Heikot IT-taidot Työssäkäyvä äiti, 40 Vaativa työ, aviomies ja 2 lasta Stressiä Uran ja perheen yhdistämisen haasteet Maahanmuuttaja, 28 Työtön pakolainen Traumaattisia kokemuksia Kielitaidon ja verkostojen puute Yhteiskunnan kielteiset asenteet Nuori työtön, 19 Asuu lapsuudenkodissa maaseudulla Ei työtä, keskeytyneet opinnot Elämänhallinnan ongelmia Huono itsetunto HUOMIOI AINAKIN NÄMÄ: Tiedon kulku ja läpinäkyvyys: Julkisen sektorin uskottavuutta ja kuntalaisen tiedon saamisen helppoutta voidaan helpottaa päätöksentekoa avaamalla ja tiedon läpinäkyvyyttä lisäämällä. Varaa aina valmistelussa kuntalaisille erilaiset tavat osallistua jo suunnitteluun Ota asukkaat mukaan kaupunginosakohtaiseen suunnitteluun esimerkiksi turvallisuussuunnitelman kautta Kuuntele perheiden palveluiden suunnittelussa myös työllistäjiä ja sujuvoita työssäkäyvien arkea toimivilla peruspalveluilla Älä unohda alueellista yhteistyötä ja verkostojen mahdollisuuksia. Hyvien käytäntöjen jakaminen ja yhteiset panostukset vahvistavat mahdollisuuksia haasteiden voittamiseen. 8
Hyvinvointiennakoinnista kolme nostoa Kuntien uudistumiskyky keskeinen muuttuja Ennakointi on jatkuvaa ja koko kuntaa koskevaa toimintaa Kuntalaisen kuunteleminen herkällä korvalla 9
3.12. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä päätösseminaari Kuntatalolla Kunta hyvinvoinnin edistäjänä nyt ja tulevaisuudessa Hyviä käytäntöjä Hyvinvointijohtamisen menetelmiä ja rakenteita Avointa keskustelua hyvinvoinnista Tukea, työkaluja ja verkostoja https://www.kuntaliitto.fi/tapahtumat/2019/ kunta-hyvinvoinnin-edistajana 10
Paras aktiivinen arki 2030 Hyvinvointiennakointi osana Kouvolan Hyvinvoinnin kasvu - ohjelmaa 19.9.2019 Tarja Alamattila 11
Strategiaohjaus - riippuvuudet Kaupunkistrategia 2019-2030 Nykytila Tulevaisu us Elinvoiman kasvu ohjelma 2020-2023 Hyvinvoinnin kasvu ohjelma 2020-2023 Talousarvio 2019 Taloussuunnitelma 2019-2021 19.9.2019 Tarja Alamattila Suunnitelmat/Projektit - Nykyiset strategian toteuttamisohjelmat ja/tai niistä poimittavat sisällöt - Olemassa olevat kärkihankkeet ja projektit - Käyttösuunnitelma 2019 Mitä uutta? -KOUVOLA KARTALLE Kärkihankeaihiot -Kuntaliiton Ennakointiprosessi - SOTE yhteistyö
Hyvinvoinnin kasvu ohjelma 2020-2023 19.9.2019 Hyvinvoinnin kasvu -ohjelma 2020 2023,,,, 13
Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1. Hyvinvoinnin käsite 1.2. Hyvinvointia tehdään yhdessä 2. Hyvinvointi Kouvolassa 2.1. Terveys ja elintavat 2.2. Kulttuurinen hyvinvointi 2.3. Osallisuus ja yhteisöllisyys 2.4. Työllisyys 2.5. Arjen turvallisuus ja viihtyisyys 3. Hyvinvoinnin kasvu-ohjelman päämäärä ja tavoitteet 3.1.Hyvinvoinnin seuranta ja raportointi 4. Hyvinvointiennakointi kohti vuotta 2030 4.1. Kouvolan muutostekijät 4.2. Paras aktiivinen arki 19.9.2019 Tarja Alamattila 14
Hyvinvoinnin kasvu ohjelma Hyvinvointiennakointi kohti vuotta 2030 Kouvolan muutostekijät: Kuntaliiton ennakointiprosessi 2018-2019 Kouvolan Kuntatyöpaja 6/2019 Paras aktiivinen arki: Hyvinvoinnin monialainen työryhmä visioi kouvolalaisten hyvinvoinnin tulevaisuuden kuvaa mindmap-menetelmällä 19.9.2019 Tarja Alamattila 15
Kuntaliiton ennakointiprosessi 2018-2019 Mitä hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa kuntalaisen kannalta tulevaisuudessa vuonna 2030? Kouvola osallistui ennakointiprosessiin yhdessä 28 kunnan, yhden maakunnan ja yhden maakuntaliiton kanssa Kouvolassa toteutettiin oma prosessiin liittyvä Kuntatyöpaja, jossa hyödynnettiin ennakointiprosessin materiaaleja 19.9.2019 Tarja Alamattila 16
Hyvinvointiennakoinnin Kouvolan Kuntatyöpaja 13.6.2019 19.9.2019 Tarja Alamattila 17
Hyvinvointiennakoinnin Kouvolan Kuntatyöpaja 13.6.2019 Valitut muutosajurit: Älykkään teknologian murros Ääripäiden korostuminen Arvojen muutokset Kokeilukulttuuri Työllisyys ja työelämän muutokset Asukkaat ja yhteisöt voimavarana ja kumppanina Käsiteltävät kysymykset: Mitä vaikutuksia eri muutosajureilla, esim. arvojen muutoksella tai älykkään teknologian murroksella, on kaupungin toiminnan suunnitteluun? Mitkä vaikutuksista ovat Kouvolan suhteen keskeisiä, jotka tulee ottaa huomioon strategisissa suunnitelmissa ja talouden suunnittelussa? Mitä toimenpiteitä muutosajureiden huomiointi vaatii? 19.9.2019 Tarja Alamattila 18
Yhteenveto Kuntatyöpajan tuloksista: Kouvolassa huomioitavat muutostekijät Kulttuurinen muutos pysyvyydestä kokeiluihin saatava osaksi toimintaa (kokeilukulttuuri): muutokseen tarvitaan uskallusta, muutoksen mahdollistamista organisaation toiminnassa sekä ruohonjuuritason ideoita. Kokeilukulttuuri on strateginen muutos, joka vaatii myös johtamistavan muutosta. Verkostomainen työskentelytapa tulee korostumaan. Siihen liittyy vahvasti poikkihallinnollinen toiminta ja kumppanuus eri verkostotoimijoiden (mm. yhdistykset ja järjestöt) kanssa. Työskentelytapa vaatii uudenlaisia rakenteita ja johtamisen muutoksia onnistuakseen. Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työtehtäviä. Työntekijöiden uudistumiskyvystä ja ikäihmisten digiosaamisesta on huolehdittava mahdollistamalla elinikäinen oppiminen. Kouluttamisessa voidaan hyödyntää nuoria diginatiiveja. On kuitenkin tärkeää säilyttää tietyt face to face - palvelut. Työelämään ja työsuhteisiin tarvitaan joustavuutta sekä osaamisen kohdentamista tarpeen mukaisesti työtehtävien ja ympäristöjen muuttuessa. Etätyö lisääntyy, samoin erilaisten työtilojen käyttö. Ääripäiden korostuminen (polarisaatio) tulee nousemaan esille lukuisissa ilmiöissä: esim. matalapalkkaiset hyvätuloiset, hyvinvoivat pahoinvoivat, kaupungissa - maaseudulla asuvat jne. Vastakkainasettelun lisääntyessä hyvinvointierot kasvavat. Polarisaation hillitsemiseksi tarvitaan laajoja monialaisia toimia siiloutuneiden palvelujen sijaan, sekä yhteinen tietopohja. Vastakkaisasettelua lieventäisi myös raskaiden ja kevyiden palvelujen yhdistäminen ja sukupolvien kohtaamisen mahdollistaminen.
Paras aktiivinen arki 2030 Mindmap 19.9.2019 Tarja Alamattila 20
Paras aktiivinen arki 2030 Mindmap Hyvinvoinnin kasvu ohjelmaan haluttiin saada näkökulmaa kouvolalaisten Hyvinvoinnin muutoksesta aina vuoteen 2030 asti. Hyvinvoinnin monialainen työryhmä visioi kouvolalaisten hyvinvoinnin tulevaisuuden kuvaa eli Mitä on Kouvolalaisen paras aktiivinen arki vuonna 2030? Pääteeman alle on koottu Mindmap menetelmällä asioita ja tekemisiä, jotka tukevat kaupunkistrategian Paras aktiivinen arki 2030 toteutumista. Kuntatyöpajan tuotokset sekä Mindmap:iin kirjatut näkemykset koottiin yhdeksi kokonaisuudeksi, josta Hyvinvoinnin kasvu ohjelmaan nostettiin kolme keskeisintä kehittämiskohdetta: Monimuotoinen luontokosketus Monipalvelukeskus Kouvolan Koodi Perheystävällinen Kouvola Kehittämiskohteisiin liittyvät toimenpiteet nousevat myös Paras aktiivinen arki mindmapin pohjalta. Toimenpiteitä toteutetaan rohkeilla kokeiluilla. Toteutusta, seurantaa ja arviointia varten muodostetaan työryhmät. Kokeilukulttuuri ja osallistava suunnittelu näkyvät koko organisaation toiminnassa. 19.9.2019 Tarja Alamattila 21
Kuntatyöpajan tuotokset Mindmap Monimuotoinen luontokosketus Monipalvelukeskus Kouvolan Koodi Perheystävällinen Kouvola Kaupunkistrategia 2019-2030 Hyvinvointikysely 2018 Kysely aluetoimikunnille 2019 Kouvolan kaupungin ympäristösuunnitelma 2019-2022 Kouvolan hyvinvointiindikaattorit 19.9.2019 Tarja Alamattila 22
Arviointiajankohdat asetetaan välille 2020-2030 19.9.2019 Tarja Alamattila 23
Pohdittavaa Miten teemme hyvinvointiennakoinnista systemaattisen toimintatavan? Heikkojen signaalien huomioiminen hyvinvointikertomuksessa? Kuntalaisten osallistaminen hyvinvointiennakointiin? Oman kunnan toimintamalli rohkeasti kokeillen 19.9.2019 Tarja Alamattila 24