Asokoti ASOKOTIEN lehti 1/2008 Naapurisopu on taitolaji Kotikulma on avattu Kohenna kotiasi oman maun mukaan Oulussa testattua Tekemisen kautta tutuksi
sisältö 1/2008 Seinien maalaaminen ja 12Hyväksyvä 22tapetointi ovat isännöitsijälle ilmoitettavia muutostöitä. suhtautumistapa nostaa esiin toisen ihmisen luovuuden, kertoo Outi Mäenpää. Hyvät ihmiset, tutustukaa toisiinne 4 Naapurisopu on taitolaji 10 Tyrmääminen helpompaa kuin ymmärtäminen 12 Asukasedut 14 Asukkaiden omat sivut = Kotikulma 16 Meluongelma ratkesi kuntalaisaloitteella 18 Asoetu testivaiheessa 20 Kodin kohennukseksi 22 Raili ja Olavi Virtasen rohkea ratkaisu 26 Yhteystiedot 28 26Raili ja Olavi Virtasen lastenlasten kuvat löytyvät kunniapaikalta olohuoneen lipaston päältä. Kustantaja ja julkaisija Asokodit Malminkaari 5 00700 Helsinki asokodit@asokodit.fi Päätoimittaja Päivi KArvinen 020 161 2270 paivi.karvinen@asokodit.fi Ulkoasu Minna Ruusinen / Miks ei! Oy Paino Kirjapaino Öhrling, Tampere Toimitussihteeri Katja Puhakka 3. vuosikerta Kannen kuva: Timo Heikkala 020 161 2268 katja.puhakka@asokodit.fi Asokoti 1/2008 Asokoti0108.indd 1 2.1.2008 20:29:17
Asuntopoliittisesta ohjelmasta jälkeen päästään tositoimeen 20Testauksen ensi vuoden alussa. Asokotien asukkaille jaettava asiakaslehti, joka julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Lehden tavoitteena on välittää monipuolisesti tietoa Asokodit-yhtiön toiminnasta, asumisoikeusasumisesta ja ajankohtaisista asioista. Lehti jaetaan myös ilman asiakasetukorttia eri sidosryhmille. Asokoti 1/2008 allituksen asuntopoliittisia tavoitteita, päätoimia ja rahoitusta ohjaava asuntopoliittinen toimenpideohjelma valmistui viime vuoden lopulla. Hallitusohjelman mukaisesti tuossa ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota vuokra-asuntotarjonnan riittävyyteen ja tonttipulaan, koska kasvukeskuksissa on puutetta kohtuuhintaisista asunnoista. Myös asumisoikeusasuminen tuodaan ohjelmassa esiin yhtenä hyvänä vaihtoehtona lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Pääpaino asumisoikeusasuntojenkin kohdalla on uustuotannossa ja erityisesti vapaarahoitteisia asumisoikeusasuntoja koskevan lainsäädännön kehittämisessä. Ohjelmassa ei sen sijaan tuoda esiin vanhan vuosimaksulainajärjestelmän kehittämistarvetta. Teimme paljon töitä yhdessä teidän asukkaiden kanssa, että tuo asia olisi saatu mukaan ohjelmaan. Tavoitteena oli lainajärjestelmän muuttaminen siten, että rahaa olisi voitu kerätä nykyistä enemmän kiinteistöjemme korjaustoimintaan. Toimenpideohjelmassa otetaan kyllä kantaa olemassa olevan asuntokannan laadusta huolehtimiseen. Painopiste on kuitenkin vanhusten ja vammaisten kotona asumisen mahdollistamisessa ja asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamisessa. Asumisoikeusasunnot eivät selvästikään ole vielä siinä kunnossa, että valtio katsoisi tarpeelliseksi puuttua tilanteeseen. Muun muassa asuntojen lähes sadan prosentin käyttöaste ja kova kysyntätilanne kertovat päättäjille, että asuntojen kunto ja hintataso ovat edelleen tarvetta tyydyttävällä tasolla. Me olemme yrittäneet vastuullisen kiinteistönomistajan ja vastuuntuntoisten asukkaiden tavoin ennakoida tulevia korjaustarpeita, mutta se ei nyt tuottanut tulosta. Tästä jatketaan kuitenkin eteenpäin. Teemme entistä tarkemmin töitä sen eteen, että kustannukset pysyvät kurissa niin korjauspuolella kuin muutenkin. Kehitämme uusia tapoja muun muassa kohdentaa korjaustoimintaa asukkaiden tarpeita paremmin tyydyttävällä tavalla. Tästä yhtenä esimerkkinä on pitkäaikaisen asumisen palkitsemisjärjestelmä, Asoetu, jota alustavasti esitellään tässä lehdessä. Ohjelma on tehty ja sen mukaan eletään. Joku on joskus sanonut, että ei suinkaan vahvin selviä elämässä vaan se, joka parhaiten pystyy sopeutumaan annettuihin olosuhteisiin ja jopa hyödyntämään niitä. Marko Pyykkönen toimitusjohtaja
Briitta muutti Hiidentielle eläkepäiviä viettämään, Villelle syy muuttoon löytyi tarpeesta saada perheelleen rauhallinen asuinpaikka ja Tomi tykästyi paikkaan tutustuttuaan toimintaan ja sen tuomaan mahdollisuuteen viettää monenlaista elämää. 4 Asokoti 1/2008
teksti Päivi Karvinen kuvat timo heikkala ja ville wittenberg Hyvät ihmiset tutustukaa toisiinne! Jos asukkaiden yhteistoiminta on säilynyt erittäin vilkkaana jo lähes 15 vuotta, herää kysymys, onko Hiidentie 1:n asukkailla jossain viisastenkivi kätkössään? Vastaus saattaa tuntua liiankin yksinkertaiselta. Kaiken takana on halu tuntea naapurinsa. asuinyhteisö sai alkunsa siitä, että joukko -Hiidenkiukaan oululaisia alkoi pohtia vaihtoehtoja perhekeskeiselle elämänmuodolle. Porukka alkoi suunnitella asumismuotoa, jossa arjen voisi saada hauskemmaksi, helpommaksi ja sosiaalisemmaksi tuomalla yhteistä tekemistä mahdollisimman lähelle kotia. Oman päiväkodin perustaminen pihapiiriin oli myös keskeisimpiä tavoitteita, kuvailee talohallituksen puheenjohtaja Ville Wittenberg asuinkohteensa syntymistä. Eli asukkaat halusivat itselleen mieluisan, yhteisölliseen ajatteluun ja ekologisuuteen pohjautuvan asumispaikan ja tekivät siitä aloitteen silloiselle Asoasunnot Oy:lle. Idea hyväksyttiin ja vuonna 1993 valmistui 24 asunnon kiinteistö, jonka keskellä on 300 neliöinen päiväkoti. Iltaisin päiväkotitila vaihtuu asukkaiden yhteistoimintatilaksi, jossa on toimintaa viikon jokaisena iltana. - Kerran laskin, että yhden illan aikana oli seitsemän eri käyttäjätilannetta. Saunassa oli porukkaa, joku siivosi, joku valmisteli keittiössä seuraavan päivän juhlia, parvella oltiin katsomassa leffaa, lapset leikkivät ja jotkut kokoontuivat muuten vaan. - Täällä on juhlittu elämän koko kirjoa ristiäisistä muistotilaisuuteen, naurahtaa Briitta Fält. Tavallisten ihmisten yhteisö Hiidentiellä on siis loistava tila asukkaiden yhteiselle ajanvietolle, mutta sekään ei yksin selitä sitä, että asukkaiden vaihduttua vuosien varrella aktiivisuus on säilynyt. Vai mitä mieltä olet aktiivisuuden tasosta, kun talossa toimii tällä hetkellä ruoka- ja kuunnelmapiiri, tanssi- ja elokuvakerho ja asukaskokouksia pide- Asokoti 1/2008
Talossa on omatoimihuolto kaikkien yhteistilojen ja ulkoalueiden osalta. tään muutamia vuodessa sekä vapaamuotoisia illanistujaisia kerran kuussa. Kesäisin pidetään kaikille alueen asukkaille avoin kesäkirppistapahtuma ja kierrätystä oman talon sisällä harrastetaan monin tavoin. Ja kaiken tuon lisäksi talkoita pidetään melkein kerran kuussa, jotta työmäärä pysyisi pienenä ja ehdittäisiin viettää aikaa rennosti yhdessä. Sen lisäksi talossa on omatoimihuolto kaikkien yhteistilojen ja ulkoalueiden osalta. Hoito on vastuutettu kuudelle talonmiesryhmälle niin, että jokaisen asukkaan kohdalle kahden viikon huoltojakso sattuu viitisen kertaa vuodessa. Talonmiesryhmään kuuluu aina kuusi aikuista, joten siinäkin on haluttu pitää työmäärä yhden henkilön kohdalla kohtuullisena. Asuuko Hiidentiellä jotenkin epätavallisia ihmisiä, kun pystyvät pyörittämään tuollaista tekemisen määrää? Ovatko nämä ihmiset jotain yliempaattisia maailmanparantajia, vai miten tuon aktiivisuuden voi selittää? Hiidentieläisille on toki tuttua sekin, että heidän yhteisöönsä suhtaudutaan huvittuneesti ja ehkäpä hieman ennakkoluuloisestikin tyyliin, mitä lie viherpiipertäjiä. - Aivan tavallisia ihmisiä täällä asuu. En ole itse mitenkään ylisosiaalinen, mutta tykkään toki ihmisistä ja erityisesti ihmisten erilaisuudesta. Se on varmaan saanut minut mukaan tähän porukkaan. Olen joutunut jäämään suhteellisen varhain eläkkeelle ja on mukavaa, kun täältä löytyy aina tekemistä ja joku kaveri, jos tuntee itsensä yksinäiseksi. Mutta voi täällä myös sanoa, että enpä muuten tule mukaan, jos jostain syystä ei huvita, toteaa Briitta, joka asuu Hiidentiellä seitsemättä vuotta. - Tällainen yhteisö on valtavan fiksu idea. Jokaisella on oma yksityinen tila, mutta sitten kuitenkin tämä iso yhteinen tila, jossa voi tehdä paljon asioita yhdessä. Ja se on mukavaa, että täällä on eri-ikäisiä ihmisiä. Tuskin mekään Briittan kanssa olisimme tutustuneet muuten kuin tämän yhteisön kautta, naurahtaa reilut pari vuotta talossa asunut Tomi Kiilakoski, jolla on kokemusta myös asuinpaikkaansa kohdistuvista ennakkoluuloista. 6 Asokoti 1/2008
- On meilläkin ristiriitoja, mutta ehkä meillä Erilaisuuden sieto vaatii keskusteluyhteyttä Pystyisikö Hiidentien esimerkistä soveltamaan asioita ihan tavalliseen asuinyhteisöön kerros- tai rivitalossa? - Kun on erilaisia ihmisiä, on erilaisia näkökulmia asioihin ja tietysti erilaisia toiveitakin. Mutta jos ei tunneta toisia, niin syntyy helpommin ristiriitoja, toteaa Hiidentiellä vajaat neljä vuotta asunut Ville ja jatkaa: - On meilläkin ristiriitoja, mutta ehkä meillä toisten tunteminen tuo paremman keskusteluyhteyden. Voi puhua asioista suoraan. Tässä asumistavassa on hyvää sekin, että lapset oppivat kuuntetoisten tunteminen tuo paremman keskusteluyhteyden. - Kun ihmiset ovat sitten tutustuneet toimintoihimme, he pitävät tätä yleensä hyvänä juttuna. Mutta onhan se niin, että jos haluaa vain olla omissa oloissaan ja huolehtia vain omista jutuistaan, niin ei tämä ehkä silloin ole oikea asuinpaikka. Silti jokainen täällä valitsee itse asteen, jolla haluaa olla yhteisön toiminnassa mukana. Ei ole pakko olla mukanaan luineen ja karvoineen. lemaan myös vieraita aikuisia ja oppivat isomman yhteisön sääntöjä, kun yhdessä hoidetaan asioita. Tulee luonnollisia arjen kohtaamisia. Talohallituksen kokouksia pidetään Hiidentiellä kerran kuussa ja ne ovat avoimia tilaisuuksia kaikille. Suuremmista hankinnoista keskustellaan myös aina yhdessä. - Vaikka epävirallisia kohtaamisia on koko ajan, niin on aina myös virallisia kokoontumisia, joissa tehdään päätöksiä, toteaa Ville. Hiidentiellä on tehty kynnys tutustua naapureihin mahdollisimman matalaksi. Talon sisäisessä Vale-lehdessä uudet asukkaat esitellään sillä tavalla kuin he itse haluavat itsestään kertoa. Puskaradio toimii sen jälkeen tehokkaasti. - Se madaltaa kynnystä keskusteluille sitten kun tavataan pihalla, saunassa tai yhteistilassa. On jotain, mistä aloittaa keskustelu uuden asukkaan kanssa. Sen lisäksi minä käyn puheenjohtajana aina uuden asukkaan luona esittäytymässä ja kertomassa talon tavoista, kertoo Ville. Jokunen vuosi sitten uusille asukkaille leivottiin jopa pullat tuliaisiksi. - Ai mutta sehän täytyy ottaa uudestaan tavaksi, innostuu Briitta, joka on valinnut Hiidentien asuinpaikakseen juuri siitä syystä, että tekeminen ei eläkepäivillä loppuisi kesken. Tutustuminen tekemisen kautta - Pitää löytää luonteva tapa olla yhdessä ja siitä se pikkuhiljaa syntyy. Se voi olla vaikka yhdessä lenkkeilyä. Kun on mukavia yhteisiä asioita, niin sujuu ne vähemmän mukavatkin asiat paremmin, kannustaa Tomi sellaisia asukkaita, jotka haluaisivat saada omassa asuintalossaan aikaan jotain vastaavanlaista kuin Hiidentiellä on tehty. Briitta on samoilla linjoilla Tomin kanssa. - Jos minun pitäisi saada asuintalossani aikaan yhteisöllisyyttä, tutustuisin ihmisiin ja etsisin sitä, mitä voitaisiin tehdä yhdessä. Yhteisöllisyys näkyy Hiidentiellä monessa asiassa, ei pelkästään yhteisissä kerhoissa yms. Kun porukka on tekemisissä keskenään, syntyy koko ajan jotain uusia juttuja. Hyvänä esimerkkinä kerrottakoon, että tämän jutun haastattelusta Tomi myöhästyi hieman siitä Asokoti 1/2008
Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa. Lasten ehdoilla on tehty monta asiaa Hiidentiellä ja siitä syystä siellä on lasten turvallista touhuta kuten kuvan Tuisku-pojankin. Kesäisin Hiidentien piha on varsinainen keidas. Syksyn iltojen pimetessä pihalle on helppo kokoontua muun muassa grillin ääreen. syystä, että oli paloittelemassa yhdessä hankittua poron ruhoa. Yhteisomistukseen on myös hankittu monia asumista helpottavia laitteita kuten pora, painepesuri, kaasugrilli, savustuspönttö, videotykki ja lasten isoja leikkivälineitä. Talossa on myös lainauslista sellaisista tavaroista, jotka joku asukas omistaa, mutta haluaa antaa muidenkin käyttöön. Myös aikakausilehdet laitetaan kiertoon hyvin yksinkertaisella tavalla laittamalla lehden kanteen nimilista ja tiputtamalla lehti lukemisen jälkeen naapurin postilaatikkoon. Postilaatikosta tulee kuulemma tällä menetelmällä positiivisessa mielessä mitä mielenkiintoisempia lehtiä, joita ei itselle tulisi mieleenkään tilata. - Isot tavarat on hyvä omistaa yhdessä. Se on ekologista, mutta myös taloudellista. Tavaroiden lainaaminen vaatii toki luottamusta naapuriin, mutta se luottamus syntyy, kun yhdessä tehdään asioita, pohtii Tomi. - Minulla ei ole käynyt koskaan mielessäkään, ettei täällä voisi toisiin luottaa, toteaa Briitta. Tunteminen tuo turvallisuutta ja luottamusta Kolmikko on sitä mieltä, että mitä enem- Kun porukka on tekemisissä keskenään, syntyy koko ajan jotain uusi juttuja. män antaa, sitä enemmän myös saa eli yhdessä tekeminen johtaa ikään kuin positiiviseen kierteeseen. Koko ajan keksitään uusia juttuja helpottamaan elämisen arkea. - Kun meille syntyi nuorempi lapsi ja tulimme laitokselta, meille ei tullut onnitteluiksi kasoittain pehmoleluja, vaan me saatiin kolmen päivän ruokalista. Siitä oli mukavaa valita haluamamme syötävät, kertoo Ville esimerkin naapuruston tavasta helpottaa toistensa elämää. Ville, Briitta ja Tomi eivät ole juurikaan miettineet asumistaan turvallisuuden tunteen kannalta. - Se on niin luonnollista, ettei sitä tarvitse miettiä, toteaa Briitta, jonka tytär ja lapsenlapset ovat myös asuneet Hiidentiellä. Nyt lastenlasten on helppo tulla leikkimään tutulle pihalle, jossa kavereita riittää. - Jos tästä poistettaisiin se yhteisöllisyys, jäisi vain seinät, lattia ja katto, tähdentää Tomi. Monella tulee helposti mieleen, että liiallinen yhteisöllisyys tuo tullessaan vaan liian tuttavallisia ihmisiä ja sitä kautta ongelmia. Eihän tänä päivänä ole soveliasta mennä kylään kutsumatta. - Kyllä me kerrotaan, milloin meille ei voi tulla kylään. Mieluummin niin päin, että kerrotaan milloin ei voi tulla kuin että milloin voi tulla kylään. Lähtökohta on siis se, että tervetuloa milloin vain! Ei yhteisöllisyys sitä tarkoita, että täällä jatkuvasti rampattais toisten luona. Toisten kanssa kohdataan satunnaisesti pihalla, toisten kanssa tehdään yhdessä ruokaa vähintään kerran viikossa. Täällä on monipolvinen sosiaalinen verkosto, valaisee Ville. - Mehän olemme aikuisia ihmisiä, 8 Asokoti 1/2008
Olemme aikuisia ihmisiä, eikä meidän tarvi olla mistään asiasta samaa mieltä. Kesäinen yhteistoimintamuoto on pestä matot yhdessä. eikä meidän tarvitse olla mistään asiasta samaa mieltä. Pystymme kohtaamaan myös sen ein, Briitta painottaa. Omatoimihuolto lisää vastuullisuutta Monissa Asokotien kohteessa on luovuttu omatoimihuollosta sen takia, ettei tekijöitä ole löytynyt. Hommat ovat kasaantuneet liiaksi harvojen tehtäväksi. Hiidentiellä uudet asukkaat käyvät ensin tutustumassa taloon ja heille kerrotaan myös omatoimihuollosta ja siitä, että siihen täytyy sitoutua tavalla tai toisella. Voiko pitää paikkaansa, että kaikki 24 asunnon asukkaat osallistuvat töiden tekemiseen? - Sanotaan, että noin pääsääntöisesti kaikki tekevät osansa, toteaa Briitta. - Osa on aktiivisempia kuin toiset, mutta kaikki tekevät kuitenkin sen minkä pystyvät elämäntilanteensa ja voimavarojensa mukaan. Kenenkään ei ole pakko tehdä kovin paljon, mutta voi tehdä paljonkin, jos haluaa. Sen takia hommiakin on jaettu, että jos joku ei jaksa tehdä lumitöitä, niin hän tekee sitten jotain muuta. Ei tässä kukaan syyttele ketään, eikä valvo. Idea on yhteisvastuullisuus ja tärkeintä on, että hommat tulee tehdyksi, Ville painottaa. - Omatoimihuolto on fiksu idea. Kun joudut itse pesemään pyykkituvan, niin arvostat niitä tiloja enemmän ja pidät ne myös puhtaampina. Meillä siivotaan kaikki yhteistilat yhdessä ja siihen kuuluu myös siivousvälineiden puhtaanapito samoin kuin saunan lämmitys ja saunapuista huolehtiminen, kertoo Tomi. Sauna lämpiää useamman kerran viikossa. Saunapuut tulevat sentään valmiina klapeina. - Puusaunan voi lämmittää milloin vaan. Heti kun alkaa pihalla savu haista, niin pian on joku jo kysymässä, et- Yksilöllistä vakuutusturvaa kotisi mittojen mukaan Tule keskustelemaan kotisi vakuutuksista konttoriimme. Kun teet Fenniabonus-sopimuksen, saat useimmista vakuutuksistasi bonusta 4-24 prosenttia. Asokodin asiakkaana vielä lisäksi 15 prosentin alennuksen useimmista vapaaehtoisista vakuutuksistasi. Lähimmän konttorimme osoitteen löydät osoitteesta www.fennia.fi. Voit myös soittaa puhelinpalveluumme 010 503 8808 ma - pe klo 8-20. tä milloin sauna on vapaa, Ville naurahtaa ja jatkaa: - On mukavaa, että tässä omassa pihapiirissä löytyy monenlaista tekemistä ja sosiaalista vuorovaikutusta lapsille ja aikuisille. Ei ainakaan tässä elämäntilanteessa ehtisi lähtemään harrastamaan kovin kauas. - Minua taas ei ikäni puolesta enää kauheasti kiinnosta lähteä harrastamaan muualle. Minusta on kiva, kun saa olla ihmisten kanssa tekemisissä omassa pihapiirissä, summaa Briitta yhteisöasumisen etuja. Kun oikein tikulla kaivoi kriittisiä näkökulmia Hiidentiellä asumiseen, niin se asia löytyi vastikkeiden voimakkaasta kohoamisesta parina viime vuotena. Se on tosiasia, jota ei voi kieltää. Hiidentieläiset toivovat vastikkeiden nousun jatkossa pysyttäytyvän maltillisella tasolla. Ainakin he itse pitävät yhteisvastuullisella esimerkillään huolta siitä, etteivät omat asumistottumukset kasvata kiinteistönkään kuluja. Vakuuttamisen erikoisliike Asokoti 1/2008
Naapurikyttäys ongelmallista Ongelmaksi voi muodostua sekin, jos naapuri ottaa toisen silmätikukseen, seuteksti jouni viitala kuva fennopress Kun ihmiset asuvat hyvin lähellä toisiaan, on usein vain ajan kysymys, milloin joku asia naapurin elämänmenossa alkaa näivertää hermoja. Tällöin mielessä risteilevät kiperät kysymykset. Miten tilanteeseen pitäisi suhtautua? Mitä naapureilta tulee sietää? Mitä ei? Naapurisopu Päälakimies Anu Kärkkäinen on toiminut Kiinteistöliiton puhelinneuvonnassa vuosia. Hän on saanut työssään kattavan kuvan suomalaisten naapuririidoista ja tavoista, joilla niitä selvitetään. Äänet ovat yleisin naapurisopua koetteleva asia. Naapureista kuuluvia ääniä täytyy jonkin verran sietää, mutta liika on liikaa. Yleisesti kiinteistöissä on metelöinti kielletty kello 22-7. Häiritsevän elämän kriteereinä pidetään jatkuvuutta ja tietynlaista paheksuttavuutta. - Jos joku järjestää bileet uutenavuotena ja uudestaan vappuna, se ei vielä mielestäni ole toistuvaa, Kärkkäinen sanoo. Ennen juhlia on huomaavaista jättää rappukäytävään lappu, jossa bileistä ilmoitetaan. Näin naapurit tietävät, että kyse ei ole jatkuvasta häiriöstä, vaan erityistapauksesta. Metelistä kannattaa huomauttaa Naapurin metelöinnistä kärsivän kannattaa huomauttaa hänelle henkilökohtaisesti tai jättää lappu postiluukkuun. Ihmiset eivät aina itse huomaa aiheuttavansa häiriötä. Siksi henkilökohtainen palaute voidaan katsoa myönteiseksikin asiaksi. - Omassa taloyhtiössäni nuoret pitivät kovaäänisiä juhlia, mutta kun niistä käytiin huomauttamassa, se auttoi heti. Normaalit nuoret kyllä ymmärtävät, jos käy suoraan sanomassa. Jos yöllinen metelöinti käy erityisen hurjaksi, ei turvallisuuttaan kannata vaarantaa menemällä ovelle koputtelemaan. Tuolloin vaihtoehdoiksi jää kärsiä meteliä yön yli ja huomauttaa aamulla asiasta tai soittaa poliisit paikalle. Ihmisten erilaiset elämänrytmit ja epätyypilliset työajat kiristävät usein naapurusten hermoja. Jos palaa yöllä töistä kotiin, on vessassa ja suihkussa käynti hyväksyttävää, mutta vähänkään äänekkäät kotityöt tulisi jättää seuraavaan päivään. Lasten leikkejä tulee suvaita Anu Kärkkäisen mukaan ihmisten suhtautuminen lasten leikkeihin on muuttunut viimevuosina suvaitsemattomammaksi. Ei ymmärretä, että pihaleikit kuuluvat normaaliin elämänmenoon. Niihin tulisi naapurien puuttua vasta, jos lasten turvallisuus, muiden asukkaiden turvallisuus tai omaisuus vaarantuu. - Minun ärsyyntymiskynnykseni on koetuksella, kun jotkut haluaisivat jopa kieltää naapuritalon lapsia tulemasta leikkimään hiekkalaatikolle. Ei pienten lasten leikkeihin tulisi noin puuttua, Kärkkäinen toteaa. Lemmikit, pianonsoitto ja parveketupakointi Lemmikkieläimiä koskevat valitukset ovat viimevuosina lisääntyneet. Koirat haukkuvat huoneistossa, kun omistaja on poissa, eikä hänellä välttämättä ole aavistustakaan lemmikkiensä aiheuttamasta meluhaitasta. Tuolloin naapurille kannattaa kertoa asiasta. Vaimeaäänisten soitinten soitto kerrostalossa päivisin katsotaan hyväksyttäväksi, jos harjoittelu ei ole ammattimaista. - Pianon soittoa ei ainakaan voi pitää paheksuttavana, mutta jos joku pimputtaa neljä tuntia joka ilta, ei näin intensiivisen harjoittelun paikka ole kerrostalo, Kärkkäinen linjaa. Omalla parvekkeella tupakointiin on nykyisen lainsäädännön pohjalta hankala puuttua. Jos talo ei yhtiöjärjestyksen mukaan ole tupakoimaton (esim. allergiatalo), pitäisi naapurille aiheutuneesta terveyshaitasta olla terveystarkastajan todistus, ennen kuin tupakointiin voidaan puuttua. Häiritsevästä tupakansavusta kannattaa kuitenkin keskustella naapurin kanssa. Kun puhe ei auta Jos muut keinot eivät naapurin jatkuvaan häiriköintiin auta, voi isännöitsijä vähintään kahden asukkaan allekirjoittaman kirjallisen ilmoituksen saatuaan antaa asukkaalle varoituksen. Jos sekään ei tehoa, voidaan toisen varoituksen jälkeen tarvittaessa ryhtyä asumisoikeussopimuksen purkamistoimenpiteisiin ja asukas häätää. Tällöin häiriköinnistä täytyy olla näyttöä. Näytön painavuutta lisää, jos useat asukkaat kokevat kotirauhansa häiriintyneen toistuvasti. Tällaisia tilanteita varten naapurien kannattaa kirjata ylös, milloin meteliä on kuulunut ja millaista se on ollut. Myös poliisiraportteja käytetään yleisesti todistusmateriaalina. 10 Asokoti 1/2008
on taitolaji Asukkaiden yhteistoiminnan ja toistensa tuntemisen on todettu vähentävän häiriöitä. Ideoita asukastoimintaan saat lukemalla sivulta 4 alkavan jutun tai internetistä Kotikulmasta, Asukashallinnon alasivuilta. raa tämän tekemisiä ja nipottaa pienimmistäkin asioista. Naapurikyttäyksen varalle ei ole juuri lakeja laadittu. Uhrin on usein vaikea todistaa olevansa syytön naapurin ajojahtiin. - Tämä on hankala juttu. Jos kyseessä on nuori ihminen, niin helposti oletetaan, että hän ilman muuta on syyllinen asioihin, joista häntä syytetään. Naapurikyttäykseen ei useinkaan ole keinoa puuttua lainsäädännön kautta, ellei kyttääjä varjosta naapuria videokameralla tai tee perätöntä ilmiantoa. Mikäli asuintalossasi on jatkuvia häiriöitä, löydät häiriöilmoituslomakkeen Kotikulmasta tai saat sen isännöitsijältäsi. Lue uudistetuista Kotikulma-internetsivuistamme lisää sivulta 16. Asokoti 1/2008 11
Kuvittele tilanne, jossa kaksi ihmistä keskustelee. Tilanne voi olla yhtä hyvin avioparin kohtaaminen, työpalaveri tai vaikka talohallituksen kokous. Toinen yrittää ehdottaa uusia ideoita yhdessä toteutettavaksi ja toinen sanoo, tavalla tai toisella, kaikkiin asioihin ei. Kuinka kauan uskot ideoijan jaksavan lyödä päätään seinään? Tunteita ei voi kieltää Talohallitusten puheenjohtajat joutuvat usein olemaan asukkaiden välisten ris- Tyrmääminen helpompaa kuin ymmärtäminen teksti ja kuva Päivi Karvinen -Tyrmäys kaventaa mielikuvitusta ja ongelmanratkaisukykyä. Siksi kannattaa aina miettiä, miten pystyisi haasteellisissa tilanteissa välttämään sitä, että toinen tuntee tulleensa torjutuksi. Hyväksyvä suhtautumistapa puolestaan nostaa esiin toisen ihmisen luovuuden ja vaikeitakin asioita on helpompi saada ratkaistua, toteaa näyttelijä, vuorovaikutuskouluttaja Outi Mäenpää. Meistä jokainen pelkää epäonnistumisia. Tyrmätyksi ja torjutuksi tuleminen tuo tullessaan juuri epäonnistumisen tunteen. Kun ihminen yrittää vält- tää epäonnistumista, hän helposti sanoo mieluummin ei kuin kyllä. Jos esimerkiksi asukkaiden välisissä kahnauksissa lähestyy naapuria heti hyökäten, voi olla varma, että toinen hyökkää todennäköisesti takaisin puolustautuakseen. Mäenpään mielestä kannattaisi yrittää aina ensiksi lähestyä tilannetta ikään kuin samalta tasolta, nähdä hankala tilanne yhteisenä haasteena eikä vain toisen ongelmana. 12 Asokoti 1/2008
tiriitojen selvittäjinä. Heitä Outi opastaa hyväksymään vastapuolen tunteet. - Se, miten joku tuntee, on juuri hänelle itselleen oikea tunne. Sitä ei voi koskaan mennä kieltämään. Samalla tasolla oleminen on juuri sitä, että kuuntelee toisen tunteita ja antaa niille arvon, jottei toinen kokisi tulleensa torjutuksi. Toisaalta on hyvä osata sanoa myös ei silloin, kun joku yrittää tahallaan kävellä ylitsesi. - Jos pystyy vastapuolessa näkemään yhdenkin hyvän puolen, kannattaa tarttua siihen, koska positiivisella suhtautumisella pystyy edistämään asioiden sujuvuutta. Jos heti aluksi vahvistaa vain Näyttelijä, vuorovaikutuskouluttaja Outi Mäenpää kävi Asokotien asukasedustajistossa lokakuussa opastamassa talohallitusten puheenjohtajia vuorovaikutustaitojen kehittämisessä. omia negatiivisia asenteitaan, ei lopputuloksesta voi odottaa mitään hyvää, pohtii Mäenpää. Eleet ja äänenpainot viestivät enemmän kuin tuhat sanaa Totaalisen tyrmäyksen voi saada aikaan kauniista sanoista huolimatta. Onko joku joskus sanonut sinulle, että ei se suututtanut mitä sanoit vaan miten sen sanoit? Tuo johtuu siitä, että ihmisen puheen vaikutuksesta vain kymmenkunta prosenttia tulee puheesta ja loput ilmeistä, äänenpainoista ja eleviestinnästä. - Jos kasvoillasi ja koko vartalollasi näytät siltä, ettei toisen asia voisi vähempää kiinnostaa, niin on aivan sama mitä sanot. Siksi on tärkeää, että halutessasi oikeasti selvittää asioita ja ymmärtää vastapuolta, mietit mitä viestit kasvoillasi ja kehollasi, vahvistaa Mäenpää. Positiivista suhtautumistapaa voi vahvistaa muun muassa katsekontaktilla ja pitämällä kehon ikään kuin auki eli välttämällä käsien rinnalle ristiin laittamista tai istumista takakenossa jalat ristissä. Normaaliuden tarve vähentää hyväksyntää - Suurimmalla osalla asukkaista on halu käyttäytyä siten kuin normaaliksi toiminnaksi luokitellaan. Normaaliuden tarve kuitenkin vähentää hyväksyntää, Mäenpää toteaa. Missä sitten kulkeekaan normaaliuden raja. Monesti se kulkee pelkästään siinä, että joku rikkoo talon kirjoittamattomia sääntöjä. - Meidän talossa on ollut kirjoittamattomana sääntönä eräs pysäköintiin liittyvä tapa. Kun sitten uusi asukas tietämättömyyttään meni rikkomaan tuota sääntöä, syntyi siitä yhteisössämme kahnausta. Kannattaa siis kirjoittaa esiin kaikki tuollaiset tavat tai säännöt ja siten ennalta ehkäistä turhien riitojen syntymistä. - Kannattaa miettiä myös miten tiukat älä- ja ei-kiellot voisi kääntää positiivisiksi ilmaisuiksi. Älä roskaa voi hyvin sanoa myös että, laita roskat roskikseen. Ja kun nuo asiat on vielä yhdessä esimerkiksi asukaskokouksessa sovittu ja kirjattu ylös, niin kaikki tietävät, mitä meidän talossa tarkoittaa normaali asuminen. Kirjoittakaa oman talonne tavat Kotikulmaan! Uudistuneista internetsivuistamme kerrotaan lisää sivulla 16. Asokoti 1/2008 13
Asukasedut PIENI OPASKIRJA PUUTARHANHOITAJALLE 14 Ideoita kotipuutarhurille Maaliskuussa jokaiseen Asokotiin tulee Pieni opaskirja puutarhanhoitajalle. Se on koottu pihakampanjan aikana Kotikulmaan kerätyistä Tuuli Järvisen pihanhoitovinkeistä. Käytä oppaan ideat hyödyksesi ja kohenna kotipihasi viihtyisyyttä. Opas löytyy myös Kotikulmasta Viihtyisä piha sivulta. Asokoti 1/2008
SAAT ASUKKAANA ETUJA Asokodit on neuvotellut sinulle etuja niin paikallisten kuin valtakunnallistenkin toimijoiden kanssa. Muistathan esittää Asokotien etukortin ostoksesi yhteydessä, vain niin saat edun käyttöösi! Kotikulmassa voit liittyä nopeiden etujen listaan saadaksesi ajallisesti rajatut ja erityisen hyvät tarjoukset suoraan sähköpostiisi. City Car Club Liittyminen City Car Clubiin veloituksetta. Decorus, Kuopio 10 % alennus kaikista normaalihintaisista sisustustuotteista. Elisa Elisan kiinteän verkon laajakaistapalveluun liittyminen ja liittymissä käytettävät modeemit ovat uusille asukkaille ilmaisia ja ensimmäinen käyttökuukausi veloitukseton. Lisätietoja Elisan liittymien toimittamisesta antaa Allcom Viestintäratkaisut Oy, puhelin 010 400 6991 tai www.allcom.fi Fennia 15 % alennus kotivakuutuksesta. G4S Kotiturva hälytysjärjestelmä sekä kosteustunnistin ja sen valvontapalvelu 39,90 kuukausihintaan. Jos turvapakettiin lisätään savuilmaisin ja vaahtosammutin, saa savuilmaisimen valvontapalvelun veloituksetta (norm. 2 /kk). Hammashoitoa, Helsinki ja Tampere Helsingissä Itäväylän Hammaslääkärit Oy VVO ja Helsingin Energia solmivat yhteistyösopimuksen VVO lopettaa sähkönmyyntitoiminnon ja samalla VVO-sähkö Oy:n liiketoiminnan. Asia koskee myös Asokotien asukkaita noin 200 kiinteistössä, jotka ovat tulleet yhtiöön VVO:n puolelta. VVO-sähkön hoitama sähkön yhteishankinta puretaan ensi kesään mennessä sähkönjakelualue kerrallaan. Tästä tiedotetaan erikseen asiakkaille, kun asia on ajankohtainen. Muutokset eivät edellytä sinulta asukkaana mitään toimenpiteitä mikäli haluat jatkaa sähkösopimustasi Helsingin Energian asiakkaana. VVO valitsi yhteistyökumppanikseen Helsingin Energian, jotta asiakkaiden sähkösopimusten jatkuvuus pystyttiin varmistamaan kilpailukykyiseen hintaan. Sinulla on kuitenkin yhteishankinnan päättymisen Asokoti 1/2008 ja Tampereella Dentapex Oy tarjoavat 5 % alennuksen palveluistaan. Lainalaatikko 20 % alennus muuttotarvikkeiden vuokrauksesta ja myyntihinnoista. Lisäksi pääkaupunkiseudulla 10 % alennus autovuokrista. Lappset Kohdekohtaisina hankintoina asukkaat voivat hankkia Lappsetin leikki- ja pihakalusteita Asokotien neuvottelemin hinnoin. Kalustehankinnoissa isännöitsijä toimii yhteyshenkilönä, johon talohallitus voi ottaa tarvittaessa yhteyttä. Lumon 15 % alennus parvekelasituksesta, jos hankit lasit vain omaan Asokotiisi. Mikäli koko talo innostuu hankkimaan lasituksen, etu on suurempi. Maalarimestarien Oy 25 % alennus kodin pintaremonttimateriaaleista, sähkötyökaluista, työvaatteista, telineistä ja suojaustarvikkeista. Myös kodin puhdistus- ja siivoustuotteista saa saman alennuksen. jälkeen myös mahdollisuus itse kilpailuttaa sähköntoimittaja, jos niin haluat. - Lopetamme sähkön liiketoiminnan, koska kilpailuilla sähkömarkkinoilla VVO:n olisi pitänyt tehdä tulevaisuudessa merkittäviä lisäinvestointeja muun muassa mittaustekniikkaan ja tietojärjestelmiin. Olemme luvanneet asiakkaillemme toimittaa sähkön kilpailukykyiseen hintaan, johon emme nykyisessä markkinatilanteessa yksin pysty. Valitsimme kumppaniksemme Helsingin Energian, joka tuntee sähkömarkkinat, on ammattitaitoinen ja luotettava toimija, perustelee VVO-yhtymä Oyj:n varatoimitusjohtaja Urpo Piilo. Lisätietoja: VVO-sähkön palvelunumerosta 020 508 3500. Ainutlaatuinen väline asukasviestintään Kotikulma on Asokotien uudistettu kohdekohtainen internetsivusto. Se on luotu asukkaille tehostamaan asukasviestintää niin talon sisällä kuin myös yhtiön ja asukkaiden välillä. Vastaavanlaista viestinnän välinettä ei ole muilla toimijoilla. Kotikulman avulla pystytään tarjoamaan kaikille asukkaille samanvertainen mahdollisuus luoda sisällöltään oman talon näköiset sivut ilman sen kummempaa internetin teknistä tuntemusta. Kotikulmasta löydät monenlaista tietoa asumiseesi liittyen. Kotikulma on hyvä työkalu myös talohallitukselle tiedon välittämiseen muille asukkaille. Käytä etu hyväksesi ja tutustu sivuihin osoitteessa www.asokodit.fi. Löydä tietoa, lue ja luo tekstiä ja vaikuta! Kotikulmasta kerrotaan lisää tämän lehden sivulla 16. Markantalo Markantalon tuotteista alennuksia tilanteen mukaan. Mikäli ostettavien kodinkoneiden hinta on yli 200 euroa ja teet käyttöluottosopimuksen, saa Asokotien asukkaana tuotteelle 3-4 kk korotonta maksuaikaa. Ostoksen yhteydessä saat myös Markantalon kuljetus- ja asennuspalvelut -50% hintaan. Muhevainen 10 % alennus hinnastohintaisista puista, pensaista, kasveista, siemenistä, sipuleista, työkaluista ja ruukuista. Liikkeet sijaitsevat Helsingissä ja Espoossa. Pihanestorit, Pinsiö Kahden tunnin pihakonsultointi hintaan 150 (norm. 183 ). Puhtaustieto Kodinhoitosalkku 65 ja lisäksi Puhtaustieto tarjoaa Hyvä Puhtaus -lehden vuosikerran 20 euron hintaan. Vihertalo Varpula, Lahti 10% alennus kaikista tuotteista lukuun ottamatta multaa ja lannoitteita. Viking Line Viking Line tarjoaa todella edulliseen hintaan hyviä hyttejä myös suosituille viikonloppuristeilyille. Tarjoukset löytyvät osoitteesta www.asokodit.fi. 15
Saammeko esitellä: Asukkaiden omat sivut = Asokodit loi kaksi vuotta sitten asukasviestinnän edelläkävijän malliin Asukkaiden omat sivut. Nyt nuo kohdekohtaiset internetsivut ovat saaneet uuden ilmeen sekä sisällön ja ovat jälleen askeleen edellä muita. Nimeksi uudistuneille sivuille valittiin asukkaiden esittämänä Kotikulma. Kotikulma-nimen keksi helsinkiläinen asukas. Ehdotuksia tuli runsaasti, joten kiitos kaikille nimikilpailuun osallistuneille muistakin hyvistä ehdotuksista. Kotikulma valittiin siksi, että se kuvaa hyvin uudistuksen kokeneita sivuja. Jatkossa sivut keskittyvät yhä selvemmin juuri asuinkohdekohtaisen tiedon tarjoamiseen. Suurin muutos lienee siinä, että nyt asukkailla on enemmän mahdollisuuksia luoda sivuille omaa sisältöä. Onko Asukkaiden omilla sivuilla jotain muutakin uutta, kuin nimi? Puhumme jatkossa siis Kotikulmasta. Kotikulman osalta on ollut jo pitkään käynnissä kehitystyö, jonka tulos julkaistiin tammikuun puolessa välissä. Uudistuksen ansiosta Kotikulmassa on nyt myös suljettu, rekisteröitymisen vaativa osa, jonne olemme luoneet uusia palveluita asukkaillemme. Uusia sivuja: Talon tavat sivu (Asukkaiden muokattavissa) Talohallituksen pöytäkirjat (Asukkaat saavat lisättyä sivulle.) Talohallituksen jäsenet sivu (Talohallituksen jäsenten itse päivittämät yhteystiedot.) Asukaskokousten pöytäkirjat -sivu (Isännöitsijä lisää pöytäkirjat) Markkinapaikka kaikkien Asokotien asukkaille (Ostetaan, myydään, annetaan, vaihdetaan palsta) Vahvistettu budjetti (Tulevat sivuille kevään aikana isännöitsijän lisääminä.) Tietoa alueesta (Asukkaiden muokattavissa.) Kohteen korjaussuunnitelmat (Tulevat sivuille kuluvan vuoden aikana) Miksi Kotikulmaan tuli sisäänkirjautumisen vaativa osa? Tähän asti sivut ovat olleet kaikkien muidenkin kuin vain asukkaidemme käytössä. Tämä on täytynyt ottaa huomioon sivuille tietoa lisättäessä. Nyt uudesta Kotikulmasta löytyy sisäänkirjautumisen vaativa osa, jonne pääsevät rekisteröitymään vain ja ainoastaan Asokotien sopimuksella olevat asukkaat. Ja hekin aina vain oman asuinkohteensa kohdalle. Suljetun puolen ansiosta Kotikulmaan voidaan lisätä vain juuri sen kohteen asukkaille tarkoitettua tietoa. Erityisesti talohallituksen kannattaa ottaa sivut käyttöönsä, sillä sivuille on nyt helppo lisätä jäsenten yhteystiedot ja kokouspöytäkirjat. Talohallitus voisi ottaa myös aktiivisen roolin talon tapojen kirjaamiseksi sivuille. Tulevaisuudessa suljetuille sivuille voidaan tuoda turvallisesti myös yksittäiselle asukkaalle kohdistettua tietoa kuten esimerkiksi pitkäaikaisen asumisen palkitsemiseen liittyviä asioita. Sisäänkirjautuminen mahdollistaa myös asukkaiden osallistumisen sivujen sisällön luomiseen, eli kirjoittamisen vaikkapa Talon tavat palstalle. Kuka voi rekisteröityä Kotikulmaan? Kotikulmaan voivat rekisteröityä Asokotien asumisoikeussopimuksen allekirjoittaneet, nykyiset asukkaat. Rekisteröitynyt asukas voi antaa Kotikulman tunnuksensa perheenjäsentensä käyttöön. On hyvä muistaa, että vastuu perheenjäsenten sivuille tekemistä mahdollisista muutoksista on rekisteröityneellä. Miksi Kotikulmaan kannattaa rekisteröityä? Syitä on moniakin. Ennen kaikkea uutta on se, että asukkailla on entistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa sivujen sisältöön. Asukkaat voivat itse tuottaa Talon tavat ja Tietoa alueesta sivuille tekstiä. Kevään asukas- tai talohallituksen kokouksessa tai talkoissa on hyvä tilaisuus keskustella yhdessä siitä, minkälaisia talon tapoja kussakin talossa on ja kirjoittaa ne kaikkien tietoon Kotikulmaan. Näin saadaan vältettyä turhia, epäselvyyksien aiheuttamia riitatilanteita. Talon tavat palsta toimii myös hyvänä oppaana uudelle asukkaalle. Sisäänkirjautumisen vaativalle puolelle on kevään aikana tulossa myös kohteen budjettitietoja sekä tietoa kohteen tulevista korjaustoimenpiteistä. Talohallitus voi puolestaan tallentaa pöytäkirjansa Talohallituksen kansioon asukkaiden nähtäville. Talohallituksen jäsenet voivat myös lisätä sivuille omat yhteystietonsa. Rekisteröitymisen jälkeen saa käyttöönsä myös aivan uuden palstan, Markkinapaikan. Se on kaikille Asokotien asukkaille yhteinen palsta, jossa voi ostaa, myydä, vaihtaa tai lahjoittaa tavaraa. Mitä useampi asukas rekisteröityy Kotikulmaan, sitä paremmin eväin Asokodit voi kehittää verkkopalveluitaan. Kotikulma kun tarjoaa tapaukses- Löydä tietoa, lue ja luo tekstiä, vaikuta! 16 Asokoti 1/2008
Vinkkejä uusille asukkaille, muistutuksia vanhoille - Talon tavat -sivun avulla voidaan jakaa asumiseen liittyvää tietoa kaikille kohteen asukkaille. Kaikkien uusien Kotikulmaan rekisteröityneiden asukkaiden kesken arvotaan kuukausittain toukokuun loppuun asti Sokoksen 50 euron lahjakortti. Ensimmäinen arvonta suoritetaan 29.2. Markkinapaikan ilmoitukset näkyvät kaikille Asokotien asukkaille ympäri Suomen. Kerran tehtävän rekisteröitymisen jälkeen sisäänkirjautuminen Kotikulmaan tapahtuu samalla tavoin kuin esimerkiksi omaan sähköpostiin. samme ylivertaisen jakelukanavan asumiseen liittyvälle tiedolle. Sivuilla järjestetään myös säännöllisesti kyselyitä ja kilpailuja toimintojen kehittämiseksi. Onko asukkaiden pakko rekisteröityä Kotikulmaan? Ei toki. Lähestulkoon kaikki ne tiedot, mitä aikaisemminkin on löytynyt Asukkaiden omilta sivuilta, löytyy myös Kotikulman kaikille avoimelta puolelta. Vain Kuvagalleria ja pelastussuunnitelmat ovat siirtyneet sisään kirjautumisen vaativalle puolelle. Jatkossa Kotikulmassa olevissa pelastussuunnitelmissa voidaan näyttää myös pelastustoiminnassa mukana olevien asukkaiden tarkat yhteystiedot. Kuvagalleriaan voi puolestaan lisätä rauhallisin mielin talkookuvia tietäen, etteivät ketkään muut kuin kohteen asukkaat pääse katsomaan niitä. Onko rekisteröityminen turvallista? Kyllä on. Rekisteröityminen tehdään suojatulla internetsivulla, samalla tavoin kuin esimerkiksi Asokotien sivuilla asuntohakemusta täytettäessä. Rekisteröityvän asukkaan antamaa nimeä, henkilötunnusta ja osoitetta verrataan Asokotien sopimusrekisterin tietoihin ja jos tiedot täsmäävät, rekisteröityminen onnistuu. Näin voidaan taata, että Kotikulmaan ei pääse rekisteröitymään kuin Asokotien nykyisiä sopimuksen allekirjoittaneita asukkaita. Jos rekisteröitymisestä tai uusista sivuista tulee kysyttävää, kehen voi ottaa yhteyttä? Kotikulman rekisteröitymiseen ja kehittämiseen liittyvissä asioissa auttaa verkkosuunnittelija Elisabet Juutinen. Hänelle voi toimistoaikaan soittaa numeroon 020 161 2238 tai lähettää sähköpostia osoitteeseen yhtiosivut@asokodit.fi. Myös Asokotien isännöitsijät voivat auttaa yleisissä Kotikulmaan liittyvissä kysymyksissä. Otamme mielellämme vastaan palautetta sivuista, yhdessä saamme kehitettyä niistä mahdollisimman hyvät! Asokoti 1/2008 17
Mielikuva kuntalaisten tekemien aloitteiden hukkumisesta kunnantalon byrokratian rattaisiin ei pakosta pidä paikkaansa; Pertti Rame sai meluvallin kotitalonsa ja vilkkaasti liikennöidyn tien väliin kirjoittamalla vain yhden A4:n kokoisen aloitteen. Meluonge teksti ja kuva jouni viitala Asokotien rivitalojen vieressä Tuusulassa sijaitsevan Nummenväylän liikenne lisääntyi 2000-luvun alussa niin paljon, että kuorma-autojen jyrinä alkoi häiritä asukkaiden yöunta. Tulevaisuus näytti vielä synkemmältä: kaupungin tekemän arvion mukaan vuonna 2020 tiellä kulkee 6000 autoa päivässä, joista merkittävä osa on kuorma-autoja. - Kuorma-autot alkavat jyristä tietä pitkin jo puoli viideltä aamulla. Myös moottoripyöräilijät ovat ottaneet Nummenväylän omakseen. Kun ne kiihdyttelevät talon vieressä olevalla suoralla, ei pihamaalla kuule puhetta pärinältä, Rame kertoo. 18 Asokoti 1/2008
Santakuopankujan rivitalot ovat vain kymmenen metrin päästä meluisasta Nummenväylästä. Pertti Rame sai kuntalaisaloitteellaan läpi päätöksen meluvallin rakentamisesta. Tarkkaa ajankohtaa vallin rakentamiselle ei ole vielä päätetty. lma ratkesi kuntalaisaloitteella Kahden vuoden prosessi Tilanteeseen tuskastunut Rame kirjoitti maaliskuussa 2005 kunnanvaltuustolle aloitteen, jossa hän toivoi, että talojen ja tien väliin rakennettaisiin meluvalli. Hän lähetti aloitteen kaikille asukkaille ja pyysi heiltä kommentteja. Kun ilmeni, että talojen asukkaat kannattivat aloitetta yksimielisesti, hän antoi sen tutulle kunnanvaltuutetulle. Meluvalliasia oli ensimmäistä kertaa kunnanvaltuuston käsiteltävänä jo seuraavana päivänä. Sieltä aloite meni tekniseen lautakuntaan. Kunnanvaltuuston käsittelyyn se tuli uudestaan Kesäkuussa 2007. Tuolloin valtuusto hyväksyi aloitteen. - Kaksi vuotta se paperi kiersi kunnantaloa. Luulin jo ettei siitä mitään tulekaan, mutta niin se menikin läpi, Rame muistelee. Yrittää kannattaa aina Ramelle jäi prosessista myönteinen olo; oman asuinalueensa asioihin voi vaikuttaa, eikä se ole edes vaikeaa. Aloite oli Ramen ensimmäinen, eikä sen tekemiseen mennyt kuin vartti. Sen enempää työtä ei meluvallin saamiseksi tarvinnut tehdä. - Meluvallin rakentamispäätös osoittaa, että yksittäinen ihminen pystyy vaikuttamaan asioihin. Yrittää kannattaa aina ja jos ei mitään tee, ei varmasti mitään tapahdukaan, Rame summaa. Hyvä aloite on lyhyt ja ytimekäs Hyvä kuntalaisaloite on selkeä ja helposti luettava. Aloite saa olla vapaamuotoinen, eikä sen tarvitse olla kapulakieltä; asiallisuus riittää. Hyvä aloite on lyhyt ja ytimekäs, korkeintaan yksi A4. Se sisältää asian kannalta vain keskeisimmät faktat, perustelut, sekä ehdotuksia asian eteenpäin viemisestä. Kun aloitteentekijä muistaa vielä kirjata paperiin yhteistietonsa ja allekirjoittaa sen omakätisesti, on hyvä kuntalaisaloite valmis. Kuntalaisaloitteen voi lähettää kirjallisesti tai sähköpostilla kunnan kirjaamoon. Sen voi toimittaa myös valitsemalleen valtuutetulle tai asiaa käsittelevälle lautakunnalle. Jos aloite päätyy vahingossa väärään hallintokuntaan, on aloitteen saaneella velvollisuus toimittaa se oikealle henkilölle. Aloitteen tekemistä ei ole sidottu ikään. Myös alle 18-vuotiaat voivat tehdä kuntalaisaloitteen. Asokoti 1/2008 19
Asoetu testivaiheessa Pitkäaikaisen asumisen palkitsemisjärjestelmä eli Asoetu on edennyt siihen vaiheeseen, että keväällä sitä koekäytetään kahdessa kiinteistössä. Testauksen jälkeen päästään tositoimeen ensi vuoden alussa. teksti Päivi Karvinen Asoedun yleisperiaatteet hyväksyttiin kehitystyöryhmän linjausten mukaan viime vuoden lopulla Asokotien hallituksessa. Periaatteiden taustalla on ajatus, että palkitseminen täytyy kohdistua asunnon kunnon kohentamiseen niin, että palkitsemiseen käytetty raha ikään kuin jää taloon. Kehitystyöryhmä hylkäsi muun muassa ulkopuolisten tavaran- tai palveluntuottajien asiakasetujen tarjoamisen, koska sen ei uskottu vaikuttavan kenenkään päätökseen asua nykyisessä asunnossaan pidempään. Toinen tärkeä tausta-ajatus järjestelmän kehittämisessä on ollut valintavaihtoehtojen runsaus. Asukkaalla on täytyy olla mahdollisuus valita juuri itselleen sopiva vaihtoehto. Tavoitteena vuoden 2009 alku Järjestelmää koekäytetään tulevana keväänä kahdessa Asokoti-kiinteistössä. Toinen kohde valitaan pääkaupunkiseudulta ja toinen sisä-suomesta. Pilottikohteiden kokemusten perusteella saadaan järjestelmä hiottua lopulliseen muotoonsa. Tavoitteena Asoetu lyhyesti Palkitseminen alkaa 10 vuoden asumisesta samassa asunnossa ja jatkuu siitä eteenpäin joka seitsemäs vuosi Asutusta ajasta saadaan tietty euromäärä jyvitettyä asuinneliötä kohden Kahden ensimmäisen vuoden aikana huomioidaan taannehtivasti jo aiemmin saavutetut palkintovuodet Palkitsemisvaihtoehtoina on oman kodin kunnostamiseen tai laatutason nostoon liittyviä remontointi- ja kodinkonevaihtoehtoja Tieto palkitsemisesta tulee automaattisesti asukkaalle sen jälkeen kuin palkitsemisvuodet ovat täyttyneet on saada palkitsemisjärjestelmä käynnistettyä koko Asokotikantaan vuoden 2009 alusta. Asoetu vaatii monenlaisia muutoksia muun muassa Asokotien kiinteistötietojärjestelmään, jotta palkitseminen saataisiin sujumaan mahdollisimman tehokkaasti. Siitä syystä järjestelmän työstäminen vaatii aikaa ja testausta. Palkitsemisen yksityiskohdat ja toimintaperiaatteet esitellään tarkemmin ensi syksyn Asokoti-lehdessä. Kustannukset tuovat säästöä muissa asioissa Vaikka hölmöläisten peitto ei suinkaan pidentynyt peiton toisen pään leikkaamisella ja toiseen päähän ompelemisella, niin Asoedun tavoitteena on nimenomaan tuoda kustannussäästöjä, vaikka järjestelmä toki maksaakin. Asuntojen vaihtuvuus ja tyhjäkäyttö maksavat yhtiölle niin paljon, että niissä aikaansaatujen kustannussäästöjen kautta raha saadaan takaisin. Järjestelmän tärkeimpänä tavoitteenahan on lisätä pitkään asuneiden asumisviihtyisyyttä, jotta he asuisivat kodissaan vielä pidempään. Asoedun kehittäminen käynnistyikin aikoinaan juuri pitkään asuneiden toiveesta. Moni piti epäreiluna sitä, että uusi asukas voi saada muuton yhteydessä jonkin remontin kotiinsa, kun pitkään asuneella ei sitä mahdollisuutta ole välttämättä ollut. Nyt se on tulossa. Palkitsemisjärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2009 alussa 20 Asokoti 1/2008