Ympäristölautakunta 153 03.12.2013 Ympäristölupa louhinnalle ja murskaukselle, Hannu Piippo 230/11.01.00/2013 Ymplk 153 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta, p. 0400 144 453 1. ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa kiviaineksen lou hin nal le ja murskaukselle, Vieremä 2. HAKIJA Hannu Piippo Marttisenjärventie 494 74230 SALAHMI Hakijan yhteyshenkilö: Hannu Piippo, p. 0500 379 364 Y-tunnus: 1952215-9 3. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupaa haetaan kalliokiven louhinnalle ja murskaamiselle toistaiseksi voi mas sa ole va na. Toimintapaikka sijaitsee Vieremän kunnassa, Mart tisen jär ven kylässä kiinteistöllä Heinämäki (kiinteistötunnus 925-409-9-4) osoitteessa Marttisenjärventie 494, 74230 SALAHMI. Kiinteistön omistavat luvanhakija Piippo Hannu ja Sirpa. Koordinaatit: 3500700 itä, 7081800 pohjoinen 4. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 2.4.2013 ja sitä on täydennetty 5.4.2013 se kä 28.8.2013. 5. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI- MI VAL TA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 c ja e) kohtien mukaan kivenlouhimo ja murskaamo, joiden toiminta-aika on yhteensä
vä hin tään 50 päivää, edellyttävät ympäristöluvan. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 7 a ja b kohtien mukaan lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAA VOI TUS TI LAN- NE Heinämäen toiminta-alueella on suunniteltu harjoitettavan kiven louhin taa ja murskausta Hannu Piipon toimesta. Vieremän kunnanhallitus on myöntänyt samalla Hei nä mä ki-kiin teistöl lä sijaitsevalle soranotolle maa-ainesluvan 17.12.2010 274 ja lupa on voimassa 10 vuotta 31.12.2020 saakka. Vieremän kun nan halli tus on myös myöntänyt tätä ympäristölupahakemusta koskevalle lou hos alu eel le maa-ainesluvan 4.11.2013 263 ja lupa on voi mas sa 10 vuotta 31.12.2023 saakka. Ympäristöministeriön 7.12.2011 hyväksymässä Pohjois-Savon maakun ta kaa vas sa 2030 ja POSKI- projektissa ei ole Heinämäen tilaa kos ke via merkintöjä. 7. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Vieremän kunnan keskustasta on noin 13 kilometriä suunnittelulle toi min ta-alu eel le. Ottoalueelle sijaitsee Salahmilta Marttisenjärvelle me ne vän Marttisenjärventien itäpuolella noin 5 kilometrin etäi syy dellä Salahmilta. Toiminta-alue ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue on Kar ju mäen pohjavesialue, johon etäisyyttä louhosalueelta on noin 3 ki lo met riä. Lähimpään vesistöön (Riihilampi) on matkaa yli 2 ki lo metriä. Suunnitellun toiminta-alueen korkein kohta (N60) on tasolla +140 mpy ja suunniteltu ottotaso on +129 mpy. Lähin kiinteistö on louhosalueen reunalta mitattuna lounaassa noin 370 metrin etäisyydellä sijaitseva Kumpula. Toiseksi lähinnä si jaitsee luvanhakijan omistama asuinkiinteistö tilalla Piippola noin 420 m päässä louhosalueen reunasta lounaaseen. Lähin va paa-ajan asun to sijaitsee noin 550 m päässä louhosalueen reunasta etelään. Suunnitellun toiminta-alueen välittömässä läheisyydessä, alueen lou nais puo lel la sijaitsee hakijan toiminnassa oleva soranottoalue. Muu toin suunnitellun toiminta-alueen ympäristö on met sä ta lousaluet ta. Lähin käy tös sä oleva eläinsuoja sijaitsee Kumpula-tilalla. Alu eel la ei ole ar vok kai ta luontokohteita tai maisema-alueita. Alu een välittömässä lä hei syy des sä ei sijaitse luonnonsuojelu-, Natura- tai mai se man suo je lu aluei ta eikä kulttuuriperinnön kannalta tärkeitä koh-
tei ta. Lähin Na tu ra-alue on noin 5 km päässä koillisessa si jait se va Selkäsuo. Kulkuyhteys toiminta-alueelle on soranottoa varten rakennetun metsä tien kautta Marttisenjärventielle. 8. LAITOKSEN TOIMINTA 8.1 Yleiskuva toiminnasta Kallion louhinnan vaiheita ovat kallionporaus, kiviaineksen ir rot ta minen räjäyttämällä ja tarvittaessa räjäytetyn louheen pienentäminen (ri kot ta mi nen). Ensin kallion päällä olevat pintamaat poistetaan ja kal li oon porataan räjäytyksiä varten tarvittavat reiät vau nu po raus kalus tol la. Hakemuksessa on arvioitu, että louhintaa tehdään alueella 1 2 vuoden välein 1 2 viikon pituisissa louhintajaksoissa. Ker ral la on arvioitu louhittavaksi räjäyttämällä noin 5 000 6 000 tonnia kiveä. Kalliosta louhittu ja rikotettu kiviaines murskataan liikkuvalla murskaus lait teis tol la (esim. Lokotrack) valmiiksi tuotteiksi ja varastoidaan murs ke koon mukaan lajiteltuina eri varastokasoihin varastoalueelle. Ha ke muk ses sa on arvioitu, että murskausta tehdään vuodessa noin 20 30 työpäivää 1 2 viikon murskausjaksoissa ja tänä aikana murs ka taan keskimäärin noin 16 000 tonnia kiviainesta. Hakemuksessa on esitetty, että toiminnassa noudatetaan seu raavas sa esitettyjä toiminta-aikoja: - kallion porausta tehdään arkisin (maanantai-perjantai) klo 7.00 21.00 välisenä aikana, - räjäytykset tehdään arkisin (maanantai-perjantai) klo 8.00-18.00 vä li se nä aikana, - rikotusta tehdään arkisin (maanantai-perjantai) klo 8.00 18.00 väli se nä aikana, - murskausta tehdään arkisin (maanantai-perjantai) klo 7.00 22.00 vä li se nä aikana ja - kuormausta ja kuljetuksia tehdään arkisin (maanantai-perjantai) klo 6.00 22.00 välisenä aikana. Hakija on esittänyt, että alueella tultaisiin toimimaan vuosittain 1.5. 31.10. välisenä aikana 3 4 kk/vuosi. Kuormausta ja kuljetusta tehtäi siin koko vuoden aikana, kun tuotteille on kysyntää. Hakemuksessa on esitetty, että toiminta-alueelle ei sijoiteta pysyvää murs kaus lai tos ta. Kalliokiven murskauksessa käytettävä murs kainlait teis to tuodaan alueelle jokaista murskausta varten ja viedään murs kauk sen jälkeen pois alueelta.
8.2 Louhinta ja murskaus Kallion louhinta tehdään avolouhintana. Kallioreikien poraus tehdään porausvaunukalustolla, louhe siirretään murskaan kau ha kuormaa jal la ja louhe murskataan tela-alustaisella ns. lokotrack tyyp pisel lä siirrettävällä laitoksella, johon kuuluvat esi-, jälki-, tarvittaessa vä li murs kai met sekä kuljettimia että seuloja. Valmistuote siirretään va ras to ka saan ja kuljetusvälineeseen pyöräkuormaajalla. Räjäytyksessä käytetään Kemiitti- ja Aniitti-räjähdysaineita n. 3 tonnia vuodessa. Räjähteitä ei varastoida alueella, vaan ne tuodaan pai kal le panostuksen alkaessa. Louhinnassa ja murskauksessa käytetään hakemuksen mukaan seuraa via raaka-aineita: Kallion ja soran kiviaines keskimääräinen kulutus (t/a) maksimikulutus (t/a) varastointitilavuus Räjähdysaineet (louhinta) keskimääräinen kulutus (t/a) maksimikulutus (t/a) varastointitilavuus 16 000 t 25 000 t 25 000 t 3 t 6 t ei varastoida alueella Aggregaatin polttoöljy (murskaus) keskimääräinen kulutus (t/a) 9 t maksimikulutus (t/a) 14 t varastointitilavuus 10 t Työkoneiden polttoöljy keskimääräinen kulutus (t/a) maksimikulutus (t/a) varastointitilavuus Työkoneiden voiteluaineet keskimääräinen kulutus (t/a) maksimikulutus (t/a) varastointitilavuus 17 t 28 t 18 t 1 t 1,7 t 1 t Hakemuksen mukaan poraus- ja louhintakaluston työkoneiden poltto öl jy ja voiteluaineet varastoidaan alueella olevalla erillisellä va rasto alu eel la (eli tukitoiminta-alueella) lukittavassa merikontissa ainoas taan louhinnan aikana. Murskauslaitoksen ja työkoneiden käyttämä kevyt polttoöljy va ras toi-
daan lukittavassa kaksoisvaippasäiliössä erillisellä varastoalueella. Si jain ti on sama, kuin millä louhinnan aikaista merikonttia pidetään. Erillisen varastoalueen maaperä suojataan 20 cm paksulla tiiviillä maa-ai nes ker rok sel la, joka tehdään savella, siltillä tai muulla tiiviillä maa-ai nek sel la. Kerroksen päälle laitetaan hiekkapitoista maa-aines ta. Varastoalueelle tehdään kallistuksia ja/tai reunakorokkeet olo suh tei den mukaan. Koneiden tankkauspaikan rakenne tehdään vas taa va na kuin varastoalue, mutta siihen ei tehdä reunakorokkeita vaan kallistukset. Hakemuksessa on esitetty, että murskainlaitos koostuu yleensä 2-3-vai hei ses ta liikkuvasta, Lokotrack tyyppisestä murskaimesta. Ha ki jan mukaan murskausasemien erilliset laitteet on varustettu kukin omalla suoja-altaalla, johon mahtuu kaksinkertainen määrä kussa kin laitteessa käytettävää voitelu- tms. ainetta. Hakemuksessa on esitetty, että murskauslaitos tuottaa vuo ro kaudes sa keskimäärin 1 000 4 000 tonnia mursketta. Vuosituotanto on arvioitu olevan keskimäärin 16 000 m³ ja maksimissaan 25 000 m³. Maa-aineksen ottamislupaa haetaan Vieremän kunnalta 10 vuo deksi, vuoteen 2023 saakka 90 000 m3-ktr maa-ainesmäärälle. Murskeet varastoidaan alueella. Hakemuksessa on esitetty, että työkoneiden voiteluaineet va ras toidaan alueella olevalla erillisellä varastoalueella lukittavassa me rikon tis sa. Alueelle tuodaan imeytysturvetta ennen toiminnan aloittamista mahdol lis ten vuotojen kiinnisaamiseksi. Alueelle tuodaan murskattavaksi myös viereisen soranottoalueen so raa, kun sitä tarvitaan murskata. Vuotuinen arvioitu murskattava so ran määrä on max. 15 000 tonnia. Hakemuksessa arvioitu murskauk sen 20 30 työpäivää vuodessa sisältää sekä kal lio ki vi ai neksen että viereiseltä soranottoalueelta otetun soran murskauksen. 8.3 Toiminnassa muodostuvat jätteet Jätteitä voi muodostua alueella louhinnan ja murskauksen aikana työmaan toimistorakennuksessa/sosiaalitiloissa sekä mahdollisissa ko nei den ja laitteiden huolloissa. Oman lastaus- ja ajokaluston huollot tehdään Marttisenjärventien varrella olevassa huoltohallissa. Jäte huol los ta vastaa hakijan mukaan hänen lisäksi kulloinkin alu eel la toimiva urakoitsija. Toiminnassa syntyy hakemuksen mukaan seuraavia jätteitä:
Yhdyskuntajäte 0,2 t/a varastoidaan yrityksen huoltotilassa toimitetaan Peltomäen jäteasemalle Metallit varastoidaan yrityksen huoltotilassa toimitetaan Kuusakoski Oy:lle 0,5 t/a Voiteluaine- ja liuotinjätteet 0,2 t/a varastoidaan erikseen yrityksen huoltotilassa toimitetaan Ekokem Oy:lle Muut vaaralliset jätteet varastoidaan yrityksen huoltotilassa toimitetaan Ekokem Oy:lle 0,1 t/a Hakemuksessa on esitetty, että yhdyskuntajätteet kerätään um pi naiseen jäteastiaan (0,5 m³) ja toimitetaan loppusijoitettavaksi Pel tomäen jäteasemalle. Mahdollisesti syntyvät paperi- ja pahvijätteet pide tään erillään sekajätteestä. Muutoinkin jätejakeet säilytetään erillään toisistaan ja mahdollisuuksien mukaan ohjataan hyötykäyttöön. Va ras to alu eel le sijoitetaan kompostoiva wc, jota käyttävät kaikki alueel la toimivat työntekijät. Kompostoitunut jäte kuljetetaan pois tar vittaes sa. Jäteöljyt, akut ja öljynsuodattimet varastoidaan yrityksen huol to ti loissa. Öljyille on 1,5 m³ varastoastia. Jätteet pidetään erillään va rastoin nin aikana. Yritys toimittaa vaaralliset jätteet asianmukaisesti esim. Ekokem Oy:lle. Varastoalueella jätteiden varastointi tapahtuu ura koit si jan huoltovaunussa (lukittava) sosiaalitilojen yhteydessä. Ha ki jan mukaan urakoitsija vie syntyneet jätteet urakan päättymisen jäl keen vaunun mukana pois. Alueelle on laadittu 18.3.2013 kaivannaisjätteiden jä te huol to suun nitel ma. Hakemuksen mukaan alueelta muodostuu kaivannaisjätteeksi luo ki tel ta vis ta jätteistä pintamaita, kantoja ja hakkuutähteitä sekä sivu ki veä. Pintamaat käytetään ottoalueen maisemointiin louhinnan pää tyt tyä. Ottoalueelta kuorittavia pintamaita on vähän, yhteensä noin 2 500 m³ ja ne ovat pääasiassa sammalta ja jäkälää. Pintamaa va ras toi daan louhoksen reunoille. Kantoja ja hakkuutähteitä on arvioi tu tulevan 500 m³. Toiminnassa syntyvää sivukiveä (noin 1 000 m³) läjitetään käytöstä poistuviin luiskiin. Hakija arvioi, että kai vannais jät teil lä ei ole ympäristövaikutuksia. 9. PÄÄSTÖT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN 9.1 Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin
Toiminta-alue ei sijoitu pohjavesialueelle eikä vesistön läheisyyteen. Lä him pään vesistöön (Riihilampi) on matkaa yli 2 kilometriä. Hakijan mu kaan louhinnassa käytettävillä räjähdysaineilla ei ole vaikutusta poh ja ve siin, eikä räjähteitä varastoida alueella. Louhokseen tulevat sa de- ja sulamisvedet johdetaan pois poraamalla louhoksen pohja noin 1 % kallistuksella nousevaksi, joten sadannasta syntyvät va luma ve det jäävät vähäisiksi. Sade- ja sulamisvedet johdetaan lou hoksel ta lounaan suuntaan metsään alueelle tulevan tien ojan kautta. Lou hos alu eel ta tehdään yhteys tien ojaan (luonnollinen pudotus) ja sii tä vedet ohjataan metsään (soistunutta aluetta). Maastossa vedet imey ty vät ja leviävät kasvustoon, joten valuntavesiä vesistöön ei syn ny. Louhinta- ja murskaustyön aikana tarvittavien työkoneiden ja mahdol li sen aggregaatin polttoaine säilytetään 2-vaippasäiliössä eril lisel lä varastoalueella. Hakijan mukaan murskausasemien erilliset lait teet on varustettu kukin omalla suoja-altaalla, johon mahtuu kaksin ker tai nen määrä kussakin laitteessa käytettävää voitelu- tms. ainet ta. Jokainen työyksikkö on myös varustettu rajakatkaisimella, jo ka katkaisee virran ja sammuttaa moottorin ja katkaisee öljyn vir tauk sen esim. katkenneesta öljyputkesta. Alueelle tuodaan myös imeytysturvetta ennen toiminnan aloit ta mis ta. 9.2 Päästöt ilmaan Louhinnassa syntyy pölyä porauksissa, räjäytyksissä sekä louheen las tauk ses sa. Murskausasemalla syntyy pölyä kuljetuksissa, murskauk ses sa sekä seulonnoissa. Murskausasema kuuluu tielaitoksen ym pä ris tön suo je lu jul kai sun (TIEL 2270006) mukaiseen luokkaan C. Luo ki tuk sen mukaisessa siirrettävässä asemassa pölyn haitallista le viä mis tä ympäristöön on vähennetty koteloimalla pölyä aiheuttavia työ vai hei ta ja kastelemalla kesäaikaan kiviainesta. Aseman pölypäästön on hakemuksessa arvioitu leviävän hai tal li se na noin 200 metrin etäisyydelle. Murskekasojen sijoittamisella va ras toalu een reunaan asutuksen puolelle, pyritään pienentämään pö lyä misen haittoja. Toiminta-alueelle johtava tie tulee hakemuksen mukaan olemaan murs ke pin tai nen, joten sen käyttämisestä ei arvioida aiheutuvan pöly hait to ja. Murskauslaitteiston koneissa ja työkoneissa käytetään ma ta la rik kis tä polttoöljyä. Hakemuksessa kerrottu polttoöljyn käyttö on noin 26 t / vuosi, josta pakokaasupäästöt ilmaan: Typen oksidit n. 0,03 t/vuosi
Rikkidioksidi n. 0,015 t/vuosi Hiilidioksidi n. 30 t/vuosi Pienhiukkaset (PM2,5) n. 0,003 t/vuosi Kallion porauksessa käytetään porausvaunua, jossa on pö lyn ke räyslait teis to. 9.3 Melu ja tärinä Hakija arvioi, että louhinnassa melua aiheutuu porauksista, rä jäy tyksis tä, rikotuksesta sekä louheen lastauksesta. Murskausasemalla me lua aiheutuu kuljetuksissa, murskauksessa, sekä seulonnoissa. Murs kaus ase ma kuuluu tielaitoksen ympäristönsuojelujulkaisun (TIEL 2270006) mukaiseen luokkaan C. Hakijan mukaan melu le viää kivenmurskauksessa haitallisena noin 500 metrin etäisyydelle. Maa-ainesalueen suunnitellusta toiminnasta on 27.8.2013 tehty melu mal lin nus (Ramboll Finland Oy). Mallinnus on toteutettu Da ta Kustik CadnaA 4.2 mallinnusohjelmalla. Ohjelma on aluelaskentamalli, jo ka laskee melutasot vähän ääntä vaimentavissa olosuhteissa. Mallin nuk sen maastoaineistona on käytetty Maanmittauslaitoksen korkeus ai neis toa sekä hakijan toimittamaa mittausaineistoa ot to alu een kohdalta. Toiminnan aiheuttaman melun leviäminen on mallinnettu kolmessa ot to toi min nan etenemisen mukaisessa tilanteessa. Tilanteessa yksi on mallinnettu toiminnan (louhinta ja murskaus) alkamisen tilanne ja sii nä on mukana myös melua vaimentamaan rakennettu meluvalli. Ti lan tees sa kaksi toiminta on siirtynyt jo sisemmälle louhoksen seinä män taakse, joten meluvallia ei ole rakennettu. Tilanteessa kolme toi min ta on edelleen louhoksen seinämän takana. Mallinnuksen perusteella toiminnan aiheuttamat päiväajan kes ki ääni ta sot (LAeq) lähimmillä asuinkiinteistöillä eri tilanteissa (1-3) ovat vä lil lä 42 48 db. Lähimmällä vapaa-ajan kiinteistöllä keskiäänitasot eri tilanteissa (1-3) ovat 42 43 db. Tämä kiinteistö on me lu mal linnuk ses sa maanmittauslaitokselta saadussa aineistossa käyt tö tar koituk sel taan vapaa-ajanasunto. Vieremän kunnan rakennusvalvonnan re kis te ris sä kiinteistö on käyttötarkoitukseltaan yhden asunnon talo, eli vakituisesti asuttu kiinteistö. Käyttötarkoitus vaikuttaa melun keski ää ni ta so jen raja-arvoihin, mutta tällä kiinteistöllä raja-arvot eivät yli ty vaikka käytettäisiin tiukempaa vapaa-ajanasuntojen raja-arvoa 45 db. Mallinnustuloksiin ei ole tehty häiritsevyyskorjauksia, koska toi min ta-alu een lähimmät kiinteistöt sijaitsevat 330 530 metrin etäisyy del lä melulähteestä. Näin ollen toiminnasta aiheutuva melu ei todennäköisesti ole impulssimaista. Mallinnustulosten perusteella louhinta- ja murskaustoiminnasta ai-
heu tu va melu ei ylitä Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melun oh je ar voa (Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) päiväl lä klo 7-22) ympärivuotisesti asutuille kiinteistöille 55 db(a) lä himmil lä vakituisesti asutuilla kiinteistöillä eikä vapaa-ajan asu mi seen käytetyille kiinteistöille 45 db(a) lähimmällä vapaa-ajan asu mi seen käytettävällä kiinteistöllä. Toiminnan alkuvaiheessa ra ja-ar vo jen saavuttaminen edellyttää mallinnustulosten mukaan meluvallin raken ta mi ses ta louhintarintauksen etelälounaan puolelle. Melua esitetään vähennettäväksi koteloimalla työvaiheita ja si joit tamal la murskekasat varastoalueen reunaan asutuksen puolelle (jolloin syntyy melueste). Louhinnan edetessä murskaustoiminta siirtyy osak si louhoksen sisälle, joka vähentää hakijan mukaan varsinkin murs kauk ses ta ja rikotuksesta aiheutuvaa melua. Hakemuksessa on esitetty, että tärinää aiheutuu kallion po rauk sesta, räjäytyksestä, lohkareiden rikotuksesta sekä murskauksesta. Haki jan mukaan louhittava kallio ei ulotu lähimpien asuinrakennusten al le ja välissä on soistunutta metsää. Asuinkiinteistöjen pohjalla on hiek ka pi toi nen maa. Näin ollen hakijan mukaan tärinä ei kulkeudu kal lion louhinnasta lähimmille kiinteistöille eikä myöskään erillisiä täri nää estäviä toimia tarvita. Tarvittaessa lähimmillä asuin kiin teis töillä voidaan suorittaa katselmukset ennen ensimmäistä louhintaa. Lou hin ta suoritetaan asiantuntevan urakoitsijan tekemän rä jäy tyssuun ni tel man mukaan. Alueen asukkaille tulee puhdas vesi Salahmin veden ve si joh to verkos ta, eikä hakijan mukaan kenellekään ole käytössä omaa kaivoa. Myös kään lähteitä alueen läheisyydessä ei hakijan mukaan ole. Hakijan mukaan naapureihin on yli 500 m etäisyys, joten melu ja tä rinä eivät aiheuttane haittaa ulkopuolisille. Tarvittaessa lähimmillä kiin teis töil lä voidaan suorittaa katselmukset ennen toiminnan aloit tamis ta. Naapureille ja ympäristönsuojeluun ilmoitetaan louhinta- ja murs kaus jak so jen alkamisesta etukäteen. 9.4 Liikenne Murskauksen toiminta-aikana alueelle tulee 10 kevyen liikenteen käyn tiä vuorokaudessa ja 5 10 raksakaan liikenteen käyntiä vuo rokau des sa. Liikennettä on arkipäivisin (ma-pe) klo 5.30 22.30 vä lillä. Valmista murskemateriaalia kuljetetaan tarpeen mukaan työ kohtei siin koko vuoden aikana arkipäivisin ja myös viikonloppuisin, mi kä kuljetus on urakoinnin vuoksi tarpeen. 9.5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Hakijan mukaan murskauksessa käytetään parasta käyttökelpoista
tek niik kaa. Käytettävä tekniikka on murskaus esim. Metso Mi ne ral sin nykyaikaisilla murskauslaitoksilla. 10. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Alueella ei ole arvokkaita luontokohteita tai arvokkaita mai sema-aluei ta. Tästä syystä hakija on arvioinut, että toiminnalla ei ole vai ku tus ta luonnonsuojeluarvoihin. Toiminnan päätyttyä alue mai semoi daan ja metsitetään. Vaikutukset ulottuvan vain hakijan oman tilan olosuhteisiin. Hakija arvioi myös, että toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia vesien laa tuun eikä maaperään. Ilmaan johtuvat päästöt ja melu sekä tärinä ei vät hakijan mukaan myöskään aiheuta haittaa lähiasutukselle. Vaiku tuk set yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen on arvioitu vä häi sik si. 11. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Louhinnasta ja murskauksesta pidetään työmaapäiväkirjaa. Päi vä kirjaan merkitään päivittäin tuotantomäärät sekä laitteiden huollot ja poik keuk sel li set tapahtuman (kuten onnettomuudet). Myös alueelle va ras toi ta vien materiaalien määrästä pidetään kirjanpitoa. Kirjanpito on lupaa valvovien viranomaisten saatavilla tarvittaessa. Toimintajakson aloittamisesta ja lopettamisesta ilmoitetaan ym pä ristö lau ta kun nal le. Jätteiden toimituksista pidetään kirjaa ja vaarallisten jätteiden toi mitus ten kuitit säilytetään. Myös jätteiden pidettävä kirjanpito on ym päris tö lu paa valvovien viranomaisten saatavilla tarvittaessa. Päästöjä ei mitata, mutta päästöjen määrä pidetään hakemuksen mu kai se na tarkkailemalla ja huoltamalla asemien laitteita päivittäin, se kä hillitsemällä tarvittaessa pölyämistä ja sen leviämistä. Poikkeuk sel li set päästöt merkitään työmaapäiväkirjaan. Myös alueella toimivat urakoitsijat tekevät aistinvaraista toiminnan tark kai lua ja ilmoittavat luvanhakijalle mahdollisista häiriöistä tai poik keus ti lan teis ta. Toiminnasta raportoidaan lupaehtojen edellyttämällä tavalla ja vuosi-il moi tuk set päästöistä ja muista lupamääräyksistä toimitetaan vuosit tain lupaviranomaiselle. 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Onnettomuusriskiä aiheuttavat louhinnan räjäytystyöt, poltto- ja voi-
te lu ai nei den varastointi, tankkaus, vaarallisten jätteiden varastointi, työ ko nei den vuotoriski sekä aseman toimintahäiriöt ja mahdolliset tu li pa lot. Louhinnan onnettomuuksia estetään käyttämällä asiantuntevaa louhin ta ura koit si jaa. Poltto- ja voiteluaineiden ja vaarallisten jätteiden va ras toin nin sekä työkoneiden varastoinnin aiheuttamaa ym pä ris töris kiä vähennetään varastointipaikkojen suojauksilla ja sijoittamalla va ras tot turvalliseen paikkaan. Asemien toimintahäiriöitä ja muita onnet to muuk sia vähennetään huolloilla ja tarkkailulla. Tarvittaessa asemat pysäytetään, korjataan vika tai poistetaan häiriö. Vuodon sattuessa ryhdytään välittömästi torjuntatoimiin es tä mällä vuodon jatkuminen sekä imeytetään vuotanut aines imey tys ai neeseen tai poistetaan pilaantunut maa-aines. Pilaantunut maa-aines ja käy tet ty imeytysaine toimitetaan luvan saaneeseen kä sit te ly paikkaan (Peltomäen jätekeskukseen). Onnettomuudesta ilmoitetaan välittömästi palolaitokselle ja ym pä ristö lau ta kun nal le. Asemalla on näkyvässä paikassa kirjalliset ohjeet ilmoi tus ten tekemisestä onnettomuustilanteissa. Aseman hen ki lö kuntaa on myös koulutettu toimimaan erilaisissa onnettomuus- ja häi riöti lan teis sa. 13. HAKEMUKSEN LIITELOMAKKEET - Louhinnan ja murskauksen ympäristölupahakemus ja liite - Maakuntakaavaote - Yleiskartta (1:25 000) - Asemapiirros (1:4 000) - Asutus 500 m säteellä kartta (1:7 500) ja lista - Maa-ainessuunnitelma 18.3.2012 - Sijaintikartta (1:20 000) - Yleiskartat (1:4 000 ja 1:1 000) ja poikkileikkaus 1:200/1:1 000 - Maa-aineslupahakemus ja -päätös (soranotto) liitteineen (Vie re män kunta, kunnanhallitus 17.12.2010 274) - Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma maa-ainesten ot ta mis toimin nal le 18.3.2013 - Meluselvitys 27.8.2013 - Maa-aineslupa (kalliolouhe ja murske) 4.11.2013 (Vieremän kunta, kun nan hal li tus 6.11.2013 263) 14. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 14.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Vieremän kunnan il moitus tau lul la 5.9. 7.10.2013. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu
4.9.2013 Miilu - lehdessä. Kuulutuksesta on lisäksi annettu tieto erik seen niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. 14.2 Tarkastukset ja neuvottelut Ympäristönsuojelun tehtäväalue on käynyt toiminta-alueella tar kastuk sel la 21.11.2013. Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. 14.3 Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja. Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia. Valmistelijan päätösehdotus: 15. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Ympäristölautakunta myöntää Hannu Piipolle ympäristöluvan kal lioki ven louhinnalle ja murskaukselle sekä soran murskaukselle kiinteis töl le Heinämäki (925-409-9-4). Hakemuksessa esitetyn lisäksi on toiminnassa noudatettava lupamääräysten ehtoja. 16. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset lupamääräykset 16.1 Toiminnassa saa käyttää vain toiminta-alueelta (kiinteistö Heinä mä ki RN:o 9:4) otettuja maa-aineksia. Toiminta-aika on vuosittain enin tään 50 päivää. Tuotteiden kuormausta ja kuljetusta saa tehdä ym pä ri vuo den. Toiminta-ajat ovat seuraavat: kallion poraus arkisin (maa nan tai-perjan tai) klo 7.00 21.00 välisenä aikana, räjäytykset arkisin (maa nantai-per jan tai) klo 8.00-18.00 välisenä aikana, rikotus arkisin (maanan tai-per jan tai) klo 8.00 18.00 välisenä aikana, murskaus ar ki sin (maanantai-perjantai) klo 7.00 22.00 välisenä aikana ja kuor maus ja kuljetukset arkisin (maanantai-perjantai) klo 6.00 22.00 välisenä aikana. Perustelut: Toiminta-ajat ovat hakijan esittämiä. Hakija on ha ke mukses sa esittänyt, että louhintaa tehdään alueella 1 2 vuoden välein 1 2 viikon pituisissa louhintajaksoissa ja murskausta tehdään vuodes sa noin 20 30 työpäivää 1 2 viikon murskausjaksoissa, yhteen sä 44 päivää. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat alle 500 m pääs sä toiminta-alueesta, joten toiminnassa on noudatettava Val tioneu vos ton asetuksen (800/2010) aikarajoja. (YSL 8 ja 43, NaapL 17 )
16.2 Räjäytysten aiheuttama tärinä ei saa aiheuttaa ympäristön raken nus ten ja rakennelmien vaurioitumista. Luvan haltijan tulee ennen toiminnan aloittamista varmistaa sopivien räjähteiden käyttö ja tar vit taes sa suorittaa katselmointi lähimmillä kiinteistöillä. Mikäli toimin nas ta epäillään aiheutuvan tärinästä syntyviä haittoja, tulee toimin nan har joit ta jan selvittää tärinän voimakkuus mittauksin häi riin tyväs sä kohteessa. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asian tun te mus tärinämittauksista. Mittaustulokset tulee toimittaa kun nan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kallion räjäytyksistä on ilmoi tet ta va vähintään viikkoa ennen lähikiinteistöjen omistajille. Lä hiasu tuk sel le on myös tiedotettava louhinta- ja murskaustyöstä vastuus sa olevan tahon yhteystiedot. Perustelut: Määräys on tarpeen tärinästä aiheutuvien haittojen ennal ta eh käi syn varmistamiseksi ja haittojen vähentämiseksi. Tä ri nämit tauk set ovat tarpeen, jotta saadaan selville laitoksesta ai heu tuvan tärinän voimakkuus, jos sen epäillään aiheuttavan haittaa. Mittaus tu los ten perusteella voidaan arvioida tarvetta lisätä tärinän leviä mi sen torjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Mit taus tu losten luotettavuuden kannalta on tarpeen, että mittauksista vastaa ulko puo li nen taho, jolla on riittävät edellytykset mittausten te ke mi seen. Toiminta-alueen etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on 370 metriä. (YSL 43, NaapL 17 ) Melu 16.3 Toiminnan tulee tapahtua siten, että se aiheuttaa mah dol li simman vähän melua ympäristöön. Murskauslaitteisto on sijoitettava tek nis ten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdal le. Varastoitava louhe ja murskeen varastokasat tulee sijoittaa siten, että ne toimivat meluesteinä lähiasutuksen suuntaan. Perustelut: Määräyksen toimenpiteillä ehkäistään meluhaittaa (YsL 42 ja 43, VNa 800/2010 6 ) 16.4 Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toimin ta-alu eel la siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman ly hyik si. Kivenmurskaamon melua tulee torjua mahdollisuuksien mukaan myös koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ää ni tek nisil lä parhailla meluntorjuntatoimilla. Perustelut: Määräyksen toimenpiteillä ehkäistään meluhaittaa. Laittei den kuluminen ja vanhentuminen voi lisätä niiden me lu pääs töjä.(ysl 42 ja 43, VNa 800/2010 6 ) 16.5 Poraus, murskaus, räjäytykset, ja muu melua aiheuttava toi minta liikenne mukaan lukien on suunniteltava ja toteutettava siten, että
sii tä aiheutuva melu ei ylitä lähimpien asuinrakennusten pihapiirissä klo 7.00 22.00 tasoa 55 db (LAeq) ja klo 22.00 7.00 tasoa 50 db (LAeq). Loma-asuntojen pihapiirissä melu ei saa ylittää klo 7.00 22.00 tasoa 45 db (LAeq) ja klo 22.00 7.00 tasoa 40 db (LAeq). Mi kä li toiminnasta epäillään aiheutuvan meluhaittaa, tulee toi minnan har joit ta jan selvittää melutaso mittauksin häiriintyvässä koh teessa. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus me lu mit tauk sis ta. Mittaustulokset tulee toimittaa kunnan ym pä ris tönsuo je lu-vi ran omai sel le. Perustelut: Määräyksessä on annettu raja-arvot melutasolle, joka toimin nas ta saa aiheutua ilman, että se aiheuttaisi terveyshaittaa lähim mis sä häiriintyvissä asuinkohteissa. Melutasorajat perustuvat ase tuk seen 800/2010, jossa melutason ohjearvot on säädetty raja-ar voik si. Melumittaukset ovat tarpeen, jotta saadaan selville laitok sen melutaso, jos sen epäillään ylittyvän. Mittaustulosten pe rusteel la voidaan arvioida tarvetta lisätä meluntorjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Mittaustulosten luotettavuuden kannalta on tar peen, että mittauksista vastaa ulkopuolinen taho, jolla on riittävät edel ly tyk set mittausten tekemiseen. (YsL 5, 42, 43 ja 46, VNp 993/1992, VNa 800/2010 7 ) Pöly 16.6 Pölylähteet on teknisten mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toi min ta-alu een alimmalle kohdalle. 16.7 Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoit ta mal la porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muu ta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tek niikkaa. 16.8 Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta va ras to kasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoa mis kor keus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murs kaus laitteis ton kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyt tä mäl lä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyt tö kel pois ta tekniikkaa. 16.9 Toiminnasta ei saa aiheutua sellaista ilmanlaadun heik ke nemis tä, joka vaarantaa ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuk sen noudattamista. Pölyn leviäminen ympäristöön on estettävä kas te le mal la tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai käyt tä mäl lä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tek niik kaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kastel ta va ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ul ko puo lel le on estettävä.
Perustelut: Määräyksillä 16.6 16.9 varmistetaan, että toiminnan aiheut ta mas ta pölystä ei aiheudu lähikiinteistöillä terveyshaittaa tai koh tuu ton ta viihtyvyyshaittaa. Pölyntorjunnan on oltava tehokasta myös ajanjaksoina, jolloin veden käyttäminen pölyntorjunnassa ei ole mahdollista. (YsL 42 ja 43, NaapL 18, VNa 800/2010 4 ja 13 ) Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojaaminen 16.10 Toiminnasta ei saa aiheutua pohjaveden ja maaperän pi laantu mi sen vaaraa. Haitta-aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. 16.11 Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polt to ai nei den ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa ai heut tavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voi te lu ai nei den sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on ol ta va nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. 16.12 Työkoneiden ja aggregaatin polttoainesäiliöt ja -putket on sijoi tet ta va suoja-alueille. Suojarakenteeksi käy 50 cm paksu savesta tai siltistä rakennettu tiivis maakerros tai 0,5 mm vahvuinen polt to ainet ta kestävä muovi, jonka päälle tulee 20 cm:n maakerros tai muu vas taa va tiivis rakenne sekä varustaa reunakorokkeella tai vas taaval la. Suoja-alueet tulee rakentaa riittävän laajaksi, jotta va hin ko ti lan teessa öljyt ja kemikaalit on mahdollista kerätä talteen. Polt to ai ne säi liöiden suoja-alueen (reunakorokkeen tai -vallin sisäpuolisen alueen) on ulotuttava vähintään metrin etäisyydelle alueilta, joilla käsitellään (mu kaan lukien muun muassa säiliöiden täyttöletkut) tai joilla va rastoi daan polttoaineita. Suojarakenteet on pidettävä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava päivittäin. 16.13 Murskausaseman öljyä sisältävät alueet tulee suojata vä hintään 50 cm paksulla tiiviillä maa-aineskerroksella (savi tai siltti) tai vas taa val la. Suoja-alueet on varustettava reunakorokkeella tai -vallil la. Suoja-alueen tulee olla niin laaja, että vuodot maaperään eivät ole mahdollisia. 16.14 Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteäs ti valuma-altaallisia säiliöitä. Kaikissa käytettävissä polt to ai nesäi liöi den jakelulaitteistoissa tulee olla ylitäytönesto ja laponesto. Säi liöi den täyttöputket ja jakelulaitteet on oltava lukittuna, kun alueel la ei työskennellä. Säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti. 16.15 Koneiden huoltotoimenpiteet tulee pääsääntöisesti tehdä muu al la kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä konei den huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja,
jot ka estävät polttonesteiden pääsyn maaperään. Alueella ei saa tarpeet to mas ti säilyttää koneita tai laitteita. 16.16 Voiteluaineet ja muut ympäristölle vaaralliset aineet on va rastoi ta va tiiviissä astioissa katetussa tilassa, jonka lattia on tiivis ja voite lu ai nei ta kestävä ja joka on varustettu korotetuilla reunoilla si ten, että vuodot eivät pääse maaperään ja ne voidaan kerätä tal teen. Asiattomien pääsy varastoon on estettävä lukitsemalla varasto silloin, kun alueella ei ole toimintaa. Voiteluaineiden tilapäinenkin varas toin ti suojaamattomalla paikalla on kielletty. Perustelut: Määräykset 16.10 16.16 ovat tarpeen maaperän pilaan tu mi sen estämiseksi. Tehtyjen suojarakenteiden tulee olla tarkas tet ta vis sa ennen toiminnan aloittamista, jotta niiden tiiveys voidaan todeta. (YSL 7, 8, 42 ja 43, VNa 800/2010 9 ) ) 16.17 Toiminta-alueelta tulevat sade- ja hulevedet tulee johtaa maas toon tarvittaessa laskeutusaltaan kautta. Perustelu: Määräyksellä varmistetaan, että louhosalueen sade- ja su la mis ve sis tä ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Toi min ta-alueel ta tulevista sade- ja sulamisvesistä voi aiheutua haittaa las kuojien ja lähivesistön vedenlaadulle. Laskeutusaltaan tarve rat kaistaan toiminnan valvonnan yhteydessä. (YsL 7, 8, 42 ja 43, VNa 800/2010 10 ) Jätehuolto 16.18 Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön ros kaan tumis ta, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ym pä ristöl le. Jätteitä ei saa polttaa eikä haudata. Hyötykäyttöön kelpaava jä te on lajiteltava erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi. Hyö tykäyt töön kelpaamaton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympä ris tö lu pa jätteenkäsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa kes ke nään tai niihin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, et tä siitä voi aiheutua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öl jy jä tehuol lon järjestämiselle. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee nii den määrä, laatu sekä toimitusaika ja -paikka. Alueella ei saa varas toi da vaarallisia jätteitä. Perustelut: Määräyksellä vähennetään pohjaveden ja maaperän pilaan tu mis ris kiä sekä ehkäistään roskaantumista (YSL 7, 8, 43 ja 45, JäteL 8, 12, 13, 15, 16, 17, 72, 73, 118, 119, 120, 121, Jä te asetus (Vna 179/2012) 7, 8, 9, 11, 17, 20, VNa 800/2010 11 ) 16.19 Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivan nais jät teen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty 18.3.2013). Jä te-
huol to suun ni tel maa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuo den kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Ar vioinnis ta on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle. Perustelut: Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivan nais jät teen käsittelemiseksi asianmukaisesti. (YSL 103 a ) Häiriö- ja poikkeustilanteet 16.20 Mahdollisiin häiriötilanteisiin, jotka voivat aiheuttaa ym pä ris tön pilaantumisen vaaraa tai terveyshaittaa, tulee varautua suun ni telmal li ses ti. Alueella työskentelevät on perehdytettävä häi riö ti lan teissa toimimista varten. Vahinkotapauksista, kuten poltto- tai voi te lu aine vuo dois ta, on välittömästi ilmoitettava valvovalle vi ran omai sel le, paloviranomaiselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut ympäristölle haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. Öljyvuotojen varalta on ol ta va käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ai neksel le. 16.21 Toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnos sa pi dos ta on huolehdittava siten, että ne eivät käytön aikana vioi tu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- ja terveys va hin ko jen riski lisääntyy. 16.22 Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on olta va riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden lähei syy des sä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuo toja tulipalotapauksissa. 16.23 Poltto- ja voiteluaineet sekä muut kemikaalit on säilytettävä tur val li ses ti. Alueella olevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelas tus ajo neu voil le soveltuviksi. 16.24 Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on ni met tävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava val von ta vi ranomai sel le ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla. 16.25 Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle tulee estää. Perustelut: Haitalliset ympäristö-, terveys- ja viihtyisyysvaikutukset on estettävä ennalta tai, jos se ei ole mahdollista, niin haitat on mi nimoi ta va ja torjuntatoimet on aloitettava mahdollisimman jou tui sas ti. Ilmoittaminen viranomaisille on tarpeen tiedonkulun var mis ta mi sek si sekä valvonnan ja viranomaisen ohjeiden antamisen mah dol lis ta misek si. (YSL 4, 7, 8, 43 ja 62, YSA 30, VNa 800/2010 12 )
Raportointi 16.26 Luvan saajan on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimi tet ta va valvovalle viranomaiselle laitoksen edellistä vuotta kos keva raportti, josta käyvät ilmi seuraavat tiedot: - Räjäytysten määrät ja päivämäärät - Murskauslaitoksen toimintapäivät ja kokonaiskäyttötunnit - Tiedot tuotteiden määristä - Käytettyjen polttoaineiden sekä pääraaka-aineiden määrät - Toimenpiteet melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi - Jätteiden määrä, varastointitapa ja toimituspaikat - Tiedot mahdollisista häiriötilanteista ja niiden aikana syntyneistä pääs töis tä. Yhteenvedon perusteena oleva kirjanpito on säilytettävä vähintään kol me vuotta. Perustelut: Raportointi- ja kirjanpitomääräykset ovat tarpeen val vontaa varten. (YSL 46 YSA 19, JäteL 118, 119, JäteA 20 ) Toiminnan aloittaminen ja lopettaminen sekä jälkihoito 16.27 Kunkin toimintajakson aloittamisesta on ilmoitettava val vo val le viranomaiselle vähintään viikko etukäteen. Toimintajakson pää tyt tyä alue on siistittävä. Alueelta on poistettava koneet ja laitteet. Toi minnan lopettamisesta on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle, kun alu een siistimistyöt on tehty. Toiminnan olennaisista muutoksista sekä toiminnanharjoittajan vaihtu mi ses ta on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle. Kun alue pois tetaan lopullisesti käytöstä, on kunnostettava tallaantuneet kul ku väy lät ja suojausalueet. Perustelut: Määräykset ovat tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi ja val von nan mahdollistamiseksi. Alueen siistimisellä ehkäistään roskaan tu mis ta. (YSL 43, 81 ja 90, JäteL 72 ) 17. LUVAN VOIMASSAOLO Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laa jen ta miseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. Luvanhaltijan on 31.12.2023 mennessä tehtävä hakemus toi mi val taisel le ympäristölupaviranomaiselle lupamääräysten tar kis ta mi sek si. Hakemuksessa on esitettävä ainakin tiedot toiminnan nykytilasta, uu si maa-ainestenottosuunnitelma, mahdollinen uusi maa-ai nes lu pa,
selvitys toiminnan ympäristövaikutuksista sekä selvitys parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan käyttämisestä ja mahdollisuuksista vä hentää toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Perustelut: Toiminnan nykyinen maa-aineslupa on voimassa 31.12.2023 saakka. Ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen on yhtenäinen toiminnalle myönnetyn maa-ainesluvan uusimisen kans sa. (YSL 28, 55 ) 18. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT 18.1 Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja nou da te taan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ym pä ris tön suoje lu lain, luonnonsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen ase tus ten vaatimukset. Alueen kaavoitus ei aseta estettä luvan myön tä mi sel le. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle eikä läheisyydessä sijaitse luonnon suo je lu aluei ta tai muita suojeltavia kohteita. Etäisyys ve sis töön on niin pitkä, ettei toiminnasta aiheudu vesistön pilaantumista. Toiminta-alueen läheisyydessä ei ole asuntoja. Lähin asuin ra ken nus on noin 370 metrin etäisyydellä, lisäksi välissä on suojaavaa met sää ja maastonmuotoja. Lupamääräyksissä on kiinnitetty erityisesti huomiota toiminnasta lähi asu tuk sel le aiheutuvien kohtuuttomien melu, pöly, hiukkas- ja tä rinä hait to jen sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseen. Me lu haitto jen ehkäisemiseksi on annettu määräys enimmäismelutasosta sekä ehdollisesta melun mittaamisesta. Alueet, joilla käsitellään tai varas toi daan maaperän pilaantumista aiheuttavia aineita, on määrätty suo jat ta vak si öljyä pidättävillä rakenteilla. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan ai heutta ma pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Toi mit taessa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan määräysten mukaisesti toi min nan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mu kais ta toiminnan sijaintipaikan olosuhteissa. Kun otetaan huomioon toiminnasta aiheutuvien päästöjen eh käi semi nen ja rajoittaminen, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ym päris tön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden vaa ran tu mis ta, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyt tömah dol li suu den vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta ra si tusta naapuritiloilla. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat täyttyneet.
19. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen (17.12.2013) Tämä päätös on lainvoimainen 17.1.2014, jos päätökseen ei haeta muu tos ta. 20. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mi sesta, on asetusta noudatettava. (YSL 56 ) 21. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 41 43, 45 46, 52, 55 56, 81, 100, 103 a Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 7, 19, 30, 37 Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, 72, 73, 118, 119, 120, 121 Jäteasetus (Vna 179/2012) 7, 8, 9, 11, 17, 20 Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17, 18 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kiven murs kaa mo jen ympäristönsuojelusta (800/2010) 4, 6, 7, 8, 9, 10, 11,12, 13 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) Valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011) Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojeluasetuksen muuttamisesta 29.12.2009/1792 22. KÄSITTELYMAKSU Hakemus on tullut vireille 2.4.2013. Luvan saajalta peritään 2 000 eu ron käsittelymaksu sekä kuulutuskustannukset Ylä-Savon SOTE ky:n yhtymähallituksen 22.1.2013 9 hyväksymän taksan mu kai sesti. 23. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 23.1 Päätös Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätös on toi mitet ta va luvan saajalle ja niille, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet sekä valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville vi ranomai sil le. Päätös toimitetaan seuraaville:
- Hannu Piippo - Pohjois-Savon ELY-keskus/ympäristövastuualue - Vieremän kunnanhallitus - Ympäristönsuojelun tehtäväalue/iisalmen toimipiste 23.2 Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätöksen an tami ses ta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet asiassa muistu tuk sen tai jotka ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille, joil le on 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville: niille, joille on annettu erikseen tieto lupahakemuksesta 23.3 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätöksen antamisesta kuulutetaan Vieremän kunnan il moi tus tau lulla. Kuulutus julkaistaan Miilu -lehdessä. 24. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipanopäivä on 16.12.2013 Päätöksen antopäivä on 17.12.2013 25. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hal linto-oi keu teen. Lupapäätös annetaan Vieremän kunnan il moi tus tau lulle asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on teh tä vä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa las kettaes sa antopäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmä liitteineen on toimi tet ta va Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunnalle osoit tee seen PL 4, 74101 Iisalmi, ympäristö- ja ter veys val von ta palve lui den vastuualue. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ympäristölautakunta myöntää Hannu Piipolle ympäristöluvan kal lioki ven louhinnalle ja murskaukselle sekä soran murskaukselle kiinteis töl le Heinämäki (925-409-9-4) valmistelijan ehdotuksen mukaisesti.
Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.