KIRJALLINEN KYSYMYS 268/2002 vp Päivärahan suorittaminen työnantajalle Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain 28 :n perusteella vakuutettu, jolla on oikeus saada palkkaa sairausloman tai äitiys-, isyys- tai vanhempainloman ajalta, voi saada yhtäaikaisesti palkan kanssa päivärahaa vain sen määrän, joka ylittää palkan määrän. Se osa päivärahasta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainrahasta, jota ei makseta vakuutetulle, suoritetaan työnantajalle. Työsuhteet ovat nykyisin yleisesti määräaikaisia ja pätkittäisiä. Eräs tällaisia työsuhteita suosiva työnantaja on yliopisto. Useat korkeasti koulutetut työntekijät joutuvat tekemään elantonsa taatakseen päätyönsä lisäksi erilaisia sivutöitä. Nämä satunnaiset sivutoimien ansiot korottavat esimerkiksi äitiysrahaa. Kun työntekijä jää äitiyslomalle, jonka aikana hänellä on oikeus saada palkkaa, sivutoimien tuottama korotusosa maksetaan päätoimen työnantajalle. Sivutoimissa ahertanut äitiyslomalainen saa hyödyn itselleen vasta, kun palkallinen aika on ohitse. Päätoimen työnantaja ei joudu työntekijän oman aktiivisuuden ansiosta kantamaan tästä etuudesta taloudellista vastuuta, vaan palkkasumman saattaa kattaa kokonaan pää- ja sivutoimesta ansaittu päiväraha. Tällainen jakotapa ei kannusta työntekijää hankkimaan elämiseensä tarvittavia tuloja työtä tekemällä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen siitä, että sivutoimesta saatu hyöty päivärahaa ja äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa korottavana tekijänä maksetaan päätoimen työnantajalle ja mitä hallitus aikoo tehdä päivärahajärjestelmän muuttamiseksi tältä osin työntekoon kannustavaksi? Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2002 Päivi Räsänen /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 268/2002 vp: Onko hallitus tietoinen siitä, että sivutoimesta saatu hyöty päivärahaa ja äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa korottavana tekijänä maksetaan päätoimen työnantajalle ja mitä hallitus aikoo tehdä päivärahajärjestelmän muuttamiseksi tältä osin työntekoon kannustavaksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Päivärahan suorittamisesta työnantajalle säädetään sairausvakuutuslain 28 :ssä. Säännös koskee sairauspäivärahaa sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa. Säännöksen 1 momentti koskee tilannetta, jossa vakuutetulla on lain nojalla oikeus saada työnantajalta työ- ja oppisopimussuhteen taikka virka- tai muun julkisoikeudellisen toimisuhteen perusteella sairausloman tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajalta palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta. Hänellä ei ole tällöin oikeutta saada tältä ajalta edellä mainittua etuutta enempää kuin se määrä, jolla etuus ylittää hänen saamansa palkan tai muun korvauksen. Se osa päivärahasta, jota ei makseta vakuutetulle, suoritetaan työnantajalle. Lainkohdan 2 momentissa säädetään tilanteesta, jossa vakuutetun oikeus palkan tai sitä vastaavan korvauksen saamiseen mainittujen vapaiden ajalta perustuu asetukseen, virkasääntöön tai muuhun sellaiseen säädökseen taikka työehto- tai muuhun sopimukseen. Tällöin päiväraha maksetaan vakuutetulle itselleen, jollei mainitulla asianomaisella säädöksellä tai sopimuksella määrätä etuuden tai sen osan suorittamisesta vakuutetun sijasta työnantajalle. Päiväraha suoritetaan samalta ajalta palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta maksaneelle työnantajalle maksetun palkan tai sitä vastaavan korvauksen määrään asti. Esimerkiksi vakuutetulla, joka saa työnantajaltaan sairausajan palkkaa, on siis oikeus saada sairauspäiväraha itselleen vain siltä osin kuin päiväraha ylittää työnantajan maksaman sairausajan palkan. Kuten kysymyksessäkin on todettu, niin pääkuin sivutoimestakin saadut ansiot on huomioitu päivärahan tasossa. Jos vakuutetulla on samanaikaisesti useita työnantajia, jotka maksavat sairaus-, äitiys-, isyys- tai vanhempainpäivärahan ajalta palkkaa, etuuden määrä jaetaan työnantajien kesken maksettujen palkkojen suhteessa. Edellä kuvattuja säännöksiä sovelletaan riippumatta siitä, mihin sairausvakuutuslain säännökseen etuuden määrä on perustunut. Etuuden määrän perusteena on voinut olla esimerkiksi ennen työkyvyttömyyttä tai oikeutta etuuteen maksettu opintotukilain mukainen opintoraha. Säännöksiä sovelletaan myös riippumatta siitä, minkä työnantajan palveluksessa päivärahan perusteena olevat tulot on ansaittu. Jos esimerkiksi sairauspäivärahan perusteena on käytetty pääsäännön mukaisesti verotuksessa vahvistettuja tuloja, jolloin vuonna 2002 alkavan päivärahan perusteena ovat vuoden 2000 työtulot, päiväraha maksetaan työnantajalle tai työnantajille, jotka ovat maksaneet sairausajan palkkaa samalta ajalta kuin päiväraha tulee maksettavaksi. Näin menetellään myös silloin, kun etuuden perusteena 2
Ministerin vastaus on käytetty pää- ja sivutoimesta saatuja yhteen laskettuja tuloja. Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 2002 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Päivi Räsänen /kd undertecknade skriftliga spörsmål SS 268/2002 rd: Är regeringen medveten om att nyttan av en bisyssla som en faktor som höjer dagpenningens och moderskaps-, faderskaps- eller föräldrapenningens belopp betalas till den som är arbetsgivare i fråga om en huvudsyssla och vad ämnar regeringen göra för att ändra på systemet med dagpenning till denna del så att det sporrar människor att arbeta? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: I 28 sjukförsäkringslagen ingår bestämmelser om betalning av dagpenning till arbetsgivaren. Bestämmelserna gäller sjukdagpenning samt moderskaps-, faderskaps- och föräldrapenning. Paragrafens 1 mom. gäller situationer där den försäkrade med stöd av lag har rätt att på grund av arbets- och läroavtal eller tjänste- eller annat offentligrättsligt tjänstgöringsförhållande av arbetsgivaren uppbära lön eller motsvarande ersättning för tiden för ledighet på grund av sjukdom eller moderskaps-, faderskaps- eller föräldraledighet. Han är härvid inte berättigad att för denna tid uppbära ovan nämnd förmån till större belopp än det varmed förmånen överskjuter den lön eller annan ersättning som han erhåller. Den del av dagpenning som inte skall betalas till den försäkrade, betalas till arbetsgivaren. I paragrafens 2 mom. bestäms om en situation där den försäkrades rätt till lön eller motsvarande ersättning under tiden för nämnda ledigheter grundar sig på förordning, tjänstestadga eller annan sådan författning eller på kollektivavtal eller annat avtal. I sådana fall betalas dagpenning till den försäkrade själv, om inte i nämnda författning eller avtal bestäms att förmånen eller en del därav skall betalas till arbetsgivaren i stället för den försäkrade. Dagpenning betalas för samma tid till den arbetsgivare som har betalt lön eller motsvarande ersättning intill beloppet av den lön eller den motsvarande ersättning som har betalts. T.ex. en försäkrad som av sin arbetsgivare får lön för sjukdomstid, har således rätt att få sjukdagpenning endast till den del dagpenningen överstiger den lön arbetsgivaren betalar för sjukdomstiden. Såsom även framgår av spörsmålet har inkomster från såväl huvud- som bisyssla beaktats när det gäller nivån på dagpenningen. Om en försäkrad samtidigt har flera arbetsgivare som betalar lön för tiden för sjuk-, moderskaps-, faderskapseller föräldradagpenning, fördelas beloppet av förmånen mellan arbetsgivarna i förhållande till utbetalda löner. Ovan relaterade bestämmelser tillämpas oberoende av vilken bestämmelse i sjukförsäkringslagen förmånens belopp grundar sig på. Förmånens belopp har t.ex. kunnat grunda sig på studiepenning enligt lagen om studiestöd vilken betalts innan arbetsoförmåga inträtt eller rätten till förmånen uppkommit. Bestämmelserna tillämpas även oberoende av i vilken arbetsgivares tjänst de inkomster har intjänats som utgör grund för dagpenningen. Om t.ex. de inkomster som har fastställts vid beskattningen använts som grund för sjukdagpenningen i enlighet med huvudregeln, i vilket fall arbetsinkomsterna från år 2000 4
Ministerns svar utgör grund för dagpenning som börjar löpa 2002, betalas dagpenning till den eller de arbetsgivare som har betalt lön för sjukdomstiden för samma tid som dagpenningen skall betalas. Samma förfarande tillämpas även då de sammanlagda inkomsterna från huvud- och bisyssla har utgjort grund för förmånen. Helsingfors den 9 april 2002 Social- och hälsovårdsminister Maija Perho 5