Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Meksikon välisen globaalisopimuksen modernisoinnista Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle muistio Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Meksikon välisen globaalisopimuksen modernisoinnista. Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2017 Ulkoasiainministeri Timo Soini Ulkoasiainneuvos Ari Mäki
ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO EU/2015/1751 14.11.2017 EUROOPAN UNIONIN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ MEKSIKON VÄLISEN GLOBAALISOPIMUKSEN MODERNISOINTI 1 Tausta Euroopan unionin ja Meksikon suhteet perustuvat vuonna 2000 voimaantulleeseen kauppa- ja yhteistyösopimukseen (nk. Globaalisopimus, SopS 64 ja 65/2000). Voimassa oleva kauppa- ja yhteistyösopimus on monilta osin vanhentunut. Olosuhteet ovat muuttuneet, ja molemmat osapuolet ovat tehneet sopimuksen voimaantulon jälkeen pidemmälle meneviä kauppasopimuksia muiden osapuolien kanssa. Euroopan unioni ja Meksiko päättivät EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön välisen huippukokouksen (EU-CELAC-huippukokous) yhteydessä Santiago de Chilessä 26.1.2013 ryhtyä tarkastelemaan mahdollisuuksia globaalisopimuksen uudistamiseksi. Modernisoinnin mahdollisuuksista ja näkymistä laadittiin yhteiset tavoitelinjaukset (Joint Vision Report), jotka hyväksyttiin EU-Meksiko-huippukokouksessa kesäkuussa 2015. Sopimusmodernisoinnin tavoitteena on taloudellisen yhteistyön tiivistäminen ja kahdenvälisen yhteistyön lujittaminen, vastavuoroisen markkinoillepääsyn parantaminen tavaroiden, palveluiden ja investointien osalta, kilpailukyvyn parantaminen, teollis- ja tekijänoikeuksien korkeatasoisen suojan varmistaminen, tarpeettomien kaupanesteiden poistaminen, ehkäisy ja vähentäminen sekä kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen. Tarkoituksena on, että uudistettu sopimus luo EU-Meksiko-suhteille oikeudellisesti sitovan kehyksen, joka on koherentti, kattava ja ajanmukainen. Neuvottelutuloksen on määrä myös selkiyttää globaalisopimuksen sekä eräiden sektorikohtaisten sopimusten välistä suhdetta. Poliittisen dialogin ja yhteistyön osalta osapuolten välillä tullaan sopimuksen myötä tekemään tiiviimpää poliittista yhteistyötä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja vahvistamaan osapuolten strategista kumppanuutta. Tiivistettyä yhteistyötä on tarkoitus tehdä varsin laajalla aihekirjolla. Neuvottelumandaatit komissiolle sekä korkealle edustajalle hyväksyttiin Euroopan unionin ulkoasiainneuvostossa 23.5.2016 ja neuvottelut käynnistettiin kesäkuussa 2016. 2 Sopimusneuvottelut ja käsittely EU:ssa Modernisointineuvottelujen ensimmäinen neuvottelukierros käytiin Brysselissä 13.-14.6.2016. Tuolloin sovittiin ennen muuta neuvottelujen käytännön etenemisestä, mutta käytiin myös ensimmäisiä sisältökeskusteluja. Globaalisopimuksen vapaakauppaosaa koskevia neuvotteluja on käyty yhteensä viisi kierrosta, joista viimeisin 18.-30.9.2017 Brysselissä. Seuraava neuvottelukierros järjestetään 27.11.- 1.12.2017. Varsinaisten neuvottelukierrosten välillä käydään lisäksi kattavia asiantuntijatason keskusteluja. EU:n ja Meksikon kauppaneuvottelukierroksilla on käsitelty kaikkia neuvotteluaiheita, joita ovat mandaatin mukaisesti tavarakauppa, alkuperäsäännöt, tullimenettelyt ja kaupan helpotta- 2
minen, kaupan tekniset esteet ja sääntelykäytänteet, terveys- ja kasvinsuojelumääräykset, kaupan suojatoimet, palvelukauppa ja investoinnit (ml. investointisuoja ja -riitojen ratkaisu), julkiset hankinnat, henkisen omaisuuden suoja, kilpailusäännöt, energia ja raaka-aineet, pienet ja keskisuuret yritykset, kestävä kehitys, korruption vastaiset toimet sekä sopimuksen riitojen ratkaisumekanismi. Osapuolet tuntevat toistensa neuvottelutavoitteet ja haasteet jo kohtuullisen hyvin. Tähän mennessä kauppaneuvottelukokonaisuuksista on saatu käytännössä valmiiksi noin kolmannes. Pisimmälle ovat edenneet pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä terveys- ja kasvinsuojelumääräyksiä koskevat neuvottelut. Tullimenettelyjä, kaupan helpottamista, kaupan teknisiä esteitä ja hyviä sääntelykäytänteitä koskevat neuvottelut ovat edenneet myös varsin hyvin. Hitaammin edenneitä ja kattavia jatkokeskusteluja yhä vaativia neuvottelukokonaisuuksia ovat sen sijaan mm. julkiset hankinnat, investoinnit, tuet, maantieteelliset merkinnät sekä alkuperäsäännöt. Ensimmäiset markkinoillepääsytarjoukset (tavarakauppa, palvelut ja julkiset hankinnat) vaihdettiin kesällä 2017. Parannetut markkinoillepääsytarjoukset on tarkoitus vaihtaa ennen vuoden loppua. Poliittisia ja yhteistyökysymyksiä koskevia neuvottelukierroksia on lisäksi käyty Mexico Cityssä 15.5.2017, Brysselissä 10.7.2017, Meksikossa 6.10.2017 ja Brysselissä 13.11.2017. Neuvotteluja on käyty osin myös videokonferenssien välityksellä. Vielä ainakin yksi neuvottelukierros on tulossa. Osapuolien välillä on jo saavutettu yhteisymmärrys lähes kaikista globaalisopimuksen johdanto-osan (preamble) perustelukappaleista. Yleisten säännösten osalta osapuolet ovat sopineet sopimuksen tavoitteista. Myös poliittisten ja yhteistyökysymysten osalta neuvotteluissa on edetty hyvin. Neuvotteluissa hiotaan vielä muun muassa ilmastonmuutos-, ympäristö- ja tasaarvo-artikloita. Tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen vuoden 2017 loppuun mennessä. Aikataulu on kuitenkin varsin haasteellinen ja edellyttää paljon työtä. Meksiko käy samanaikaisesti myös Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen (NAFTA) uudelleenneuvotteluja, mikä saattaa aiheuttaa kapasiteetti- ja aikatauluhaasteita Meksikolle, mutta toistaiseksi tällä ei ole ollut vaikutuksia EU-Meksiko-neuvotteluihin. Unionin puolesta neuvotteluja käyvät komissio ja EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Komissio on velvollinen raportoimaan jäsenvaltioille neuvottelujen etenemisestä. Sopimuksen modernisointia valmistellaan neuvoston työryhmissä, erityisesti Latinalainen Amerikka ja Karibia -työryhmässä (COLAC) sekä kauppapoliittisessa komiteassa (TPC). 3 Asian kansallinen käsittely Ulkoasiainministeriö on valmistellut asiaa yhteistyössä muiden sektoriministeriöiden kanssa. U-kirjelmää on käsitelty ulkosuhdejaoston ja kauppapoliittisen jaoston kirjallisessa menettelyssä 10.-14.11.2017. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle selvityksen sopimuksen modernisoinnin neuvotteluvaltuutuksesta 21.1.2016 päivätyllä E-kirjeellä E 91/2015 vp sekä neuvottelujen etenemisestä 20.6.2017 päivätyllä jatkokirjeellä EJ 20/2017 vp. Molempien kirjeiden kohdalla suuri valiokunta katsoi ulkoasiainvaliokunnan näkemyksen mukaisesti, etteivät kirjeet antaneet aihetta toimenpiteisiin. 3
4 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta Sopimuksen aineellinen oikeusperusta voidaan määritellä tarkasti vasta sopimuksen allekirjoitusvaiheessa, kun lopullinen sopimusteksti on valmis. Valtioneuvoston alustavan arvion mukaan tavoiteltu sopimus sisältäisi ainakin yhteistä kauppapolitiikkaa koskevan SEUT 207 artiklan alaan kuuluvia määräyksiä sekä mahdollisesti muiden kuin kehitysmaiden kanssa tehtävää taloudellista, teknistä ja rahoitusyhteistyötä koskevan SEUT 212 artiklan alaan kuuluvia määräyksiä. Valtioneuvoston arvion mukaan lopullinen sopimus sisältää sekä jäsenvaltioiden että EU:n toimivaltaan kuuluvia määräyksiä, jolloin sopimus olisi luonteeltaan sekasopimus. Neuvosto tekee päätökset sopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä unionin puolesta määräenemmistöllä. Neuvoston päätös sopimuksen allekirjoittamisesta ei edellytä Euroopan parlamentin kuulemista ja hyväksyntää. Neuvoston päätös sopimuksen tekemisestä edellyttää kuitenkin parlamentin hyväksyntää. Parlamentille tiedotetaan asiasta menettelyn kaikissa vaiheissa SEUT 218 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Menettelyllisenä oikeusperustana käytetään SEUT 218 artiklaa. 5 Pääasiallinen sisältö Sopimuksen johdanto Sopimuksen perustana ovat osapuolten väliset vahvat kulttuuriset, poliittiset ja taloudelliset siteet. Osapuolet sitoutuvat demokraattisiin ja oikeusvaltioperiaatteisiin, ihmisoikeuksiin ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen. Sopimuksen johdannossa tuodaan esille osapuolten aikomus kehittää ja syventää strategista kumppanuuttaan osapuolten yhteisten intressien ja arvojen edistämiseksi. Yhteistyötä on tarkoitus syventää kaikilla tasoilla. Osapuolet sitoutuvat laajentamaan ja monipuolistamaan kauppasuhteitaan WTO-sopimuksen periaatteiden mukaisesti ja tunnustavat investointien suojaa koskevien määräysten roolin taloudellisen yhteistyön edistäjänä. Osapuolet sitoutuvat vahvistamaan yhteistyötään oikeuden, ihmisoikeuksien, vapauden ja turvallisuuden aloilla. Yhteistyön edut myös koulutuksen, kulttuurin, tutkimuksen ja innovaatioiden aloilla tunnustetaan. Sopimuksen tavoitteena on vahvistaa osapuolten strategista kumppanuutta ja poliittista dialogia sekä syventää yhteistyötä molempia osapuolia kiinnostavilla aihealueilla. Tavoitteena on lisätä kauppaa ja investointeja osapuolten välillä: osapuolten välisiä talous- ja kauppasuhteita pyritään laajentamaan ja monipuolistamaan. Tämän katsotaan edistävän talouskasvua ja elämänlaadun parantamista. I Osasto: Yleiset periaatteet Lähes kaikista yleisistä periaatteista on saavutettu yhteisymmärrys. Osaston artiklat on kirjoitettu yleispiirteisiksi ja julistuksenomaisiksi. Niiden tarkoitus on antaa yleinen kehys konkreettisen tason yhteistyölle, joka on osittain jo käynnissä. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat kunnioittamaan YK:n peruskirjan ja YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen periaatteita sekä toteavat joukkotuhoaseiden leviämisen merkitsevän merkittävää uhkaa kansainväliselle vakaudelle ja turvallisuudelle. Osapuolet sitoutuvat edistämään muun muassa kestävää kehitystä ja naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista. 4
Keskustelussa ovat vielä muotoilut syrjimättömyyttä sekä osapuolten yhteisiä arvoja koskien. II Osasto: Poliittinen vuoropuhelu ja yhteistyö Osaston artiklojen tarkoitus on antaa yleinen kehys monipuoliselle konkreettisen tason yhteistyölle, joka on osittain jo käynnissä. Osapuolten tarkoituksena on vahvistaa poliittista dialogiaan ja yhteistyötään kaikilla tasoilla. Poliittisen dialogin tavoitteena on edistää kahdenvälisten suhteiden kehitystä ja strategisen kumppanuuden vahvistamista sekä vahvistaa yhteistyötä alueellisia, alueidenvälisiä ja globaaleja haasteita ja aiheita koskien. Yhteistyö ihmisoikeuksien alalla huomioidaan sopimusluonnoksen poliittista dialogia ja yhteistyötä koskevassa osiossa laajasti. Osapuolet tulevat muun muassa käymään ihmisoikeusdialogia, vahvistamaan ihmisoikeusinstituutioita, tukemaan ihmisoikeuksia koskevien toimintasuunnitelmien laatimista ja toimeenpanoa sekä edistämään yhteistyötä monenkeskisillä areenoilla sekä YK-elimien ja -mekanismien kanssa ihmisoikeusasioissa. Poliittisten ja yhteistyökysymysten osalta sopimusneuvotteluissa on päästy yhteisymmärrykseen mm. rauhanturvaa ja kriisinhallintaa, kansalaisten turvallisuutta, kansainvälisiä ja alueellisia järjestöjä, oikeusalan yhteistyötä, henkilötietojen suojaa, kuluttajapolitiikkaa, konsulisuojelua, urbaania kehitystä, energiaa, kalastuspolitiikkaa, makrotaloutta, kauppaa ja ihmisoikeuksia, tilastointia, liikennettä, koulutusta, työllisyysasioita, teknologiavaihtoa, sosiaalista koheesiota, terveyttä sekä digitaloutta koskevista artikloista. Viimeisimmällä neuvottelukierroksella edistystä oli erityisesti kestävää kehitystä, ympäristöä, ilmastonmuutosta, huumeita, rahanpesua ja terrorismin rahoitusta sekä tasa-arvoa koskevissa asiakohdissa. Asiakohtien lopullisten muotoilujen viimeistelyä jatketaan. III Osasto: Kauppa ja investoinnit EU-Meksiko-vapaakauppasopimuksen uudistamisneuvotteluissa osapuolet ovat käsitelleet kaikkia mandaatin mukaisia neuvotteluaiheita. Pääosasta neuvotteluaiheita on olemassa konsolitoidut, molempien osapuolten neuvotteluesityksistä kootut tekstit. Nämä koskevat tavarakauppaa, alkuperäsääntöjä, tullimenettelyjä ja kaupan helpottamista, kaupan teknisiä esteitä ja sääntelykäytänteitä, terveys ja kasvinsuojelumääräyksiä, kaupan suojatoimia, palvelukauppaa ja investointeja, julkisia hankintoja, henkisen omaisuuden suojaa, kilpailusääntöjä, energiaa ja raaka-aineita, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, kestävää kehitystä sekä valtioiden välistä riitojenratkaisua. Lisäksi EU on antanut tekstiehdotukset korruption vastaisista toimista sekä investointisuojasta ja -riitojenratkaisusta. Tarjoukset kaikista markkinoillepääsyaiheista, tavarakaupasta (tullit), palveluiden kaupasta ja julkisista hankinnoista on vaihdettu osapuolten kesken. Seuraavassa selostetaan tavoitteita ja neuvottelutilannetta yksityiskohtaisemmin eri neuvottelualueilla. Voimassaolevan vapaakauppasopimuksen myötä teollistuotteiden kauppa EU:n ja Meksikon välillä on tullitonta, mutta maataloustuotteista liberalisoinnin ulkopuolella on edelleen noin 40 prosenttia. Tavarakauppaneuvotteluissa tavoitteena on poistaa jäljellä olevat tullit joko välittömästi tai asteittain maksimissaan seitsemän vuoden siirtymäajalla sopimuksen voimaantulosta. Poikkeuksena olisivat ainoastaan rajatut herkät tuotteet, joiden osalta pyritään erityisjärjestelyihin. Meksiko ja EU vaihtoivat ensimmäisiä markkinoillepääsytarjouksia elokuussa 5
2017, mutta ne eivät mm. katteen ja siirtymäaikojen osalta vielä vastaa osapuolten neuvottelutavoitteita. Neuvotteluja jatketaan ja parannetut markkinoillepääsytarjoukset on tarkoitus vaihtaa vuoden loppuun mennessä. Tavarakauppaluvun tekstipohjaisissa neuvotteluissa on edistytty hyvin ja osia tekstiosuudesta on saatu neuvoteltua valmiiksi. Jatkokeskusteluja tarvitaan mm. uudelleen valmistetuista tuotteista, hallinnollisista maksuista, tuonti- ja vientirajoituksista sekä vientitulleista. Alkuperäsääntöjen osalta tavoitteena on päivitetyt, kaupankäyntiä tukevat alkuperäsäännöt, jotka ottava huomioon elinkeinoelämän ajanmukaiset tarpeet. Neuvottelut ovat työläät ja haasteelliset. Yleisiä alkuperäsääntöjä koskien sopimukseen on päästy noin puolesta artikloita. Jatkoneuvotteluja vaativia kysymyksiä ovat mm. alkuperän todentaminen, alkuperäkumulaatio, kirjanpidollinen erottelu sekä tullinpalautuskielto. Tuotekohtaisia alkuperäsääntöjä koskevissa neuvotteluissa on edistytty hyvin, mutta vaikeita kysymyksiä on edelleen auki mm. ajoneuvoja tekstiilisektoreilla. Neuvottelujen tavoitteena on päivittää nykyisen sopimuksen määräyksiä kaupan helpottamisesta ja tulliyhteistyöstä. Osapuolten näkemykset neuvottelutavoitteista ovat pitkälti yhteneväiset ja neuvotteluissa on saavutettu hyvää edistystä. Osa neuvotteluosion kysymyksistä on sovittu, mutta neuvottelut jatkuvat edelleen mm. tavaroiden luovuttamisesta ja yksinkertaistetuista menettelyistä. Hyvien sääntelykäytäntöjen osalta neuvotteluissa on edistytty hyvin ja osa tekstikokonaisuudesta on saatu valmiiksi. Jatkokeskusteluja tarvitaan mm. vaikutusarvioista. Avoimuuden osalta keskustelut ovat olleet rakentavia ja tekstiosuus on käytännössä muutamaa yksityiskohtaa lukuun ottamatta valmis. Kaupan teknisiä esteitä koskien tavoitteena on parantaa läpinäkyvyyttä ja johdonmukaisuutta sekä varmistaa, etteivät käytössä olevat vaatimukset ja menettelytavat ole ulkomaisia toimijoita syrjiviä. Työstettävä neuvotteluteksti vastaa sisällöltään pitkälti EU:n viime vuosina solmimia vapaakauppasopimuksia. Neuvottelut ovat edenneet, mutta auki on edelleen useita keskeisiä neuvottelukysymyksiä, liittyen esimerkiksi kansainvälisiin standardeihin ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyihin. Keskusteluja on käyty myös kaupan esteiden poistamisesta eräillä keskeisillä sektoreilla kuten moottoriajoneuvot. Terveys- ja kasvinsuojelutoimien osalta neuvotteluissa tavoitellaan ratkaisuja, joilla voidaan helpottaa eläin- ja kasviperäisten tuotteiden kauppaa EU:n ja Meksikon välillä. Tavoitteena on minimoida terveys- ja kasvinsuojelutoimien kielteisiä kauppavaikutuksia ja tahattomia kaupanesteitä, ottaen kuitenkin huomioon osapuolten oikeus arvioida ja hallinnoida riskejä sekä suojella ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä. EU:n tavoitteena on myös sopia eläinten hyvinvointia ja mikrobilääkeresistenssiä (AMR) koskevasta yhteistyöstä. Pääosasta neuvottelukysymyksiä on löydetty yhteisymmärrys ja osapuolet etsivät nyt ratkaisuja viimeisiin auki oleviin kysymyksiin. Kaupan suojatoimia koskevissa neuvotteluissa tavoitteena on parantaa erityisesti suojatoimiinstrumenttien käyttöön liittyvää läpinäkyvyyttä. Neuvottelut ao. sopimusosuudesta ovat edenneet hitaasti. Tuontisuojainstrumenttien käyttö Meksikon ja EU:n keskinäisessä kaupassa on ollut suhteellisen vähäistä. Palvelukaupassa ja investoinneissa tavoitteena on vähentää esteitä, jotka liittyvät esimerkiksi tytäryhtiön perustamiseen, yritystoimintaan liittyvien henkilöiden maahantuloon sekä palveluiden rajat ylittävään kauppaan. Sopimuksessa sovitaan siitä, millä ehdoin yritykset voivat toimia ja tarjota palveluita EU:n alueella tai Meksikossa. Meksiko on palvelukauppaan sa- 6
manmielisesti suhtautuva maa, joka on mukana myös useanvälisen palvelukauppasopimuksen (TiSA) neuvotteluissa. Osapuolet vaihtoivat markkinoillepääsytarjouksia kesällä 2017. Keskusteluja on käyty hyvässä hengessä, mutta pääosa neuvottelukysymyksistä on edelleen auki. Televiestintää ja digitaalista kauppaa koskevat neuvottelut ovat edenneet hyvin. Samoin mm. yleisistä määräyksistä, yritystoimintaan liittyvästä maahantulosta ja rahoituspalveluista on käyty rakentavia keskusteluja. Kattavia jatkokeskusteluja vaativat yhä sen sijaan mm. meriliikennettä, vastavuoroista tunnustamista ja kotimaista sääntelyä koskevat sopimusosiot. Jatkokeskusteluja tarvitaan niin ikään investointien määritelmästä. Investointien suojaa ja riitojenratkaisua koskevissa neuvotteluissa tavoitellaan korkeaa suojan tasoa sekä nykyaikaista investointiriitojen ratkaisumenettelyä. Investointisuojan osalta neuvotteluissa on saavutettu hyvää edistystä muun muassa sääntelyoikeuden, investointien listauksen sekä tukien poissulun suhteen. Useita kysymyksiä on kuitenkin edelleen avoinna. Investointiriitojen ratkaisun osalta neuvottelut ovat vasta hyvin alkuvaiheessa. Julkisia hankintoja koskevissa neuvotteluissa tavoitellaan parempaa läpinäkyvyyttä ja kaupallisten mahdollisuuksien lisäämistä osapuolten yhteiskuntapoliittiset päämäärät huomioiden. Neuvottelujen on sovittu rakentuvan WTO:n julkisia hankintoja koskevalle sopimukselle (GPA, Agreement on Government Procurement) huolimatta siitä, että Meksiko ei ole GPAsopimuksen osapuoli. EU ja Meksiko vaihtoivat markkinoillepääsytarjouksia elokuussa 2017, ja Meksikolta odotetaan parannettua tarjousta vielä ennen seuraavaa marraskuun lopun neuvottelukierrosta. Tekstipohjaiset neuvottelut ovat edenneet hyvin, mutta kokonaisuutena ja erityisesti markkinoillepääsyn osalta luku on neuvotteluissa yksi haastavimmista ja jäljellä on useita vaikeita kysymyksiä. Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa neuvotteluissa tavoitteeksi on asetettu riittävän ja tehokkaan oikeuksien suojan ja toimeenpanon turvaaminen. Sopimukseen tavoitellaan määräyksiä mm. tekijänoikeuksista, tavaramerkeistä, mallioikeuksista, maantieteellisistä merkinnöistä ja patenteista. Yksi vaikeimmista neuvottelukokonaisuuksista koskee maantieteellisiä merkintöjä. Keskustelut jatkuvat myös mm. patenttisuojan ja rajavalvonnan osalta. Kilpailupolitiikkaa koskevassa luvussa pyritään sopimaan sitoumuksista kilpailunvastaisten toimien poistamiseksi, lainsäädännön tehokkaasta toimeenpanosta ja yhteistyön tiivistämisestä. Neuvotteluissa on käsitelty muun muassa kilpailunrajoituksia, valtion yhtiöitä ja valtiontukia. Avoinna olevia kysymyksiä on edelleen paljon ja lisäkeskusteluja vaativat mm. hallinnollista oikeudenmukaisuutta ja viranomaisyhteistyötä koskevat osat. Haastava neuvotteluaihe on erityisesti valtiontuet, joita koskien osapuolten näkemykset eroavat mm. tukien määrittelyn, avoimuuden ja riitojenratkaisun osalta. Energiaa ja raaka-aineita koskevissa neuvotteluissa pyritään varmistamaan vapaat ja ennustettavat raaka-ainemarkkinat, edistämään ennustettavia energiamarkkinoita ja tukemaan kestävää energiatuotantoa. Neuvotteluissa on edetty hyvin ja useissa kysymyksissä on saavutettu alustava sopimus. Neuvotteluja jatketaan mm. hintojen määrittelyä, energiavarantojen etsintää ja uusiutuvaa energiaa koskevista kirjauksista.. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevassa sopimusosiossa pyritään varmistamaan, että pienet ja keskisuuret yritykset voisivat hyötyä uudistetusta sopimuksesta mahdollisimman hyvin. Sopimusteksti on saatu teknisellä tasolla valmiiksi. Luvussa on sovittu mm. tiedon tehokkaasta jakamisesta ja yrityskontaktipisteistä. Korruption vastaisia toimia koskevilla määräyksillä pyritään torjumaan ja ehkäisemään kauppaan ja investointeihin liittyvää korruptiota. EU:n neuvottelujen pohjaksi laatima ehdotus si- 7
sältää eurooppalaisiin normeihin ja kansainvälisiin korruptionvastaisiin konventioihin pohjautuvat määräykset sekä julkisen että yksityisen sektorin osalta. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kattavat korruptionvastaiset määräykset sisällytettäisiin EU:n kauppasopimukseen. Neuvottelut ovat vasta alkuvaiheessaan. Sopimukseen sisällytetään osio kattaen kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia määräyksiä. Sopimusmääräyksillä edistetään kansainvälisten ympäristöä ja työelämän oikeuksia koskevien sopimusten tehokasta täytäntöönpanoa. Osapuolet myös sitoutuisivat olemaan heikentämättä ympäristö- tai työelämän normejaan edistääkseen kauppaa tai investointeja. Sitoumusten täytäntöönpanon seurantaa ja mahdollisia riitoja varten perustetaan erilliset institutionaaliset järjestelyt ja menettelyt. Kestävää kehitystä koskevat keskustelut ovat olleet rakentavia ja osapuolilla on yhteinen näkemys luvun yleisistä tavoitteista. Neuvottelutekstiosuus on kuitenkin edelleen kokonaan auki. Eteneminen on ollut hyvää erityisesti ympäristökysymyksissä ja jossain määrin myös työelämään liittyvissä kysymyksissä. Muita jatkokeskustelun kohteena olevia kysymyksiä ovat mm. konfliktimineraalit, sääntelyoikeus, institutionaaliset määräykset ja riitojenratkaisu. Sopimukseen sisällytetään tavanomaiset WTO:n riitojenratkaisujärjestelmään pohjautuvat riitojenratkaisua koskevat määräykset. Tavoitteena on luoda tehokas ja nopea mekanismi sopimuksen tulkintaan ja soveltamiseen liittyvien (osapuolten välisten) riitojen ratkaisemiseksi. Keskustelut ovat edenneet hyvin, mutta pöydällä on edelleen useita auki olevia kysymyksiä kuten paneelin koostumus ja sovittelumenettelyt. IV Osasto: Institutionaaliset ja loppumääräykset Osapuolet jatkavat keskustelua IV osaston tarkoista sanamuodoista. Tarkoituksena on sopia osapuolten välisistä huippukokouksista, yhteisneuvostosta, yhteiskomiteasta, alakomiteoista sekä mahdollisesti parlamentaarisesta yhteiskomiteasta. Myös kansalaisyhteiskunnan tasolla tapahtuva yhteistyö huomioidaan. Yleisissä määräyksissä sopimusosapuolet määrittelevät muun muassa sopimuksen alueellisen soveltamisen, sopimuksen voimaantulon, sopimuksen muuttamisen, soveltamisen keskeyttämiseen johtavat velvoitteiden laiminlyönnit sekä riitojenratkaisumekanismin. 6 Sopimuksen allekirjoittaminen, väliaikainen soveltaminen ja voimaantulo Neuvottelujen ollessa kesken allekirjoittamisen ajankohdasta ei ole vielä tietoa. Väliaikaisesta soveltamisesta ja sopimuksen voimaantulosta on jo neuvoteltu, mutta määräysten muotoilusta ei ole vielä lopullisesti sovittu. 7 Taloudelliset ja muut vaikutukset Sopimuksella ei ole suoranaisia budjettivaikutuksia Suomeen, mutta sillä arvioidaan olevan myönteisiä vaikutuksia sekä EU:n ja Meksikon että Suomen ja Meksikon välisille suhteille ja taloudelliselle yhteistyölle. Voimaan tullessaan modernisoitu sopimus tiivistää entisestään EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Meksikon yhteistyötä laaja-alaisesti. Ajantasaistetulla sopimuksella ja yksinkertaistetuilla kauppasäännöillä tuetaan kaupan kasvua. Erityisesti pkyritysten uskotaan hyötyvän ao. kaupan kustannusten vähenemisestä. Sopimuksella arvioidaan olevan kokonaisuudessaan myönteisiä talousvaikutuksia Suomelle. Vuonna 2016 Suomen tavaravienti Meksikoon oli 255 miljoonaa euroa ja tuonti 206 miljoonaa euroa. Suomen palve- 8
luvienti Meksikoon vuonna 2016 oli vastaavasti 129 miljoonaa ja palvelutuonti 91 miljoonaa euroa. 8 Suhde Suomen lainsäädäntöön Unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Meksikon välisen globaalisopimuksen modernisointia neuvotellaan niin sanottuna sekasopimuksena, joka sisältäisi sekä unionin että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Se, tehdäänkö sopimus unionisopimuksena vai sekasopimuksena, päätetään kuitenkin lopullisesti vasta valmiin sopimustekstin perusteella. Neuvottelujen tässä vaiheessa ei voida tyhjentävästi todeta, mitkä kaikki sektorit tulevat olemaan osana tehtävää sopimusta ja mitkä määräykset tulisivat mahdollisesti kuulumaan lainsäädännön alaan. Ennen neuvoteltavana olevien sopimusmääräysten tarkentumista ei myöskään ole varmuutta siitä, ovatko määräykset pelkästään julistuksenomaisia vai ulottuvatko määräykset yhteistyövelvoitetta pidemmälle. Neuvotteluissa ei ole vielä lopullisesti sovittu sopimuksen olennaisiksi osiksi määriteltävistä määräyksistä tai niihin liittyvästä sanktiomekanismista. Tällaiset määräykset kuuluvat kuitenkin lähtökohtaisesti perustuslakivaliokunnan lausunnossa 31/2001 vp tarkoitetun sitovuutensa vuoksi lainsäädännön alaan. Sopimuksen määräysten suhdetta Suomen lainsäädäntöön selvitetään tarkemmin sopimuksen lopullisen sisällön valossa. 9 Ahvenanmaan asema Riippuen sopimuksen lopullisesta sisällöstä valtioneuvoston arvion mukaan sopimukseen voi sisältyä määräyksiä, jotka kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n mukaan Ahvenanmaan toimivaltaan. Sopimuksen määräysten suhdetta Ahvenanmaan toimivaltaan arvioidaan tarkemmin sopimuksen lopullisen sisällön valossa. 10 Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto pitää tärkeänä edetä ripeästi Euroopan unionin ja Meksikon välisen globaalisopimuksen modernisoinnissa. Voimassa oleva kauppa- ja yhteistyösopimus on vanhentunut. Olosuhteet ovat monelta osin muuttuneet, ja molemmat osapuolet ovat tehneet voimassa olevan sopimuksen voimaantulon jälkeen pidemmälle meneviä kauppasopimuksia muiden osapuolien kanssa. Meksiko on EU:n strategisista kumppaneista yksi samanmielisimmistä. Meksiko jakaa EU:n arvopohjan ja maalla on unionin kanssa pääosin yhteneväiset tavoitteet mm. ilmastonmuutoksen, ihmisoikeuksien edistämisen, kaupan ja investointien sekä kestävän kehityksen suhteen. Meksiko on kasvava talous ja sen painoarvo sekä maailman talouden että poliittisen näkemysten osalta on kasvussa. Neuvoteltavan globaalisopimuksen tavoitteena on EU:n ja Meksikon poliittisen dialogin ja yhteistyön ja sitä kautta strategisen kumppanuuden tiivistäminen. Sopimustekstiluonnoksen poliittista dialogia ja yhteistyötä koskeva osuus on varsin kattava sisältäen keskeisenä elementtinä myös ihmisoikeuksien huomioimisen. Valtioneuvosto katsoo sopimuksen tukevan Suomen pyrkimyksiä kasvattaa kauppaa ja syventää yhteistyötä Meksikon kanssa. Valtioneuvosto korostaa kaikkien valtioiden kanssa tehtäviin yhteistyösopimuksiin mukaan otettavien vakiolausekkeiden merkitystä. Lausekkeet koskevat ihmisoikeuksia, kansainvälistä rikostuomioistuinta (ICC), pien- ja kevytaseita (SALW), terrorismin vastaista taistelua ja 9
joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä (WMD). Suomi pitää tärkeänä neuvottelu- ja sanktiomekanismin sisällyttämistä lopulliseen sopimukseen EU:n yleisen linjan mukaisesti. Globaalisopimuksen vapaakauppaa koskevien osien osalta valtioneuvosto kannattaa tavoitetta kunnianhimoisesta ja ajan haasteisiin vastaavasta uudistetusta sopimuksesta. Valtioneuvosto tavoittelee sopimusta, joka olisi sisällöltään osapuolten Maailman kauppajärjestö WTO:ssa tekemiä sitoumuksia pidemmälle menevä ja joka parantaisi suomalaisten toimijoiden markkinoillepääsy- ja toimintamahdollisuuksia Meksikossa. Sopimuksella tavoitellaan katettavan kaikki keskeiset kaupan alat: tavarakauppa, palveluiden kauppa, investoinnit, julkiset hankinnat sekä henkisen omaisuuden suoja. Valtioneuvosto tavoittelee nykyisen vapaakauppasopimuksen ulkopuolella olevien tullien mahdollisimman kattavaa poistamista heti sopimuksen voimaantultua tai lyhyen siirtymäajan kuluessa. Valtioneuvoston tavoitteena on ajanmukaiset ja selkeät alkuperäsäännöt. Alkuperäsääntöjen uudistamisessa tulee huomioida elinkeinoelämän tarpeet, jotta sopimuksen mukaisia tullietuuksia voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Samoin valtioneuvosto pitää tärkeänä, että kaupankäynnin sujuvuutta lisätään ajantasaistamalla ja yksinkertaistamalla tulli- ja kauppamenettelyjä ja lisäämällä tulliyhteistyötä. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että EU ja Meksiko lisäävät yhteistyötä teknisten kaupanesteiden vähentämiseksi lisäämällä teknisten määräysten, standardien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen yhtenevyyttä ja avoimuutta näitä laadittaessa. Samoin valtioneuvosto pitää tärkeänä, että Meksikon kanssa saadaan aikaan sopimus, joka täydentää WTO:n sopimusta terveys- ja kasvinsuojelutoimista varmistaen samalla, että sopimuksella ei puututa osapuolten oikeuteen ylläpitää korkeaa elintarviketurvallisuuden tasoa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä EU:n tavoitetta sisällyttää sopimukseen eläinten hyvinvointia koskevia säännöksiä. Kaupan suojatoimien osalta valtioneuvosto kannattaa tavoitetta WTO:n sopimusmääräyksiä pidemmälle menevien määräysten sisällyttämisestä sopimukseen. Valtioneuvosto kannattaa kunnianhimoista lopputulosta palveluiden ja investointien markkinoillepääsyssä. Tavoitteena on ulkomaisiin toimijoihin kohdistuvien syrjivien toimien ja määrällisten rajoitusten sekä ulkomaista yritystoimintaa hankaloittavien vaatimusten vähentäminen. Valtioneuvosto tavoittelee investointisuojan osalta nykyaikaista sopimusta, jossa ei kuitenkaan estetä osapuolia kehittämästä syrjimätöntä lainsäädäntöä legitiimien politiikkatavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena olisi niin ikään sisällyttää sopimukseen tehokas ja ennakoiva sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisumenettely. Valtioneuvosto tavoittelee julkisten hankintamenettelyjen läpinäkyvyyden lisäämistä sekä osapuolten julkisten hankintojen markkinoiden avaamista entistä laajemmin tasaveroisten ja syrjimättömien toimintaedellytysten luomiseksi. Teollis- ja tekijänoikeuksien osalta valtioneuvoston tavoitteena ovat kunnianhimoiset määräykset, jotka täydentävät WTO:n teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen määräyksiä ja ovat EU-lainsäädännön mukaisia. Neuvottelutuloksen tulisi helpottaa keskinäistä kauppaa, vakauttaa toimintaympäristöä ja poistaa teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviä kaupanesteitä. 10
Valtioneuvosto katsoo, että sopimuksen kilpailupolitiikkaa koskevien määräysten tulee olla linjassa EU:n kilpailu- ja valtiontukisääntöjen kanssa. Valtioneuvosto kannattaa julkisia tukia koskevien mahdollisimman kattavien määräysten sisällyttämistä sopimukseen. Valtioneuvosto kannattaa tavoitetta sisällyttää sopimukseen energiaa ja raaka-aineita koskevat erityismääräykset. Valtioneuvosto tukee tavoitteita sisällyttää sopimukseen erityismääräykset tiedon jakamisesta sekä yhteistyöstä pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että korruption vastaisia toimia koskeva luku sisällytetään sopimukseen, ja korostaa transparenssin merkitystä korruptionvastaisessa työssä. Määräysten tulee olla kansainvälisten korruptionvastaisten konventioiden mukaisia. Valtioneuvoston tavoitteena ovat kestävän kehityksen osalta sopimusmääräykset, joilla edistetään kansainvälisten ympäristösopimusten ja työelämän oikeuksia koskevien sopimusten ja standardien noudattamista sekä tehokasta toimeenpanoa. Valtioneuvosto pitää perusteltuna sopimuksen neuvottelemista sekasopimuksena. Lopullinen päätös sopimuksen luonteesta tehdään ennen sopimuksen allekirjoittamista lopullisen sopimustekstin valossa. 11