PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Porontutkimusasema, Kaamanen Yhteistyökumppanit Alfred Colpaert 1, Marja Anttonen 2 ja Ari Tanskanen 1 1 Joensuun yliopisto, Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta, Maantiede 2 Oulun yliopisto, Maantieteen laitos Tutkimusseminaari,, 1.11.2007
300 250 200 150 100 50 0 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 Poronhoitovuosi Suomen poronhoitoalue (56 paliskuntaa) Saamelaisalue 13 paliskuntaa Erityisalue 20 paliskuntaa Muua alue 36 paliskuntaa Poromäärä x1000
EKOLOGISET VUOROVAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOITOYMPÄRIST RISTÖSSÄ Porojen lisäruokinta Teuraskäytännöt Porokannan rakenne -------------- Porotiheys Teurastetut porot Muu maankäyttö Porolaidunten tila Laidunta / poro Vasatuotto Kuolleisuus Lihantuotto Lumi- ja sääolosuhteet Porojen kunto / teuraspainot
Keskimääräinen vasaprosentti (1993-99) 90 80 70 60 50 40 R=0,862 n=56 P<0,001 30 16 18 20 22 24 26 Vasojen keskimääräinen teuraspaino (1993-99)
Eloporoa / km 2 maa-alaa (74-95) 4 3 2 1 0 0 5 10 15 20 25 30 35 Jäkälälaidunta (%) maa-alasta R 2 = 0,59 N = 55 P < 0,0001
Jäkälän vuosituotto (kg/ha) 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Poronhoitoalueen jäkäliköiden keskiarvo 1995-96 Maksimituottoinen jäkälikkö Tuottokäyrä Kliimaksivaiheen jäkälikkö 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 Jäkälän kokonaisbiomassa (kg/ha)
Selvimmät muutokset talvilaitumilla 1990-luvulta 2000- luvulle
Porojen laidunnuksen vaikutukset Finnmarkissa Norjassa Johansen & Karlsen 2004, NORUT Poroesteaita Norjan ja Suomen välillä
Johansen & Karlsen 2004, NORUT
Jäkäläbiomassojen erot kuivahkoilla tunturikoivukankailla eri laidunalueilla kolmella tutkimusalueella (Kumpula ym. 2003) Jäkälien biomassa (g/0,25m 2 ) 25 20 Kesälaidun Talvilaidun P = 0,000 P = 0,000 15 P = 0,000 10 5 0 Muddusjärvi Sallivaara Kaamasen koetarha
Erämaa-, suojelu- ja korkeat alueet
Saariselän matkailukailukeskus ja mm. sen reitistöt vaikuttavat porolaidunten käytettävyyteen Landsat-7 ETM+ -kuva: Maanmittauslaitos
Myös kullanhuuhdonta ja koneellinen kullankaivuu vaikuttaa porolaitumiin paikallisesti Saariselän ympäristössä valtauksia on yli 200 kpl Kartta: Metsähallitus 2004
Kullankaivuun jälkiä maastossa Kuvat: Metsähallitus
Arvio infrastruktuurin vaikutuksista porolaidunten käytettävyyteen Muonion ja Kemin-Sompion paliskunnissa
Calf production (calves/100 females) 90 80 70 60 50 40 30 R 2 =0.377 y=50.80+0.121x-0.0002x 2 n=56 P<0.001 0 50 100 150 200 250 300 350 Feed (kg/reindeer) Kumpula et al. 2002: Rangifer 22 (1)
26 R 2 =0,723 n=56 P<0,001 24 22 20 Slaughter weight of calves (kg) Feed (kg/reindeer) 18 16 6 5 4 3 2 1 0 0 75 150 225 300 375 Reindeer/km 2 summer pasture Kumpula et al. 2002: Rangifer 22 (1)
Porojen laidunten käyttöä tutkittiin seuraamalla poroja GPSpannoilla vuosina 1999-2006
GPS-seurannan tavoite oli tutkia, Miten porot valikoivat ja käyttävät eri tyyppisiä laitumia eri vuodenaikoina Vaikuttaako metsikön ikäluokka porojen laidunten valintaan Miten lumiolosuhteet vaihtelevat metsämaalla ja miten ne vaikuttavat porojen laidunten valintaan Miten ns. infrastruktuuri vaikuttaa porojen laidunten valintaan ja porolaidunten käytettävyyteen
Porojen GPS-seuranta tutkimuspaliskunnissa Tutkimuspaliskunnat Porojen sijainti paikannettiin 1-3 kertaa vuorokaudessa Ivalo, vuosina 1999-2002 29 vaadinta 11 000 paikannusta Oraniemi, vuosina 2003-2006 40 vaadinta 25 000 paikannusta Ilmestyneet julkaisut: Kumpula, J., Colpaert, A. & Anttonen, M. 2007:Does forest harvesting and linear infrastructure change the usability value of pastureland for semi-domesticated reindeer (Rangifer tarandus tarandus)? Annales Zoologici Fennici 44: 161-176. Kumpula, J. & Colpaert, A. 2007: Snow conditions and usability value of pastureland for semi-domesticated reindeer (Rangifer tarandus tarandus) in northern boreal forest area. -Rangifer 27(1): 25-39
Analyysimenetelmä Habitaatti- ja laiduntyyppikartat Ivalon paliskunnan alueelta saatiin Metsähallitukselta (metsäkuvioaineitot) Porojen laiduntenvalintaa tutkittiin kaksivaiheisella Kompositioanalyysillä (kts. Aebischer et al. 1993, Ecology 74) Ensimmäisessä analyysivaiheessa testattiin laiduntyyppien preferenssiä vuotuisen elinpiirin valinnassa Toisessa analyysivaiheessa testattiin laiduntyyppien preferenssiä vuotuisen elinpiirin sisällä Eri laiduntyyppien preferenssi/välttämisarviot perustuvat logaritimisuhteiden analyysimenetelmään (Aitchison 1986) jossa laiduntyyppien havaittuja käyttöprosentteja verrataan laiduntyyppien odotettuihin käyttöprosentteihin kaikilla poroilla Analysoinissa käytettiin erityistä ohjelmistoa (Compositional Analysis Software produced by Smith P.G., kts. http://www.smithecology.com/software.htm)
GPS paikannukset ja vuotuiset elinpiirit (MCP-alueet) Ivalon paliskunnan tutkimusporoista vuosilta 1999-2002
LAIDUNTYYPPIEN VALINTA IVALON PALISKUNNASSA HELMI- HUHTIKUUSSA Testitulokset kompositioanalyysistä: Elinpiirin valinnassa: Λ=0.184, df=8, n=20, P=0.003 Preferenssijärjestys: Vanha metsät > Suot > Varttunut kasvatusmetsät > Korkeat alueet > Vesi > Taimikot > Nuoret kasvatusmetsät > Metsätiet/linjat/hiekka-alueet >>> Hakkuualueet Elinpiirin sisällä: Λ=0.300, df=8, n=20, P=0.015 Preferenssijärjestys: Vanha metsät >>> Varttunut kasvatusmetsät = Vesi > Metsätiet/linjat/hiekka-alueet > Taimikot > Suot > Nuoret kasvatusmetsät > Korkeat alueet > Hakkuualueet
Korkeuden vaikutus lumen syvyyteen metsämaalla Ivalon paliskunnassa
Ivalon paliskunnan korkeusluokat
Muddusjärven paliskunta Paatsjoen paliskunta In arijärv i Nellim Ivalon paliskunta Hammastunturin paliskunta Ivalo Törmänen Keväjärvi Tsarm itunturin erämaa In de ksia rvo (malli 3, kesä ) -3-2 -1 0 1 2 3 Indeksikartat porolaidunten käyttöarvosta. Indeksissä on huomioitu laidunten laatu, lumiolosuhteet ja muun maankäytön vaikutus (Määttä, M. 2004) Tiet Hammastunturin erämaa Saariselkä Urho Kekkosen kansallispuisto Lapin paliskunta 0 10 20 ³ km Maria Määttä Maantieteen laitos Oulun yliopisto 7.10.2004 Porojen GPS-paikannukset Ivalon paliskunnasta Kesälaidunindeksi Muddusjärven paliskunta Paatsjoen paliskunta In arijärv i Nellim Hammastunturin paliskunta Keväjärvi Tsarm itunturin erämaa In de ksia rvo (malli 1, talvi) Ivalo -3-2 -1 Törmänen 0 1 2 3 Tiet Hammastunturin erämaa 0 10 20 Saariselkä Urho Kekkosen kansallispuisto Lapin paliskunta ³ km Maria Määttä Maantieteen laitos Oulun yliopisto 7.10.2004 Talvilaidunindeksi
Johtopäätökset Nettoenergian tasapainottamishypoteesi, joka sisältää kaikki energiahyödyt ja - kustannukset, selittää todennäköisesti parhaiten porojen laidunten valintaa intensiivisesti laidunnetuilla ja hakatuilla metsäalueilla talvella. Energiahyötyihin ja kustannuksiin vaikuttavat porolla mm. laitumen laatu ja kunto, lumi- ja sääolosuhteet, hyönteiskiusa sekä muun maankäytön vaikutukset. Metsäalueella energiaa runsaasti sisältävien jäkälien (maa- ja luppojäkälien) saatavuus on porolle edullisin vanhoissa metsissä erityisesti kevättalvella, mikä korostaa vanhojen metsien merkitystä ja käyttöarvoa poronhoidossa. Metsämaan korkeus merenpinnasta vaikuttaa lumi- ja kaivuolosuhteisiin merkittävästi. Tulevaisuudessa korkeiden metsäalueiden käytettävyys poronhoidossa voi edelleen heikentyä, mikäli ilmastonmuutos aiheuttaa talvisadannan lisääntymisen pohjoisella havumetsäalueella. Metsätalous toimii intensiivisimmin alempien korkeusvyöhykkeiden metsäalueilla, jotka ovat myös lumiolosuhteiltaan edullisimpia poroille talvella. Myös tämä lisää metsätalouden ja porotalouden välistä sovittelutarvetta. Säilyttämällä talvilaidunalueilla vanhoja metsiä ainakin tietyn, poronhoidon kannalta arvioidun vähimmäismäärän sekä minimoimalla talvilaidunalueiden pirstoutumista (mm. tiestön, reitistöjen ja linjojen yms. vuoksi) edistettäisiin merkittävästi ko. alueiden soveltuvuutta poronhoidolle myös jatkossa. Myös metsien käsittelymenetelmien kehittämisellä voidaan metsätalouden haittoja poronhoidolle pienentää. Myös poronhoidossa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomioita laidunalueisiin nähden kestäviin poromääriin ja toimivien laidunkiertojärjestelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen paliskunnissa.
Kiitos!