ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen
2 Koulukiusaaminen Satakunnan kunnissa 2013
3 Onko koulukiusauskokemuksella ja opetusryhmän koolla yhteyttä? 19 18 Opetusryhmäkoon keskiarvo, 8-9 lk, 2013 Pori Rauma 17 16 15 14 13 12 Honkajoki Eurajoki Säkylä Kokemäki Harjavalta Nakkila Eura Satakunta Kankaanpää Lavia Karvia Luvia Siikainen Jämijärvi y = 0,0287x + 13,756 R² = 0,016 Pomarkku 11 10 Köyliö koulukiusausta kokeneiden osuus, 8-9 lk., 2013 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60
4 HYVINVOINTIMITTARISTO-OSION tavoitteet (SATA-hanke: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö) 1. Pyritään rakentamaan tilastopohjainen ja hyvinvoinnin mittaamiseen liittyviin tutkimuksiin perustuva indikaattoristo alueellisen hyvinvoinnin kuvaamiseen (RWI = Regional Welfare Indicators) 2. Tavoiteltavat ominaisuudet RWI:lle 1. Helppo päivitettävyys (vuosittain) Perustuu olemassa oleviin maksullisiin/maksuttomiin tilastoihin Indikaattoristoa voidaan jatkossa helposti kehittää kehittämistarpeiden, tilastojen ja tutkimuksen lisääntyessä 2. Helppo käytettävyys aluekehittämis- ja - ennakointityössä RWI:stä julkaisu Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisusarjassa A Satamittari-sivustolta vapaasti ladattavissa RWI-indikaattorit sekä niiden tulkinta/selitteet
5 Lähtökohta: Mitä on hyvinvointi? Ei ole olemassa selkeää, yleisesti hyväksyttyä ja mittarin rakentamisen kannalta riittävän operationaalista määritelmää hyvinvoinnille. Usein erotetaan erilaisia ulottuvuuksia: mm. taloudellinen, sosiaalinen, terveydellinen, ympäristöllinen Yksilötaso (individual well-being/happiness), yhteiskunnan taso (social welfare), hyvinvointivaltion taso (welfare state), alueellinen taso Stiglitz-Sen-Fitoussi (2009) suosittelevat EU-komission tilaamassa raportissa, että talouksien kestävää menestystä ja hyvinvointia pitäisi mitata tuotannon sijasta enemmän tuloperusteisesti ja he esittävät, ettei ole olemassa mitään yhtä mittaria hyvinvoinnille. Kuitenkin on kehitetty jo yli 30 mittaria kokonaishyvinvoinnin mittaamiseen (GPI, ISEW, HDI, ), joissa tuloksena on yksi kokonaismittari (maiden) hyvinvoinnille.
6 Miksi perinteinen BKT/asukas kuvastaa heikosti hyvinvointia? ONGELMALÄHTEITÄ (i) BKT ei kuvaa kaikkea hyvinvointiin vaikuttavaa tuotantoa (ii) BKT ei ota huomioon tulonjakoa (tässä esityksessä esimerkkinä) (iii) BKT ei huomioi tulevan luonnonvarojen käyttöä (tulevan tuotantopotentiaalin heikkeneminen) (iv) BKT ei huomioi ympäristön pilaantumista (V) BKT ei huomioi omistajuutta (v) BKT markkinahintaan ei kuvaa täsmällisesti markkinattoman tuotannon arvoa (c) Ari Karppinen
7 RWI hyvinvointijäsennys Taloudellisen menestyksen mittarit (esim. BKT/asukas) edelleen tärkeitä: Mitataan yhteisesti sovituin menetelmin, miten resursseja käytetään tehokkaasti, jotta saadaan kasvua, tuloja ja jaettavaa. SATA-hanke
8 Onnellisuus ja taloudellinen menestys
9 Kokonaishyvinvoinnin mittari aluetasolla Hoffrenin GPI-kuvio tähän Lähde: Hoffren & Vatanen (2014) http://www.tem.fi/files/39794/temrap_17_2014_web_16052014.pdf
10 Toiminta- ja tilastoperusteisia hyvinvointimittareita TY/TuKKK Porin yksikkö: Satamittari http://www.satamittari.fi/ Perinteiset taloudellisen menestyksen mittarit: BKT/asukas Aluetaloudellinen kilpailukyky (seutukuntien kilpailukyky) Hyvinvointiosio Tilastokeskus: Findikaattori http://www.findikaattori.fi/fi THL: Hyvinvointikompassi http://www.hyvinvointikompassi.fi/fi/web/hyvinvointikompassi/ Ympäristöhallinto: ympäristön tilan indikaattorit http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Kartat_ja_tilastot/Ympariston_tilan_indikaattorit/Vihrea_talous/ Talouskasvu_ilman_kuormituksen_kasvua_on(28655)
11 Esimerkkejä RWI -hyvinvointimittareista: alueellisen tulonjaon tasaisuus SATA-hanke
GINI-kerroin 12 Alueellista hyvinvointimittaristoa TULOEROT SATAKUNNAN SEUTUKUNNISSA JA KOKO MAASSA 1995-2012 (Ginikerroin, kotitalouksien käytettävissä olevat tulot) 30 29 Pieni Gini-kertoimen arvo tarkoittaa tasaisempaa tulonjako, vaihtelu [0,100] 28 27 26 25 24 KOKO MAA Rauma Pori Pohjois-Satakunta 23 22 21 20 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Aineistolähde: Tilastokeskus
13 HYVINVOINTIMITTARISTOA: Tuloerot seutukunnittain 2012
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 /asuntokunta 14 Hyvinvointimittaristoa 60000 Satakunnan seutukuntien bruttotulot/asuntokunta ja tulonjakopainotetut 1 bruttotulot 1995-2012 55000 KOKO MAA (bruttotulot) 50000 Rauma (bruttotulot) 45000 40000 35000 Pori (bruttotulot) Pohjois-Satakunta (bruttotulot) Rauma (tulonjakopainotetut bruttotulot) Pori (tulonjakopainotetut bruttotulot) 30000 Pohjois-Satakunta (tulonjakopainotetut bruttotulot) 1 Painona KOKO MAAN bruttotulojen GINI-indeksin suhde seutukunnan vastaavaan indeksiin Aineistolähde: tilastokeskus
15 Hyvinvointimittaristoa: suuri- ja pienituloisuus SATA-hanke
Korkea-asteen koulutuksen saaneet (%), 15-vuotta täyttäneistä (keskimäärin 2009-2012) 16 Tuloerot ja sosiaalinen kehitys 40 Tuloerot vs. korkeakoulutus seutukunnissa 2009-2012 35 y = 1,946x - 27,81 R² = 0,3646 30 25 20 15 10 vähäisemmät tuloerot suuremmat tuloerot 20 22 24 26 28 30 32 34 GINI-kerroin seutukunnittain keskimäärin 2009-2012 (käytettävissä olevat tulot) Aineistolähde: Tilastokeskus ja THL
Pitkäaikaistyöttömyys keskimäärin 2009-2012 seutunnissa, % työvoimasta 17 Tuloerot ja sosiaalinen kehitys 4,5 Tuloerot vs. pitkäaikaistyöttömyys seutukunnissa 4 3,5 3 2,5 y = 0,1715x - 6,4956 R² = 0,3794 2 1,5 1 0,5 0 35 40 45 50 55 60 GINI-kerroin keskimäärin 2009-2012, tuotannontekijätulot Aineistolähde: Tilastokeskus ja THL
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiasta, %-osuus samanikäisestä väestöstä 18 Tuloerot ja sosiaalinen kehitys 20 Tuloerot vs koulutuksen ulkopuolelle jääneet seutukunnittain 18 16 14 12 y = 0,4413x - 0,5759 R² = 0,0925 10 8 6 suuremmat tuloerot vähäisemmät tuloerot 20 22 24 26 28 30 32 34 Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2009-2012 keskimäärin) Aineistolähde: Tilastokeskus ja THL
19 Kiitos! Lisätietoja Tutkija Ari Karppinen, sähköposti: ari.karppinen@utu.fi, puh +358-50-5200775 Tutkija Saku Vähäsantanen, sähköposti: saku.vahasantanen@utu.fi, puh. +358-50- 5200780 Materiaalilisätiedot: www.satamittari.fi