Eläinsuojaa koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa

Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 96/2012/1 Dnro ISAVI/21/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 19.12.2012 ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristöluvan muutos, Nurmes Ville-Paavo ja Virve Kortelainen Ylikyläntie 157 B 75500 Nurmes LAITOS JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja, Nurmeksen Ylikylä, Rantamäen tila (kiinteistötunnus 541-419-8-47) ja määräala tilasta Matomäki (kiinteistötunnus 541-419-8-43). Eläinsuojan osoite on Ylikyläntie 157 B, 75500 Nurmes. YMPÄRISTÖLUPAVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan perusteella vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettua eläinsuojaa koskeva lupahakemus käsitellään aluehallintovirastossa. Eläinsuojaa koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa 28.2.2012. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyiselle toiminnalle on Nurmeksen ympäristönsuojeluviranomaisen 1.9.2003 myöntämä ympäristölupa. Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Rantamäen tilakeskus sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella. Rakennettavaa eläinsuojaa lähimpänä oleva asuinkiinteistö sijaitsee noin 270 metrin etäisyydellä ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 029 501 6800 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio

2 (18) sen länsipuolella, ja alle 500 metrin etäisyydellä nykyisestä ja rakennettavasta eläinsuojasta on itäpuolella viisi asuinkiinteistöä. Tilakeskus ja pellot sijaitsevat Saramojoen (valuma-aluetunnus 4.47) valuma-alueella. Lähimmät vesistöt ovat Saramopuro ja Viitajärvi. Saramopuro sivuaa Viitajärven länsipäätyä ja laskee siitä etelään Roukkajan- ja Ylikylänjärvien kautta Lautiaiseen, joka on Pielisen pohjoisin lahti. Viitajärven itäpäätyyn laskee Kuohattijoki. Osa käytössä olevista pelloista sijaitsee lähellä vesistöjä. Tilakeskus eläinsuojineen ja käytössä olevat pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Ylikylän I-luokan pohjavesialue noin neljän kilometrin etäisyydellä. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Eläinsuojan lähialueella ei ole luonnonsuojelukohteita. Kyseessä on maidontuotantotilan toiminnan laajentaminen ja muuttaminen. Tilakeskuksessa on nykyisin käytössä yksi eläinsuoja, jossa on 39 lypsylehmää, 39 hiehoa ja 10 nuorkarjaan kuuluvaa (alle 6 kk) eläintä. Toiminnan laajentuessa tilakeskukseen on tarkoitus rakentaa toinen eläinsuoja (kerrosala 1 471 m 2 ) välittömästi olemassa olevan (kerrosala 797 m 2 ) eläinsuojan länsipuolelle. Kiinteistölle rakennetaan viileä pihattonavetta 81 lypsylehmälle ja 30 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle (+ neljä hiehopaikkaa). Nykyiseen eläinsuojaan sijoitetaan 53 hiehoa. Investoinnin jälkeen tilalla on suunnitelmissa tuottaa maitoa meijeriin yli 600 000 litraa vuodessa. Lehmien lypsäminen tapahtuu robottilypsynä. Eläinpaikat Nykytilanne Tuleva tilanne Lypsylehmiä 39 81 Hiehot 39 57 Nuorkarja < 6 kk 10 30 Yhteensä kpl 88 168 Uuden eläinsuojan rakentaminen aloitetaan keväällä 2013 ja se valmistuu suunnitelman mukaan saman vuoden marraskuussa. Toimintaa tullaan mahdollisesti laajentamaan myöhemmin; asemapiirroksessa on varaukset uuden eläinsuojan laajennuksille kahdessa eri vaiheessa. Vanhan eläinsuojan yhteyteen jää käyttöön 960 ja 300 m 3 :n suuruiset lietesäiliöt ja 262 m 3 :n (105 m 2 ) kuivalantala. Kuivikkeena käytetään turvetta tai kutteria. Lietesäiliöistä pienempi on katettu betonikannella ja isompi on kattamaton. Suunnitelman mukaan vanhaan eläinsuojaan sijoitettavista hiehoista 15 nuorinta ovat kuivalantajärjestelmässä ja loput lietelantajärjestelmän piirissä. Lypsylehmien lanta käsitellään slalom-lannanpoistojärjestelmällä. Lietekuilujen tilavuudeksi ilmoitetaan 560 kuutiota. Uuden lypsykarjapihaton viereen sijoitetaan uusi kattamaton betonirakenteinen lietesäiliö, jonka tilavuus on 2 500 m 3. Lietelannan lisäksi säiliöön johdetaan maitohuoneen pesuvesiä noin 300 m 3 vuodessa.

3 (18) Edellä kuvattujen lantavarastojen lisäksi hakijalla on käytössään lietelannan varastointiin Viitajärven eteläpuolella samaan tilaan kuuluvalla lohkolla oma 455 m 3 :n etäsäiliö. Tilalla on nykyisin laidunnettu poikimassa olevia hiehoja ja ummessa olevia lehmiä noin neljä kuukautta vuodessa. Eläimet saavat juomavetensä traktorilla siirrettävästä säiliöstä. Pysyvää ruokintapaikkaa ei ole. Laidunalaa, josta osa rajoittuu vesistöön, on käytössä noin kuusi hehtaaria. Samaa käytäntöä tullaan jatkamaan myös laajennuksen jälkeen. Toiminnassa käytettävä vesi otetaan rakennettavasta porakaivosta. Uuteen navettaan tulee oma WC, josta jätevedet johdetaan 5 m 3 :n umpisäiliöön. Säiliö tyhjennetään tarpeen mukaan ja kuljetetaan Nurmeksen kaupungin jätteiden käsittelyohjeiden mukaan niille osoitettuun paikkaan. Nykyisessä navetassa on oma WC, josta jätevedet johdetaan yhden välikaivon kautta lietesäiliöön voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Uuteen eläinsuojaan tulee painovoimainen ilmanvaihto. Tankkihuone ja aputilat on koneellisesti ylipaineistettu ja näistä tiloista ilma johdetaan robottitilaan. Vanhassa eläinsuojassa on painovoimainen ilmanvaihto. Säilörehua tehdään toiminnan laajennuksen jälkeen esikuivattuna laakasiiloon 720 tonnia ja pyöröpaalataan 520 tonnia vuodessa. Suunnitellun uuden eläinsuojan länsipuolella olevan nykyisen laakasiilon tilavuus on noin 400 m 3. Siilon molemmissa päissä on lastauslaatat. Laakasiilossa muodostuva puristeneste johdetaan pumppauskaivoon, josta se voidaan pumpata joko lietevaunuun tai lietesäiliöön. Toiminnan laajentumista varten varaudutaan rakentamaan uusi laakasiilo nykyisen eläinsuojan itäpuolelle. Hakijalla on käytettävissään lannan levitykseen yhteensä 115,80 hehtaaria peltoa, josta on omaa 49,06, vuokrapeltoa 21,25 ja sopimuspeltoa 45,49 hehtaaria. Lannanlevityspeltoja ei ole pohjavesialueella. Osa pelloista rajoittuu vesistöön. Lantaa levitetään hakemuksen mukaan viikoilla 19 23 (60 %) ja 26 28 (40 %). Nurmia uudistettaessa lanta levitetään pintalevityksenä kynnöksille ja mullataan. Kasvukaudella nurmille levitettävä lanta sijoitetaan nurmipeitteen alle noin 10 senttimetrin syvyyteen. Tilan talouskeskuksessa on kaksivaippainen polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 2 000 litraa. Betonilaatan päälle sijoitetussa säiliössä on ylitäytönestin ja lapon estolaite. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita yhteensä enintään 200 litraa konehallissa tynnyrissä. Hallissa on betonilattia. Kasvinsuojeluun käytetään mm. glyfosaattia. Kasvinsuojeluruiskutukset hoitaa ulkopuolinen urakoitsija, joka säilyttää aineet omissa varastoissaan. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään, sopimuskausi 2007 2013. Lisätoimenpiteenä on ravinnetaseiden seuranta.

Jätteet ja niiden käsittely 4 (18) Toiminta aiheuttaa tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Ravinteita voi huuhtoutua pintavesiin mm. lannan ja puristenesteen levityksen yhteydessä tai valumina pelloilta. Myös lannan kuormaus ja kuljetukset pelloille sisältävät riskejä. Kaikki eläinsuojan toiminnassa muodostuvat jätevedet johdetaan umpisäiliöihin. Tärkein toiminnasta aiheutuva ympäristövaikutus on hajuhaitta lannanlevitysaikana. Maatalouden hajuhaittoja aiheuttavat ilmapäästöt ovat pääasiassa ammoniakkia, jota haihtuu karjanlannan käsittelyn eri vaiheissa. Kotieläintaloudesta voi syntyä ilmaan myös muita hajuhaittoja aiheutuvia kaasuja. Lietteen ja rehunajossa syntyy jossakin määrin vähäistä, joskin kausiluonteista melua. Maitoa noudetaan joka toinen päivä, poistolehmiä ja ylimääräisiä vasikoita kerätään kuukausittain. Toiminnassa kertyy mm. seuraavia jätejakeita: Jätenimike Määrä Käsittely/hyödyntäminen /vuosi Yhdyskuntajäte 1 t Jätekukko Oy Paalimuovit 4 t Kuusakoski Oy Pilaantunut rehu 3 t Lannoitteeksi pellolle Metalliromu 1 t Kuusakoski Oy Jäteöljy 0,2 t Jäteöljyn keräys (Ekokem Oy) Akut 0,05 t Kuusakoski Oy Loisteputket 0,002 t Ongelmajätekeräykseen Kuolleet eläimet 1,5 t Raatokeräily (Honkajoki Oy) Antibioottimaito 1 000 l Vasikoille ja lietesäiliöön Toimintaan liittyvät riskit sekä toimenpiteet häiriötilanteissa Riskit ovat normaaleja maatalouteen ja yritystoimintaan liittyviä riskejä. Sähkökatkosten varalta hankitaan polttomoottoritoiminen aggregaatti. Mahdollisissa muissa ongelmatilanteissa otetaan yhteyttä viranomaisiin ja toimitaan heidän ohjeidensa mukaan. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemuksessa ei ole esitetty erillistä ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelmaa. Lantavarastojen rakenteiden kuntoa tarkkaillaan niiden tyhjennysten yhteydessä. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 8.6.2012.

5 (18) Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja Nurmeksen kaupungin ilmoitustaululla 27.6. 3.8.2012. Kuulutuksesta on annettu naapureille tieto erillisellä kirjeellä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Nurmeksen kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Nurmeksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ilmoittaa, ettei sillä ole huomautettavaa hankkeen johdosta. Nurmeksen kaupunginhallitus yhtyy kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoon. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kannanotot ja vaatimukset ovat seuraavat. Toiminta aiheuttaa tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Laajennettava eläinsuoja lietesäiliöineen sijaitsee Saramojokeen laskevan Viitajärven rannalla. Lisäksi osa käytössä olevista pelloista sijaitsee lähellä vesistöjä, mm. Saramojoen ja Kuohattijoen varressa. Ravinteita voi huuhtoutua pintavesiin lannanlevityksessä tai pelloilta valumina. Myös lannan kuormaukseen ja siirtoihin sisältyy riskejä. Tilan nykyiset lietesäiliöt sijaitsevat lähellä vesistöä, lähimmillään noin 70 metrin etäisyydellä rannasta. Lannan varastointi, käsittely ja levitys lisäävät ilmapäästöjä, erityisesti ammoniakin haihtumista. Niistä saattaa syntyä hajuhaittoja, jotka ovat yleensä voimakkaimmillaan lannan levityksen yhteydessä. Tilakeskus ja pellot sijaitsevat Saramojoen valuma-alueella. Viitajärveä (pinta-ala 15,5 ha) ei ole vesienhoitosuunnitelman valmistelun yhteydessä tarkasteltu erillisenä pintavesimuodostumana. Saramojoki ja Kuohattijoki ovat tyypiltään keskisuuria turvemaiden jokia ja luokiteltu vuosien 2000 2007 aineistojen perusteella ekologiselta tilaltaan hyväksi. Alueella on runsaasti rantapeltoja. Vesienhoitolaissa tavoitteena on vesien vähintään hyvän tilan säilyttäminen, ja tämän vuoksi ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämistä ehkäiseviin toimiin on tarpeen kiinnittää huomiota kaikessa toiminnassa. Toiminnassa syntyvä lanta ja jätevedet on varastoitava asianmukaisesti vesitiiviissä varastoissa. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO-C4) mukaan, mikäli lantala ei ole katettu, sadevesien ja lumen määrä otetaan huomioon lisäämällä varastotilavuutta kuivalantalassa 0,1 m 3 /m 2 ja lietesäiliöissä säiliökorkeutta 30 cm. Tämän perusteella sadevedelle tarvitaan lietesäiliötilavuutta 470 m 3 (avosäiliöt) ja kuivalantalaan 10 m 3. Kun otetaan huomioon sadevedet, eläinsuojissa kasvatettavien eläinten tuottama lietelannan määrä 2 694 m 3 (81 lypsylehmää, 24 m 3 /eläin, 42 hiehoa 15 m 3 /eläin ja 30 vasikkaa alle 6 kk, 4 m 3 /eläin), pesuvedet (hakemuksen mukaan 300 m 3 ) ja säilörehun puristenesteet (39 m 3 ), tulee liete-

6 (18) lantavarastotilavuutta olla vähintään 3 503 m 3. Laidunnusta ei tässä laskelmassa ole huomioitu, koska hakemuksesta ei käy ilmi laidunnettavien eläinten määrä. Kuivikelantatilavuutta tarvitaan sadevedet (10 m 3 ) huomioiden 236 m 3. Lisäksi kuivikelantalassa varastoitaneen rehujätettä, jota hakemuksen mukaan syntyy kolme tonnia vuodessa. Kun otetaan huomioon hakemuksessa esitetty suunnitelma lietelannan, kuivikelannan ja sadevesien ym. varastoinnista (lietelantalat yhteensä 4 215 m 3 ja kuivalantala 260 m 3 ), ovat lannan varastointitilat mitoitukseltaan riittävät hakemuksen mukaiselle eläinpaikkamäärälle ja täyttävät nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n vaatimukset. Lannan sekä toiminnassa syntyvien jätevesien varastoinnissa ja käsittelyssä tulee huolehtia siitä, ettei niistä aiheudu vaaraa pinta- tai pohjavesille eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta haju- tai muuta haittaa. Tähän liittyviä määräyksiä, kuten velvoite lannan levityksessä asutuksen viereen sekä lähteiden ja kaivojen ympärille jätettävistä riittävistä suojavyöhykkeistä, on jo nykyiselle toiminnalle myönnetyssä luvassa, ja se tarvitaan edelleen. Lisäksi esitetään, että avonaiset lietesäiliöt määrätään hajuhaittojen vähentämiseksi katettaviksi vähintään kelluvalla katteella, jonka riittävyys ja pysyvyys tulisi myös varmistaa lupamääräyksellä. Nykyisen eläinsuojan lietesäiliöt sijaitsevat noin 70 metrin etäisyydellä Viitajärvestä ja rakennettavan säiliön etäisyydeksi tullee karttatarkastelun perusteella alle 200 metriä. Riski esim. nesteiden valumisesta lähiympäristöön on mahdollinen vahinko- tai onnettomuustilanteessa. Luvan saajan tulee huolehtia, että päästöt ympäristöön ehkäistään. Tarvittaessa lantaloiden ympäristö sekä lannan kuormausalueet tulee muotoilla ja tiivistää sellaiseksi, että mahdolliset valumat voidaan asianmukaisesti poistaa. Uuden lietesäiliön alle ja ympärille tulee määrätä rakennettavaksi salaojaputket ja tarkastuskaivo, josta voidaan tarvittaessa tarkkailla veden laatua rakenteiden vesitiiveyden varmistamiseksi. Lantavaraston tulee olla käyttövalmiina ennen uuden eläinsuojan käyttöön ottoa. Lisäksi esitetään, että lantavaraston valmistumisesta määrätään ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ennen sen käyttöönottoa mahdollista tarkastusta varten. Lannan kuormauspaikan tulee olla puhdistettavissa, jotta voidaan estää sen liettyminen ja sitä kautta lannan kulkeutuminen edelleen ympäristöön. Lantaa kuljetettaessa tulee huolehtia myös, ettei sitä joudu yleisille teille. Hakemuksen mukaan rakennettavan eläinsuojan WC-vedet johdetaan omaan säiliöön, joka tyhjennetään tarpeen mukaan ja jätevedet kuljetetaan Nurmeksen kaupungin ohjeiden mukaan niille osoitettuun paikkaan. Olemassa olevan eläinsuojan WCvedet johdetaan lietesäiliöön voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Uuden luvan käsittelyn yhteydessä olisi syytä harkita myös näiden vesien ohjaamista erilliseen säiliöön. Vähimmäisvaatimuksena voidaan pitää Nurmeksen kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaista menettelyä umpisäiliövesien käsittelyssä. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levitykseen tulee olla jatkuvasti käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoalaa siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille eikä arveluttavan korkeille pelloille tai muuten lannan levitykseen soveltumattomille aloille. Hakemuksen mukainen eläinmäärä edellyttäisi vähintään 82 hehtaaria lannan levityk-

7 (18) seen soveltuvaa peltoalaa (YM, Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje). Lannanlevitysalaa voidaan pitää pinta-alan perusteella riittävänä. Karttatarkastelun perusteella osa hakijan käytössä olevista pelloista on vesistöön tai vesiuomaan viettäviä tai rajoittuvia rantapeltoja, joilla lannanlevitys edellyttää erityistä huolellisuutta. Ympäristölupahakemuksen mukaan lannan levitys tapahtuu keväällä ja kesä-heinäkuussa. Syksyllä lantaa hakemuksen mukaan ei levitetä, mikä on ympäristön kannalta suositeltavaa. Osa pelloista sijaitsee lisäksi lähellä asuinkiinteistöjä. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon viihtyisyystekijät ja naapurustolle aiheutuva haitta, mm. lannan käsittelyä ja levitystä tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää asutuksen läheisyydessä yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. Hakemuksen mukaan lanta levitetään kasvaville nurmille sijoittamalla noin 10 cm syvyyteen, mikä ehkäisee hajuhaittoja ja huuhtoumariskiä. Nitraattiasetuksen liitteen 3 mukaan kotieläinten lanta levitetään siten, ettei lantaa tai sen sisältämiä ravinteita pääse valumaan vesistöön tai ojaan eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa aiheudu. Lantaa levitettäessä talousvesikaivojen ympärille jätetään tapauskohtaisesti vähintään 30 100 metriä leveät suoja-alueet ja vesistöjen ja valtaojien varsille tarvittaessa vähintään 10 metriä leveät suoja-alueet, joille lantaa ei levitetä. Ravinteiden vesiin pääsyä voitaisiin estää vesistön tai valtaojien varsille kalteville pelloille perustettavien suojavyöhykkeiden avulla. Saramojoen ja Kuohattijoen alaosan varressa on runsaasti kaltevia rantapeltoja, joilla suojavyöhyke olisi tarpeellinen. Suojavyöhykkeiden perustamisesta ja hoidosta aiheutuviin kustannuksiin on mahdollista hakea rahoitusta ympäristötukivaroista. Toiminnalle aiemmin myönnetyssä luvassa ei ole mainintaa laiduntamisesta, sen sijaan on annettu lupamääräys jaloittelutarhan rakentamisesta, mitä ilmeisesti ei kuitenkaan ole toteutettu. Lupaan esitetään sisällytettäväksi määräys laiduntamisesta. Karjan kulkua tulee rajoittaa alueilla, joilla eläimet voivat veteen päästessään aiheuttaa liettymistä, samentumista tai hygieniahaittaa ja sen seurauksena ympäristön pilaantumista. Lisäksi eläinsuojaan johtavan karjan kulkuväylän tulee olla sellainen, että sille kertyvä lanta voidaan tarvittaessa poistaa. Ympäristölupaan tulee sisällyttää riittävät määräykset jätteistä, niiden käsittelystä ja hyödyntämisestä sekä polttoaineista ja muista vaarallisista jätteistä. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet tulee kerätä erilleen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Myös rehujätteet tulee tarpeen mukaan koota ja varastoida asianmukaisesti esim. kuivalantalassa ennen peltoon levittämistä. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on käsiteltävä ja toimitettava Nurmeksen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaiseen toimituspaikkaan. Muovijätteet, kuten paali- ja aumamuovit tulee toimittaa keräykseen hakemuksen mukaisesti, niitä ei saa polttaa avotulella. Polttoaineet ja öljyt ym. vaaralliset kemikaalit on varastoitava ja säilytettävä niin, että niiden pääsy maaperään ja vesistöön on estetty. Polttoaineen tankkauspaikan tulee olla päällystetty tiiviillä alustalla. Kiinteistöllä on oltava saatavilla myös turvetta tai muuta öljynimeytysainetta vahinkotapausten varalta.

Muistutukset ja mielipiteet 8 (18) Hakemuksessa on riskeinä mainittu sähkökatkos. Muissa ongelmatilanteissa otetaan yhteyttä viranomaisiin ja toimitaan ohjeiden mukaan. Erilaisia riskejä voi aiheutua esimerkiksi ennalta arvaamattomista poikkeus- tai häiriötilanteista, polttoainevuotojen johdosta, lantavarastojen rikkoutumisesta tai vuotamisesta sekä epidemian kaltaisista eläintaudeista, joiden hallintaa hakemuksessa olisi ollut hyvä tarkastella. Luvassa tulee antaa riittävät toiminnan tarkkailua, kunnossapitoa, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset. Luvan saaja tulee velvoittaa toimittamaan valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä yhteenveto, jossa esitetään tiedot mm. jätteistä, eläinmäärästä, kuolleiden eläinten määrästä, lanta-analyysien tuloksista, lannanlevitysaloista ja -määristä sekä toiminnan tarkkailusta. Hakemuksesta ei jätetty yhtään muistutusta tai mielipidettä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija ei antanut vastinetta lausunnoista. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Itä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Ville-Paavo ja Virve Kortelaiselle ympäristöluvan Rantamäen (8:47) tilalla ja määräalalla tilasta Matomäki (8:43) sijaitsevalle nykyiselle ja rakennettavalle eläinsuojalle. Tämä päätös korvaa Nurmeksen kaupungin lupajaoston 1.9.2002 antaman ympäristöluvan. Luvanhaltijan on noudatettava toiminnassaan hakemuksessa esitetyn lisäksi seuraavia lupamääräyksiä. Eläinsuojat 1. Eläinsuojiin saa sijoittaa nautoja enintään seuraavasti: Eläinpaikat Lypsylehmiä 81 Hiehoja 57 Nuorkarja < 6 kk 30 Yhteensä 168 Eläinmäärien lisäämiselle on kuitenkin edellytyksenä, että luvanhaltijalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilavuutta ja lannanlevityspeltoja määräysten 5 ja 7 mukaisesti. Eläinten ikäjakaumaa voidaan muuttaa edellyttäen, ettei nautojen yhteenlaskettu lannantuotto ylitä edellä mainittujen eläinmäärien lannantuottoa.

9 (18) 2. Eläinten laiduntamisessa sekä laiduntavien nautojen juoton ja ruokinnan järjestämisessä tulee huolehtia, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Laiduntavan karjan kulkua tulee rajoittaa alueilla, joilla eläinten veteen pääsystä johtuva liettyminen, samentuminen tai hygieniahaitta voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Laidunalueiden oleskelupaikoille ja kulkuväylille kertyvä lanta tulee poistaa tarvittaessa. 3. Uuden eläinsuojan ja lantavarastojen sekä nykyisen eläinsuojan peruskorjauksen valmistumisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen niiden käyttöönottoa. Lannan, säilörehun ja jätevesien käsittely, varastointi ja hyödyntäminen 4. Eläinsuojien toiminnassa syntyvä lanta ja virtsa, puristeneste ja jätevedet on varastoitava, siirrettävä ja käsiteltävä asianmukaisesti siten, että ne eivät aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä niitä pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Eläinsuojien pohjarakenteiden, lietekuilujen, lantavarastojen, umpikaivojen, laakasiilon sekä näihin liittyvien rakenteiden on oltava vesitiiviitä. Eläinsuojan toiminnassa syntyvät maitohuoneen jätevedet ja mahdolliset muut eläinsuojien pesuvedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti lietevarastoihin edellyttäen, että ne eivät sisällä ympäristölle haitallisia aineita. Ne voidaan käsitellä myös muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Lannanlevityskaluston pesuvedet tulee ohjata hallitusti lietevarastoihin. Eläinsuojien sosiaalitilojen WC-vedet tulee johtaa umpisäiliöön. Säiliöistä ne on toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai ne voidaan levittää asianmukaisesti käsiteltyinä peltoon, jolloin ne on mullattava viipymättä. Valvontaviranomainen voi antaa käsittelystä tarvittaessa lisäohjeita. Nykyisen eläinsuojan WC:n vedet tulee johtaa ja käsitellä määräyksen mukaisella tavalla viimeistään 31.12.2013 alkaen. 5. Lannan varastointitilavuuden tulee olla riittävä 12 kuukauden aikana kertyneen lietelannan varastointiin. Uuden lantavaraston tulee olla käyttövalmiina ennen uuden eläinsuojan käyttöönottoa. Määräyksen 1 mukaisilla eläinmäärillä ja hakemuksessa esitetyillä lannan käsittelyjärjestelmillä tulee 12 kk varastotilavuutta olla lietelannalle vähintään 2 694 kuutiometriä ja kuivikelannalle vähintään 226 kuutiometriä. Lanta- ja virtsavarastojen mitoituksessa on huomioitava myös maitohuonevesien sekä sinne johdettavien muiden eläinsuojan pesuvesien ja puristenesteen vaatima varastointitilavuus. Kattamattomien varastojen mitoituksessa on huomioitava riittävästi myös sadevesien vaatima tilavuus. Varastotilavuuksista voidaan vähentää mahdollisen laidunnuksen varastointitarvetta pienentävä osuus. 6. Mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi ainakin uuden lietesäiliön ympärille on sijoitettava salaojaputket, jotka ohjataan tarkastuskaivoon. Lietesäiliöt on täytettävä hajuhaittojen ehkäisemiseksi alakautta.

10 (18) Lantaloiden ympäristö ja lannan kuormausalueet tulee muotoilla ja tiivistää sellaisiksi, että mahdolliset valumat voidaan asianmukaisesti poistaa. 7. Lanta, virtsa ja puristeneste on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pelloilla. Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoa. Määräyksen 1 mukaisilla eläinmäärillä lannanlevityspeltoja tulee olla suojavyöhykkeiden ja -kaistojen lisäksi vähintään 82 hehtaaria. Mikäli lantaa hyödynnetään muulla tavoin, siitä on oltava asianmukaiset kirjalliset sopimukset. Muut hyödyntämistavat edellyttävät valvontaviranomaisen hyväksyntää. 8. Lantavarastoja sekoitettaessa tai tyhjennettäessä ja lantaa siirrettäessä tai kuljetettaessa on toimittava niin, ettei lantaa pääse hallitsemattomasti ympäristöön eikä kulkeudu teille. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on kerättävä välittömästi talteen. 9. Peltolannoitus tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu kaivojen, pohjaveden tai vesistöjen pilaantumisvaaraa. Jätehuolto ja polttoaineet 10. Eläinsuojan toiminnassa muodostuvat hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metallija lasijätteet, on lajiteltava erilleen ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Myös muovijätteet tulee toimittaa mahdollisuuksien mukaan hyödynnettäviksi. Muovijätteitä ei saa polttaa avotulella. Hyödynnettäväksi kelpaamaton jäte käsitellään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Rehujätteet tulee koota ja varastoida asianmukaisesti esimerkiksi kuivalantalassa ennen peltoon levittämistä. 11. Toiminnassa syntyvä eläinjäte, kuten itsestään kuolleet ja lopetetut eläimet, tulee käsitellä ja varastoida siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä eikä haju- tai terveyshaittaa. 12. Välivarastoitavat vaaralliset jätteet (aiemmin ongelmajätteet), kuten jäteöljy, käytetyt öljynsuodattimet, akut tai raskasmetalliparistot, on pidettävä ehjissä, suljetuissa, asianmukaisesti merkityissä astioissa tiiviillä alustalla tähän tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa. Varastointi tulee järjestää siten, että vaarallisten jätteiden pääsy maaperään on estetty vahinkotilanteissakin. Ne on toimitettava säännöllisesti vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan siten, ettei välivarastoitu määrä pääse kasvamaan liian suureksi. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa muihin jätteisiin eikä erilaatuisia vaarallisia jätteitä keskenään. 13. Polttoaineet, öljytuotteet ja pesuaineet on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden pääsy maaperään sekä pinta- tai pohjavesiin on estetty myös mahdollisissa vuototilanteissa.

11 (18) Tankkauspaikka tulee päällystää tiiviillä kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella siten, etteivät mahdolliset roiskeet pääse maaperään. Mahdollisissa vahinkotapauksissa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Tarkkailu, kunnossapito, kirjanpito ja raportointi 14. Eläinsuojien, polttoainesäiliöiden ja niiden suoja-altaan, tankkauspaikan, laakasiilon, lietekuilujen, umpikaivojen, lantavarastojen, lietteen siirtoon käytettävien letkujen ja rakenteiden tiiviyttä tulee tarkkailla säännöllisesti ja korjata viivytyksettä niissä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain ja samalla tarkastettava huolellisesti niiden kunto. Lietesäiliöiden mahdollisia vuotoja tulee tarkkailla mm. tarkastuskaivosta vähintään kahdesti vuodessa. 15. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä lanta-analyysien tulokset tiedot lannan vuosittaisista levitysaloista ja -määristä sekä levitys- ja vastaanottosopimuksista tiedot tilalla kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista tiedot kertyneistä jätteistä ja niiden toimituspaikoista tiedot lupamääräyksen 14 mukaisesta tarkkailusta (mukaan lukien tarkastusajankohdat ja tehdyt havainnot) ja huolloista tiedot toiminnassa havaituista ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriöistä tai muista poikkeuksellisista tilanteista, joilla voi olla merkitystä ympäristönsuojelun kannalta (syy, kesto, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä korjaavat toimenpiteet). 16. Luvanhaltijan on laadittava eläinsuojan toiminnasta vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Nurmeksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kutakin toimintavuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Raportin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: jätetiedot eläinmäärät kuolleiden eläinten määrä muodostuneen lannan määrä ja levitysala yhteenveto häiriö- ja poikkeustilanteista. Muiden kirjanpitotietojen tulee olla valvontaviranomaisten tarkastettavissa tilalla. Kirjanpito on säilytettävä vähintään kolme vuotta. Raportoinnin yksityiskohdista tulee sopia tarkemmin valvontaviranomaisen kanssa.

12 (18) Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 17. Luvanhaltijan tulee varautua riittävästi häiriötilanteisiin, jotka voivat aiheuttaa päästöjä ympäristöön, kuten polttoainevuotoihin ja lantavarastojen vuotoihin. Tilakeskuksessa tulee olla helposti saatavilla soveltuvaa imeytysainetta polttoainevuotojen varalta. 18. Sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön, on ilmoitettava välittömästi ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Öljyvahingoista tulee ilmoittaa myös pelastusviranomaisille. Toiminnan muutokset 19. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta, lopettamisesta, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan valvonnan kannalta muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava hyvissä ajoin valvontaviranomaiselle. Ilmoitukseen on tarvittaessa liitettävä asianmukaiset suunnitelmat tarvittavista ympäristönsuojelutoimista. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) 20. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa, erityisesti lannan käsittelyyn liittyvien tekniikkojen kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon. RATKAISUN PERUSTELUT Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen on alueelle tyypillistä toimintaa. Kun otetaan huomioon laitoksen toiminnan laatu, siitä saadut selvitykset sekä annetut lupamääräykset, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Eläinsuojasta ei myöskään aiheudu naapureille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimittaessa johdannossa kuvatulla tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen luvanhaltijan toiminnasta ei olemassa olevien tietojen perusteella aiheudu terveyshaittaa eikä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Luvassa on määrättävä myös toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon mm. toiminnan luonne, toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, toiminnan vaikutus ympäristöön, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemis-

13 (18) tä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupaharkinnassa on huomioitu soveltuvin osin Pohjois-Karjalan pintavesien hoidon toimenpideohjelma. Toimittaessa päätöksen edellyttämällä tavalla toiminta ei vaaranna myöskään vesienhoitosuunnitelman tavoitteita. Lupamääräysten perustelut Määräykset 1 3 (Eläinsuojat) Ympäristöluvassa on tarpeen määrätä toiminnan laajuudesta, koska eläinsuojan toiminnan aiheuttamista päästöistä ei ole mahdollista asettaa suoraan määräyksiä. Toiminnan laajuus (eläinmäärä) vaikuttaa suoraan lannan ja osin eläinsuojien pesuvesien määrään ja tätä kautta tarvittavaan lannan varastointitilavuuteen ja lannanlevityspeltojen pinta-alaan. Hakemuksen mukaan osaa eläimistä laidunnetaan eläinsuojan lähipelloilla. Luvanhaltijan tulee huolehtia, ettei tästä aiheudu pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa. Uusien rakenteiden valmistumisesta tehtävä ilmoitus on tarpeen valvontaviranomaisen mahdollista rakenteiden tarkastusta varten. Määräykset 4 9 (Lannan, säilörehun ja jätevesien käsittely, varastointi ja hyödyntäminen) Ympäristönsuojelulaissa säädetyn ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, ne rajoitetaan mahdollisimman vähäisiksi. Lisäksi toiminnanharjoittajan edellytetään menettelevän riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten pinta- tai pohjaveden likaantumista, hajuhaittoja sekä lannan siirtojen ja kuljetusten yhteydessä syntyviä roskaantumiseen verrattavia haittoja, voidaan ehkäistä mm. tiiviillä rakenteilla ja huolellisilla työtavoilla. Eläinsuojassa kertyvien pesuvesien ohjaus lietevarastoon on ympäristön kannalta paras ratkaisu edellyttäen, etteivät ne sisällä ympäristölle haitallisia aineita. Ravinnepitoiset vedet menevät tällöin lannan levityksen yhteydessä peltokasvuston käyttöön. Myös säilörehun puristeneste on käyttökelpoinen peltokasvuston lannoitteena. Eläinsuojien WC-vesiä ei sen sijaan saa ympäristön pilaantumisvaaran vuoksi johtaa sellaisenaan lietevarastoihin ja edelleen peltolevitykseen, vaan ne tulee käsitellä määräyksen 4 mukaisella tavalla. WC-veden sisältämät taudinaiheuttajat tulee tuhota esimerkiksi kalkkistabiloinnilla ennen peltoon levitystä. Riittävän suurilla lanta- ja virtsavarastoilla varmistetaan, että lannan ja virtsan levitys voidaan keskittää sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Arvio varastojen suuruudesta perustuu ns. nitraattiasetuksessa annettuihin lannantuoton mitta-arvoihin. Tilavuuksissa on otettava huomioon myös kattamattomiin varastoihin kertyvä sadevesi (tyypillisesti käytetty mitoitus lietelantaloissa 0,3 m³/m² ja

14 (18) kuivalantaloissa 0,1 m³/m²), puristenesteet (0,05 m 3 /tonni esikuivattua rehua) sekä maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet. Jos eläimiä laidunnetaan, laitumelle jäävä lantamäärä voidaan vähentää tarvittavasta varastotilavuudesta. Määräyksen 7 tarkoituksena on varmistaa, että lannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden ravinnesisällölle on käytettävissä riittävä peltoala. Tarvittava peltoala on laskettu käyttäen hakemuksen mukaisia eläinmääriä ja kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010) annettuja suosituksia, jotka koskevat eläimien enimmäismääriä peltohehtaaria kohti: lypsylehmät 1,3, hiehot 12 24 kk 3,5, lehmävasikka 6 12 kk 4,5 ja lehmävasikka alle 6 kk 11 kpl. Hakijan käytettävissä oleva peltoala on riittävä laajennuksen jälkeisen eläinmäärän lannan levitykseen. Varsinaisesti pelloille levitettävien lannoitteiden määrä arvioidaan lanta-analyysien, viljeltävän kasvin tarpeen sekä pellon viljavuuden perusteella. Kun peltoalaa on riittävästi, lanta voidaan hyödyntää ja levitys ajoittaa niin, ettei haitallisia ravinnehuuhtoumia synny. Huuhtoutumisriski lisääntyy, jos peltoja lannoitetaan yli viljeltävän kasvin tarpeen tai lannan levitys suoritetaan kasvun kannalta epäedulliseen aikaan, kuten syksyllä ja sateisina kausina. Lietevarastojen aiheuttamia hajuhaittoja voidaan vähentää käyttämällä varastojen täyttämisessä sellaisia työtapoja, ettei lietelannan pinnalle muodostuva kuori rikkoudu. Kun lannan kuormauspaikat ovat puhdistettavissa, voidaan estää niiden liettyminen ja sitä kautta lannan kulkeutuminen edelleen ympäristöön. Määräykset 10 13 (Jätehuolto ja polttoaineet) Jätteestä ei saa aiheutua merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine, toissijaisesti sen sisältämä energia. Tilalla kuolleiden eläinten (raadot) asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet eläimet tulee ensisijaisesti toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Hakemuksen mukaan kuolleet naudat toimitetaan raatokeräilyyn. Kun erilaatuiset jätteet pidetään erillään ja ne kootaan, pakataan ja merkitään asianmukaisesti, niille voidaan järjestää niiden laadun mukainen jätehuolto. Vaarallisten jätteiden asianmukainen hyödyntäminen tai käsittely edellyttää niiden toimittamista laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa niiden vastaanottoon ja käsittelyyn tai jätetiedostoon merkitylle ammattimaiselle kerääjälle. Jäteöljyn polttaminen on sallittua ainoastaan niissä laitoksissa, joilla on siihen lupa. Pesuaineiden ja öljytuotteiden säilytykseen sekä polttoainesäiliön suojaukseen/käyttöön liittyvät velvoitteet ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen

15 (18) estämiseksi esimerkiksi mahdollisessa vahinkotilanteessa. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Riittävällä suojauksella ja imeytysaineiden käytöllä maaperän pilaantuminen voidaan ehkäistä myös mahdollisessa vahinkotilanteessa. Määräykset 14 16 (Tarkkailu, kunnossapito, kirjanpito ja raportointi) Tarkkailu-, huolto- ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria päästöjä maaperään, pohjaveteen tai pintavesiin. Lietevarastojen vuosittaisella tyhjennyksellä ja samalla tehtävällä huolellisella tarkastuksella varmistetaan, että varastot pysyvät käyttökelpoisina. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lannan siirtoon käytettävien letkujen tiiveyteen. Eläinsuojan toimintaa koskevat kirjanpito- ja raportointivelvoitteet on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Luvanmukaisen toiminnan ja sen päästöjen luotettava arviointi edellyttää riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa, josta tulee huolehtia heti luvan tultua voimaan. Myös jätelain mukaan toiminnanharjoittajalla on selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus. Valvontaviranomaiselle tulee raportoida tiedot säännöllisesti vuosittain. Määräykset 17 18 (Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet) Ympäristönsuojelulaissa säädetyn ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti luvanhaltijan tulee varautua mahdollisuuksien mukaan ennalta tyypillisimpiin häiriötilanteisiin. Ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan toiminnanharjoittajan on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. Kirjattavia häiriötilanteita voivat olla mm. epidemia, jossa kuolee paljon eläimiä, tuotantotilan tai lietevaraston rakenteiden vuoto, polttonestesäiliön rikkoontuminen ja häiriö jätevesien johtamisessa. Määräys 19 (Toiminnan muutokset) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle, mikäli toiminnassa tapahtuu muutoksia. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan olennainen muutos edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Määräys 20 (Paras käyttökelpoinen tekniikka BAT) Yksi ympäristönsuojelulaissa mainituista yleisistä periaatteista on parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate. Lisäksi ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa tulee toimia ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen mukaisesti eli noudattaa ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja

16 (18) kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä. Toiminnanharjoittajan edellytetään myös olevan riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Sitä mukaa kun paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt kehittyvät, niitä on pyrittävä ottamaan käyttöön. Vastaus lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin Nurmeksen kaupunginhallituksen ja ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnoissa ei ole esitetty mitään vaatimuksia. Pääosa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vaatimuksista on huomioitu lupamääräyksissä. Lietesäiliöiden kattamisvelvoitetta ei ole nähty tarpeelliseksi, koska kyseessä on nautakarjan kuorettuva lietelanta ja naapureihin on riittävät suojaetäisyydet. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tässä luvassa olevia määräyksiä ankarampia määräyksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (ympäristönsuojelulaki 56 ). Eläinsuojien toiminnassa tulee huomioida myös Nurmeksen kaupungin jätehuoltomääräykset. Toiminnanharjoittajan muuta kuin ympäristöluvanvaraista toimintaa koskevat myös kunnan ympäristönsuojelumääräykset. Hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen ympäristönsuojeluasetuksen 4 :n mukaan lannan hyödyntäminen maanparannusaineena tai lannoitteena ei pääsääntöisesti ole ympäristöluvanvaraista toimintaa. Uuden 1.5.2012 voimaan tulleen jätelain mukaan lannoitteena käytettävää lantaa ei pidetä jätteenä. Luvanvaraisuudesta riippumatta kotieläintilan ympäristönsuojelulta edellytetään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) noudattamista. Asetuksen mukaan kotieläintilalla pitää olla niin suuri asianmukainen lantala, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta. Laiduntaminen vähentää varastointitilan tarvetta. Asetuksessa on myös mm. lantavarastojen rakenteita, lannoitteiden levitystä, lannan levitysajankohtia sekä eläinsuojan sijoittamista koskevia säännöksiä. Asetuksen noudattamista valvovat ELYkeskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Eläinsuojan sekä lantavarastojen rakentamisessa tulee ottaa huomioon maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet. Tilalla kuolleiden ja lopetettujen eläinten käsittelyä ohjataan muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1069/2009 (ns. sivutuoteasetus) ja sen toimeenpanoasetuksella N:o 142/2011 sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja hävittämisestä (1192/2011). Näiden asetusten noudattamista valvoo mm. kunnaneläinlääkäri.

17 (18) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Päätös on voimassa siihen saakka, kunnes lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemusasia on lainvoimaisesti ratkaistu. Lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus on jätettävä toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle viimeistään 31.11.2022. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, yhteenveto kirjanpidosta kolmelta viimeisimmältä vuodelta, muutoksista eläinsuojan ympäristön maankäytössä sekä arvio toiminnan ympäristövaikutuksista. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Uuden eläinsuojan ja muut hakemuksen mukaiset muutetut rakenteet voi ottaa käyttöön ympäristöluvan saatua lainvoiman ja kun niiden valmistumisesta on ilmoitettu valvontaviranomaiselle lupamääräyksen 3 mukaisesti. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 ja 54 Jäteasetus (1390/1993) 5 ja 22 Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28, 41 43, 45, 46, 55, 56, 62, 76, 81, 83, 90, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 30 ja 37 Käsittelymaksu on 2 285 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) ja aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteen maksutaulukon mukaan alle 150 lypsylehmälle tarkoitetun eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä täysi maksu on 4 570 euroa. Kun kyse on aiemmin luvitetun toiminnan olennaisesta muuttamisesta, peritään lupamaksusta 50 %. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös: Tiedoksi: Hakija Nurmeksen kaupunginhallitus Nurmeksen ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Y- ja E-vastuualueet (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä: Nurmeksen kaupungin ilmoitustaulu Erikseen kuullut naapurit

18 (18) MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Tiina Ristola Kari Varonen Asian ovat ratkaisseet ympäristöylitarkastaja Tiina Ristola ja ympäristöneuvos Kari Varonen (asian esittelijä).

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 18.1.2013. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 Mikkeli postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli puhelin: (vaihde) 029 501 6800 fax: 015 760 0150 sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.