Sosiaalityön ja perhepalveluiden toimintakäsikirja

2015 Sosiaalityön ja perhepalveluiden toimintakäsikirja

2 SISÄLTÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI... 1 SISÄLTÖ... 2 1. JOHDANTO... 5 2. SOSIAALITYÖN JA PERHEPALVELUIDEN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA TARKOITUS YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA... 6 PAINOPISTE 1: Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki... 7 3. SOSIAALITYÖ JA OHJAUS...10 4. KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA...12 5. MAAHANMUUTTAJATYÖ...15 6. SOSIAALITYÖN JA PERHEPALVELUIDEN PALVELUIDEN SAAMISEN PERUSTEET...16 7.PERHEPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT, PALKKIOT, KULUKORVAUKSET JA TALOUDELLINEN TUKI...24 8.ENNALTAEHKÄISEVÄT PERHEPALVELUT...26 8.1. Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu...28 8.2. Ennaltaehkäisevä perhetyö...29 8.3. Ryhmätoiminnot...29 9. LASTENSUOJELU...31 9.1. Lastensuojelupalveluiden tuottaminen yhteistoiminta-alueella...31 9.2. Lastensuojelun lähtökohdat...31 9.3. Asiakkaaksi tulo ja lastensuojelutarpeen selvityksen palvelukuvaus...32 9.4. Avohuollon tukitoimien palvelukuvaus...33 9.5. Sijaishuollon palvelukuvaus...35 9.6. Jälkihuollon palvelukuvaus...38 9.7. Lastensuojelun perhetyö...39 9.8. Nuorten vastaanottoyksikkö Havurinne...40 9.9. Perhehoitoyksikkö Pessi...41

3 10. LASTEN KEHITYKSEN TUKIYKSIKKÖ...42 10.1. Yhteydenotto ja asiakkaaksi tulo...43 10.2. Tutkiva työskentely...44 10.2.1. Lapsen kognitiivinen yksilötutkimus...44 10.2.2. Lapsen sosioemotionaaliset yksilötutkimukset...44 10.2.3. Vuorovaikutustutkimukset...45 10.2.4. Perhetutkimukset...46 10.2.5. Toimintaterapia-arvio...46 10.2.6. Puheterapia-arvio...46 10.3. Hoidollinen työskentely...47 10.3.1. Vanhemmuusohjaus ja neuvonta...47 10.3.2. Perheterapia...47 10.3.3. Vanhemmuusterapia...48 10.3.4. Lapsen terapeuttiset tukikäynnit...48 10.3.5. Lapsen yksilöterapia...49 10.3.6. Vuorovaikutushoito...49 10.3.7. Toimintaterapia...50 10.3.8. Puheterapia...50 10.3.9. Ryhmätoiminta...51 11. NUORTEN KEHITYKSEN TUKIYKSIKKÖ...51 11.1. Yhteydenotto ja asiakkaaksi tulo...51 11.2. Tutkiva työskentely...52 11.2.1. Arviointijakso...52 11.2.2. Nuorten sosioemotionaaliset yksilötutkimukset...52 11.2.3 Perhetutkimus...53 11.3. Hoidollinen työskentely...53 11.3.1. Nuorten terapeuttiset tukikäynnit...53 11.3.2. Nuoren yksilöterapia...54 11.3.3. Vanhemmuuden tukikäynnit...54

4 11.3.4. Ryhmätoiminnot...55 11.4. Päihdetyö...55 11.4.1. Ehkäisevä päihdetyö; Koulutus-, tiedotus ja valistustoiminta...55 11.4.2. Päihdeohjaus...55 11.4.3. Päihteettömyyttä tukevat käynnit...56 11.4.4. Vanhemmuuden tuki ja ohjaus...57 11.4.5. Ryhmätoiminta...57 12. ADOPTIONEUVONTA...57 13. PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT...58 13.1. Isyyden selvittäminen...58 13.2. Lapsen huolto ja tapaamisoikeus...59 13.3. Elatusapu...60 14. TURVAKOTI...61 15. VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN SOSIAALIPÄIVYSTYS...61 16. TOIMINTAKÄSIKIRJAN LAATIMINEN JA PÄIVITTÄMINEN...62 Liite 1. Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Liite 2. Asiakkaan palvelutarpeen arviointi ja sosiaalityön selvitys -lomakkeen Liite 3. Työkokeilu ja palkkatuki Liite 4. Perhehoidon toimintaohjeet

5 1. JOHDANTO Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa 1.1.2012. Palveluiden järjestämisestä vastaa Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta ja palveluiden tuotannosta neljä palvelutuotantoyksikköä. Mikkelin palvelutuotantoyksikkö tuottaa palvelut ensisijaisesti Hirvensalmen, Mikkelin ja Puumalan kuntien asukkaille. Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö tuottaa palvelut ensisijaisesti Kangasniemen kunnan, Mäntyharjun palvelutuotantoyksikkö ensisijaisesti Mäntyharjun kunnan asukkaille ja Pertunmaan palvelutuotantoyksikkö ensisijaisesti Pertunmaan kunnan asukkaille. Pertunmaan osalta on sovittu, että lastensuojelun ja perheoikeudelliset palvelut tuotetaan Mikkelin palvelutuotantoyksiköstä käsin. Pertunmaalla perhepalveluissa lähipalveluna työskentelee vastaava ohjaaja ja ohjaaja. Lisäksi Hirvensalmen perheoikeudelliset palvelut tuotetaan keskitetysti Mikkelin perheoikeudellisten palveluiden toimipisteestä. Hirvensalmen, Puumalan ja Ristiinan palvelupisteissä työskentelee sosiaalityöntekijä ja ohjaaja / perhetyöntekijä. Suomenniemellä ei ole palvelupistettä, vaan palvelut tuotetaan Ristiinan palvelupisteestä käsin. Mikkelin palvelutuotantoyksiköstä tuotetaan keskitettyjä palveluita Mikkelin palvelutuotantoyksikön kuntien asukkaille. Maahanmuuttajatyön osalta Mikkelin palvelutuotantoyksikkö tuottaa palvelut myös Mäntyharjulle ja Pertunmaalle. Juvan kanssa neuvotellaan parhaillaan asiasta. Kangasniemen osalta maahanmuuttajantyön osuus hyvin minimaalista. Vuoden 2014 aikana käydään pohdintaa mahdollisten pakolaisten vastaanottamisesta. Kangasniemellä järjestetään asian tiimoilta yleisötilaisuus. Sosiaalityö ja perhepalvelut kaikilta osin ovat lakisääteisiä palveluita, joita tulee olla tarjolla kuntalaisten tarpeita vastaavasti. Valinnanvapaudesta on sosiaalityö ja perhepalveluiden osalta päätetty, että asiointi tapahtuu oman kotikunnan lähipalvelupisteessä. Yhteistoiminta-alueen tarkoituksena on turvata lakisääteiset ja laadukkaat sosiaalityön ja perhepalvelut kustannusvaikuttavasti ja tehokkaasti. Käsikirjan on koonnut Mikkelin seudun sosiaalityö ja perhepalveluiden työryhmä yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Toimintakäsikirjaa päivitetään vuosittain ja aina tarvittaessa toiminnan muuttuessa.

Sosiaalityö- ja perhepalvelut seudullisen työryhmän jäsenet ovat tällä hetkellä: 6 Niina Helminen, sosiaalipalveluiden johtaja, Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Johanna Will-Orava, perhepalveluiden johtaja, Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Niina Suhonen, johtava sosiaalityöntekijä, Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Niina Kaukonen, vammais- ja vanhusten palvelujen johtaja, Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Helena Kärkkäinen, vanhusten palvelut, sosiaalityöntekijä, Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Tanja Bradly-Ikonen, johtava sosiaalityöntekijä, Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö Birgitta Pyykönen, johtava sosiaalityöntekijä, Mäntyharjun palvelutuotantoyksikkö Pirjo Liukkonen, vastaava sosiaaliohjaaja, Pertunmaan palvelutuotantoyksikkö Riitta Manninen, kehittämispäällikkö, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi 2. SOSIAALITYÖN JA PERHEPALVELUIDEN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA TARKOITUS YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA Aikuissosiaalityön palvelukokonaisuuteen kuuluvat aikuissosiaalityö ja sosiaaliohjaus sekä toimeentulotuki ja kuntouttava työtoiminta. Aikuissosiaalityön palvelujen tavoitteena on yksilöiden ja perheiden sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimilla. Aikuissosiaalityöntekijät keskittyvät aktivointi- ja muutostyöhön, kannattelevaan ja huollolliseen työhön, sosiaalityön tukea vaativiin kriisitilanteisiin sekä harkinnanvaraiseen ja ehkäisevään toimeentulotuen käsittelyyn. Aktivointi- ja muutostyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista työtä sisältäen esimerkiksi palvelu-/asiakassuunnitelmien sekä aktivointisuunnitelmien teon ja kuntouttavan työtoiminnan. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden sosiaalityö kuvataan mielenterveys- ja päihdepalveluiden käsikirjassa. Yhteistoiminta-alueen perhepalveluiden lähtökohdat, tavoitteet ja tarkoitus on jo aiemmin määritelty Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on strateginen kunnan strategioihin pohjautuva toimintaa linjaava sekä konkreettiset toimet sisältävä toimintaohjelma. Kunnan päättäjien ja johdon tehtävä on ohjata ja johtaa sekä yhteistyössä kehittää lasten hyvinvointityötä pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Suunnitelman tavoitteena on antaa kuntapäättäjille, palveluiden toteuttajille ja kuntalaisille kokonaiskäsitys lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytilasta, palveluiden toimivuudesta ja

kehittämistarpeista sekä tarvittavista toimenpiteistä aikatauluineen. Suunnitelmaan on kirjattu hallintokuntien yhteiset tavoitteet sekä toimenpiteet aikatauluineen ja vastuutahoineen. Suunnitelman sisältöä ohjaa uuden lastensuojelulain keskeiset tavoitteet sekä kunnan/seudun lasten ja nuorten sekä perheiden palvelutarpeet. Suunnitelma on lasten ja perheiden näkökulmasta tapahtuvaa tarkastelua ja toiminnan kehittämistä. 7 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman lähtökohtana on ennaltaehkäisyn ja varhaisen tukemisen periaate. Tavoitteena lasten ja nuorten palveluissa on toimia mahdollisimman varhain, avoimesti ja hyvässä yhteistyössä. Varhaisella vastuunotolla tuetaan muiden toimintaa. Tavoitteena on siis tukea osallisuutta, ottaa vastuu mahdollisimman varhain, ottaa huolet puheeksi, tukea lapsi, nuoria ja perheitä varhain yhdistämällä tukea ja ohjausta. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden yhteisen suunnittelun tavoitteena on, että lapset, nuoret ja perheet saavat suunnitelmallista, oikea-aikaista ja asiantuntevaa palvelua, jonka avulla heidän hyvinvointinsa lisääntyy. Kehittämisen painopistealueet Mikkelin seudun kunnissa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi ovat seuraavat: PAINOPISTE 1: Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki Peruspalveluihin, varhaiseen tukeen ja erityispalveluihin varataan riittävät resurssit. Erityispalveluilla tuetaan peruspalveluja. Matalan kynnyksen apu ja varhainen tuki toteutuu lasten ja nuorten kehitysympäristöissä. Lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien yhteistyötä tehostetaan palveluiden toimivuuden varmistamiseksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta vahvistetaan. PAINOPISTE 2: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja elämänhallinnan tukeminen Kaikissa toiminnoissa ja päätöksenteossa edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Vanhempia tuetaan kasvatustehtävässään sekä lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan elämänhallinnassa. Lastensuojelussa painopisteen siirtäminen varhaiseen tukeen ja avohuoltoon on tarkoituksenmukaista. Varhainen tuki ei ole vain yhden ammatin erityisosaamista, vaan se koskettaa monia lapsiperheiden kanssa työtä tekeviä. Varhaisen tuen tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvointi. Varhaisen tuen toiminnassa näkyy ehkäisevä, kaikille suunnattujen palveluiden näkökulma sekä kohdennettu lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin puuttuva näkökulma.

8 Ohessa olevassa kaaviossa kuvataan lasten ja nuorten palveluiden kehittämisen painopiste Mikkelin seudun kunnissa. Liite 1. Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2014-2015 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen perhepalveluita ovat Mikkelin, Pertunmaan, Mäntyharjun ja Kangasniemen palvelutuotantoyksiköissä: - ennaltaehkäisevät perhepalvelut - ennaltaehkäisevät perhetyö ja lastensuojelun perhetyö - lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu - lastensuojelu (lastensuojelutarpeen selvitys, avo-, sijais- ja jälkihuolto) - virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys - perheoikeudelliset palvelut - sosiaalityö ja sosiaaliohjaus - maahanmuuttajatyö - kuntouttava työtoiminta Mikkelin, Hirvensalmen, Puumalan ja Pertunmaan kuntien asukkaiden perheoikeudelliset palvelut tuotetaan keskitetysti Mikkelin palvelutuotantoyksiköstä käsin.

Mikkelin palvelutuotantoyksikössä perhepalveluita Mikkelin, Hirvensalmen ja Puumalan kuntalaisille ovat lisäksi: - lasten ja nuorten kehityksen tukiyksiköiden palvelut - nuorten vastaanottokoti Havurinteen palvelut - nuorten tuki- ja jälkihuoltoyksikön palvelut - Nuorten palvelukeskus Olkkari 9 Lasten ja nuorten kehityksen tukiyksikön palvelut sisältävät perheneuvolan, neuvolapsykologin, puheterapian ja toimintaterapian palvelut sekä nuorten osalta perheneuvolan ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut. Kangasniemen, Pertunmaan ja Mäntyharjun kunnissa palvelut tuotetaan osittain itse joko sosiaali- tai terveyspalveluiden kokonaisuudessa ja osa palveluista, kuten esimerkiksi perheneuvolapalvelut ostetaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Psykologin ja puheterapian palveluita tuotetaan Mäntyharjun ja Kangasnimen kunnissa lapsille, nuorilla ja perheille. Kotiin annettavat palvelut. Lapsiperheiden kotipalvelua kunnan omana toimintana tarjotaan Mäntyharjun, Kangasniemen, Pertunmaan ja Mikkelin palvelutuotantoyksiköissä. Lisäksi Kangasniemellä ja Mikkelissä tuotetaan lapsiperheiden tilapäistä kotipalvelua palvelusetelin avulla. Muut kunnat ovat pystyneet tarjoamaan ko. palvelua kunnan omana toimintana. Kotiin annettavia palveluja ovat myös ennaltaehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö sekä lastensuojelun ohjaajatyöskentely. Kotikäynnit ovat osa kaikkien perhepalveluissa työskentelevien työtä. Lisäksi lasten kehityksen tukiyksikössä tarjotaan kotiin palvelua sähköisen asioinnin kautta. Lähipalvelut ja keskitetyt palvelut. Neljässä palvelutuotantoyksikössä lähipalveluna on lastensuojelu; sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien työskentely. Perheoikeudelliset palvelut ovat Kangasniemellä ja Mäntyharjulla lähipalveluna. Keskitetysti perheoikeudelliset palvelut tuotetaan Mikkelin toimipisteestä käsin Mikkelin, Puumalan, Hirvensalmen ja Pertunmaan kuntalaisille. Nuorten vastaanottoyksikkö Havurinteen, lasten ja nuorten kehityksen tukiyksiköiden sekä nuorten tuki- ja jälkihuoltoyksikön palvelut tuotetaan keskitetysti Mikkelissä kaikille Mikkelin palvelutuotantoyksikköön kuuluville kunnille. Seutupalvelut. Seutupalveluita ovat seudullinen virka-ajan ulkopuolinen päivystys sekä Etelä-Savon lastensuojelun erityisyksikkö. Seudullinen virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys tuotetaan Mikkelin, Hirvensalmen, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan, Puumalan, Juvan, Rantasalmen ja Pieksämäen kunnille. Mikkeli perhepalvelut koordinoivat seudullista virka-ajan ulkopuolista sosiaalipäivystystä.

10 Liikkuvat palvelut. Perhepalveluissa työntekijät jalkautuvat myös lasten, nuorten ja perheiden kasvu- ja kehitysympäristöihin. Kuntien nettisivuilta ja www.mikkelinseutusote.fi on nähtävissä palveluiden yhteystiedot. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen kunnat ja Viola Väkivallasta vapaaksi ry ovat tehneet tiiviisti yhteistyöstä vuodesta 1999 alkaen. Yhteistyön tavaoitteena on varmistaa kuntalaisille väkivaltatilanteissa matalankynnyksen järjestöpohjaista apua anonyymisti ja joustavasti. Violassa on runsaasti väkivaltatyön osaamista ja moniammatillista apua tarjolla. Mikkelin kaupunki kehittää omaa välittömän puuttumisen mallia Väistö-hankkeessa. Väistöhankkeen tehtävänä on luoda julkisen sektorin lähisuhdeväkivaltatyönmalli Etelä-Savon alueelle. Malli sisältää sosiaali- ja terveystoimen työntekijöiden kuluttamisen ja matalan kynnyksen seula- ja katoituslomakkeen käyttöönoton sekä lähisuhdeväkivaltatyön avainhenkilömallin rakentamisen. Jatkossa asiakas ohjautuu julkisissa palveluissa aina nimetylle välivaltatyön avainhenkilölle, joka ottaa kokonaisvastuun asiakkaan kanssa työskentelystä ja jatkohoidosta. Saumuri-hanke toimii Väistän kumppanina antaen lähisuhdevälivallan kokijoille äänen ja mahdollisuuden olla mukavan tasaveroisena toimijana rakentamassa väkivaltatyön mallia. Kaikki Väistössä tehtävät suunnitelmat, rakenteet ja mallit käytetään Saumurin kautta kokemusasiantuntijoiden arvioitavana ja edelleen kehitettävänä. Hankkeen yhteisenä tuloksena perustetaan verkostomainen lähisuhdeväkivaltatyön osaamiskeskus (Saumuri päävastuullisena). Osaamiskeskukseen liitetään Väistö-hankkeen kautta kehitetty avainhenkilömalli, Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin VISH-työ, MARAKtyöryhmä, Viola ry toimijana sekä Violan kautta tuleva kokemusasiantuntijaryhmä. 3. SOSIAALITYÖ JA OHJAUS Aikuissosiaalityön palvelut ovat aikuisen väestön sosiaalipalvelua, jolloin asiakkaiden ongelmiin liittyy sosiaalipalvelujen ja/tai sosiaalityön tarvetta. Tällaisia ongelmia ovat esimerkiksi toimeentulo-ongelmat, työttömyys, päihde- ja mielenterveysongelmat, elämänhallinnan vaikeudet ja asunnottomuus. Sosiaalityön ja ohjauksen palveluita tarjoavat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat 18 vuotta täyttäneille henkilöille sekä lapsiperheille, joissa ei ole lastensuojeluasiakkuutta. Aikuissosiaalityötä ohjaavat lainsäädäntö ja paikalliset ohjeistukset.

11 Aikuissosiaalityön palvelut sisältävät monipuolista motivointia, arviointia ja seurantaa asiakkaan toimintakyvyn edistämiseksi tai ylläpitämiseksi. Siihen kuuluu laajaa ja moniammatillista yhteistyötä kuntoutuksen ja työvoimapalvelujen työllistämistoimien alueella sekä monialaista kuntoutukseen ohjausta ja kuntoutuksen tarpeen arviointia ja kuntoutuksen järjestämistä. Työhön sisältyy mm. asiakkaan kanssa tilannekartoitusta ja palvelu/asiakassuunnitelman tekemistä, arviointia ja toteutumisen seurantaa, yhteistyötahojen koordinointia ja yhteistyötä neuvotteluineen, asioiden kirjaamista sekä harkintaan perustuvaa päätöksentekoa asiakkaalle kirjallisesti että työntekijän valitsemien menetelmien tasolla. Suunnitelmallisen työn lisäksi aikuissosiaalityössä työskennellään äkillisissä kriisitilanteissa, kuten asiakkaan vakava sairastuminen, häätötilanne, perhekriisit. Aikuissosiaalityön kautta saatavia palveluja ovat mm. - asiakkaan palvelutarpeen arviointi yhdessä asiakkaan kanssa esim. asiakkaan sosiaalista elämäntilannetta, kuntoutuksen tarvetta ja/tai työllistymisen esteitä kartoittamalla - asiakkaan motivointi, ohjaus ja tuki työllisyyttä kohti, esim. työharjoittelun, työelämävalmennuksen, kuntouttavan työtoiminnan ja koulutuksen kautta - aktivointisuunnitelmien laadinta yhteistyössä asiakkaan, työvoimaneuvojan ja tarvittaessa työvoimahallinnon tai sosiaalikeskuksen ohjaajan kanssa - sosiaaliturvaetuuksiin ja sosiaalipalveluihin liittyvä ohjaus ja neuvonta - asiakkaan yksilölliseen kokonaistilanteeseen perustuvat päätökset harkinnanvaraisesta täydentävästä ja ennaltaehkäisevästä toimeentulotuesta - verkostotyöskentely asiakkaan tarvitseman tuen ja palvelujen järjestymiseksi Aikuissosiaalityön palveluihin hakeudutaan joko oman tai läheisen yhteydenoton kautta tai yhteistyötahon ohjaamana, jonka jälkeen sosiaalityöntekijä arvioi asiakkaan palvelutarpeen. Sosiaaliohjaajalle asiakkaat ohjautuvat pääsääntöisesti sosiaalityöntekijän kautta. Sosiaaliohjaus perustuu suunnitelmaan ja on pääasiallisesti asiakkaan tukemista ja ohjaamista arjen hallinnan, sosiaalisen toimintakyvyn, työelämään kuntoutumisen vahvistamiseksi. Asiakkaalla on oikeus saada toimeentulotukipäätös seitsemän arkipäivän kuluessa. Kiireellisissä kriisitilanteissa toimeentulotukipäätös on tehtävä saman tai viimeistään seuraavan arkipäivän aikana. Lisäksi asiakkaalla on oikeus saada keskusteluyhteys sosiaalityöntekijään tai sosiaaliohjaajaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä pyynnön

jättämisestä. 12 Aikuissosiaalityön prosessi: 1. Palvelutarpeen arviointi / alkuarviointi 2. Palvelusuunnitelman/asiakassuunnitelman laatiminen 3. Päätöksenteko 4. Palveluiden toteutus 5. Vaikutusten arviointi 6. Asiakkuuden päättäminen ESSKE on tuottanut asiakkaan palvelutarpeen arviointi ja sosiaalityön selvitys -lomakkeen, joka on toimintakäsikirjan liitteenä. LIITE 2. Lomake toimii jatkotyöskentelyn ja suunnitelmallisen työskentelyn pohjana osana aikuissosiaalityön prosessia. 4. KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Työllistämistä säätelevät seuraavat lait: laki kuntouttavasta työtoiminnasta, toimeentulotukilaki, työttömyysturvalaki, laki julkisista työvoimapalveluista ja laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttömänä olleille, jotka eivät ole työllistyneet oma aloitteisesti ja/tai työ- ja elinkeinohallinnon keinoin. Asiakkaita ovat työttömyyden perusteella pääasiallisen tulona toimeentulotukea tai työttömyysturvaa saavat työttömät työnhakijat. Oikein mitoitettuna ja järjestettynä kuntouttava työtoiminta tukee, palauttaa ja/tai lisää asiakkaan toimintakykyä sekä työllistymisedellytyksiä. Työtoiminta tukee asiakkaan elämänhallintaa ja parhaimmillaan voi luoda väylän työelämään. Kuntouttavan työtoiminnan tavoite on estää pitkään jatkuvan työttömyyden kielteiset vaikutukset asiakkaan elämänhallinnassa ja toimintakyvyssä. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta velvoittaa kuntia ja työvoimatoimistoja järjestämään kullekin asiakkaalle hänelle sopivan palvelukokonaisuuden. Aloitteen kuntouttavaan työtoimintaan hakeutumisesta voi tehdä joko sosiaalitoimi (pitkäaikaisen asiakkuuden perusteella) ja työvoima- ja elinkeinotoimiston virkailija työttömyysajan perusteella tai asiakas itse. Osallistuessaan kuntouttavaan työtoimintaan osallistuja saa työttömyysturvaa ja siihen liittyvän ylläpitokorvauksen tai laskelman mukaisen toimeentulotuen ja siihen liittyvän toimintarahan sekä tarvittaessa osallistumisesta aiheutuvat kohtuulliset matkakustannukset.

13 Kuntouttava työtoimintaa järjestetään velvoittavana ja/tai asiakkaan omasta pyynnöstä. Velvoittavuus määräytyy asiakkaan pääasiallisen tulon/asiakkuuden perusteella. Alle 25- vuotiaat ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan lyhyemmän työttömyyden perusteella kuin yli 25-vuotiaat. Pyrkimyksenä on katkaista nuorten työttömyys ja syrjäytyminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kuntouttava työtoiminta perustuu aktivointisuunnitelmaan, jossa määritellään keinot asiakkaan elämänhallinnan tukemiseksi ja etenemiseksi koulutukseen tai työelämään. Suunnitelma räätälöidään aina yksilöllisesti. Osallistumista kuntouttavaan työtoimintaan käytetään yhtenä asiakkaan aktivointikeinona. Aktivointisuunnitelman laativat yhteistyössä asiakas, kunnan sosiaaliviranomainen ja työ- ja elinkeinotoimiston työntekijä. Asiakas kutsutaan ajanvaraukselle tekemään aktivointisuunnitelma. Kutsun lähettää joko kunnan sosiaalitoimi tai työ- ja elinkeinotoimisto. Aktivointisuunnitelma on laadittava työttömälle alle 25-vuotiaalle asiakkaalle, 1) jolle on laadittu työvoimapalvelulain mukainen työllistymissuunnitelma ja joka on työttömyyden perusteella saanut työmarkkinatukea vähintään 180 päivältä viimeisen 12 kalenterikuukauden aikana; 2) jolle on laadittu työvoimapalvelulain mukainen työllistymissuunnitelma ja joka on saanut työttömyysturvalain mukaisen 500 päivän työttömyyspäivärahakauden ajan työttömyyspäivärahaa taikka 3) jolle on tehty työvoimapalvelulain mukainen työnhakijan haastattelu ja jonka pääasiallinen toimeentulo on viimeisen neljän kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen. Aktivointisuunnitelma on laadittava työttömälle 25 vuotta täyttäneelle, jolle on aiemmin laadittu työvoimapalvelulain mukainen työllistymissuunnitelma ja 1) joka on työttömyyden perusteella saanut työmarkkinatukea vähintään 500 päivältä, 2) joka on työttömyysturvalain mukaisen 500 päivän työttömyysrahakauden jälkeen saanut työttömyyden perusteella työmarkkinatukea vähintään 180 päivältä, tai 3) jonka pääasiallinen toimeentulo on viimeisen 12 kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen.

14 Kuntouttavasta työtoiminnasta tehdään aina viranhaltijapäätös asiakkaalle ja kirjallinen sopimus työtoimintapaikan ja asiakkaan kanssa sekä ilmoitus työvoimahallinnolle. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta velvoittaa tekemään aloitussopimuksen vähintään 3kk:si. Jatkosopimukset voivat olla kestoltaan lyhyempiäkin, esim. 1kk. Työtoiminnan tavoitteena voi olla esim. totuttautuminen työelämään (työelämän pelisäännöt), saada elämään sisältöä ja rytmiä tai päihteettömän elämän tukeminen. Työtoiminta räätälöidään aina henkilökohtaisesti asiakkaan tarpeita ja tavoitteita vastaavaksi. Työtoiminta voi olla myös lähes tavallista kokopäivätyötä. Työtoimintajaksoon sisältyy yksilöllinen palveluohjaus. Työtoimintajakso on 3-24 kuukautta, ja yhden vuoden aikana voi osallistua kuntouttavaan työtoimintaan enintään 230 päivänä. Sovitun jakson aikana kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään vähintään yhtenä ja enintään viitenä päivänä viikossa, neljästä kahdeksaan tuntiin päivässä. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta velvoittaa kuntaa järjestämään kuntouttavaa työtoimintaa ja huolehtimaan asiakkaan aktivointisuunnitelman toteutumisesta. Kunta voi järjestää toimintaa osana kunnan sosiaalipalveluja ja/tai perustamalla oman työllisyydenhoidonyksikön tai ostaa palvelun ostopalveluna eri palveluntuottajilta. Työvoimahallinnon ja työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille yhteistyökumppanina on aina sosiaalitoimen edustaja joko sosiaalityöntekijä ja/tai (kuntouttavan työtoiminnan) sosiaaliohjaaja. Kunnan kuntouttavan työtoiminnan lisäksi työvoimahallinnolla on tarjota erilaisia vaihtoehtoisia palveluita työttömälle. Kuntouttavan työtoiminnan lisäksi kunnat tekevät työllisyys ja aktivointitoimenpiteitä kukin omassa organisaatiossaan. Tarkempaa tietoa työkokeilusta ja palkkatuesta toimintakäsikirjan liitteessä 2. Mikkeli: Mikkelin kaupungissa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä vastaavat yksi sosiaaliohjaaja ja kolme palveluohjaajaa, jotka työskentelevät tiiviissä yhteistyössä työ- ja elinkeinotoimiston, Työvoimapalvelukeskus Reitin sekä kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa. Kuntouttavaan työtoimintaan on mahdollista osallistua mm. kunnan eri yksiköissä, Mikkelin Toimintakeskus ry:n toimipisteissä ja sekä työllisyyspalveluiden työpajoilla. Hirvensalmen ja Puumalan kuntien osalta Mikkeli vastaa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. Käytännön järjestelyistä vastaa kunnan alueella työskentelevä sosiaaliohjaaja.

15 Mäntyharju: Mäntyharjun kunnassa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä vastaa sosiaaliohjaaja. Yhteistyö on tiivistä työ- ja elinkeinotoimiston, TYP- Reitin, Työpaja Potkurin, päivätoimintakeskus Olotilan, työllisyyden hoitoon liittyvien hanketyöntekijöiden sekä muiden kunnan yksiköiden kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan organisointia ja ohjausta on tarkoitus kehittää jatkuvasti. Erityisenä haasteena ja kehittämiskohteena on ohjauksen järjestäminen kuntouttavaan työtoimintaan osallistujille. Kehittämistyötä tehdään poikkihallinnollisesti yhdessä kunnan eri yksiköiden ja työllisyyden hoitoon liittyvien hanketyöntekijöiden kanssa. Kehittämistyötä varten on perustettu vuoden 2014 alussa työllisyysryhmä. Kuntouttavaan työtoimintaan on mahdollista osallistua muun muassa kunnan eri yksiköissä, Työpaja Potkurissa sekä sosiaalitoimen ylläpitämässä päivätoimintakeskus Olotilassa. Työpaja Potkuri on tällä hetkellä suurin kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien työllistäjä. Pertunmaa: Pertunmaan palvelutuotantoyksikössä kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä vastaa vastaava sosiaaliohjaaja. Työparina hänellä on työvalmentaja. Yhteistyötä tehdään tiiviisti työ- ja elinkeinotoimiston, TYP- Reitin, Työhönohjausyksikkö Toimentuvan, 4 H:n, KELA:n sekä muiden kunnan hallintokuntien ja yritysten kanssa. Kangasniemi: Kangasniemellä yksi sosiaalityöntekijä ja yksi sosiaaliohjaaja toimivat aikuissosiaalityön työllisyys- ja aktivointitoimenpiteiden parissa. He tekevät tiivistä yhteistyötä niin työvoimahallinnon kuin työvoimapalvelukeskus Reitin kanssa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat kolmannen sektorin toimijat Myrskylyhty ry ja Kangasniemen Työttömät ry. Yhteistyötä pyritään tiivistämään seurakunnan ja kunnan sisällä eri hallintokuntien kanssa. Vuonna 2014 on perustettu työllisyystyöryhmä ja Kangasniemen oma työllisyysstrategian päivitystyö on aloitettu. 5. MAAHANMUUTTAJATYÖ Mikkelillä on toistaiseksi voimassa oleva sopimus 20 30 kiintiöpakolaisen vuosittaisesta vastaanotosta Etelä-Savon Ely-keskuksen kanssa. Kiintiöpakolaisten vastaanotosta vastaa maahanmuuttotoimisto. Lisäksi Hirvensalmen ja Mäntyharjun kunnat ovat tehneet pakolaisten vastaanottopäätökset. Hirvensalmen päätöksen mukaan pakolaisten kokonaismäärä kunnassa on 25 henkilöä. Mäntyharju on vuonna 2010 päättänyt 30 kiintiöpakolaisen vuosittaisesta vastaanotosta. Maahanmuuttotoimiston asiakkaita ovat Mikkelin palvelutuotantoyksikön alueen

16 kiintiöpakolaiset (pääsääntöisesti neljän vuoden ajan maahantulosta), kuntapaikan saaneet turvapaikanhakijat (kolmena vuoden ajan ensimmäisestä kuntapaikasta), paluumuuttajat (valtion korvausten ajan, ½-5 vuotta) sekä muut maahanmuuttajat palvelutarpeen mukaan. Maahanmuuttotoimiston tehtäviä ovat: - vastaanoton valmistelu (kiintiöpakolaiset) - vastaanotto ja ensihuolto (kiintiöpakolaiset) - kotouttamiseen liittyvät tehtävät, alkuhaastattelut, tehostettu perhetyö, palveluohjaus - sosiaaliturva - suomen kielen alkeiden opetus - tulkkipalvelut (kiintiöpakolaiset, paluumuuttajat) - konsultaatio maahanmuuttoasioissa - aloitteentekijänä ylläpitää toimivaa yhteistyöverkostoa kolmannen sektorin toimijoiden kanssa - kaupungille haettavat valtion korvaukset korvausten piiriin kuuluvista henkilöistä Maahanmuuttajatyön asiakasprosessi - varautuminen asiakkaan palvelutarpeeseen saatujen esitietojen perusteella ja palveluiden kartoittaminen - alkuhaastattelu ja nykytilanteen arviointi - eri etuuksien (mm. Kelan) hakeminen ja sosiaaliturva sekä eri palveluihin ohjaaminen - kotoutumissuunnitelman laatiminen - kotoutumisen tukeminen ja kotoutumisprosessin seuranta - asiakkuuden päättäminen Mikkelin kaupunki on päivittänyt vuonna 2009 kotouttamislain mukaisen kotouttamisohjelman. Mäntyharjun kunta ja Hirvensalmi ovat tehneet omat kotouttamisohjelmansa. Mäntyharjun kunta ostaa maahanmuuttopalvelut Mikkelin kaupungilta 1.1.2014 lukien ja Pertunmaa 1.1.2015 lukien. Juvan kanssa käydään parhaillaan neuvotteluja asiasta. Mikkelin seudulla on voimassa oleva maahanmuutto-ohjelma (2008-2015), jonka seutuvaliokunta on hyväksynyt 23.9.2008. 6. SOSIAALITYÖN JA PERHEPALVELUIDEN PALVELUIDEN SAAMISEN PERUSTEET Perhepalveluissa on käytössä yhtenäiset palveluiden saamisen kriteerit.

LASTENSUOJELUPALVELUT 1. Lastensuojelutarpeen selvitys Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Lastensuojelulaki (2007 / 41) 25, 25 a, 25 c 26, 27 Palveluiden saamisen perusteet Lastensuojelu asia tulee vireille hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on vastaanottanut lastensuojeluilmoituksen, pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tai on muutoin saanut tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. 17 Sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä arvioi välittömästi lapsen mahdollisen kiireellisen lastensuojelun tarpeen. Sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai vastaavan yhteydenoton vastaanottamisesta ratkaistava, onko asian vireille tulonjohdosta ryhdyttävä lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen tai että asia selvästi luonteelta sellainen, ettei se johda toimenpiteisiin. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun on lastensuojeluasian vireille tulon johdosta ryhdytty kiireellisiin lastensuojeluntoimenpiteisiin tai päätetään tehdä lastensuojelutarpeen selvitys. 2. Avohuollon tukitoimet Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Lastensuojelulaki (2007 417) 34, 30, 35, 36, 37 Sosiaalityöntekijä tekee selvityksen kyseessä olevan tapauksen olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa. Selvitys on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Sen on valmistuttava viimeistään 3 kk:n kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä päättää lastensuojeluasiakkuuden jatkumisesta tai päättymisestä. Lastensuojelulain mukaan lastensuojelun avohuollon tukitoimiin tulee ryhtyä, jos - jos kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät

3. Kiireellinen sijoitus Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Lastensuojelulaki (2007 / 417) 38, 39 407/2007 4. Huostaanotto ja sijaishuolto Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Lastensuojelulaki (2007 / 47) 40, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 47, 49 turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä - jos lapsi käytöksellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään Sosiaalityöntekijä laatii lastensuojelun asiakkaan olevalle lapselle asiakassuunnitelman. Asiakassuunnitelmaan kirjataan olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve sekä tarvittavat palvelut. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä arvioi yhdessä perheen kanssa tarvittavat tukitoimet Jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa, sosiaalityöntekijä voi sijoittaa lapsen kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshuoltoon tai järjestää muulla tavalla hänen tarvitsemansa hoito ja huolto. Lastensuojelulain mukaan huostaan oton valmistelu on aloitettava, kun: - puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai - lapsi itse vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään - avohuollon tukitoimet eivät ole sopivia, mahdollisia järjestää tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. -huostaanotto ja sijaishuolto on lapsen edun mukaista 18 Huostaan otetulle lapselle laaditaan asiakassuunnitelma. Vanhemmille on tarvittaessa laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelmaan kirjataan olosuhteet ja asiat, joihin sijaishuollolla pyritään

5. Jälkihuolto Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Lastensuojelulaki (2007 / 41) 75, 76 vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve sekä tarvittavat palvelut. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on arvioitava huostassa pidon jatkamisen / lopettamisen edellytykset asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä. Huostassa pito päättyy viimeistään lapsen täyttäessä 18 vuotta. Lastensuojelulain mukaan oikeus jälkihuoltoon syntyy, kun: - lapsi on ollut huostassa ja sijoitettuna kodin ulkopuolelle tai - lapsi on ollut yksin sijoitettuna avohuollon tukitoimena yhtäjaksoisesti vähintään 6 kk. 19 Kunta voi harkintansa perusteella myöntää jälkihuolto oikeuden lastensuojelun asiakkaana olleelle nuorelle. Jälkihuollossa olevalle lapselle / nuorelle laaditaan jälkihuollon asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelmaan kirjataan olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve sekä tarvittavat palvelut. Jälkihuolto-oikeus päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. LAPSIPERHEIDEN TILAPÄINEN KOTIPALVELU Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Sosiaalihuoltolain 20 Palveluiden saamisen perusteet Lapsiperhe tarvitsee tilapäisesti kodinhoito, lastenhoito ja kasvatusapua kriisitilanteen tai sairauden vuoksi. Raskauteen tai synnytykseen liittyvä avuntarve Aikuisen tai lapsen sairastuminen tai loukkaantuminen Väsymys ja uupumus perheessä Perheen erityistilanne, esim. avioero,

muutto, kuolema 20 PERHETYÖ 1. Ennaltaehkäisevä perhetyö Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Palveluiden saamisen perusteet Huoli vanhemmuudesta Yllättävä tilanne perheessä 2. Lastensuojelun perhetyö Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Lastensuojelulaki (2007 / 417) 36 - Lastensuojelun asiakkuus / avohuollon tukitoimi - huoli lapsen kasvusta, kehityksestä ja hyvinvoinnista sekä vanhemmuudesta PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT 1. Isyyden selvittäminen: Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Isyyslaki 700 / 1975 Palveluiden saamisen perusteet Pääsääntöisesti lapsi syntynyt avioliiton ulkopuolella. 2. Huolto- ja tapaamissopimus Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983 Pääsääntöisesti perhe itse hakeutuu palveluiden piiriin. 3. Käräjäoikeuden olosuhdeselvitys Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983, 16 Käräjäoikeuden pyyntö. 4. Elatusapu Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Laki lapsen elatuksesta 704 / 1975 Pääsääntöisesti perhe itse hakeutuu palveluiden piiriin. ADOPTIONEUVONTA Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: laki lapseksiottamisesta (153/1985) ja siitä annettu asetus (508/1997) sekä kansainväliset sopimukset. Palveluiden saamisen peruste Adoptioneuvontaa saavat kaikki ne, jotka toivovat adoptiolasta Suomesta tai ulkomailta. Prosessi on käynnistettävä neuvontaan osallistumisella.