Hyvinvointia työstä
Vertailututkimus Potilassiirto- ja kuljetuspaarien vaikutus ensihoitajien työergonomiaan Virpi Fagerström, tutkija, TtM, työfysioterapeutti Risto Toivonen, tutkimusinsinööri, DI
Esityksen rakenne Yhteistyöllä liikkeelle Ensihoitotyön kuormittavuus Potilas- ja kuljetuspaarien ergonomia Tutkimuksen tarkoitus Tutkimusmenetelmä ja käytetyt mittarit Alustavat tulokset Johtopäätökset Yhteenveto
Yhteistyöllä liikkeelle 1. Asiakkaan yhteydenotto ja alkukeskustelu 2. Asiakkaan tuotteeseen tutustuminen 3. Asiakkastapaaminen - yhteistyön toiveet & tavoitteet - tutkimusaiheen rajaus - alustava tutkimussuunnitelma - rahoitusmahdollisuuksien selvittely - aikatauluista sopiminen 4. Toteutusvaihe - tutkimussuunnitelma - hakemus Työsuojelurahastoon - pilottimittaukset Suunnitelmasta toteutukseen!
Ensihoitotyön kuormittavuus Ensihoitajilla paljon tuki- ja liikuntaelinongelmia 1-90 % niska-hartia ongelmia 2-85 % kipua alaselässä 2-32 % ollut työtapaturma 2 Ambulanssityöntekijöillä on muihin työntekijöihin verrattuna 3 : - korkeampi kuolleisuus - enemmän työtapaturmia ja terveyssyistä johtuvaa eläköitymistä Raskaimmat työtehtävät 2 : - potilaan ja hoitovälineiden kantaminen 1 Aasa U. et al. 2005. 2 Vehmasvaara P. 2004. 3 Sterud T. 2006.
Aikaisemmat tutkimukset potilasja kuljetuspaarien ergonomiasta Paareissa on käytettävyyteen ja ergonomiaan vaikuttavia eroavaisuuksia - Stollenwerkin käsikahvat miellyttävimmät - Strykerin käsittely helpointa Paarilla ei vaikutusta fyysiseen kuormitukseen, työtehtävällä oli - nopea työskentely lisäsi hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormitusta lisäten lihaskuormitusta - paarin nostaminen maasta ja ambulanssiin lastaus aiheutti keskisykkeen nousua - jopa lyhytaikainen nostaminen (30 s) aiheutti lihasväsymystä Kluth & Strasser. 2006.
Tutkimuksen tarkoitus Selvittää, miten erilaiset paarit vaikuttavat ensihoitajien fyysiseen kuormittumiseen ja ergonomiaan Kehittää paarien ergonomiaa ja käytettävyyttä Lisätä tietoa ensihoitajien fyysistä kuormitustekijöistä potilassiirtotilanteissa
Tutkimusmenetelmä Vertailututkimus - 3 potilas- ja kuljetuspaaria: Pensi 2000MA monitoimipaari, Ferno ja Stryker Koehenkilöt - 10 ensihoitajaa (6 miestä ja 4 naista) - potilaana 75 kg nukke Työtehtävä - siirtää pareittain nukke paarien avulla kerrostalon toisesta kerroksesta ulkona olevaan ambulanssiin.
Potilas- ja kuljetuspaarit Pensi 2000MA Ferno Stryker Paino 32 kg -runko ja alusta komposiittia Paino 48,5 kg - alusta 25 kg - runko 23,5 kg Paino 50 kg - alusta 24 kg - runko 26 kg - maakorkeus 20 cm - maakorkeus 23 cm - maakorkeus 18 cm - pituus 190 cm - pituus 193 cm - pituus 197 cm - leveys 55 cm - leveys 58 cm - leveys 56 cm - painoraja 200 kg - painoraja 181 kg - painoraja 228 kg
Pilottimittaukset Eri paarien kokeilu testausympäristössä Mittarit: EMG ja työtehtävien videointi Pilottimittausten tulokset: - EMG-mittausten luotettavuudessa ongelmia muita mahdollisia mittareita? - Trapetziukseen korkeita arvoja kaikilla paareilla eksentrisen lihastyön vaikutus? taidon vaikutus?
Käytetyt mittarit Lihaksen sähköinen aktiivisuus (EMG) hartia-, hauis-, kyynärvarren, selkä- ja reisilihaksista molemmin puolin Eri työvaiheiden työasentoanalyysi videosta (REBA-menetelmä) 1. Potilaan siirto paareille 2. Paarin nostaminen maasta 3. Potilaan kuljettaminen ulkona tasaisella 4. Potilaan kuljettaminen ulkorappusissa 5. Paarin siirtäminen ampulanssiin Koehenkilöiden subjektiivinen tuntemus työtehtävästä (15-luokkainen RPE) Syke
Alustavat tulokset: Koehenkilöiden subjektiiviset tuntemukset fyysisestä kuormituksesta W=202.5, p=0.96 3. kvartiili 1. kvartiili Maksimi Mediaani Minimi W=7,5, p=1.79e-07 W=5, p=1.29e-07 Tilastollinen analyysi: Wilcoxonin testi 12
Alustavat tulokset Paarien ergonomisilla ratkaisuilla on merkitystä työhön (esim. käsikahvat, paarin koko & paino) Paari vaikuttaa työasentoihin ja ensihoitajien fyysiseen kuormittumiseen Pensi Pensi Ferno tai Stryker Ferno tai Stryker
Johtopäätökset Paarin kantaminen on erittäin raskasta työtä, jota voidaan ergonomisilla ratkaisuilla keventää nostojen vähentäminen esim. rappusylinterin avulla maastanoston välttäminen paarin lastaus koneellisesti Paarien käyttökoulutusta tarvitaan! Yhteneviä standardeja apuvälineisiin Lisätietoa hyvistä ergonomisista ratkaisuista!
Yhteenveto Jaksais vaan pidempään, kun työuran alusta olis keventävät apuvälineet käytössä. Kyllähän tätä työtä nuorena ja hyvä kuntoisena tekee!
Lähteet Aasa U. et al. 2005. Relationships between Work-related Factors and Disorders in the Neckshoulder and Low-back Region among Female and Male and Ambulance Personnel Vehmasvaara P. 2004. Ensihoitotyön fyysinen kuormittavuus ja ensihoitajien työkyvyn fyysisiä edellytyksiä arvioivan testistön kehittäminen. Akateeminen väitöskirja. Kuopion yliopisto. Sterud T. 2006. Health status in the ambulance services: a systematic review Kluth K. & Strasser H. 2006. Ergonomics in the rescue service Ergonomic evaluation of ambulance cots. International Journal of Industrial Ergonomics 36, 247-256.