LUPAPÄÄTÖS Nro 115/12/1 Dnro PSAVI/7/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2012 1 ASIA Eläinsuojan toiminnan olennaista muuttamista koskeva ympäristölupa, Ristijärvi LUVAN HAKIJAT Oikarinen Olavi ja Kemppainen Merja Puolangantie 122 88400 Ristijärvi
SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 4 Jätteet ja varastointi... 4 Muut ympäristönsuojelunäkökohdat... 5 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 5 Asutus ja maankäyttö... 5 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä valuma-alue... 6 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 7 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä... 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 7 Lupahakemuksen täydennykset... 7 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 8 Lausunnot... 8 Muistutukset ja mielipiteet... 9 Hakijan kuuleminen ja vastine... 12 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 14 Ympäristöluparatkaisu... 14 Lupamääräykset... 14 Eläinsuojan sijainti... 14 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 14 Hajuhaittojen torjunta... 14 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen... 15 Jaloittelualue ja laiduntaminen... 16 Jätteet ja varastointi... 16 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 17 Muut määräykset... 17 RATKAISUN PERUSTELUT... 18 Luvan myöntämisen edellytykset... 18 Lupamääräysten perustelut... 20 Eläinsuojan sijainti... 20 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 20 Hajuhaittojen torjunta... 21 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen... 21 Jaloittelualue ja laiduntaminen... 22 Jätteet ja varastointi... 22 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 23 Muut määräykset... 23 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 24 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen... 24 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 25 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 25 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 25 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 25 Ratkaisu... 25 Perustelut... 26 Oikeusohje... 26 MUUTOKSENHAKU... 27
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Olavi Oikarisen ja Merja Kemppaisen eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon 31.1.2012. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta sijoittuu Ristijärven kunnan Ristijärven kylän Uvalle tilalle Tervola RN:o 697:401:24:35. Tilakeskuksen osoite on Puolangantie 122, 88400 Ristijärvi. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a -kohdan perusteella eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto vähintään 75 lypsylehmän eläinsuojan toimintaa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Nykyisellä toiminnalla on Kainuun ympäristökeskuksen 26.3.2001 myöntämä ympäristölupa Dnro 1200Y0102-131. Tilalla on kirjalliset vuokrasopimukset 28,20 hehtaarin peltoalasta sekä yksi suullinen vuokrasopimus 1,13 hehtaarin peltoalasta. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukeen sopimuskaudeksi 2007 2013. Tilan alueelle ei laadittu asema- eikä yleiskaavaa. Tila sijoittuu Kainuun maakuntakaavassa kyläksi (at) osoitetun kohdemerkinnän yhteyteen. Yleiskuvaus toiminnasta Tila on olemassa oleva maidontuotantotila, jonka eläinsuojaa laajennetaan niin, että eläinsuojaan voidaan sijoittaa 140 lypsylehmää, 55 hiehoa ja 49 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Eläinsuojaa laajennetaan kohti kaakkoa noin 40 metriä pitkällä jatko-osalla. Nykyisessä eläinsuojassa saa pitää voimassa olevan ympäristöluvan mukaan 60 lypsylehmää, 25 hiehoa, 55 lihanautaa ja 50 alle kahdeksan kuukauden ikäistä vasikkaa. Hakemuksen vireilletulon hetkellä eläinsuojassa oli 65 lypsylehmää, 34 hiehoa ja 32 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Eläinsuojassa ei kasvateta enää lihanautoja. Tilan vuosittainen tuotanto on laajennuksen jälkeen noin 1,3 miljoonaa litraa maitoa.
Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 4 Lanta käsitellään eläinsuojassa lietelantamenetelmällä. Eläinsuojan lietekuilut toimivat valutusperiaatteella. Eläinsuojassa on lietekuilutilavuutta 500 m 3, joka kasvaa suunnitellun laajennuksen myötä 300 m 3 :lla. Tilakeskuksessa on olemassa kolme lietesäiliötä. Eläinsuojasta noin kahdeksan metriä etelään sijaitsee kattamaton 900 m 3 :n lietesäiliö, joka täytetään valuttamalla liete nestepinnan alapuolelta. Eläinsuojasta noin 75 metriä länteen sijaitsee katettu 200 m 3 :n lietesäiliö ja noin 85 metriä länteen kattamaton 600 m 3 :n lietesäiliö, jotka sijaitsevat käytöstä poistetun vanhan eläinsuojan lähellä. Liete siirretään 200 m 3 :n lietesäiliöön pumppaamalla ja 600 m 3 :n lietesäiliöön valuttamalla liete nestepinnan alapuolelta. Tilan käytössä on lisäksi omat kattamattomat 400 m 3 :n ja 1 300 m 3 :n etälietesäiliöt, joista pienempi säiliö sijaitsee kolmen ja puolen kilometrin ja isompi säiliö kilometrin etäisyydellä tilakeskuksesta peltojen äärellä. Tilan olemassa olevat lietesäiliöt jäävät edelleen käyttöön ja ne ovat betonirakenteisia. Eläinsuojan laajennusosasta itään noin 40 metriä on suunniteltu rakennettavaksi betonirakenteinen ja kattamaton 1 200 m 3 :n lietesäiliö. Lietesäiliöön liete johdetaan valuttamalla nestepinnan alapuolelta. Voimassa olevassa ympäristöluvassa edellä mainitun lietesäiliön paikalle on myönnetty lupa rakentaa kattamaton 1 496 m 3 :n lietesäiliö. Kyseisen lietesäiliön sijainti on esitetty hakemuksen liitteenä olevassa 20.2.2001 päivätyssä asemapiirroksessa. Asemapiirroksessa eläinsuojan eteläpuolella sijaitsevaksi merkitty 700 m 3 :n lietesäiliö on rakennettu 900 m 3 :n kokoisena. Voimassa olevassa ympäristöluvassa tilakeskuksen lietesäiliöt on suositeltu katettavaksi. Eläinsuojan nykyiseen rehulatoon rakennetaan laajennuksessa poikimakarsina. Poikimiskarsinassa pidetään lähes aina eläimiä ja poikivien lehmien määräksi on arvioitu noin 200 vuodessa. Poikimiskarsinassa käytetään kuivikkeena kutteria ja turvetta. Kuivitettua pinta-alaa on 90 m 2. Kuivikealat tyhjennetään eläinsuojan lietekuiluun. Tilan käytössä ei ole kuivalantalaa. Maitohuoneen ja eläinsuojan muut pesuvedet, joita kertyy hakemuksen mukaan 200 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet johdetaan laajennuksen jälkeen umpisäiliöön. Hakemuksen mukaan lanta levitetään pelloille viikkojen 18 ja 41 välisenä aikana. Lannan levitykseen on käytettävissä peltoa yhteensä 102,02 hehtaaria, josta omaa on 72,69 hehtaaria ja vuokrapeltoa 29,33 hehtaaria. Hakemuksen mukaan tilan lannan levitykseen käytettävää peltoalaa kasvatetaan pääosin uutta peltoa raivaamalla. Hakemuksessa on esitetty pellonraivaussuunnitelma, jonka mukaan tilalla on hyvin pellonraivaukseen soveltuvia maita yhteensä 26,60 hehtaaria. Viime vuosina tila on ostanut pellonraivaukseen sopivia metsämaita. Hakemuksen mukaan pelloksi raivattavat alueet tulevat viljelykäyttöön eläinmäärän kasvaessa siten, että lietteen levitysalaa on aina riittävästi. Lannan levitykseen tarvittavaa peltoalaa voidaan myös lisätä ostamalla ja vuokraamalla peltoa tai tekemällä lannan luovutussopimuksia. Jätteet ja varastointi Hakemuksen mukaan toiminnassa muodostuu seuraavia jätteitä: kuolleita eläimiä (4 kpl/v), muovia (3 t/v), jäteöljyä (300 l/v), akkuja (4 kpl/v), loisteputkia (10 kpl/v), metalliromua (50 kg/v) ja pilaantunutta rehua (0,5 t/v). Kuolleet eläimet noutaa käsiteltäväksi Honkajoki Oy. Muovinkeräyksestä
5 vastaa Kuusakoski Oy. Ongelmajätteet ja metalliromu toimitetaan asianmukaisesti järjestettyihin keräyksiin. Pilaantunut rehu varastoidaan betonilaatalla ennen peltoon levittämistä keväällä. Tilan polttoaine varastoidaan 2 200 litran kaksoisvaippasäiliössä. Polttoainesäiliö on viimeksi tarkastettu paloviranomaisen toimesta vuonna 2010. Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita enintään noin 400 litraa, joita säilytetään hallivarastossa. Muut ympäristönsuojelunäkökohdat Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö Eläinsuojan nykyisessä osassa on käytössä alipaineinen ilmanvaihto. Ilma poistetaan eläinsuojasta kolmen 600 millimetrin yläpoistoputken ja yhden 400 millimetrin alapoistoputken kautta. Korvausilma otetaan eläinsuojaan räystäiden tasolta. Eläinsuojan uusi laajennusosa rakennetaan erilliseksi palo-osastoksi, jolloin se varustetaan erillisellä painovoimaisella ilmanvaihdolla, jossa korvausilma otetaan eläinsuojaan pleksi-ikkunoiden raoista. Säilörehua valmistetaan vuodessa esikuivattuna noin 2 000 tonnia. Säilörehu varastoidaan pyöröpaaleissa. Tilakeskuksessa ei ole laakasiiloja, mutta laajennuksen myötä eläinsuojan itäpuolelle mahdollisesti rakennetaan myöhemmin laakasiilot. Hakemuksen 2.11.2011 päivätyssä asemapiirroksessa laakasiilojen tilanvaraus on merkitty väärään paikkaan. Hakemuksen mukaan laakasiilojen mahdollinen rakennuspaikka on konevaraston vieressä. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Rehun, teuras- ja välityseläinten kuljetuksia tapahtuu tilalle kuukausittain. Rehukuljetuksista aiheutuu ympärivuotista liikennettä, sillä pyöröpaaleja varastoidaan pelloilla. Polttoainetta tuodaan tilalle noin kuusi kertaa vuodessa. Lisäksi liikennettä syntyy lietelannan kuljetuksista. Hakemuksen mukaan eläimiä ei ole tarkoitus laiduntaa eikä eläimille ole suunniteltu jaloittelualuetta. Käyttöveden tila hankkii Uvan vesiosuuskunnalta. Asutus ja maankäyttö Tilakeskus sijaitsee Ristijärven keskustasta 11 kilometriä luoteeseen maatalousvaltaisella alueella Uvalla. Hakijoiden eläinsuoja sijaitsee keskellä kyläaluetta. Eläinsuojan läheisyydessä sijaitsee useita naapureiden asuinkiinteistöjä. Karttatarkastelun perusteella eläinsuojasta 250 metrin etäisyydessä sijaitsee noin 10 naapurin asuinrakennusta ja noin 400 metrin etäisyydellä noin 20 naapurin asuinrakennusta. Uvalla sijaitsee hakijoiden eläinsuojan lisäksi myös kolme muuta eläinsuojaa; yksi sikatila ja kaksi lypsykarjatilaa. Karttatarkastelun perusteella hakijoiden eläinsuojasta noin 400 metrin säteellä on peltoa noin 25 30 hehtaaria, josta tilan hallussa on noin 6,5 hehtaaria peltoa. Tilakeskukseen kuuluvat asuinrakennus, lämpökeskus ja käytöstä poistunut vanha eläinsuoja sijaitsevat eläinsuojan länsi-luoteispuolella. Muuten eläinsuojan lähiympäristö on pääosin peltoaluetta. Eläinsuojan pohjois- ja etelä-lounaispuolella sijaitsevat lähipellot eivät ole hakijan hallussa. Nykyisen eläinsuojan itä-kaakkoispuolella sijaitsee tilan yli puolen hehtaarin peltoalue, jolle on suunniteltu rakennettavaksi eläinsuojan 40 metriä pitkä laajennusosa ja uusi 1 200 m 3 :n lietesäiliö. Peltoalueen itäpuolella sijaitsee tilan lato ja konevarasto sekä puustoista aluetta. Topografisesti tarkasteltuna hakijoiden eläinsuoja sijaitsee lähiympäristöään korkeammalla.
6 Hakijoiden eläinsuojaa lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 95 metrin etäisyydellä eläinsuojan suunnitellusta laajennusosasta etelään. Nykyisestä eläinsuojarakennuksesta asuinrakennus sijaitsee noin 120 metrin etäisyydellä. Asuinrakennuksen ja eläinsuojan välinen maasto on pääosin peltoa, näköesteenä on muutamia puita. Asuinrakennus sijaitsee noin 90 metrin etäisyydellä tilan olemassa olevasta 900 m 3 :n lietesäiliöstä ja noin 120 metrin etäisyydellä rakennettavaksi suunnitellusta 1 200 m 3 :n lietesäiliöstä. Kyseisestä asuinrakennuksesta noin 320 metriä lounaaseen sijaitsee myös noin 40 lypsylehmän navetta. Hakijoiden eläinsuojasta on etäisyyttä kyseiseen navettaan noin 420 metriä. Hakijoiden eläinsuojaa toiseksi lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 150 metrin etäisyydellä eläinsuojasta länsi-luoteeseen. Eläinsuoja ei laajene asuinrakennusta kohti. Asuinrakennus sijaitsee noin 65 metrin etäisyydellä tilan olemassa olevasta 600 m 3 :n avolietesäiliöstä, joka on käytöstä poistetun vanhan eläinsuojan läheisyydessä. Kyseisestä asuinrakennuksesta noin 245 metriä koilliseen sijaitsee myös noin 12 lypsylehmän navetta. Hakijoiden eläinsuojasta on etäisyyttä kyseiseen navettaan noin 190 metriä. Hakijoiden eläinsuojaa kolmanneksi lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 160 metriä itään eläinsuojan suunnitellusta laajennusosasta. Nykyisestä eläinsuojarakennuksesta asuinrakennus sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä. Asuinrakennuksen ja eläinsuojan välisessä maastossa sijaitsevat tilan konevarasto ja varasto-alue sekä hieman puustoista aluetta. Lisäksi asuinrakennuksen länsipuolella sijaitsee Uvan läpi kulkeva maantie 888 (Puolangantie). Asuinrakennus sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä rakennettavaksi suunnitellusta uudesta 1 200 m 3 :n lietesäiliöstä ja noin 200 metrin etäisyydellä tilan olemassa olevasta 900 m 3 :n lietesäiliöstä. Kyseisestä asuinrakennuksesta pohjoiseen sijaitsee noin 600 lihasian sikatila, jossa eläimiä pidetään kahdessa eri rakennuksessa. Naapurin asuinrakennuksesta on etäisyyttä sikatilan eläinrakennuksiin noin 155 metriä ja noin 180 metriä. Asuinrakennuksen ja sikatilan eläinrakennusten välissä on metsää. Sikatilan lietesäiliö sijaitsee asuinrakennuksesta noin 230 metrin etäisyydellä. Hakijoiden eläinsuojan laajennusosasta on etäisyyttä sikatilan lähimpään eläinsuojarakennukseen noin 230 metriä. Keväällä 2012 Uvalla lopetti eläintenpidon yksi lypsykarjatila. Kyseisen tilan käytöstä poistunut eläinsuoja sijaitsee hakijoiden eläinsuojasta noin 285 metriä luoteeseen. Eläinsuojan suunnitellusta laajennusosasta noin 55 metriä kaakkoon sijaitsee kyläläisten urheilukäytössä oleva alue, jota kutsutaan urheilukentäksi. Eläinsuojan ja urheilukentän välisellä alueella sijaitsee osittaisena näköesteenä tilan latorakennus ja noin 10 metrin leveydellä puustoista aluetta. Urheilukenttä sijaitsee noin 80 metriä olemassa olevasta 900 m 3 :n lietesäiliöstä ja noin 45 metriä rakennettavaksi suunnitellusta 1 200 m 3 :n lietesäiliöstä. Ilmakuvatarkastelun perusteella urheilukenttä on noin 115 metriä pitkä ja 60 metriä leveä. Urheilukentän omistaja on Ristijärven kunta. Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän (KTJ) mukaan kunta on 4.11.2011 myynyt kiinteistön Olavi Oikariselle. Kauppaa koskeva valitus on käsiteltävänä Oulun hallinto-oikeudessa. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä valuma-alue Tilakeskus ei sijaitse suojelualueilla tai luokitelluilla pohjavesialueilla, eikä näiden alueiden läheisyydessä. Tilan hallinnassa olevia peltoja ei sijaitse luokitelluilla pohjavesialueilla.
7 Toiminta-alue sijoittuu pääosin peltoineen Oulujärven vesistöalueen 59.3 Uvan valuma-alueella 59.44. Uva-järvi sijaitsee noin 470 metriä eläinsuojasta lounaaseen. Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Hakemuksen mukaan Uva on kohtalaisen laaja ja perinteinen maaseutukylä. Uvalla on aikoinaan ollut karjaa jokaisessa talossa. Nykyään kylällä on kolme lypsykarjatilaa ja yksi sikatila. Yksi lypsykarjatila lopetti kylällä keväällä 2012. Kylän kaikki pellot ovat viljelyssä. Hakijoiden tilalla karjanpidolla on pitkä historia. Eläinsuojasta aiheutuu hajua, joka johtuu pääasiallisesti eläinten lannasta ja sen käsittelystä. Lannan haju ei ole poikkeuksellista maaseudulla. Tilan eläinsuojasta liete johdetaan valuttamalla lietesäiliöihin, jolloin lietesäiliöt täytyvät nestepinnan alapuolelta. Lietesäiliöistä aiheutuu hajua lietettä sekoitettaessa ja sitä ajettaessa pelloille keväällä ja kesällä. Tilan etälietesäiliöstä ei aiheudu hajuhaittoja kylälle. Tilan lannanlevitys tapahtuu kasvukauden aikana. Tila levittää lantaa keskellä kylää oleville pelloille vain, jos se on mahdollista heti mullata. Kylän sikatilan oma pelto ja vuokrapelto sijaitsevat hakijoiden eläinsuojan kahta puolta. Hakijoiden mukaan lannan levitys keväällä edellä mainituille pelloille korostaa lannan hajua lähiympäristössä. Eläinsuojan laajennus lisää vähäisesti hajuhaittoja ympäristössä. Toimintaan liittyvästä liikenteestä aiheutuu vain erityisen kuivana kesäkautena vähäisiä pölyhaittoja ympäristöön. Ajoväylien pitäminen asiallisessa kunnossa vähentää pölyhaittoja. Lietelannan kuljetuksiin käytetään vain toista tilakeskuksen kulkutietä. Hakijoiden mukaan eläinsuojan laajennus lisää vähäisesti pölyhaittoja ympäristössä. Eläinsuojan laajennuksen aiheuttama maisemamuutos naapurikiinteistöille on eläinsuojarakennuksen jatkuminen laajennusosalla. Laajennusosasta itä-etelään sijaitseva puusto tilan maalla tulee säilymään. Tilakeskukseen rakennettava uusi lietesäiliö ei muuta maisemaa. Eläinsuojarakennuksesta ei aiheudu ulkopuolelle kuuluvaa melua. Toiminnasta aiheutuva liikenne aiheuttaa melua, mutta eläinsuojan laajennus ei lisää meluhaittoja ympäristössä. Laajennuksen myötä riskit eivät kasva verrattuna eläinsuojan nykyiseen toimintaan. Tilalla on tehtynä varajärjestelmäkuvaus toimintahäiriöiden varalle sekä pelastussuunnitelma. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on 16.3.2012 täydennetty kopiolla voimassa olevasta ympäristölupapäätöksestä, naapurikiinteistöjen osoite- ja sijaintitiedoilla, yhteenvedolla lietelannan levitykseen käytettävistä pelloista, olemassa olevien lietesäiliöiden halkaisijoiden pituuksilla, etälietesäiliöiden sijaintitiedoilla, tiedolla mahdollisista vuokralietesäiliöistä, selvennyksellä liittyen tilan vuokrapeltojen pinta-alaan, arvioinnilla toiminnasta mahdollisesti aiheutuvista ympäristöhaitoista sekä selvityksillä laajennetun eläinsuojan eläinmääristä, lannan levitykseen käytettävän peltoalan lisäämisestä, eläinsuojan ilman-
Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot 8 vaihdosta, kuivikelannan kertymisestä, mahdollisen lantalan tarpeesta ja pilaantuneen rehun varastoimisesta. Hakemusta on 3.5.2012 täydennetty peltojen raivaukseen ja suulliseen pellon vuokrasopimukseen liittyvillä tiedoilla. Hakemusta on 22.5.2012 muutettu uudella asemapiirroksella (2.11.2011, muutos 16.5.2012), jossa rakennettavan lietesäiliön paikka on siirretty eläinsuojan eteläpuolelta itäpuolelle. Lisäksi hakemusta on 12.9.2012 täydennetty vastineen yhteydessä eläinsuojan itäpuolelta otetulla panoraamakuvalla, eläinsuojan itäpuolelta otetulla kuvalla uuden sähkölinjan pystytysvaiheesta, kopiolla 20.2.2001 päivätystä asemapiirroksesta, kartalla Uvalla sijaitsevista eri eläinsuojista sekä selvityksillä laakasiilojen mahdollisesta rakentamispaikasta, Uvan urheilukentän käytöstä ja omistustilanteesta sekä puuston hakkuista eläinsuojan läheisyydessä. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Ristijärven kunnan virallisella ilmoitustaululla 30.5. 29.6.2012. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Ristijärven kunnanvirastossa. Hakemusasiakirjoihin on voinut tutustua myös Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisia. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Ristijärven kunnalta ja kunnan ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta sekä Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta. 1. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Kainuun ELY-keskus) Kainuun ELY-keskus toteaa, että hanketta koskevalla alueella ei ole laadittu asema- eikä yleiskaavaa. Alueen rakentamista ohjaa Kainuun maakuntakaava, joka valtioneuvosto on vahvistanut 29.4.2009. Maakuntakaavassa navetan laajennus sijoittuu kyläksi (at) osoitetun kohdemerkinnän yhteyteen. Kyseisellä merkinnällä on osoitettu kylien peruspalvelujen painopistesijainti, jonka lähiympäristöä voidaan pitää suotuisana rakentamisalueena. Merkinnän suunnittelumääräyksen mukaan Kyläkeskuksen suunnittelussa on pyrittävä vahvistamaan kyläkeskuksen asemaa sovittamalla yhteen asumisen, palvelujen ja alkutuotannon tarpeet. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteen ja ympäristöön, vesihuollon järjestämiseen ja hyvien yhtenäisten peltoalueiden säilymiseen maatalouskäytössä. Uudisrakentaminen on pyrittävä sijoittamaan siten, että se sijoittuu palvelujen kannalta edullisesti olevan asutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Edellä mainittuun suunnittelumääräykseen liittyen voidaan todeta, että hanke ei ole maakuntakaavan vastainen eikä siten estä maakuntakaavan toteuttamista mahdollisten yksityiskohtaisempien kaavojen yhteydessä. Toiminta vuokrapeltoineen sijaitsee pääosin Uva-järven valuma-alueella. Vallitseva vesistökuormitus alueella on maa- ja metsätalouden sekä hajaasutuksesta peräisin olevaa hajakuormitusta. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 Uva-järven ekologista tilaa ei ole arvioitu. Yleisen käyttökelpoisuuden perusteella järven veden laatu on luokiteltu hyväksi. Järven veden laadusta ei ole tiettävästi valitettu eikä leväkukinnoista ole ollut haittaa järven virkistyskäytölle. Vesienhoitosuunnitelman tausta-asiakirjana olevassa toimenpideohjelmassa toimintaalueille ei ole esitetty maatalouden lisätoimenpiteitä. Vaara-alueilla sijaitsevilla kaltevilla peltolohkoilla on oltava erityisen huolellinen lannan levityksessä ja pyrittävä käyttämään levityksessä suoraan peltoon sijoittamista, jotta huuhtoumat jäävät riskialueilla mahdollisimman vähäisiksi. Toiminta-
Muistutukset ja mielipiteet 9 alueen pienvesissä elää vielä taantuneita purotaimenkantoja, joiden elinmahdollisuuksia ei saa toiminnalla vaarantaa. Luvassa haettavana olevalta toiminnalta on edellyttävä hyvää maatalouden vesiensuojelua edustavia käytäntöjä. Toiminnassa syntyvä lanta, jätevedet ja säilörehun puristeneste on varastoitava asianmukaisesti vesitiiviissä varastoissa. Lannan varastointitilojen tulee olla riittävät. Lietesäiliön kattamisen tulisi olla ainakin myöhemmin rakennusteknisesti mahdollista, ellei kattamista edellytetä ympäristölupapäätöksessä. Lannan, toiminnassa syntyvien jätevesien ja puristenesteiden varastoinnissa ja käsittelyssä tulee huolehtia siitä, ettei niistä aiheudu vaaraa pinta- ja pohjavesille eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta haju- tai muuta haittaa. Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi eloperäisillä lannoitteilla lannoitukseen soveltuvaa peltoalaa. Lupaehtoihin tulee sisällyttää määräykset lannan levityksessä ranta-alueilla. Lannan levityksessä on suositeltava käytettäväksi suoraan peltoon sijoittavaa menetelmää tai mullata välittömästi levityksen jälkeen. Lannan levitysajankohtaa ja -menetelmää valittaessa on otettava huomioon viihtyisyystekijät ja naapuristolle aiheutuva haitta. Luvanhakijoiden tulee seurata lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikoiden kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Eläinsuojan käymälävesien johtamisesta tulee antaa ympäristölupapäätöksessä nykylainsäädäntöä vastaava määräys. Lupaan tulee sisältyä määräykset jätteistä, niiden käsittelystä ja hyödyntämisestä sekä polttoaineista. Luvassa tulee antaa myös riittävät määräykset toiminnan tarkkailuun, kunnossapitoon, kirjanpitoon ja raportointiin. 2. Ristijärven kunnan rakentamislautakunta Ristijärven kunnan rakentamislautakunta on yksimielisesti hyväksynyt lausuntonaan kunnan ympäristöviranomaisen ehdotuksen, jonka mukaan hakemuksesta ei huomautettavaa. 3. AA (Varjola RN:o 24:22) Muistuttaja on todennut, että toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen vähentämiseksi tulee tehdä kaikki voitava. 4. BB (Juntula RN:o 24:24) Muistuttaja on sikatilan toiminnanharjoittaja Uvan kyläalueella. Muistuttaja on todennut, että sikatila levittää lietelantaa hakemuksen mukaisen eläinsuojan pohjois- ja eteläpuolelle, mutta se kestää vain muutaman päivän keväällä. Kyseinen levitys on eri asia kuin hakijoiden kolmesti kasvukautena toteuttama lannan levitys pelloille. Sikala ja sen lietesäiliö on sijoitettu metsän ja rakennusten taakse toisin kuin hakemuksen mukainen eläinsuoja, joka sijaitsee avoimella paikalla. Eläinsuojan avoin ympäristö mahdollistaa eläinsuojan ilmanvaihdosta aiheutuvien hajupäästöjen leviämisen esteettä. Muistuttaja suosittelee hakijoita muuttamaan suunnitelmaa siten, että laajennus toteutetaan Karjosuon laidassa olevan etälietesäiliön läheisyyteen, jonne hakija on mahdollisesti hankkinut laajennusta varten vesiliittymänkin
10 valmiiksi. Muistuttajan mukaan nykyaikana suuret karjarakennukset rakennetaan usein kauemmaksi, jotta niissä säilyy laajentumisvara ja tarvittava logistiikka voidaan suunnitella helpommin. Muistuttajan mukaan kukaan ei valittaisi myönteisestä päätöksestä, jos laajennuksen toteuttamispaikka vaihdetaan. Lisäksi muistuttaja on todennut, että hakijoiden nykyisestä eläinsuojasta ja sen ympäristöstä valuvat lumien sulamisvedet aiheuttavat haittaa muistuttajan pelloille. 5. CC (Erola RN:o 16:25) ja BB (Juntula RN:o 24:24), muut muistuttajat seuraavista kiinteistöistä: Kanerva RN:o 24:48, Kuusiranta RN:o 32:45, Varvi RN:o 32:42, Välipelto RN:o 25:68, Kekkola RN:o 25:70, Päkki RN:o 24:47 ja Pellonpää RN:o 24:52 CC:n ja BB:n muistutuksen ovat allekirjoittaneet seitsemän asianosaista ja seitsemän mielipiteen esittäjää. Muistuttajat ovat todenneet, että Uvan kylä sijaitsee kumpuilevassa rinnemaastossa Iso-Uvajärven ja Humalavaaran välisellä alueella. Varsinaisen kylätaajaman katsotaan kuuluvan noin 20 asuttua tilaa tiluksineen viiden neliökilometrin alueella. Kylää on asutettu jo yli kolmensadan vuoden ajan maanviljelyä ja karjanhoitoa harjoittaen. Kylän talot sijaitsevat 100 300 metrin etäisyydellä toisistaan. Kylältä on vaikea löytää taloa, joka sijaitsisi yli sadan metrin etäisyydellä naapurin tiluksista. Koko taajaman alue on muokattu pelloiksi jo muinoin lukuun ottamatta talojen pihapiirejä ja muutamaa pelloksi kelpaamatonta kivisärkkää. Naapuritilojen pellot ulottuvat talojen tuntumaan. Myöhemmin lähiympäristöjä on raivattu runsaasti pelloiksi. Kylän alueella maaperä on enimmäkseen moreenipitoista kangasaluetta. Kylän lähiympäristöstä löytyy myös turvepitoisia suoalueita ja alavien paikkojen savikoita. Kyläalue on periaatteessa paikallista pohjavesialuetta, joskin pohjaveden virtaamat ulottuvat läheiseltä vaara-alueelta kohti Uva-järveä. Pohjavedet ilmenevät ympäri kylän laitamia esiintyvinä lähteinä. Pitkäaikaisen tehoviljelyn seurauksena kylän pohjavesikaivojen vedenlaatu heikkeni siinä määrin, että vuonna 1987 perustetun vesiosuuskunnan toiminnan tuloksena koko kylälle johdettiin Humalavaarasta talousvedeksi hyvälaatuista luonnon lähdevettä. Uvan kylä on aina haluttu pitää asuttuna ja asumiskelpoisena, aikaansa seuraavana ja toimivana kyläyhteisönä. Kylällä on vain muutama talo, joissa ei ole vakituisia asukkaita. Kylän potentiaalisuutta asuinpaikkana osoittaa kylältä aikoinaan muuttaneiden ihmisten takaisinmuutto lapsuudenmaisemiin. Kielteisenä ilmiönä on havaittavissa uudisrakentamisen ja kylään muuttamisen vähentyminen verrattuna 2000-luvun alkuvuosiin. Yleisenä pelkona on, että nykyinen tilanne johtaa kasvavaan poismuuttoon ja aikanaan kylän autioitumiseen monien maaseutukylien tavoin. Viisikymmentä luvun lopussa kylä käsitti noin 20 asuttua taloa, joissa lypsylehmiä oli noin sata. Nuorta karjaa pidettiin taloissa suhteellisen vähän. Nautojen lukumäärä saavutti kylällä huippunsa 1980-luvulla. Ajan myötä lehmärodut ovat vaihtuneet tuottavimmiksi, syntyvän lannan määrä on kasvanut ja karjataloudesta aiheutuvat päästöt ovat lisääntyneet. Karjatiloilla on tapahtunut myös erikoistumista eri tuotantoeläimiin. Vaikka nykytilanteessa karjatilojen määrä on kylällä vähentynyt huomattavasti, eläinten yhteenlasketussa määrässä ei ole tapahtunut suurta muutosta. Kylällä karjaa pitäviä tiloja on neljä, jotka sijaitsevat noin kahdensadan metrin päässä toisistaan. Hakijoiden tila Tervola sijaitsee keskellä Uvan kyläaluetta korkeimmalla paikalla, joka on avoin ja puuton. Muistuttajat ovat todenneet, että suunnitellun eläinsuojan laajennuksen myötä toiminnasta aiheutuvat päästöt ym-
11 päristöön kaksinkertaistuvat. Päästöt aiheutuvat eläinsuojan ilmastoinnista sekä lannan käsittelystä ja levittämisestä. Muistutuksessa on huomautettu, että eläinsuojan laajennusosassa käytettäväksi suunniteltu painovoimainen ilmanvaihto ei vähennä eläinsuojan ulkopuolelle aiheutuvia hajupäästöjä. Muistutuksen mukaan eläinsuojasta poistettavassa ilmassa on biokaasuja, jotka kulkeutuvat ympäristöön vallitsevien tuuliolosuhteiden mukaisesti, mutta jotka myös tuulettomalla säällä ilmaa raskaampana ja suurina pitoisuuksina kaukokulkeutuvat notkelmia pitkin jopa kilometrien päähän. Poistettavan ilman sisältämä ammoniakki aiheuttaa hengitysteiden oireilua ja ikäihmisillä sairastumista ympäri vuoden. Huono ja voimakkaalle tuoksuva ilma estää talojen normaalin ikkunatuuletuksen sekä vaatteiden tuuletuksen ja kuivaamisen ulkona. Muistuttajat ovat vaatineet, että eläinsuojan kaasut tulee myös haitallisimman ammoniakin osalta käsitellä siten, ettei kaasun myrkyllisyys aiheuta terveydellisiä ongelmia ja kohtuutonta hajuhaittaa. Muistutuksen mukaan uuden 1 200 m 3 :n lietesäiliön rakennuspaikassa alittuu 100 metrin etäisyys ainakin kolmen naapurin osalta. Lisäksi muistuttajat ovat todenneet, että tilalla aikaisemmin toteutetussa rakentamisessa lietesäiliön koko ja sijoitus on voinut muuttua, koska kaava-alueen ulkopuolella ei tarvita erillistä rakennuslupaa. Muistutuksen mukaan hakijoiden tilakeskuksen lietelantasäiliöt sijaitsevat siten, että niistä alle 250 metrin etäisyydellä asutaan vakituisesti kymmenessä taloudessa, alle 150 metrin etäisyydellä kuudessa taloudessa ja alle 100 metrin etäisyydellä kolmessa taloudessa. Koska tilakeskuksen kattamattomat lietesäiliöt sijaitsevat kaukana toisistaan, niiden tyhjentämisestä aiheutuu erityistä hajuhaittaa naapureille. Säiliöihin varastoidun lietteen määrä vastaa noin 350 lietekuormaa vuodessa. Muistuttajat ovat vaatineet lietesäiliöiden kattamista, sillä kattamisella voidaan minimoida vapautuvan ammoniakin määrä ja sen haittavaikutukset. Lisäksi lietesäiliöissä syntyvät biokaasut voidaan kerätä ja hyödyntää tilan lämmön ja sähkön tuotantoon. Ammoniakkia on mahdollista hyödyntää myös palavana kaasuna. Muistutuksen mukaan lannan sisältämien ravinteiden kulkeutumista vesistöihin ei pystytä kokonaan estämään maan pinnanmuotojen takia. Suomaiden pelloilla pohjavesi on luonnostaan niin korkealla, että pellolle levitetty lietelanta sekoittuu pohjavesiin. Kivennäismaan pellot sijaitsevat puroihin, jokiin ja järviin viettävillä rantatörmillä, joilta lannan huuhtoutumista sulamis- ja sadevesien mukana vesistöön ei voida estää. Uusien peltojen raivaaminen on siirtynyt yhä enemmän karuille rinteille, joiden lietelantaa sitova kyky on heikko. Taajamassa olevien peltojen vuokraamista edelleen viljelykäyttöön harkitaan tarkoin, ja näiden peltojen uudelleen metsityssuunnitelmiakin on olemassa. Lannan levittäminen on alentanut muiden maiden myyntiarvoa. Tilan lannan levitykseen vuosittain tarvittavasta 128,2 hehtaarin pintaalasta puuttuu noin 26,0 hehtaaria, jonka lisäksi pinta-alasta tulevat puuttumaan myös ne peltoalat, joita tila ei saa enää tulevaisuudessa uudelleen vuokratuksi. Muistutuksen mukaan hakijoiden on osoitettava riittävä peltomäärä lannan levitykseen. Laajennuksen myötä lantaa syntyy huomattavasti enemmän kuin, mitä paikallisista olosuhteista on löydettävissä peltoalaa tilan tarpeisiin. Nykyinen käytäntö on osoittanut, ettei syntyvän lannan määrä ja kelvollinen peltoala ole tasapainossa, eikä valvonta ole tarpeeksi kattavaa ympäristöhaittojen estämiseksi.
Hakijan kuuleminen ja vastine 12 Muistuttajat ovat vaatineet, että pellolle levitettävän lietelannan määrässä tulee noudattaa annettuja määräyksiä. Lisäksi pelto tulee välittömästi muokata tai mullata, jos lietelantaa levitetään alle 500 metrin etäisyydellä asutuksesta. Muistutuksessa on huomautettu, että hakijat ovat suunnitelleet rakentaa laakasiilo eläinsuojasta kaakkoon sijaitsevalle Uvan urheilukentän alueelle. Muistutuksen mukaan hakijat ovat ilmoittaneet Ristijärvi tiedottaa -lehdessä maaliskuussa 2012, että urheilukenttä pidetään rakentamattomana ja kesän 2012 aikana se kunnostetaan kyläläisten urheilukäyttöön. Muistuttajien mukaan urheilukenttä kuuluu niihin yleishyödyllisiin rakennelmiin, jotka eivät voi sijaita alle suositusten mukaisella minimietäisyydellä eläinsuojasta. Urheilukentän kiinteistön omistajasta ei ole epäselvyyttä, mutta kentän haltijasta on. Kiinteistön omistajuusasia on hallinto-oikeudessa ratkaistavana ja päätös asiasta mahdollisesti saadaan maaliskuussa 2013. Muistutuksessa on lisäksi todettu, että kylälle suunnitellun 20 kv:n sähkölinjan linjausta ei ole muutettu. Muistutuksen mukaan hakijat ovat suunnitellut ja vaakittaneet 20 kv:n sähkölinjan siirtämisen osin Uvan urheilukentän alueelle. Muistuttajat ovat vaatineet, että muistutuksessa esille tuodut asiat saatetaan tilalla kohtuulliselle ja hyväksyttävälle tasolle ennen uuden ympäristöluvan myöntämistä. Ympäristölupapäätöksessä tulee huomioida Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) ja siihen 4.2.2000 tehdyt muutossäädökset. 6. DD (Kekkola RN:o 25:70) Muistuttaja on todennut, että muistuttajan pihapiiri puuttuu kokonaan hakemuksen asiakirjoihin kuuluvasta kartasta. Muistuttajan asuinrakennus sijaitsee tilojen Tervolan RN:o 24:45 ja Välipellon RN:o 25:68 välissä. Asuinrakennuksesta on etäisyyttä hakijoiden lietesäiliöön noin 50 100 metriä. Asuinrakennus sijaitsee myös 15-20 metrin etäisyydellä tiestä, joka johtaa hakijoiden tilakeskukseen. Muistattajan mukaan tieltä aiheutuvat pölyhaitat tulevat lisääntymään laajennuksen myötä. Aluehallintovirasto on 10.8.2012 varannut hakijoille tilaisuuden vastineen antamiseen lausunnosta ja muistutuksista. Hakijat ovat antaneet vastineen 12.9.2012. 4. BB Muistuttaja on todennut levittävänsä sian lietettä kylän keskellä sijaitseville pelloille. Hakijat ovat todenneet, etteivät he halua puuttua naapurien viljelymenetelmiin. Maanviljelyksestä toimeentulonsa saavat tulisi olla kuitenkin tasavertaisessa asemassa. Hakijat ovat todenneet, että tilalla säilörehu korjataan pelloilta kaksi kertaa vuodessa. Hakijat eivät yhdy muistuttajan näkemykseen eläinsuojan laajennuksen sijoittamisesta Karjosuon laitaan. Hakijoiden mukaan muistuttajan viljelyä haittaavat lumien sulamisvedet eivät ole riippuvaisia nykyisen eläinsuojan sijainnista. 5. CC ja BB Hakijat toteavat, että muistutuksessa kuvataan hyvin Uvan kylän perinteitä maanviljelyksestä toimeentulevana kylänä. Vaikka tilojen lukumäärä on pienentynyt, kylän kaikki pellot ovat entiseen tapaan viljelyksessä ja uutta peltoalaa on raivattu. Nykyään kylällä on vain kolme lypsykarjatilaa ja yksi
13 sikatila. Kylällä on aina kunnioitettu hyviä naapuruussuhteita ja toisten harjoittamaa elinkeinoa. Nykyään ja tulevaisuudessa maataloudesta elantonsa saavien on pystyttävä vastaamaan ajan tuomiin haasteisiin. Tämä tarkoittaa tilakoon hallittua kasvattamista ja nykymenetelmien mukaista maataloutta. Hakijoilla on aina ollut käytettävissä riittävästi peltoalaa lietelannan levitykseen ja niin tulee olemaan myös tulevaisuudessa. Lietelanta on arvokas lannoite, eikä tilalla ole varaa sen ravinteiden hukkaamiseen. Koska tilan viljely perustuu muun muassa viljavuustutkimukseen, viljelysuunnitteluun, ympäristötukiehtoihin ja nitraattidirektiiviin, hakijoiden ammattitaitoa ei voi kyseenalaistaa. Hakijat ovat aina toteuttaneet lietelannan multaamisen asutuksen lähellä sijaitsevilla pelloilla. Hakijoiden mielestä näin tulisi toimia myös muiden kylän viljelijöiden. Kesällä 2012 pellonraivausta on tehty tilalla noin kuuden hehtaarin alalla. Hakijoiden mukaan eläinsuojan yhteyteen rakennettavaa 1 200 m 3 :n lietesäiliötä tai muitakaan tilakeskuksen olemassa olevia avolietesäiliöitä ei ole tarpeellista kattaa, sillä avolietesäiliöitä vapautuu kaasuja ainoastaan sekoitusvaiheessa. Hakijat ovat myös todenneet, että hakemuksessa esitetyn uuden 1 200 m 3 :n lietesäiliön rakentamispaikkaan on voimassa olevassa ympäristöluvassa myönnetty lupa 1 496 m 3 :n lietesäiliön rakentamiseen. Tilalla biokaasun talteenotto voi olla mahdollista tulevaisuudessa, sillä tilalta on osallistuttu asiaan liittyvään koulutukseen. Hakijoiden mukaan eläinsuojan ilma ei ole niin epäterveellistä kuin, mitä muistutuksessa annetaan ymmärtää. Tilan eläinsuojassa ei käytetä ilmastointia, vaan kyseessä on ilmanvaihto. Hakijoiden mukaan laakasiiloja ei tulla rakentamaan Uvan urheilukentän alueelle. Hakemuksen asemapiirroksessa esitetty laakasiilojen rakentamispaikka on tilavaraus. Urheilukenttää on tilan toimesta kunnostettu kyläläisten käyttöön kesällä 2012. Muistutuksessa mainittu sähkölinja kiertää urheilukentän, eikä se haittaa kentän käyttöä. Urheilukenttä on käytössä viikoittain. Hakijoiden mukaan urheilukentän omistus tai käyttö ei liity mitenkään haettavaan ympäristölupaa. Hakijoiden mukaan voimassa oleva ympäristölupa mahdollistaa 85 lypsylehmän ja 90 nuoren naudan pitämisen tilalla. Kyseisen eläinmäärän eläinyksikkömäärään verrattuna suunniteltu laajennus on noin 1,6-kertainen. Laajennuksen suuruutta arvioitaessa on huomioitava voimassa oleva ympäristölupa ja sen mukainen eläinyksikkömäärä. Vastineen antohetkellä eläinsuojassa on 71 lypsylehmää, 57 hiehoa ja 28 alle kahdeksan kuukauden ikäistä vasikkaa. Eläinsuojan eläinmäärä on ilmoitettu vuosittain luvan valvontaviranomaisena toimivalle Kainuun ELY-keskukselle. Hakijat ovat lisäksi todenneet, ettei valvontaviranomaisilla tai kyläläisillä ole ollut huomautettava eläinsuojan toiminnasta. 6. DD Hakijat ovat todenneet, ettei yksittäiselle peltolohkolle kulkeminen ole riippuvainen Tervolan tilan karjamäärästä.
A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U 14 Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Eläinsuojan sijainti Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Olavi Oikarisen ja Merja Kemppaisen eläinsuojan toiminnalle Ristijärven kunnassa Ristijärven kylän Uvalla Tervola nimisellä tilalla (RN:o 24:35) hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. 1. Eläinsuojan ja lietesäiliön sijoittamisessa ja rakentamisessa on noudatettava seuraavia hakemuksen liitteenä olevia piirroksia: asemapiirros päivätty 2.11.2011 (muutos 16.5.2012), eläinsuojan pohjapiirros päivätty 2.11.2011 ja lietesäiliön pohja- ja leikkauspiirros päivätty 2.11.2011. 2. Eläinsuojaan saa sijoittaa enintään 140 lypsylehmää, 55 hiehoa ja 49 vasikkaa (yhteensä 1 091 eläinyksikköä). Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 3. Eläinsuojassa muodostuva lietelanta ja toiminnassa muodostuvat pesuvedet sekä säilörehun puristeneste on varastoitava vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa. Eläinsuojan pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojen on oltava vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM-RMO C4). Lietelannan, eläinsuojan pesuvesien, säilörehun puristenesteen ja lietesäiliöihin kertyvien sadevesien 12 kuukauden varastotilaa on oltava käytettävissä vähintään 5 008 m 3. Eläinsuojan katolta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lannanvarastointitilojen kuntoa ja viivytyksettä korjattava mahdolliset niistä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä ja tarkastettava perusteellisesti vuosittain. Säilörehun puristeneste on otettava talteen ja käytettävä lannoitteena. Pyöröpaalit tulee avata tiiviillä alustalla. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla. 4. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineksen (BHK 7 ) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %. Käymälävesiä ja saostuskaivolietteitä ei saa levittää peltoon ilman asianmukaista käsittelyä. Hajuhaittojen torjunta 5. Eläinsuojan yhteyteen rakennettava 1 200 m 3 :n lietesäiliö tulee olla katettu kiinteällä katteella. Kiinteä kansi on rakennettava kiinteällä lietteen sekoittajalla tai kannessa olevalla avattavalla sekoitusaukolla varustettuna. Lietesäiliö tulee täyttää lietepinnan alapuolelta.
15 Tilakeskuksen 600 m 3 :n ja 900 m 3 :n lietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella. Kelluvaksi katteeksi käyvät esimerkiksi turve, leca-sora ja kelluvat kannet. Lietesäiliöt tulee täyttää lietepinnan alapuolelta. Tilakeskuksen 200 m 3 :n lietesäiliö tulee olla katettu kiinteällä katteella. Eläinsuojasta itä-etelään noin 150 metrin etäisyydellä sijaitsevat puustoiset alueet tilan maalla tulee säilyttää puustoisena. Mikäli eläinsuojan itäpuolelle rakennetaan laakasiilot, laakasiiloja ei tule sijoittaa puustoiselle alueelle. Suunnitelma laakasiilojen rakentamisesta tulee toimittaa Kainuun ELY-keskukselle vähintään kolme kuukautta ennen hankkeen toteuttamista. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen 6. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 127,85 hehtaaria peltoa tai lannanluovutussopimuksia. Tiedot hankittavista lisäpelloista tai lannanlevityssopimuksista tulee toimittaa Kainuun ELY-keskukselle viimeistään kuukausi ennen eläinsuojan laajennuksen käyttöönottoa. Mikäli osalle pelloista lietelantaa levitetään vain nurmen perustamisen yhteydessä, nämä peltoalat tulee ottaa huomioon ilmoituksessa. Luvan haltijan hallussa olevista lannanlevityspeltoaloista on oltava ajantasaiset vuokra- ym. sopimukset ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Lannan peltolevityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Lannan levitysmäärissä on lisäksi otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä ravinnetarve. 7. Lietelannan kuormaus ja kuljetus on hoidettava tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa teiden varrella asuville asukkaille ja muille teiden käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levitys on hoidettava siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Lähellä asutusta ja eläinsuojasta 400 metrin etäisyydellä sijaitsevilla pelloilla lietelantaa levitettäessä tulee lietelanta mullata välittömästi tai käyttää multaavaa levitintä. Muilla hakijan hallussa olevilla tai lantaa vastaanottavan tilan peltoalueilla ja muualle kuin kasvustoon levitetty lanta on mullattava mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. 8. Lietelanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä ja kesällä kasvukauden aikaan. Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö on kielletty
16 viisi metriä lähempänä vesistöä. Suojavyöhykealueita ei lasketa edellä mainittuun levitysalaan mukaan. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Luokitetuilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Jaloittelualue ja laiduntaminen 9. Mikäli eläinsuojien yhteyteen rakennetaan jaloittelualue, on se varustettava tiivispohjaisella alalla, reunoilla ja jätevesien keräyskaivolla. Suunnitelma jaloittelualueesta ja sen jätevesien käsittelystä tulee toimittaa Kainuun ELY-keskukseen vähintään kolme kuukautta ennen hankkeen toteuttamista. 10. Eläimiä laidunnettaessa laiduntavan karjan määrä tulee sopeuttaa laidunalueen pinta-alaan, jottei ylitetä alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinsuojasta laidunalueelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalueet tulee pitää hyvässä kunnossa ja laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Laidunalueilla eläinten väliaikaiset juotto- ja ruokintapaikat tulee olla järjestetty siten, etteivät ne aiheuta epäsiisteyttä eivätkä haju- ja terveyshaittaa. Tarvittaessa juotto- ja ruokintapaikoilla tulee käyttää kuivikkeita kärpäs- ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Eläimiä ei saa laiduntaa alle 50 metrin etäisyydellä talousvesikaivosta. Jätteet ja varastointi 11. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit, voiteluaineet ja ongelmajätteet (uuden jätelain mukaan vaarallinen jäte ) on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. 12. Polttoainesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Polttoainesäiliöiden alustan sekä tankkauspaikan alustan on oltava tiiviitä. Polttonestesäiliöt on sijoitettava katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliöt ovat vuodonilmaisulla varustettuja kaksoisvaippaisia säiliöitä. Säiliön ja letkun on oltava lukittavia. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin sekä paloviranomaisen määräykset. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Tankkauspaikat on tehtävä määräyksen mukaiseksi lokakuun 2013 loppuun mennessä.
17 13. Jätehuolto on hoidettava Ristijärven kunnan alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet, kuten loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjunta-aineet, on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa jätteitä. Jätteitä ei saa polttaa. Öljyllä tai muulla kemikaalilla likaantunut maa-aines ja roiskeet on poistettava välittömästi ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Pilaantunut rehu on varastoitava tiivispohjaisella alustalla ennen sen hyödyntämistä lannoitteena pelloilla. Tiivispohjaiselta alustalta ei saa syntyä ravinnevesivalumia ympäristöön. 14. Kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen. Poikkeuksellisissa tapauksissa ne voidaan hävittää muulla kunnaneläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Syrjäisillä alueilla, johon Ristijärven kunta kuuluu, voidaan kuolleet eläimet kunnaneläinlääkärin luvalla haudata maahan. Eläimiä ei saa haudata pohjavesialueelle, vedenottamon suoja-alueelle, alle 250 metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöön viettävästä rinteestä, eikä alueelle, jota tullaan kyntämään tai kaivamaan pian hautaamisen jälkeen. Kuolleiden eläinten varastointia on vältettävä. Mikäli ruhoja varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, on varastoinnin tapahduttava jäähdytetyssä varastotilassa. Lyhytaikainen varastointi tulee hoitaa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Kainuun ELY-keskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiedot syntyneistä lantamääristä tiedot lannan levitysaloista ja vastaanottosopimuksista tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja -ajoista sekä käsittelytavoista tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. 16. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista.
18 17. Häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi Ristijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kainuun ELY-keskukselle. 18. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 19. Eläinsuojan laajennuksen valmistumisesta on ilmoitettava Kainuun ELY-keskukselle viimeistään kuukausi ennen sen käyttöönottoa ja varattava valvontaviranomaiselle mahdollisuus rakenteiden tarkistamiseen. Tuotannon lisääntymisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Kainuun ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Aluehallintovirasto katsoo, että eläinsuojan toiminta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ja luvanhakijoiden asiantuntemus täyttävät laissa asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupaharkinta nykyisen toiminnan osalta on tehty vuonna 2001. Toiminnan laajentamista koskevassa lupaharkinnassa ja lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan laajentamisen seurauksena aiheutuva kokonaiskuormitus sekä kolmen muun Uvalla sijaitsevan eläinsuojan ja niiden toimintojen aiheuttama yhteisvaikutus kyläalueelle. Toiminta sijoittuu haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Kokonaisuudessaan tilan toiminta laajenee edellisen ympäristöluvan 620 eläinyksiköstä hakemuksen mukaiseen 1 091 eläinyksikköön. Kyseessä oleva laajennus on 1,8-kertainen. Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että yli 2,5-kertainen laajennus vastaa uuden eläinsuojan rakentamista, jolloin toiminnan sijoittamiseen sovelletaan ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen etäisyyssuosituksia. Tällöin eläinsuojan tulisi sijaita 200 500 metrin etäisyydellä lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta tai muusta häiriintyvästä kohteesta. Tilan laajennus on luokiteltavissa keskisuureksi laajennukseksi. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen suositusten mukaan pienten ja keskisuurten eläinsuojien laajennusten sekä uusien lantavarastojen tulisi sijaita vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta.
19 Eläinsuojan laajennusosasta on etäisyyttä noin 95 metriä lähimpään naapurin asuinrakennukseen, joka sijaitsee eläinsuojasta etelään. Kyseisestä asuinrakennuksesta on etäisyyttä noin 90 metriä tilan olemassa olevaan 900 m 3 :n lietesäiliöön ja noin 120 metriä rakennettavaan 1 200 m 3 :n lietesäiliöön. Lupapäätöksessä on velvoitettu kattamaan olemassa oleva lietesäiliö vähintään kelluvalla katteella ja rakennettava lietesäiliö kiinteällä katteella. Rakennettavasta 1 200 m 3 :n lietesäiliöstä on etäisyyttä noin 100 metriä lähimpään naapurin asuinrakennukseen, joka sijaitsee eläinsuojan laajennusosasta itään noin 160 metrin etäisyydellä. Velvoitteessa varustaa 1 200 m 3 :n lietesäiliö kiinteällä katteella on huomioitu asuinrakennuksen pohjoispuolella sijaitseva sikatila ja siten hakijoiden lypsykarjatilan ja sikatilan yhteisvaikutus. Eläinsuojan länsipuolella olemassa oleva 600 m 3 :n lietesäiliö on määrätty katettavaksi vähintään kelluvalla katteella. Lietesäiliöstä on etäisyyttä noin 65 metriä lähimpään naapurin asuinrakennukseen. Kyseinen asuinrakennus sijaitsee eläinsuojasta länsi-luoteeseen noin 150 metrin etäisyydellä. Eläinsuojan länsipuolella sijaitseva 200 m 3 :n lietesäiliö on myös velvoitettu pidettäväksi edelleen kiinteästi katettuna. Aluehallintovirasto katsoo, että eläinsuojatoiminta hakemuksessa esitetyllä paikalla haetussa laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Toiminta ei myöskään sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Eläinsuojan toiminnassa hajua aiheutuu muun muassa lannan varastoinnista, käsittelystä ja levittämisestä sekä eläinsuojan ilmanvaihdossa. Päätöksessä on annettu lannan varastointiin ja levittämiseen liittyviä hajujen vähentämistä koskevia sekä ympäristön pilaantumista ehkäiseviä määräyksiä. Aluehallintovirasto katsoo, että laajennuksen myötä eläinsuojan eläinmäärän kasvaessa ja siten eläinsuojasta aiheutuvien hajujen lisääntyessä on tarpeellista vähentää ja ehkäistä tilakeskuksen lantavarastoista aiheutuvia hajuhaittoja naapureille velvoittamalla luvanhaltijoita lietesäiliöiden kattamiseen edellisen luvan suosituksen sijaan. Eläinsuojan lähiympäristön haju-, melu-, pöly- ja maisemahaittoja ehkäistään myös velvoitteella säilyttää puustoisena eläinsuojasta itä-etelään noin 150 metrin etäisyydellä sijaitsevat puustoiset alueet. Lisäksi luvassa on velvoitettu multaamaan lietelanta välittömästi tai käyttämään multaavaa levitintä eläinsuojasta 400 metrin etäisyydellä sijaitsevilla tilan hallussa olevilla tai mahdollisesti lantaa vastaanottavan tilan peltoalueilla. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 mukaan Uva-järven ekologista tilaa ei ole arvioitu. Yleisen käyttökelpoisuuden perusteella järven veden laatu on luokiteltu hyväksi. Koska vesienhoitosuunnitelman tavoitteena on pinta- ja pohjavesien hyvä tila, on maatalouden vesistökuormitukseen, eläinsuojan toimintaan ja peltojen viljelytekniikkaan, tarpeen kiinnittää erityistä huomiota. Lupapäätöksessä on annettu lannanlevitystä koskevat lupamääräykset. Vesistöjen varrelle on määrätty jättämään vähintään viisi metriä leveät suojakaistat, joille lietelantaa ei saa levittää. Luokitelluilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille lietelannan levitys on lupamääräysten mukaan kielletty. Lupaharkinnassa on selvitetty, että eläinsuojatoiminnassa tulee olemaan käytettävissä riittävä peltoala lannan levitykseen. Hakemuksessa on esitetty suunnitelma uusista raivattavista peltoaloista, joilla varmistetaan peltoalan riittävyys tulevassa tilanteessa. Tiedot hankittavista lisäpelloista tai lannanlevityssopimuksista on
Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan sijainti 20 toimitettava lupaa valvovalle viranomaiselle viimeistään kuukausi ennen eläinsuojan laajennuksen käyttöönottoa. Lupapäätöksessä on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä varmistetaan eläinsuojien ja lantavarastojen sijoittaminen hakemuksessa esitettyihin paikkoihin. Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien nautaeläinten eläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemuksen pohjapiirustuksissa esitettyjen eläinpaikkojen perusteella. (lupamääräykset 1 ja 2) Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2003). Päätöksen 4 :n mukaan lietelannan varastotilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja muut säiliöihin johdettavat nesteet. Tilalla tarvitaan säiliötilavuutta lietelannan, eläinsuojassa pesuvesien ja puristenesteen varastointia varten yhteensä 4 681 m³ vuodessa. Ilman kiinteää katetta oleviin 400 m 3 :n, 600 m 3 :n, 900 m 3 :n ja 1 300 m 3 :n lietesäiliöihin kertyvien sade- ja sulamisvesien varalle varastotilavuutta tarvitaan yhteensä noin 327 m³. Sade- ja sulamisvesien määräksi on arvioitu avolietesäiliöiden pinta-ala x 0,3 m. Tilalla on varastointitilaa kuudessa lietelantasäiliöissä yhteensä 4 600 m 3. Lisäksi eläinsuojassa on laajennuksen jälkeen lietekuilutilavuutta 800 m 3. Hakemuksessa esitetyt varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden varastointitarvetta varten. Varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Tarkkailemalla säännöllisesti lannanvarastointi- ja johtamisrakenteita ja tyhjentämällä säiliöt vuosittain voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. (lupamääräys 3) Eläinsuojien yhteydessä olevien sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Jos sosiaalitilojen wc-vesiä käsitellään paikan päällä, on katsottu tarpeelliseksi, että ympäristöön wc-vesistä aiheutuvaa kuormitusta on vähennettävä vähintään yhtä paljon, kun vastaavia asuinkiinteistöjen asumisjätevesien kuormitusta vaaditaan vähennettävän valtioneuvoston haja-jätevesistä annetun asetuksen (209/2011) mukaisesti. (lupamääräys 4)