Maaseuturahasto Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen, perinnebiotooppien hoito EU-tukikoulutustilaisuus 7.4.2011 Jyväskylä projektipäällikkö Kaisa Raatikainen Keski-Suomen ELY-keskus, Härkää sarvista -hanke Keski-Suomen ELY, Kaisa Raatikainen, luonto ja kulttuuriympäristöt -yksikkö 4.4.2011 1
Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden luonnon ja maiseman monimuotoisuus koostuu? Mikä ihmeen perinnebiotooppi? Luonnon- ja maisemanhoidon erityistuet Härkää sarvista (HÄÄVI) hanke Kuvat: Maija Mussaari Keski-Suomen ELY, Kaisa Raatikainen, luonto ja kulttuuriympäristöt -yksikkö 4.4.2011 2
Maatalousalueiden luonnon ja maiseman monimuotoisuus Keski-Suomen ELY-keskus 4.4.2011 3
Maatalousympäristöjen monimuotoisuus liittyy kulttuuriperintöömme ja sen luomaan luontoon Kulttuuriympäristöön kuuluvat Kulttuurimaisemat Rakennusperintö Perinnemaisemat Muinaismuistot kulttuuri =colere [lat.]: viljellä, cultura: viljelys ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue pyrkii säilyttämään ja edistämään näistä kolmen ensimmäisen suojelua ja hoitoa muinaismuistot kuuluvat Keski-Suomen museon toimenkuvaan Keski-Suomen ELY-keskus / Kaisa Raatikainen 4.4.2011 4
Maatalousluonnon erityispiirteitä Avoimet ja puoliavoimet ympäristöt keskeisiä Monipuolisia ja vaihtelevia elinympäristöjä, spesialistilajeja Perinteinen karjatalous Luonnon monimuotoisuuden suojelu ja maisemansuojelu Harvinaistuneet aluksi maatalouden tehostumisen, sittemmin rakennemuutosten myötä Ylläpitävä karja on vähentynyt Keski-Suomen ELY-keskus / Kaisa Raatikainen 4.4.2011 5 Kuva:Pekka Ilén
Perinteinen maa- ja karjatalous Ei lannoitusta tai lisäruokaa Laidunnus ja niitto Kasvupaikan valoisuus ja lämpö lisääntyvät Maaperän ravinteisuus vähenee Maanpinnan rikkoutuminen edistää siementen itämistä Matalakasvuiset ja vähäravinteisuuteen sopeutuneet lajit hyötyvät oikein mitoitetusta laidunnuksesta Nopeakasvuiset, ravinteista hyötyvät, tehokkaasti leviävät lajit kärsivät Perinnebiotoopeille tyypillinen monipuolinen kasvilajisto kehittyy Hot spot Keski-Suomen ELY-keskus / Kaisa Raatikainen 4.4.2011 6
Piirros: Leena Lahdenvesi-Korhonen Mikä on perinnebiotooppi? Perinnebiotoopit ovat perinteisen maa- ja karjatalouden luomia erittäin arvokkaita elinympäristöjä ha Metsälaitumet ja hakamaat (puustoisia) Niityt ja kedot (avoimia) Perinnemaisema = perinnebiotooppi + rakennettu ympäristö 200 000 150 000 Perinnebiotoopit ovat vähentyneet n. 1 %:iin 1800-luvun tilanteesta Niille ominainen kasvi- ja eläinlajisto on uhanalaistunut voimakkaasti 100 000 50 000 0 4.4.2011 7
Perinnebiotooppityypit Perinnebiotoopeille on yhteistä valoisuus, ravinteiden niukkuus ja karjan aiheuttama kulutus, jotka ovat seurausta pitkään jatkuneesta laidunnuksesta ja niitosta. Nämä tekijät yhdessä aikaansaavat omaleimaisen ja monipuolisen lajiston. Perinnebiotooppeja jaotellaan kasvillisuuden perusteella erilaisista niityistä hakamaihin ja metsälaitumiin (Raunio ym. 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus, osa 2). loistokultasiipi nurmitädyke mäkitervakko keto-orvokki Keski-Suomen ELY-keskus / Kaisa Raatikainen 4.4.2011 8
Perinnebiotooppien luontotyyppiryhmät Nummet Kalliokedot Kedot Tuoreet niityt Kosteat niityt Järven- ja joenrantaniityt Merenrantaniityt Tulvaniityt Suoniityt Lehtoniityt Hakamaat Metsälaitumet karuja PUUSTOISET vesivaikutus PUUTTOMAT
Kuvat Maija Mussaari Niityt
Keto kuivat niityt hiekkaisilla ja kallioisilla mailla matalia heiniä ja ruohoja tyypillisiä lajeja mm. huopakeltano, kissankello, mäkitervakko ja ketoneilikka heinistä nurmirölli, tuoksusimake ja jäkki katajat luonteenomaisia runsaasti hyönteisiä Ketoneilikka 4.4.2011
Tuore ja kostea niitty niityistämme monipuolisimpia ja lajirikkaimpia perinteisen maatalouden tärkeitä heinämaita lajisto riippuu kosteudesta ja maaperätekijöistä tyypillisiä lajeja mm. päivänkakkara, punaapila, särmäkuisma ja peurankello heinistä punanata, nurmirölli ja tuoksusimake peurankello 4.4.2011
Rantaniitty säännölliset tulvat vaikuttaneet kasvillisuuteen tyypillistä kasvillisuuden vyöhykkeisyys aivan vesirajassa viihtyvät isosorsimo, järvikorte ja järvikaisla vesirajasta kauempana sarat, luhtarölli ja punanata tyypillisiä kukkakasveja rantakukka, ranta-alpi, vilukko ja virmajuuri avoimet rantaniityt kahlaajien ja vesilintujen pesimis- ja ruokailupaikkoja rantakukka Polku mansikkapaikoille 4.4.2011
Hakamaa niittylaikut ja puuryhmät vuorottelevat puuston peittävyys 10 35 % niittykasvillisuus metsäkasvillisuutta runsaampaa tyypillisiä niittylajeja mm. ahomansikka, niittyhumala, poimulehdet ja lampaannata metsäkasvillisuutta edustavat usein oravanmarja ja metsäkastikka ahomansikka Kuvat: Polku mansikkapaikoille -hanke
Partalan koivuhaka Kuva: Maija Mussaari Rouhiaisen haka Kuva: Leena Lahdenvesi-Korhonen Kuva: Liisa Horppila-Jämsä
Metsälaidun puusto monipuolista ja ikärakenteeltaan vaihtelevaa lahopuustoa puuston peittävyys yli 35 % aluskasvillisuudessa vallalla metsälajeja, aukkopaikoissa niittykasveja tyypillisiä lajeja varvut, nurmirölli, metsälauha ja metsäkastikka usein isoja muurahaispesiä ja omaleimainen sienilajisto Herkkutatti Kuvat: Polku mansikkapaikoille -hanke
Haapalehdon kaskimetsä Kuva: Maija Mussaari Matilan metsälaidun Kuva: Reija Kivelä Kuva: Kaisa Raatikainen
Kaskimetsä Luokitellaan metsälaitumiin Kaskiviljelyn synnyttämiä elinympäristöjä Tyypillistä kaskeamisen jälkeen kehittynyt tasaikäinen koivupuusto Kaskirauniot ja nauriskuopat Kuvat: Kaisa Mustola ja Kaisa Raatikainen Kaskiraunio Hoidetaan yleensä laiduntamalla, uudelleen kaskeamista ei useinkaan suositella arvokkaan puuston säilyttämiseksi Itä-Suomelle tyypillisiä (Saimaa Päijänne linja)
Lehdesniitty Nåtön lehdesniitty Kuva: Katja Raatikainen (MH) lehtoniittyjä (lehtipuusto) lehdestetyt eli latvotut puut tunnusomaisia lepät, koivut, pihlaja, haapa ja raita jalot lehtipuut puusto harvaa (10 35 %) aluskasvillisuudessa niittykasveja (yli 50 %) hoito monivaiheista: kevätsiivous niitto lehdestys jälkilaidunnus Suomessa esiintyy lähinnä Ahvenanmaalla ja Varsinais-Suomen saaristossa
Perinnebiotooppien hoito Luonnon- ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen ympäristötuen erityistuet Maaseuturahasto Maaseudun ympäristöpäivä 25.2.2010 Petäjävesi Marjaana Lepänjuuri, ProAgria Pirkanmaa/ maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Pirkanmaa / maa- ja kotitalousnaiset Kuva: Jutta Ahro
Erityistuista rahoitusta luonnonhoitoon Perinnebiotoopit pellon ulkopuolisia alueita, kuten myös luonnon monimuotoisuus- ja maisemakohteet yleensä Hoitotoimenpiteillä tulee säilyttää tai edistää sopimusalueen tavanomaisesta poikkeavia luonto- tai maisema-arvoja Tuet kustannuslähtöisiä, tuki maksetaan kustannusarvion ja hoitosuunnitelman pohjalta tehtyjen toimenpiteiden perusteella, dokumentoidaan hoitopäiväkirjalla Omasta työstä ja laitteista työpäiväkirja Hakijana ympäristötukeen sitoutunut viljelijä tai rekisteröity yhdistys Yhdistyksille mahdollisia: perinnebiotoopin hoito, luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen, monivaikutteisen kosteikon hoito ja ei-tuotannollisten investointien tuet arvokkaille perinnebiotoopeille ja kosteikoille Sopimusaika 5 ja/tai 10 vuotta sopimustyypistä riippuen ProAgria Pirkanmaa / maa- ja kotitalousnaiset, Marjaana Lepänjuuri 4.4.2011 Kuvat: Marjaana Lepänjuuri
Perinnebiotoopin hoito Kohteet: niityt, kedot, hakamaat, metsälaitumet Niittäen tai laiduntaen ja raivaten hoidettavat alueet Sopimusaika 5 vuotta Tukitaso max. 450 /ha/vuosi Kohdekohtainen korvaus pienialaisen (0,05 ha 0,30 ha) arvokkaan kohteen hoitoon noussut 135 200 /kpl/vuosi pienialaisen kohdalla ei tarvitse esittää kustannusarviota ProAgria Pirkanmaa / maa- ja kotitalousnaiset, Marjaana Lepänjuuri 4.4.2011
Ei-tuotannollisten investointien tuki Arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaus ja aitaaminen Arvokas = alueellisessa perinnemaisemaraportissa (Keski- Suomen perinnemaisemat) todettu tai ELY-keskus toteaa vastaavaksi tai sijaitsee Natura-alueella Tukitaso: enintään 3 ha:n kohteet 1 179 /ha yli 3 ha:n, mutta enintään 10 ha:n kohteet 910 /ha yli 10 ha:n kohteet 750 /ha Toteutusaika 1 2 vuotta Haku kesäkuussa Kuitit esitetään jälkikäteen maksuhakemuksen yhteydessä: maksetaan toteutuneiden kustannusten mukaan Investoinnin jälkeen 5-v. PB-sopimus hoidosta ProAgria Pirkanmaa / maa- ja kotitalousnaiset, Marjaana Lepänjuuri 4.4.2011
Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen Raivaamalla, niittämällä ja/tai laiduntamalla hoidettavia alueita Monipuoliset reunavyöhykkeet: pellon ja tien/metsän/vesistön väliset max. 20 m leveät alueet Pellon metsäsaarekkeet (max. koko 1 ha) Pienet kosteikot, puukujanteet Muut viljely- ja laidunkäytön ulkopuolelle jääneet alueet voivat sisältyä sopimusalueeseen, jos viljelyn tai laidunnuksen loppumisesta on kulunut enintään 20 vuotta tai niillä on aikaisempaan asutukseen ja maanviljelyyn liittyviä kiinteitä muinaisjäännöksiä. Pellon ulkopuolisia alueita paitsi: lintujen levähdys- ja ruokailupellot, tulvapellot, uhanalaisten lajien esiintymispaikat, monimuotoisuuskaistat Sijainti esim. maisema-alueella nostaa arvoa Tukitaso max. 450 /ha/vuosi, sopimusaika 5 tai 10 vuotta ProAgria Pirkanmaa / maa- ja kotitalousnaiset, Marjaana Lepänjuuri 4.4.2011
Perinnebiotooppien ja luonnon ja maiseman monimuotoisuuskohteiden hoidon periaatteita Laidunnus ei saa aiheuttaa rehevöitymistä, yleensä aidattava erikseen viljelynurmista Eläimiä ei lisäruokita sopimusalueille kivennäisiä lukuunottamatta Jos ja kun tavoitteena on maan negatiivinen ravinnetaso, niittojäte kerätään Raivausjäte kerätään pääosin, jotta ei aiheuta rehevöitymistä Raivaus suosii monimuotoisuutta, eroaa esim. taimikonhoidosta Suositaan monenlaista puu- ja pensaslajistoa ja lahopuuta Kaikkea ei yleensä raivata, tärkeää jäädä esim. linnuille pesäpaikkoja Lisätietoa kohteiden hoidosta ym. http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/oppaatjaohjeet/ymparis totuenneuvonnallisetoppaat.html ProAgria Pirkanmaa / maa- ja kotitalousnaiset, Marjaana Lepänjuuri 4.4.2011
Monipuoliset reunavyöhykkeet ja saarekkeet, piirteitä Kuva: Jutta Ahro Kuva: Marjaana Lepänjuuri Monilajinen puusto Haavat, raita, lepät sekä pihlajat ja muut kukkivat ja marjovat puut ja pensaat arvokkaita Kerroksellinen/ hakamainen/ puoliavoin sis. niittymäisiä kohtia/ avoin Lahopuuta Parhaita lämpimät etelään ja länteen suuntautuvat paikat Ei talousmetsää Ei varjoisat yksipuoliset alueet Ei avohakkuualueiden reunoja Raivauksin pyritään lisäämään kerroksellisuutta ja monipuolisuutta, kaunistamaan maisemaa Avoimia kohtia voidaan hoitaa niittämällä ProAgria Pirkanmaa / maa- ja kotitalousnaiset, Marjaana Lepänjuuri 4.4.2011
Erityistukien hakeminen Haku 30.4. mennessä (paitsi ei-tuot. investoinnit 30.6.) Hakemus ELY-keskukseen, E-vastuualue Kaikki liitteet toimitetaan hakemuksen mukana (hoitosuunnitelma karttoineen, kustannusarvio, mahdollinen vuokrasopimus) ja kaikki paperit kahtena kappaleena Uudet sopimukset alkavat aina 1.10. uudet lohkot rajataan alustavasti kartalle ja nimetään U- tunnuksilla Jatkava sopimus: jos vanha sopimus päättyy 31.5., voi jatkosopimus alkaa 1.5., muutoin 1.10. toimitetaan kaikki liitteet + kopio päättyvän sopimuskauden hoitopäiväkirjasta sekä keväällä että syksyllä päättyvään sopimukseen haetaan jatko keväällä Maksatusta haetaan vuosittain ProAgria Pirkanmaa / maa- ja kotitalousnaiset, Marjaana Lepänjuuri 4.4.2011
Hakijana yhdistys Hakemuksen liitteeksi kopio sen kokouksen pöytäkirjasta, missä hakemisesta on päätetty ja selvitys nimenkirjoitusoikeudesta Paikallinen Leader-toimintaryhmä antaa lausunnon hakemuksesta Edellytyksenä on, että sopimukseen sisältyvät toimenpiteet tukevat kyseisen alueen paikallisen toimintaryhmän kehittämisohjelman tavoitteita Hoidettavan alueen on oltava hakijan hallinnassa (vuokrattuna) koko sopimuskauden eli 5 (+ 1 2) vuoden ajan Yhdistysten suosimia kohteita ovat mm. riistakosteikot ja maisemanhoitokohteet ProAgria Pirkanmaa / maa- ja kotitalousnaiset, Marjaana Lepänjuuri 4.4.2011
Kustannusarvio Kannattaa tehdä MMM:n hinnaston perusteella: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070366 Uudet asetukset vuonna 2010 (46/2010 ja 47/2010) Korvattavia kuluja mm. raivaus, risujen keruu ja ajo niitto, niittojätteen keruu aitauksen rakentaminen ja kunnostaminen (20 %/vuosi) eläinten kuljetus, eläinten juoton ja valvonnan lisäkustannus hoitopäiväkirjan pito rehun arvo otetaan yleensä huomioon eläimen heikompi kasvu nautakarjalla Näitä ei korvata: eläinten tai maan vuokra, eläinten vakuutukset, kilometrikulut eläinten siirtoa alueelle lukuun ottamatta, raivaussahan ym. välineiden osto Ladon tms. rakennuksen kunnostus korvataan vain eituotannollisten investointien tuessa, muutoin vain karjatalouden rakennelmien (esim. aidat, haasiat) kunnostus korvataan Vain sopimuskauden aikana syntyvät kustannukset korvataan lukuun ottamatta suunnittelukustannusta! ProAgria Pirkanmaa / maa- ja kotitalousnaiset, Marjaana Lepänjuuri 4.4.2011
Laidunpankki Maanomistajan ja karjanomistajan kohtauspaikka Tietoa maisemalaidunnuksesta ja sopimusmalleja Vuonna 2011 maksuton Kirjaudutaan maatalouden laskentakeskuksen tunnuksilla, tunnukset ilmaiset Kuka maksaa ja kenelle maisemalaidunnuksessa? Riippuu kysynnästä ja tarjonnasta sekä kumpi hyötyy, usein maanomistaja maksaa, mutta myös karjanomistaja saattaa maksaa jos alueella on suurta rehuarvoa Karjanomistaja voi vuokrata alueen ja hakea erityistukia www.laidunpankki.fi ProAgria Pirkanmaa / maa- ja kotitalousnaiset, Marjaana Lepänjuuri 4.4.2011
HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa 4.4.2011 31
Hankkeen tausta Maatalousluonnon ja kulttuurimaiseman säilyttäminen Uhanalaiset lajit ja luontotyypit Sulkeutuvat maisemat Karjatilojen toiminnan monipuolistaminen Laidunnuksen hyödyistä kertominen Hankealue: Pohjanmaa, Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Etelä- Savo 4.4.2011 32
Hankkeen tavoitteet Kuvat: Maija Mussaari Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden laidunnushoidon järjestäminen Paikallisten ihmisten saaminen mukaan hoidon suunnitteluun ja toteutukseen Maatalouden ympäristötuen erityistukien täysimääräinen hyödyntäminen luonnonhoidossa Keski-Suomen ELY, Kaisa Raatikainen, luonto ja kulttuuriympäristöt -yksikkö 4.4.2011 33
Kolme keskeistä toimenpidettä: 1. Luonnonhoidon järjestäminen 2. Luonnonhoidon rahoituksen tehokas käyttöönotto ja kehittäminen 3. Laiduneläinten ja laitumien vuokrauksen edistäminen Kuvat: Hanna Seitapuro, Leena Lahdenvesi-Korhonen 4.4.2011 34
Kuva: Kaisa Raatikainen Toimenpiteet käytännössä Hoitokohteiden ja laiduntajien kartoitus Erityistukineuvonta Laaja-alaiset hoitosuunnitelmat (LUMAsuunnitelmat) esim. maisema-alueille Kohdekohtaiset hoitosuunnitelmat erityistukea varten Perinnebiotoopin hoito Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen Pyrimme järjestämään hoidon erityisesti käytöstä poisjääneille ja vaativille kohteille 4.4.2011 35
Yhteistyössä: Pirkanmaan ja Etelä-Savon ProAgria maaseutukeskukset, maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap Keski-Suomen, Pirkanmaan, Etelä-Savon ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueet Lisätietoja: www.ymparisto.fi/ksu/harkaasarvista Kaisa Raatikainen, puh. 040 5845 295 Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pirkanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskukset rahoittavat hanketta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin 4.4.2011 36