Härkää sarvista! Loppuraportti Kuva: MMM / Mavi, Tomi Aho

Transkriptio

1 Härkää sarvista! Loppuraportti Kuva: MMM / Mavi, Tomi Aho Härkää sarvista -hankkeen tavoitteena oli säilyttää ja kohentaa maatalousluonnon ja - maiseman monimuotoisuutta sekä monipuolistaa karjatilojen toimintaa maatalouden muutoksessa. Hanke pyrki tehostamaan laiduntavan karjan käyttöä luonnon monimuotoisuuden hoidossa osoittamalla laidunnuksesta hyötyviä alueita laidunnuskäyttöön, tehostamalla eri tukimuotojen käyttöä ja ohjaamalla lisärahoitusta hoidon toteuttamiseen. Hanke kohdistui Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pirkanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien hankealueella sijaitseviin maatiloihin, perinnebiotooppeihin, luonnonsuojelualueisiin, Natura alueisiin, kylien lähimaisemiin sekä arvokkaille maisema-alueille. Ylimaakunnallinen hanke tiivisti yhteistyötä maakuntien välillä, levitti aiemmista hankkeista kertynyttä tietotaitoa sekä yhtenäisti ja kehitti maatalouden ympäristötuen erityistukineuvontaa hankealueella. Hyödyn saajana olivat etenkin hankealueen karjatilalliset, yhdistykset ja kyläyhteisöt, mutta myös kaikki hankealueella asuvat, kulkevat ja matkaavat.

2 Hankkeen toteuttajat Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (hankkeen hallinnoija) Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue PL 250, Piippukatu Jyväskylä puh Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue PL 164, Jääkärinkatu Mikkeli puh ProAgria Etelä-Savo Maa- ja kotitalousnaiset Mikonkatu Mikkeli puh ProAgria Pirkanmaa Maa- ja kotitalousnaiset Näsilinnankatu 48 D, PL Tampere puh Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue PL 262, Korsholmanpuistikko Vaasa puh ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap r.f. Kauppapuistikko 16 D Vaasa puh Maisema Kokonsaaresta Savonlinnasta. Kuva: Leena Lahdenvesi-Korhonen

3 Hankkeen nimi ja hanketunnus Härkää sarvista (HÄÄVI) Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa (3533) Dnro 2924/ (MAVI) Dnro KESELY/108/07.01/2010 (Keski-Suomen ELY-keskus), projektinumero 20T0030 Loppuraportti Hankkeen tavoitteet Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on Arvokkaiden luontokohteiden, perinteisten maatalousmaisemien sekä Natura kohteiden säilyttäminen ja kehittäminen. Maaseudun yritysten ja elinkeinojen monipuolistaminen. Uuden ohjelmakauden tarjoamien ympäristötukien laajamittainen hyödyntäminen. Maaseudun vetovoimaisuuden lisääminen asuin- ja vapaa-ajan ympäristönä. Hankkeen konkreettiset tavoitteet Luonnonsuojelullisesti tärkeiden ja maisemallisesti arvokkaiden alueiden laidunnushoidon järjestäminen. Paikallisyhteisön saaminen mukaan luonnon monimuotoisuuden edistämistyöhön. Erityistukien hyödyntämisen lisääminen luonnonhoidossa. Hankkeen määrällisten tavoitteiden toteumista seurattiin kumulatiivisesti hankkeen edetessä maakunnittain jaotellun koontitaulukon avulla. Toteumataulukko on raportin liitteenä (liite 1). Hankkeen toteutus Toimenpiteet Keski-Suomen ELY-keskus: hankkeen koordinointi ja hallinnointi sekä alueellinen hanketyö Hanketoimijat alueellisesti: o alueen asukkaiden ja viljelijöiden tiedottaminen sekä hankkeen markkinointi o erityistukiin liittyvä neuvonta hankealueella o laidunnushoitoa vaativien perinnebiotooppi- ja maisemakohteiden kartoittaminen ja listaaminen o laiduneläintilojen ja eläimiään tilan ulkopuolelle laidunnuskäyttöön antavien tilojen kartoittaminen ja listaaminen o tilakohtainen laidunkohteiden ja eläintilojen yhteensovittaminen ja yhteistyö sopimusneuvotteluissa (laidunnuksen järjestäminen ja avustaminen hoidon rahoituksen hakemisessa) o kohdekohtainen alueiden hoidon neuvonta o hoitosuunnitelmien laadinta (maastotyöt ja kirjoittaminen) o laaja-alaisten maiseman- ja luonnonhoidon yleissuunnitelmien (MALUsuunnitelmien) laadinta o alueelliset ProAgrioiden ja ELY-keskusten yhteistyöpalaverit o työohjelmien ja aikataulujen laadinta o hanketyön raportointi ja tulosten seuranta

4 Hankkeen toimintakentän keskiössä oli arvokkaiden luontokohteiden laidunnushoidon suunnittelu ja järjestäminen sekä hoidon rahoitukseen liittyvä neuvontatyö. Tiedotustoimenpiteet: o Tiedotteet: 35 kpl o Radiohaastattelut: 13 kpl o Lehtiartikkelit: 87 kpl o Lehti-ilmoitukset: 17 kpl o Kutsut ja kirjeet: n kpl o Seminaarit, messut, keskustelutilaisuudet, kyläillat ym. tapahtumat, joissa hanke esillä: 114 kpl (n hlöä) o Muut tiedotuskanavat (tv-uutiset, internet-uutiset, sähköposti, yleisönosastokirjoitukset): 35 kpl o Hankkeen internetsivujen päivitys ja julkaisujen vienti nettiin (Kaisa Raatikainen) Ruotsin opintomatkan raportti MALU-suunnitelmat (9 kpl) Loppujulkaisu Loppuraportti o Hankkeeseen liittyvien materiaalien kääntäminen ruotsiksi (Bertel Riska, Jaana Höglund, Ulrika Wikman) o Laidunpankki-sivuston päivitys ja kehittäminen (Riikka Söyrinki) Laidunpankin "Kysy neuvoa" palvelu: 39 kpl vastauksia Hankkeen tiedotuksen toteutumista seurattiin ohjausryhmässä viestintäsuunnitelman päivittämisen yhteydessä.

5 Lammasjakkarat ihastuttivat sekä lapsia että aikuisia Farmari-messuilla Mikkelissä ja monessa muussakin Häävin tapahtumassa. Kuva: Kaisa Raatikainen. Aikataulu Hanke eteni hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti. Erityistukineuvonta, hoitosuunnittelu, tiedottaminen, raportointi, maksatukset sekä projektiryhmä- ja ohjausryhmätyöskentely olivat jatkuvia ja/tai säännöllisiä toimenpiteitä. Alla olevassa taulukossa esitetään hankkeen muut keskeiset vuosittaiset toimenpiteet. vuosi 2009 vuosi 2010 vuosi 2011 vuosi 2012 hankkeen käynnistäminen muutoshakemus markkinointimateriaalit (logo, postikortit, esite) neuvontamateriaalit (maanvuokrasopimus, yhdistysten erityistukiohjeet) internet-sivut MALU-suunnittelualueiden valinta Pirkanmaan luonnonsuojelubiologisen asiantuntijan kilpailutus ja valinta selvitys erityistuista luopumisen syistä (Etelä-Savo) Laidunpankin maksuttomuusmuutokset (Pirkanmaa) kirjepostitus hankealueen eläinomistajille, lumo kosteikkoyleissuunnitelmien tiloille ja hevosyhdistyksille Hevoset 2010 messut (Pirkanmaa) Farmari-messut (Etelä-Savo) MALU-suunnittelu Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa ProGradu-tutkimus ALV-ohjaukset verottajalta Parhaat käytännöt kilpailu hanketukitarkastus MALU-suunnittelu Keski-Suomessa muutoshakemus opintomatka Ruotsiin Laidunpankin muutostyöt (Pirkanmaa) inventoitujen perinnebiotooppien hoitotilanteen selvittely Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa LaidunPUTTE-yhteistyö

6 MALU-suunnittelu Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa laidunpäivät / tilojen avoimet ovet tapahtumat Laidunpankin markkinointi loppujulkaisu loppuraportointi Resurssit, henkilötyökuukausina Keski-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat: o Kaisa Raatikainen 36,3 o Teija Sironen 4,0 o Sisko Peltoniemi 3,0 o Kaisa Mustola 13,2 o Lisäksi Päivi Halinen ja Liisa Horppila-Jämsä ovat tehneet virkatyötä hankkeelle (ohjausryhmätyöskentely) Etelä-Savon ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat: o Saara Ryhänen 9,2 o Kalle Hellström 8,0 o Lisäksi Sirpa Peltonen (ohjausryhmätyöskentely) ja Anna Laukkanen ovat tehneet virkatyötä hankkeelle ProAgria Etelä-Savo o Leena Lahdenvesi-Korhonen 10,2 o Hanna Huovinen 7,0 o Saara Ryhänen 6,2 o Mervi Kukkonen 0,5 ProAgria Pirkanmaa o Riikka Söyrinki 9,5 o Marjaana Lepänjuuri 8,7 o Päivi Kangasniemi 6,8 o Jutta Ahro 4,2 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat: o Jaana Höglund 10,5 o Johanna Kullas 2,0 o Kalle Hellström 0,5 o Toni Etholén 3,1 o Lisäksi Leena Rinkineva-Kantola on tehnyt virkatyötä hankkeelle (ohjausryhmätyöskentely) ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap o Bertel Riska 2,6 o Jan-Erik Back 0,4 o Ulrika Wikman 0,3 Lisäksi toteuttajaorganisaatioissa hanketta tukevaa työtä ovat tehneet yleis- ja taloushallinnon henkilöt sekä substanssiasiantuntijat. Ostopalvelut: o Hankkeen postikortit o Pirkanmaan luonnonsuojelubiologinen asiantuntija o TIKE-osoiterekisteri hankealueen karjatilallisista o Pohjanmaalla hoitosuunnittelun tukipalveluita o EU-projektien taloushallinnon koulutus o Ruotsin opintomatkaan liittyvät ostopalvelut o Laidunpankin maksuttomuus- ja muutostyöt o Laidunpankin tiedotus- ja markkinointimateriaalit o Laidunpankin markkinointiin liittyvää työtä o Häävi- ja Laidunpankki -T-paidat

7 o Loppujulkaisun taitto Hankkeen tiedotusmateriaalien ja julkaisujen painatuksessa on hyödynnetty Keski- Suomen ja Etelä-Savon ELY-keskusten HANSEL-sopimustoimittajaa. Muutoin ostopalveluiden tarjoajat on valittu joko tarjouskilpailun avulla tai selvittämällä paikkakunnan tavanomainen hintataso. Toteutuksen organisaatio Kaisa Raatikainen, projektipäällikkö: hankkeen koordinointi, erityistukineuvonta, hoitosuunnitelmien laadinta, raportointi, ohjausryhmän sihteeri ja projektiryhmän puheenjohtaja, MoMa-alatyöryhmässä ja PerinneELOn ympäristötukityöryhmässä asiantuntija Sisko Peltoniemi, suunnitteluavustaja: hankkeen talouslaskelmien laatiminen, maksuhakemuksen valmistelu, ohjausryhmän jäsen ( alkaen, Teija Sirosen siirtyessä muihin tehtäviin) Hankkeen projektiryhmä koostui hankkeessa työskentelevistä projektihenkilöistä: Kaisa Raatikainen, pj, Keski-Suomen ELY-keskus Kaisa Mustola, Keski-Suomen ELY-keskus ( ) Saara Ryhänen, Etelä-Savon ELY-keskus ( ) / ProAgria Etelä-Savo ( ) Kalle Hellström, Etelä-Savon ELY-keskus (2012) Leena Lahdenvesi-Korhonen, ProAgria Etelä-Savo Hanna Huovinen, ProAgria Etelä-Savo ( ) Tiina Schultz, Pirkanmaan ELY-keskus Marjaana Lepänjuuri, ProAgria Pirkanmaa ( ) Päivi Kangasniemi, ProAgria Pirkanmaa ( ) Riikka Söyrinki, ProAgria Pirkanmaa ( ) Johanna Kullas, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ( ) Jaana Höglund, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ( ) Toni Etholén, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (2012) Bertel Riska, ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap Häävin projektiryhmän viimeisen kokouksen tunnelmia Pirkanmaalla. Kuva: Saara Ryhänen.

8 Hankkeen ohjausryhmä vastasi hankkeen etenemisen seurannasta (varajäsen suluissa): Päivi Halinen (Liisa Horppila-Jämsä), pj, Keski-Suomen ELY-keskus Kaisa Raatikainen (Liisa Horppila-Jämsä), siht., Keski-Suomen ELY-keskus Teija Sironen ( ) / Sisko Peltoniemi ( ), Keski-Suomen ELYkeskus Sirpa Peltonen (Saara Ryhänen / Kalle Hellström), Etelä-Savon ELY-keskus Leena Rinkineva-Kantola (Johanna Kullas / Jaana Höglund), Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus Mari Rajala (Tiina Schultz), Pirkanmaan ELY-keskus Leena Lahdenvesi-Korhonen (Anu Myllys / Saara Ryhänen), ProAgria Etelä-Savo Riikka Söyrinki (Marjaana Lepänjuuri / Jutta Ahro), ProAgria Pirkanmaa Jan-Erik Back (Bertel Riska), ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap Maija Mussaari (Carina Järvinen), Metsähallitus Veli Koski (Risto Piesala), Keski-Suomen ELY-keskus, rahoittajan edustaja Markku Pitkänen, viljelijöiden edustaja Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaiskustannukset (arvio): o Keski-Suomen ELY-keskus: o Etelä-Savon ELY-keskus: o ProAgria Etelä-Savo: o ProAgria Pirkanmaa: o Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus: o ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap: Hankkeelle kertynyt yksityinen rahoitus: Arvioidut kokonaiskustannukset, yhteensä , tarkentuvat hankkeen viimeisen maksuhakemuksen valmistelun yhteydessä. Vuoden 2012 osalta lopulliset kustannukset näkyvät loppumaksuhakemuksessa. Hanke on toteutunut hieman suunniteltua budjettia ( ) pienempänä. Yksityistä rahoitusta on kertynyt hieman suunniteltua (9 600 ) enemmän. Raportointi ja seuranta Hankkeen seurantatiedot raportoitiin rahoittajalle indikaattorilomakkeella vuosittain tammikuun aikana. Hankkeen vuosiraportti palautettiin rahoittajalle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Lisäksi puolivuosittaisten maksuhakemusten yhteydessä palautettiin hankkeen väliraportti. Projektiryhmä kokoontui hankkeen aikana 12 kertaa. Ohjausryhmä kokoontui 9 kertaa. Hankkeen toiminta-aikana hankkeeseen suoritettiin kaksi hanketukitarkastusta. Vuoden 2009 maksuhakemus tarkastettiin tilintarkastus Tuokon toimesta. Tarkastuksessa havaittiin valtion virka-auton käytöstä laskutetun väärän yksikköhinnan mukaisesti, minkä johdosta hankkeeseen kohdistui 256,68 :n takaisinperintä. Alkuvuoden 2010 maksuhakemuksen tarkasti Maaseutuvirasto, eikä tarkastuksessa todettu olennaista huomautettavaa. Toteutusoletukset ja riskit Hankkeen merkittävimpänä kompastuskivenä nähtiin sen lyhyt toiminta-aika. Hankkeen käynnistämiseen kului eri maakunnissa vaihtelevasti aikaa. Tilannetta helpotti v myönnetty 4 kk jatkoaika, jolla hankkeen kestoa pidennettiin kesän 2012 yli. Koska hankkeen tulokset syntyvät viiveellä (kohteen hoitosuunnittelun aloittamisesta hoidon aloittamiseen kuluu 1 2 vuotta), ei toiminta-ajan puitteissa kyetty järjestämään hoitoseurantaa kovin monille hankekohteille.

9 Kaikki hyvät hoitokohteet eivät olleet suunniteltavissa Häävin kriteerien mukaan. Toisaalta hyvistä kohteista oli jopa runsaudenpulaa. Suunnittelukohteiden osalta olisi voitu tehdä huolellisempaa esiselvitystyötä, jonka avulla olisi saatu seulottua kaikkein potentiaalisimmat ja toteuttamiskelpoisimmat kohteet. Nyt muutama hankkeessa laadittu hoitosuunnitelma jäi vaille toteutusta; toisaalta hankkeen työtä kohdistui paljon tavanomaisille maanviljelijöiden omistamille ja itse hoitamille kohteille. Maanomistajien haluttomuus vuokrata maitaan ulkopuolisille laiduntajille teki joidenkin kohteiden kohdalla hoitosuunnittelun ja tukineuvonnan hankalaksi. Tämä koski erityisesti jakokuntia. Jotkut maanomistajat kokivat epäreiluksi sen, että vieras ihminen sai nostaa tukea heidän omistamiltaan alueilta. Tilanteet, joissa maanomistaja pystyi itse hakemaan tukea, olivat pääsääntöisesti helpompia. Hankkeen alkuvaiheessa suurena riskinä nähtiin laiduneläinten vähyys hankealueella. Hankkeen edetessä tämä pelko osoittautui osin turhaksi, ja useita hankkeesta kiinnostuneita eläinten omistajia löytyi. Pitkä etäisyys sopivien laiduneläinten ja hoitokohteiden välillä vaikeutti erityisesti pienten, syrjäisten kohteiden hoitoon saantia. Tämä ongelma korostui valtion omistamien alueiden kohdalla. Mikäli kohteelle oli mahdollistaa järjestää eläinten valvonta, juotto ja/tai sähköpaimen, sen hoitoon saanti oli todennäköisempää, vaikka laiduntaja olikin eri kunnasta. Laidunpankin markkinointia hankaloitti sen hidas vastaanotto Keski-Suomessa, Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa. Laidunpankin käyttöä helpotettiin merkittävästi v alussa, kun ProAgria Pirkanmaa osti palvelun ja Häävin avulla sivusto uudistettiin täysin. Uudistus yhdistettynä Laidunpankin markkinointikampanjaan toi palveluun lisää uusia ilmoituksia ja lisäsi sivustolle tehtyjen vierailujen määrää ( mennessä vuoden aikana tehtyjä vierailuja oli 7854 kpl). Koko hankkeen aikana Laidunpankissa olevien ilmoitusten määrä lähes kolminkertaistui. Maisemanhoitoon liittyvää laajempaa markkinointia ja neuvontapalveluita tarvittaisiin vielä lisää. Viljelijöille ja yhdistystoimijoille suunnattu täsmämarkkinointi toimi hyvin, mutta media ei ollut kovin vastaanottavaista. Eläville maaseutualueille kohdistettu vapaamuotoinen tiedotus nähtiin tulevaisuuden mahdollisuutena. Yleisesti maaseudun luonnon monimuotoisuuteen liittyviä asioita olisi pidettävä enemmän esillä, jotta aiheelle saataisiin lisää painoarvoa. Työn toteuttamista kuitenkin hankaloittaa se, että sekä markkinointi- että neuvontatyö tarvitsisivat valtakunnallisesti lisäresursseja. Erityistuet koetaan työläiksi, vaikeiksi ja velvoittaviksi; toisaalta hankkeen neuvonta- ja suunnittelutyötä pidettiin yleisesti erittäin hyvänä. Tukihaun yksinkertaistaminen ja riittävän tukitason takaaminen hakijoille tekisivät sopimuslaidunnuksen ja erityistuet kiinnostavimmiksi. Tämä seikka on laajasti tunnustettu ja sitä on pidetty keskeisenä kehittämishaasteena maatalouden ympäristöohjelman valmistelutyössä, jossa Häävin näkökulmia on tuotu esille Kaisa Raatikaisen toimesta. Neuvontatyötä vaikeutti erityistukihaun ajoittuminen huhtikuulle. Erityistukikohteiden arviointi alkutalven aikana on hankalaa, erityisesti uusilla kohteilla, joilla kasvillisuuden arviointi on tärkeä kriteeri tukikelpoisuuden määrittelemisessä. Yleisenä ongelmana hankealueella havaittiin se, ettei erityistukisopimuksia uusittu kovin innokkaasti. Erityistuista luopumisen syitä selvitettiin Etelä-Savossa hankkeen alkuvaiheessa. Tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat maanviljelijöiden eläkkeelle jäänti ja karjasta tai maataloudesta luopuminen, kohteen hoidon hankaluus sekä erityistukiin liittyvä byrokratia. Häävi ei voinut puuttua tilanteeseen kovin tehokkaasti, sillä tärkeimmät syyt olivat hankkeen toimintakentän ulkopuolella. Lisäksi hankkeen alkuvaiheessa sovittiin, että hankkeen toiminta kohdistuu vain uusiin erityistukisopimuksiin. Toisaalta hankkeen puitteissa saatiin uudelleen tuen piiriin sellaisia kohteita, jotka olivat olleet jonkin aikaa hoidotta. Erityistukisopimusten jatkuvuutta edesauttaisi se, että ProAgria ottaisi tuensaajiin yhteyttä jo syksyllä ennen erityistukisopimuskauden päättymistä. Tämä käytäntö on jo olemassa osassa hankealueen maakuntia, ja voitaisiin ottaa käyttöön myös muualla.

10 Hanke oli kokonaisuudessaan haasteellinen hallinnoitava. Hankkeen alkupuolella toteutunut valtion aluehallinnon uudistaminen yhdisti rahoittajan ja osan toteuttajista samaan organisaatioon, minkä vuoksi hanke muuttui ELYn oman tuotannon hankkeeksi. Lisäksi yhteistyökumppaneiden määrä toi oman lisänsä erityisesti hankkeen raportointiin sekä maksu- ja muutoshakemusten laadintaan. Maaseuturahaston käytänteisiin liittyvä vaihteleva ohjeistus ja ELY-keskusten sisäinen byrokratia aiheuttivat aika ajoin päänvaivaa, mutta keskusteluyhteys sekä rahoittajan edustajan että maksatustarkastajan välillä oli toimiva ja helpotti ongelmatilanteita. Keski-Suomen ELY-keskuksessa hankkeen taloushallintoon varattu työresurssi oli erittäin tarpeellinen. Hankeyhteistyötä maakuntien sisällä olisi helpottanut se, että joka maakunnassa hankkeessa olisi ollut mukana sekä ELY-keskus että ProAgria. Nyt maakuntien välillä oli eroja mm. maisemanhoidonneuvojien työpanoksessa, mikä hankaloitti neuvontatyötä. Hankkeen työntekijöiden vaihtuvuus projektin edetessä oli suurta. Varsin moni työntekijöistä oli ensimmäistä kertaa töissä maaseuturahaston hankkeessa. Suurin osa myös teki Häävin ohella muita työtehtäviä, mikä aiheutti vaikeutta mm. hankkeen toteutusaikataulujen yhteensovittamisessa maakuntien välillä. Esimerkiksi MALU-suunnitelmien teko yhtäaikaa eri maakunnissa olisi tuonut synergiaetua suunnittelijoille. Muutoinkin hankkeen toimijat olisivat voineet pitää tiiviimmin yhteyttä keskenään, nyt hanketyöhön liittyvien ongelmien ja kysymysten heittely jäi vähäiseksi. Niitä käsiteltiin jonkin verran projektiryhmän kokouksissa, joita olisi voinut pitää useamminkin. ELY-keskuksissa kahdesti vuodessa tapahtuva maksuhakemuksen laadinta osoittautui hankalaksi toteuttaa, tämän vuoksi ESAELY ja EPOELY jättäytyivät pois puolivuosittaisista maksatuksista ja hakivat koko vuoden kustannukset maksuun vuodenvaihteessa. Lammastilalliset löysivät nopeasti Häävin ja monia yhteistyökuvioita luotiin hankkeen avulla. Kuva: Kaisa Raatikainen. Yhteistyökumppanit Metsähallitus, Museovirasto, alueelliset Leader-toimintaryhmät, Baltic Sea Action Group, Luonnon- ja riistanhoidon säätiö, WWF Suomi, MTK Keski-Suomi, PerinneE- LO-työryhmä, Jämsän ammattiopisto, Etelä-Savon riistanhoitopiiri, Enonkosken ja Pihtiputaan kuntien maaseututoimet, Pieksämäen kaupungin maaseututoimi, Faba Palvelu, Petäjäveden vanhan kirkon hoitotoimikunta, Petäjäveden ja Viitasaaren seurakunnat sekä Korpilahden alueseurakunta, Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys

11 ry, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry, Vanhan Korpilahden Kotiseutuyhdistys ry, Jacobstads Nejdens Natur r.f.. Lisäksi vesialueiden jakokuntia erityisesti Pohjanmaalla. Hankkeeseen osallistuivat seuraavat yhdistykset: Suur-Savon Lampurit ry, Rönnyn kyläseura ry, Kaunis maa ry, Kulttuuriperintö ja luonnon monimuotoisuus ry, Lokkisaari ry, Vanhan kirkon säätiö ry, Bovallius-säätiö, Ahlmanin koulun säätiö ja Suur- Savon luonnonsuojeluyhdistys ry. Jyväskylän yliopiston kanssa tehtiin tutkimusyhteistyötä. V valmistui hankkeeseen liittyvä pro gradu tutkielma Laidunnushistorian vaikutus sienten lajirunsauteen lehtimetsälaitumilla (FM Kaisa Mustola; ohjaajat FT Panu Halme JY, FT Minna- Maarit Kytöviita JY sekä FM Kaisa Raatikainen) ja käynnistyi YM:n rahoittama Metsälaidunten sieni- ja sammallajisto (ns. LaidunPUTTE) tutkimushanke, jota toteutetaan pääsääntöisesti Häävin hankekohteilla. Hankkeen tulokset ja vaikutukset sekä tulevaisuudennäkymät Parantuneista palveluista hyötynyt maaseutuväestö: 489 henkilöä (hoitosuunnitelmien tilaajat, maanomistajat, yhdistystoimijat, puhelinneuvonta; tavoite 450 hlöä) Laaditut/päivitetyt ympäristön hoito/suojelu/maisemasuunnitelmat: 146 kappaletta (137 hoitosuunnitelmaa ja 9 maiseman- ja luonnonhoidon yleissuunnitelmaa eli MA- LU-suunnitelmaa; tavoite yhteensä 62 suunnitelmaa) Hankkeessa työskennelleet, ELYt: 7,66 htv Hankkeessa työskennelleet, ProAgriat: 5,38 htv Valtakunnallisesti arvokas Vihijärven laakson maisema-alue sisältyi Häävissä laadittuun Viisarimäen Rutalahden maiseman- ja luonnonhoidon yleissuunnitelmaan. Kuva: MMM / Mavi, Tomi Aho. Häävin suurimpina vahvuuksina on ollut hankkeen rooli eläinten omistajien ja maanomistajien yhdistäjänä sekä kontaktien luominen näiden ja ProAgrioiden sekä ELY-keskusten välillä. Hanketoimijoiden välinen yhteistyö on ollut toimivaa, ja kokemusten vaihto maakuntien välillä on koettu hyväksi. Häävissä on ollut hyvä tehdä töitä, sillä hankkeen edistämillä asioilla on yleinen hyväksyttävyys. Erityisesti MALU-suunnittelun yhteydessä ihmisten positiivinen suhtautuminen tuli hyvin esille. Laajojen pinta-alojen saanti hoidon piiriin sekä haasteellisten kohteiden hoitojärjestelyjen onnistuminen yhteistyön tuloksena on ollut hankkeen keskeinen saavutus. Tässä ratkaisevana tekijänä on ollut se, että hankkeen puitteissa on voitu käyttää riittävästi aikaa hoitoon liittyviin selvittelyihin, neuvontaan ja laadukkaaseen hoitosuunnitteluun. Pelkkä neuvonta ei olisi useallakaan kohteella ollut riittävä tuki niiden hoitoon saantiin, esimerkiksi luonnonsuojelualueiden hoitosuunnittelu edellyttää erityisosaamista. Muita tärkeitä hank-

12 keen onnistumisia ovat Laidunpankin uudistaminen, perinnebiotooppien hoidon yleinen edistäminen hankealueella ja maisemanhoidon näkyvyyden lisääminen maakunnissa. Teoreettisen tiedon yhdistäminen hoitokäytäntöihin on ollut hankkeen laatimissa hoitosuunnitelmissa hyvin esillä. Tietopohjaa on hankkeen aikana myös laajennettu. Osittain hankkeen puitteissa laaditussa ProGradu-tutkielmassa todettiin, että puustoisilla perinnebiotoopeilla sienten lajimäärä kasvaa sitä mukaa, mitä pidempään aluetta on laidunnettu. On tärkeää tuntea kohteiden maankäytön historiaa, kun niiden hoitoa priorisoidaan. Koska keskimääräisen laidunpaineen omaavilla kohteilla vaikuttaa olevan eniten sienilajeja, on kohteiden hoidon huolellinen suunnittelu ja laidunpaineen tarkkailu avainasemassa, mikäli hoidolla tavoitellaan lajistollista monimuotoisuutta. Hankkeen toimintamalleja jatketaan paitsi hoitokohteilla hoitosuunnitelmia toteuttamalla, myös ylläpitämällä ja kehittämällä Laidunpankki-palvelua. Hankkeen myötä hoitoon saatuja kohteita voitaisiin jatkossa hyödyntää mallialueina ja -tiloina monella tavalla mm. tiedottamisessa ja koulutuksessa. Lisäksi on selvää tarvetta uusille hankkeille, jotka jatkaisivat Häävin käytäntöjen soveltamista, ja joissa hankkeen toimijat voisivat jatkaa työtään ja kehittää osaamistaan aihepiirin parissa. Häävissä karttuneiden tietojen ja toimijaverkostojen hyödyntäminen tulevissa yhteyksissä on tärkeää, jotta hankkeen hyviä käytäntöjä voidaan jakaa ja hyödyntää. Parhaan takuun toiminnan jatkumiselle hankkeen päätyttyä antaisi tilanne, jossa nimetty, vakituisesti maisemanhoidon parissa työskentelevä henkilö toimisi hankkeeseen osallistuneiden tahojen yhteyshenkilönä ja vastaisi heidän kysymyksiinsä ja auttaisi mahdollisissa ongelmatilanteissa. Valitettavasti valtaosa Häävissä työskennelleistä henkilöistä on toiminut määräaikaisissa työsuhteissa, ja siirtyessään muihin töihin he jättävät jälkeensä merkittävän osaamisvajeen. Hankkeen projektiryhmän toiveena on, että kussakin organisaatiossa käsiteltäisiin tätä asiaa ja mietittäisiin etukäteen, miten hankkeen asiakkaiden tuleviin tiedusteluihin vastataan. Tulevaisuudessa maisemanhoidon hankkeiden kehittelyyn olisi hyvä saada yhteinen foorumi, jota koordinoitaisiin esimerkiksi maaseutuverkoston taholta. Häävin internet-sivuille on koottu Suomessa käynnissä olevia maisemahankkeita, mutta myös hankkeiden suunnittelutyöhön olisi hyvä saada enemmän yhteistyötä. Jyväskylässä Kari Lehtinen Johtaja, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaisa Raatikainen Projektipäällikkö Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liitteet: Hankkeen tavoitteiden toteutumisen seurantataulukko Ohjausryhmän arvio hankkeen loppuraportista

13 Liite 1. Härkää sarvista - luonnon- ja maisemanhoitoa laiduntamalla Hankkeen tavoitteiden toteutuminen tilanne Tavoitteet PIRKANMAA KESKI-SUOMI ETELÄ-SAVO POHJANMAA, KESKI- POHJANMAA 1. Luonnonhoidon järjestäminen KOKO HANKEALUE Laaja-alaiset MALU-suunnitelmat (kpl) MALU-suunnitelmat, tavoite: 2 kpl 3 kpl 3 kpl 0 kpl 8 kpl Erityistukisuunnitelmat (tavoite yht. 31 kpl) Yksityiskohtaiset suunnitelmat (tavoite yht. 23 kpl) Kohteiden hoitosuunnitelmat yhteensä (kpl) Kohteiden hoitosuunnitelmat, tavoite: 9 kpl 18 kpl 18 kpl 9 kpl 54 kpl Arvokkaat perinnebiotoopit (ha)* 19,5 133,0 12,0 59,0 223,5 Luonnonsuojelualueet ja Natura alueet (ha)* Maisemanhoidon kohteet ja muut kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet (ha)* Hankkeesta kiinnostuneet karjatilalliset ja maanomistajat (hlöä) Hankkeesta kiinnostuneet yhdistykset ja yhteisöt (hlöä) Hankkeen markkinointi (tiedotteet ja tapahtumat) (kpl) 34,0 164,5 22,0 178,0 398,5 58,0 242,5 79,0 0,5 380, *) HUOM: Pinta-alasarakkeita ei voi laskea yhteen maakunnittain, sillä yksi kohde voi sisältyä useampaan luokkaan (esim. inventoitu perinnebiotooppi, joka on myös luonnonsuojelualue)

14 PIRKANMAA KESKI-SUOMI ETELÄ-SAVO POHJANMAA, KESKI- POHJANMAA 2. Luonnonhoidon rahoituksen tehokas käyttöönotto ja kehittäminen KOKO HANKEALUE Perinnebiotoopin hoito -hakemukset (kpl) Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen -hakemukset (kpl) Ei-tuotannolliset investoinnit (pb) - hakemukset (kpl) Erityistukineuvonta yhteensä (kpl hakemuksia ELY-keskuksiin) Yhdistysten hakemukset (kpl) Laiduneläinten ja laitumien vuokrauksen edistäminen Laidunpankin hyödyntäminen hankkeessa (suunnittelukohteita, kpl) Laidunpankkiin uusia ilmoituksia (kpl) Muut tavoitteet PB-seurantaselvitykset (kpl) uudet PB-inventoinnit (kpl) Hankekokoukset (6 kpl /vuosi) ohjausryhmä: ohjausryhmä: 2 kpl, projektiryhmä: 2 kpl, projekti- 3 kpl ryhmä: 4 kpl ohjausryhmä: 3 kpl, projektiryhmä: 2 kpl ohjausryhmä: 2 kpl, projektiryhmä: 3 kpl Hankkeen keskeiset tavoitteet lihavoituina

15 Liite 2. Ohjausryhmän arvio hankkeen toteutumisesta Saavutetut tavoitteet suhteessa hankesuunnitelmaan -määrälliset tavoitteet saavutettu ja osin ylitettykin; -asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta saatu palaute ollut myönteistä; -yhteistyö maakuntien välillä tiivistynyt, aiemmista hankkeista kertynyttä tietotaitoa levitetty, maatalouden ympäristötuen erityistukineuvonta yhtenäistynyt ja kehittynyt hankealueella. Hankkeen keskeinen toiminta -hankkeessa tehty hankesuunnitelman mukaisia toimia; -toiminta ollut tarkoituksenmukaista ja tehokasta; -projektiryhmätoiminta tukenut hankkeen toteutusta. Saavutetut tulokset ja vaikutukset hankkeen toiminta-aikana -maatalousluonnon monimuotoisuuden ylläpito/lisääminen; -saatu hoitoon kohteita, joita ei ilman hanketta olisi hoidettu; -maanomistajien ja karjanomistajien välinen yhteistyö lisääntynyt ja tiivistynyt (maan/eläinten vuokraus); -hanke on tuonut aihealueensa osalta merkittävää lisäarvoa ELY-keskusten strategisiin ja toiminnallisiin tulostavoitteisiin. Arvio jatkotoimenpiteistä -ylläpidetään ELYjen ja MKN Maa- ja kotitalousnaisten sekä ProAgrioiden välistä yhteistyötä jatkossakin; -nimetään toteuttajaorganisaatiossa henkilö, joka vastaa jatkossa hankkeeseen liittyviin kyselyihin; -Laidunpankki jatkaa Häävin työtä osaltaan; -hankerahoituksen mahdollisuudet myös tulevalla ohjelmakaudella tulisi turvata. Härkää sarvista hankkeen ohjausryhmän puolesta Jyväskylässä Päivi Halinen Ohjausryhmän puheenjohtaja Liisa Horppila-Jämsä Ohjausryhmän varapuheenjohtaja