Tiivistelmiä kansainvälisistä artikkeleista Nina Kaituri Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme
Psychological therapies for pathological and problem gambling S. Cowlishaw, S. Merkouris, N. Dowling, C. Anderson, A. Jackson, S. Thomas 2012 Tutkimuksessa vertailtiin eri terapiamuotojen hyödyllisyyttä ongelmapelaamisen hoidossa Kognitiivinen käyttäytymisterapia osoittautui lyhyellä tähtäimellä tehokkaimmaksi hoitomenetelmäksi pidemmän aikavälin hyötyä ei pystytä arvioimaan, joten seurantatutkimuksia tarvitaan Motivoiva haastattelu vaikutti positiivisesti pelaamiskäyttäytymiseen, mutta ei juurikaan liitännäisoireisiin Kahdentoista askeleen ryhmäterapia antoi lupaavia tuloksia vähentäen osallistujien pelaamiskertoja, pelattua rahamäärää, peliongelman pahenemista ja masennusoireita
A meta-analysis of pathological gaming prevalence and comorbidity with mental health, academic and social problems C. J. Ferguson, M. Coulson, J. Barnett 2011 Patologisen pelaamisen esiintyvyys ja samanaikaisongelmien (comorbidity) yleisyys vaihtelevat suuresti eri tutkimusten välillä Tarkimmissa tutkimuksissa esiintyvyydeksi on mitattu 3.1% Suuret esiintyvyysluvut (jopa 8,9%) saattavat johtua ongelman ylidiagnosoimisesta jatkossa tulosten oikeellisuus ja hyödynnettävyys voisi olla parempi, jos pelaamisen haittoja tutkittaessa keskityttäisiin siihen, kuinka paljon se häiritsee muuta elämää ja arjen velvollisuuksista huolehtimista (ennemmin kuin itse pelaamisen määrään ja siihen liittyviin ajatuksiin/tunteisiin) Samanaikaisongelmien (mielenterveyteen, opiskeluun ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät vaikeudet) yleisyys vaihtelee vähäisen ja kohtuullisen välillä riippuen mittaustavasta, toisaalta vrt. tutkimus Frequency and Correlates of Gambling Problems in Outpatients With Major Depressive Disorder and Bipolar Disorder S.H. Kennedy
Internet addiction in adolescents: Prevalence and risk factors D.J. Kuss, A.J. van Rooij, G.W. Shorter, M.D. Griffiths, D. van de Mheen 2013 Alankomaissa tehdyn tutkimuksen mukaan 3.7% nuorista on mahdollisesti internet-riippuvaisia Addiktit käyttävät nettiä useampana päivänä, useamman tunnin / päivä, useammin keittiössä ja matkapuhelimella kuin ei-addiktit Persoonallisuuspiirteistä addiktiolle altistavat vähäinen mukautuvaisuus (agreeableness), vähäinen tunne-elämän tasapaino (emotional stability), vähäinen tunnollisuus (conscientiousness), neuvokkuus (resourcefulness) ja avoimuus uusille kokemuksille (openness to new experience) Addiktiolle näyttävät altistavan sovelluksista SNS (social network services, kuten Twitter) sekä ns. online-pelien runsas käyttö (jälkimmäinen etenkin jos on yhteydessä introverttiin persoonallisuuteen)
Online gaming as an educational tool in learning and training S. de Freitas and M. Griffiths 2007 Reaaliaikaiset verkossa pelattavat roolipelit perustuvat kokemukselliseen oppimiseen ja tarjoavat hyödyllisen oppimisalustan. Aihe on uusi ja sitä on tutkittu vasta vähän Kehitetty alunperin sotilaallisten taitojen (strategisen ajattelun, ryhmädynamiikkaan vaikuttamisen) harjoitteluun Käytetty esim. maantiedon, teknisten taitojen, sähköisen viestinnän ja johtamistaitojen opetuksessa ja huomattu kehittävän mm. ongelmanratkaisu- ja yhteistoimintakykyä Tutkimuksissa on todettu, että menetelmää käyttäneiden opiskelijoiden sitoutuminen ja luontainen motivaatio oppimiseen olivat korkeita
The Convergence of Gambling and Digital Media: Implications for Gambling in Young People D. King, P. Delfabbro & M. Griffiths 2009 Rahapelaamisen ja digitaalisen (ei-rahapelaamisen) raja hälvenee: käytetään virtuaalirahaa, peleissä on rahapelaamisen liittyviä elementtejä ja nuoret pääsevät pelaamaan rahapelejä netissä vanhempien luottokortilla. Etenkin murrosikäiset pelaavat, koska se stimuloi ja lievittää negatiivisia tunnetiloja. Pelien haitallisuutta arvioidessa rahapelaamiseen viittaavia elementtejä ei rinnasteta yhtä haitalliseksi kuin esim. väkivalta tai raaka kielenkäyttö Pelaamisen riskiä muodostua ongelmaksi lisää: pelien saatavuuden lisääntyminen, pelaamisen aloittaminen nuorella iällä, suuri voitto peliuran alussa, pelaaminen sosiaalisen eristäytyneisyyden tai masentuneisuuden vuoksi, vertaisten hyväksyntä tai paine pelaamiseen, asenteiden siirtyminen vanhemmilta ja pelaamisen sosiaalinen hyväksyntä Verkossa pelaaminen altistaa peliongelman syvenemiselle, koska se on saatavilla aina ja on anonyymiä (ongelma ja häviöt on helpompi salata)
Strategies for detecting and controlling electronic games vulnerabilities M. Griffiths 2009 Pelihaittojen ennaltaehkäisy ja riskiryhmien suojelu vaatii toimijoilta valppautta, sopeutumiskykyä ja kehittämistyötä Suositukset: 1. Pelaamisen fokuksen muuttaminen rahan voittamisesta viihteen ostamisen suuntaan 2. Panostaminen ennaltaehkäisyyn 3. Pelikäyttäytymistä koskevien tietojen salliminen vain suojaavaan tutkimukseen (ei peliyhtiön mainontaan) 4. Vastuullisen pelaamisen valvonnan työkalujen lisääminen 5. Peliyhtiöille velvoite järjestää oma ongelmapelaamisen asiakastuki 6. Ikärajojen tehokkaampi valvonta
Video game addiction and social responsibility A.J. Van Rooij, G-J Meerkerk, T.M. Schoenmakers, M. Griffiths, D. Van De Mheen 2010 Riippuvuutta aiheuttavat eniten verkossa pelattavat roolipelit (massively multiplayer online role-playing games, MMORPG ) Suurimmalla osalla pelien tuottajista ei ole käytössä vastuullisuusohjelmaa ääritapauksissa valtionhallinto on joutunut kieltämään pelejä Kuluttajia tulisi tiedottaa mahdollisesta riippuvuuden riskistä (World of Warcraft pelissä käytössä varoitusviestit) Pelien tuottajien tulisi tarjota asiakaspalvelua ja huolehtia peliongelmaisen jatkohoitoon saattamisesta
Online video gaming: what should educational psychologists know? M. Griffiths 2010 Riippuvuuden tunnusmerkit 1. Pelaamisesta tulee tärkein asia elämässä 2. Tunnetila muuttuu pelatessa voimakkaasti 3. Toleranssi kasvaa (tarvitsee koko ajan lisää) 4. Vieroitusoireet 5. Konfliktit (muut ihmiset, opiskelu/työ, sisäinen konflikti) 6. Retkahdukset Pelkästä pelaamisen määrästä ei voi päätellä riippuvuutta, jos muita tunnusmerkkejä ei ole Verkossa pelaaminen (online) addiktoi muuta pelaamista (offline) enemmän, koska pelillä ei ole varsinaista loppua ja pelikavereita (vastustajia) on aina paikalla Pelaamisen positiivisia vaikutuksia mm. itsetunnon nousu, arjen stressin väheneminen, roolikokeilut, uusien tuttavuuksien solmiminen Neuvoja lapsen/nuoren vanhemmille: 1. Tutki pelin sisältö 2. Valitse väkivallattomia pelejä 3. Rohkaise pelaamaan porukassa (ei yksin) 4. Aseta aikarajat 5. Valvo olosuhteita (esim. huoneen ja näytön valaistus) 6. Tarpeen vaatiessa ole valmis estämään pelaaminen väliaikaisesti
Problematic Video Game Use: Estimated Prevalence and Associations with Mental and Physical Health R. Mentzoni, G. Brunborg, H. Molde, H. Myrseth, K. Skouveroe, J. Hetland & S. Pallesen 2011 Norjalainen tutkimus (n=816), jonka mukaan ongelmallisen pelaamisen esiintyvyys on noin 4% väestöstä ja varsinaisia peliriippuvaisia on noin 0,6% Riskitekijöitä sukupuoli (mies), ikä (nuori), tyytymättömyys (life satisfaction), ahdistus, masennus Vähäisen vastaajamäärän vuoksi mahdotonta tehdä pitäviä johtopäätöksiä pelaamisen ja terveyden yhteydestä
The relationship between media use in the bedroom, sleep habits and symptoms of insomnia G. Brunborg, R. Mentzoni, H. Molde, H. Myrseth, K. Skouveroe, B. Bjorvatn, S. Pallesen 2011 Tutkimukseen osallistui 816 norjalaista (16-40v.) Tuloksissa ilmeni, että tietokoneen ja kännykän käyttö makuuhuoneessa on yhteydessä myöhäisempään nukahtamis- ja heräämisajankohtaan ja niiden epäsäännöllisyyteen Muun median käytöllä (tv, dvd, radio/musiikin kuuntelu) ei löytynyt vastaavaa yhteyttä Unettomuuden ja median käytön välillä ei löytynyt yhteyttä
Structural Characteristics in Gambling R. A. Mentzoni 2012 Tutkimuskohteet ja tulokset: 1. Kuinka pelisession alussa saatu voitto vaikuttaa pelaamisen verrattuna myöhemmin saatuun voittoon ei merkittävää tilastollista yhteyttä 2. Pelin nopeuden vaikutus pelipanosten suuruuteen riskipelaajilla pelipanos kasvoi pelin nopeutuessa 3. Taustamusiikin tempon vaikutus hitaan musiikin aikana asetettiin useampia panoksia, nopean musiikin aikana panokset asetettiin nopeammin
Mindfulness-Based Cognitive Therapy for Problem Gambling S.M. de Lisle, N.A. Dowling & J.S. Allen 2011 MBCT (mindfulness-based cognitive therapy) on 8-viikkoinen ohjelma, joka perustuu tietoisen läsnäolon ja hengityksen säätelyn avulla tapahtuvaan negatiivisten ajatusten/tunteiden hallintaan Tutkittava oli 61-vuotias peliongelmasta, ahdistuksesta sekä masennusjaksoista kärsivä nainen, joka on aiemmin tuloksetta kokeillut mm. CBT terapiaa (cognitive behavioural therapy) Tutkittava ei tehnyt suositeltua päivittäistä 40 minuutin meditaatiota, mutta käytti 3 minuutin hengitysharjoitusta aina pelaamiseen liittyviä ajatuksia ja tunteita kohdatessaan MBCT jakso vähensi merkittävästi pelaamisen tiheyttä, kestoa ja hävittyä rahamäärää sekä paransi merkittävästi tutkittavan psykologista toimintakykyä vähentäen ahdistuksen ja masennuksen tunteita
The Relationship Between Aversive Conditioning and Risk-avoidance in Gambling G.S. Brunborg, B.H. Johnsen, S. Pallesen, H.Molde, R.A. Mentzoni, H. Myrseth 2010 Tutkimuksen tavoitteena oli osoittaa, kuinka erilaiset ehdollistumismekanismit ovat yhteydessä peliongelman kehittymiseen biologinen alttius peliongelman kehittymiselle Norjalainen tutkimus (N=60, ikä 18-28v.) joista noin puolella pelaamiseen liittyviä ongelmia (korkeat SOGS pisteet) Henkilöt, joiden ehdollistuminen negatiivisille ärsykkeille, kuten rahan menettämiselle, on alhaista ( decreased aversive conditioning ) omaavat myös suuremman taipumuksen riskinottoon. Tutkittavista noin puolella oli tämä ominaisuus. Henkilöillä, joiden ehdollistuminen stimuloiville ärsykkeille, kuten peliympäristön valoille ja äänille, on korkeaa ( increased appetitive conditioning ) jännitystila nousee voimakkaasti pelitapahtuman aikana
Tempo in electronic gaming machines affects behavior among at-risk gamblers R.A. Mentzoni, J.C. Laberg, G.S. Brunborg, H. Molde & S. Pallesen 2012 EGM (electronic gaming machines) on aiempien tutkimusten mukaan yksi addiktoivimmista pelaamisen muodoista Tutkimukseen osallistui 62 henkilöä ja siinä selvitettiin pelin nopeuden vaikutusta pelikäyttäytymiseen Tulokset: pelin tempo itsessään ei vaikuta pelikäyttäytymiseen, mutta ongelmapelaajilla on taipumus suurempiin pelipanoksiin pelin nopeuden kasvaessa Ongelmapelaajilla oli (hieman yllättäen) pienempi illuusio kontrollista kuin ei-ongelmapelaajilla
Motivational Interviewing Versus Cognitive Behavioral Group Therapy in the Treatment of Problem and Pathological Gambling: A Randomized Controlled Trial P. Carlbring, J. Jonsson, H. Josephson & L. Forsberg 2009 Tutkimukseen osallistui 150 ongelma/patologista pelaajaa, jotka jaettiin kolmeen ryhmään: 1. Ryhmää hoidettiin neljän kerran motivoivalla yksilöhaastattelulla 2. Ryhmää kahdeksan kerran kognitiivisen käyttäytymisterapian ryhmäistunnoilla 3. Ryhmä oli ns. kontrolliryhmä, joka ei saanut mitään hoitoa Merkittävä ero hoitoa saaneiden ja saamattomien ryhmien välillä lyhyellä tähtäimellä ja lupaavia tuloksia myös 12kk jälkeisessä seurannassa Hoitomuotojen tehokkuudessa ei havaittu suuria eroja
Attention Deficit Hyperactivity Disorder among Pathological and At-Risk Gamblers Seeking Treatment: A Hidden Disorder M. Grall-Bronnec, L. Wainstein, J. Augy, G. Bouju, F. Feuillet, J-L. Vénisse, V. Sébille- Rivain 2011 Tutkimuksen kohteena oli 84 patologista tai ongelmapelaajaa, joista 25%:lla oli ADHDhistoria ADHD-ryhmällä oli tutkimuksen mukaan vakavammat peliriippuvuuden oireet, muiden ongelmien yhteisesiintyvyys ja kohonnut itsemurhariski
Who Goes to Treatment? Predictors of Treatment Initiation among Gambling Help-Line Callers D.M. Ledgerwood, C.L. Arfken, A. Wiedemann, K.E. Bates, D. Holmes & L. Jones 2013 Harva peliongelmainen hakee apua ja puhelinpalvelut ovat merkittävässä asemassa motivoimassa ja opastamassa sinne soittaneita jatkohoitoon 67% puhelinpalveluun soittaneista oli hakeutunut puhelun jälkeen jatkohoitoon Hoitoon hakeutumista lisääviä tekijöitä olivat vakavat pelaamisesta aiheutuneet taloudelliset tai sosiaaliset ongelmat ja aiempi kokemus ongelmapelaamisen hoidoista Hoitoon hakeutuneet kuvasivat keskustelua puhelinpalvelussa arvokkaaksi ja kokivat olevansa hyvin motivoituneita muuttamaan pelaamiskäyttäytymistään työntekijän kyky lisätä asiakkaan motivaatiota esim. motivoiva haastattelu ym. lyhyet interventiot ovat merkittävässä asemassa hoitoon hakeutumisessa
The influence of depression and other co-occurring conditions on treatment outcomes for problem gamblers: a cohort study D.P. Smith, M.W. Battersby, P.W. Harvey, R.G. Pols, M.F. Baigent & J.E. Oakes 2011 Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yhteisesiintyvyyden (co-occurring conditions) vaikutus peliongelman hoidon tuloksiin Tutkimukseen osallistui 127 henkilöä, jotka saivat yksilöhoitona kognitiivista käyttäytymisterapiaa 1h/vko 12 viikon ajan Masentuneet ongelmapelaajat saivat huonoimmat hoitotulokset masennusta tulisi hoitaa myös, jotta pelikäyttäytyminen voisi muuttua Ahdistuksen, masennuksen ja alkoholiongelman tunnistaminen jo hoidon alkuvaiheessa tärkeää
Internet Gambling: Prevalence, Patterns, Problems, and Policy Options R. Wood & R. Williams 2009 Kaksi tutkimusta internet-pelaamisesta: kanadalainen ja kansainvälinen (tässä tuloksia vain jälkimmäisestä) Internetissä rahapelaajat ovat muihin pelaajiin verrattuna useammin: 1. Työssäkäyviä 2. Eronneita tai avoliitossa eläviä (vrt. Avioliitto) 3. Ei-eurooppalaista syntyperää 4. Käyttävät jotakin seuraavista: tupakka, alkoholi, huumausaineet 5. Paremmat tulot, korkeampi koulutustaso 6. Käyttävät useampia peliformaatteja ja tyyppejä (pokeri suosituin) 7. Ongelmapelaajia (3-4 kertainen esiintyvyys vrt. muihin pelaajiin) Ongelmallista internetissä tapahtuvaa rahapelaamista ennustaa: 1. Useiden peliformaattien käyttö 2. Käytettävän rahamäärän suuruus 3. Mielenterveysongelmat 4. Perheessä peliongelmia 5. Aasialainen alkuperä, mutta ei asu Aasiassa 6. Sinkkuus 7. Matala tulotaso 8. Useita pelaamiseen liittyviä harhakäsityksiä 9. Negatiiviset asenteet rahapeleihin (?) 10. Taustalla muita riippuvuuksia Ongelmapelaajista 9% oli hakenut apua ongelmiinsa (heistä 21% GA:sta, 18% tk:sta tai vastaavasta, 11% ystäviltä, 11% psykologilta, 7% seurakunnasta, 7% puhelinpalvelusta) Suuri enemmistö hakisi mieluummin apua kasvokkain tapahtuvasta neuvonnasta kuin nettipohjaisesta palvelusta (!)
A model to explain at-risk/problem gambling among male and female adolescents: Gender similarities and differences M.A. Donati, F. Chiesi, C. Primi 2013 Italialainen tutkimus (994 nuorta, 64% miehiä) Elämyshakuisuus ja taikauskoinen ajattelu ennustavat riski-/ongelmapelaamista molemmilla sukupuolilla Todennäköisyyksien ajattelukyky, käsitys suuren voiton mahdollisuudesta ja kaveripiirin pelikäyttäytyminen ennustavat riski- /ongelmapelaamista vain miehillä Vanhempien pelikäyttäytyminen ennustaa riski- /ongelmapelaamista vain naisilla
An analysis of problem gambling among the Finnish working-age population: a population survey S. Castrén, S. Basnet, M. Pankakoski, J-E. Ronkainen, S. Helakorpi, A. Uutela, H. Alho & T. Lahti 2013 Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää peliongelmaan liittyviä sosiaalisia tekijöitä, yhteisesiintyvyyttä esim. alkoholi- ja tupakkariippuvuuksiin ja ongelmia aiheuttavia pelityyppejä Tutkimukseen osallistui 2826 suomalaista, joista 1.1% identifioitui ongelmapelaajiksi Lieviä pelaamisen ongelmia ennustaa alle 12 vuoden koulutustausta, eroaminen avio-/avoliitosta, mies-sukupuoli, nuori ikä, alkoholin riskikäyttö ja (etenkin naisilla) tupakointi Merkittävä yhteys ongelmapelaamiseen oli työttömyydellä ja tupakoinnilla (yhdessä) Pelityypeistä ongelmallisimpia ovat hedelmäpelit, miehillä lisäksi nettipokeri, naisilla Kenon tapaiset pelit
Implicit gambling attitudes in problem gamblers: Positive but not negative implicit associations D. Brevers, A. Cleeremans, C. Hermant, H. Tibboel, C. Kornreich, P. Verbanck & X. Noël 2013 Implisiittinen (lat. implicare 'käsittää') tarkoittaa johonkin sisältyvää tai siitä pääteltävissä olevaa, toisin sanoen julkilausumatonta mutta asiayhteydestä pääteltävissä olevaa asiaa. Esimerkiksi kirjoittamaton sääntö tai hiljainen sopimus on niin sanottu implisiittinen sopimus. (Wikipedia) 50 koehenkilölle (joista 25 peliongelmaista ja 25 kontrolliryhmään kuuluvia) näytettiin pelaamiseen liittyviä kuvia ja pyydettiin assosioimaan kuviin liittyviä sanoja (positiivisia/ negatiivisia/neutraaleja) Ongelmapelaajat esittivät ainoastaan positiivisia (sekä implisiittisiä että eksplisiittisiä julkilausuttu, selvästi ilmaistu ) mielikuvia pelaamiseen liittyviä kuvia nähdessään huolimatta tiedossa olevista/tiedostetuista, vakavista pelaamiseen liittyvistä ongelmistaan Implisiittisiä asenteita on vaikea muuttaa, mutta niitä voidaan muuntaa esim. kognitiivisella käyttäytymisterapialla
Pathological gambling in eating disorders: Prevalence and clinical implications S. Jiménez-Murcia, H. Steiger, M. Isräel, R. Granero, R. Prat, J.J. Santamaría, L. Moragas, I. Sánchez, N. Custal, L. Orekhova, A.B. Fagundo, J. Menchón & F. Fernández-Aranda 2013 Tutkimukseen osallistui 1681 syömishäiriöistä henkilöä (105 miehiä) Tietyt persoonallisuuspiirteet (kuten taipumus hakea uusia kokemuksia), korkea painoindeksi ja mies-sukupuoli ovat vahvasti yhteydessä ongelmapelaamiseen (kun kaikilla tutkimuksen kohderyhmässä on jokin syömishäiriö) Ongelmapelaamista esiintyi erityisen paljon ahmimishäiriöstä kärsivillä henkilöillä
Phenomenology and Treatment of Behavioural Addictions J. E. Grant, L. Schreiber, B.L. Odlaug 2013 Käyttäytymisriippuvuuksia ovat esim. ongelmapelaaminen, kleptomania, pyromania, pakonomainen ostaminen tai seksuaalinen käyttäytyminen, internet-riippuvuus ja ahmimishäiriö Hoitomuotoja ovat erilaiset psykologiset ja lääkehoidot, joiden tehosta on vain vähän näyttöjä hoitosuosituksia on vaikea laatia Ongelmapelaamisen lääkehoitoina plaseboa parempia tuloksia on saatu opiaattijohdannaisilla (naltrexone and nalmefene) Serotoniinin takaisinestäjät (antidepressants) osoittaneet toimivan henkilöillä joilla pelaamiseen liittyy ahdistusoireita N-acetylcysteine (NAC) vähentänyt ongelmapelaamisen oireita ja pelaamiseen liittyviä ajatuksia, parantanut toimintakykyä Psykologisista hoidoista hyviä tuloksia on saatu kognitiviisesta käyttäytymisterapiasta (CBT) ja esim. imaginal desensitization toimii paremmin kuin GA ryhmät tai perinteinen terapia
Pathological Gambling: A General Overview L. Ashley & K. Boehlke 2012 Patologisen pelaamisen kriteerit (DSM-IV-TR, APA 2000) 1. Pelaamiseen liittyvät ajatukset valtaavat mielen 2. Toleranssi kasvaa 3. Toistuvia epäonnistuneita yrityksiä rajoittaa tai lopettaa pelaaminen 4. Levottomuus / ärtyneisyys kun pelaaminen estyy 5. Pelaa paetakseen ongelmia tai helpottaakseen negatiivisia tunnetiloja 6. Pelaa voittaakseen menetetyt rahat takaisin 7. Valehtelee pelaamisesta 8. Syyllistynyt laittomaan toimintaan pelaamisen vuoksi 9. Vaarantanut tai menettänyt ihmissuhteen, työn tai koulutuksen pelaamisen vuoksi 10. Joutuu pyytämään rahaa muilta pelaamisen aiheuttaman taloudellisen tilan vuoksi Kaikki pelaaminen ei ole ongelmallista
Beating the odds: Preparing graduates to address gambling-related problems R. Engel, J. Bechtold, Y.Kim & E. Mulvaney 2012 Yhdysvaltalainen tutkimus, kuinka sosiaalityön koulutusohjelmissa opetetaan peliongelman kohtaamista ja tunnistamista 38.4% kouluista sivuaa peliongelmaa riippuvuuksiin tai mielenterveyteen liittyvissä opintokokonaisuuksissa yhdessä koulussa oma erillinen kurssi ongelmapelaamisesta 61.6% kouluista ei huomioi ongelmapelaamista opetussuunnitelmassaan
Embedded Addiction: The Social Production of Gambling Knowledge and the Development of Gambling Markets J.F. Cosgrave 2010 Artikkelissa pohditaan, kuinka tietoisuus ongelmapelaamisesta on lisääntynyt ja miten se on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueiden kehitykseen Ongelmapelaajat ovat riski peliyhtiöille(kin) negatiivinen puhe liittyen pelaamiseen, rajoitukset/laillisuuden kyseenalaistaminen Kuluttamisen / kuluttajan käyttäytymisen rajoittaminen ilmiönä melko uusi vaatii lisätutkimuksia
Adolescent gambling: Temperament, sense of coherence and exposure to advertising B.G. Fried, M. Teichman & G. Rahav 2009 Israelissa tehty tutkimus (n=1069), jossa tutkittiin opiskelijoiden temperamentin, yhtenäisyyden tunteen (sense of coherence) ja mainonnalle altistumisen yhteyksiä ongelmapelaamiseen Tulokset: 77.6% nuorista pelasi jonkin verran kuluneen vuoden aikana luku vastaa esim. Yhdysvalloissa tehtyjä tutkimuksia Löytyi selvä yhteys pelaamiseen liittyvälle mainonnalle altistumisen ja ongelmapelaamisen välillä Ns. vaikean temperamentin yhteys pelaamiseen oli tytöillä, mutta ei pojilla Yhtenäisyyden tunteen ja pelaamisen välillä ei merkittävää yhteyttä Israelin pelikulttuuri on salliva, pelaaminen laillista ja valtionhallinnon säätelemää. Uskonnollisuus ei tämän tutkimuksen perusteella näyttäisi suojaavan peliongelmalta.
Longitudinal patterns of gambling activities and associated risk factors in college students A.E. Goudriaan, W.S. Slutske, J.L. Krull & K.J. Sher 2009 Neljän vuoden pitkittäistutkimuksen kohteena yliopisto-opiskelijat Neljä rahapelaajatyyppiä: 1) vähän pelaavat 2) korttipelaajat 3) casinopelaajat ja 4) paljon pelaavat Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana tapahtui paljon siirtymää vähän pelaavista kortti- ja casinopelaajien ryhmiin (ikäraja 21 saavuttaminen) yhteydessä suurempaan alkoholin/huumausaineiden käyttöön, uutuudenhakuiseen käytökseen ja ongelmapelaamiseen
Typologies of young pathological gamblers based on sociodemographic and clinical characteristics S. Jiménez-Murcia, R. Granero, R. Stinchgield, F. Fernández-Aranda, E. Penelo, L.G. Savvidou, F. Fröberg, N. Aymamí, M. Gómez-Peña, L. Moragas, A. del Pino-Gutiérrez, A.B. Fagundo & J.M. Menchón 2013 Tutkittavat (n=154) espanjalaisia 17-25 vuotiaita patologisia pelaajia Jaoteltiin kolmeen ryhmään: 1) vähän psyykkisiä oireita ja melko hyvä toimintakyky 2) emotionaalisia vaikeuksia (häpeää, kypsymättömyyttä, vihamielisyyttä) 3) vaikein psykologinen profiili, skitsofreenisiä piirteitä Tulokset noudattelevat aiempia teorioita (esim. pathways) jo nuorilla näkyy sama jako, joka on aikuisilla todettu 2. ja 3. ryhmän hoitomuotoihin kiinnitettävä erityistä huomiota
Frequency and Correlates of Gambling Problems in Outpatients With Major Depressive Disorder and Bipolar Disorder S.H. Kennedy, B.R. Welsh, K.Fulton, J.K. Soczynska, R.S. McIntyre, C. O Donovan, R. Milev, J-M. le Melledo, J.C. Biiserbe, M. Zimmerman & N. Martin 2010 Tutkimuksen kohderyhmä 579 henkilöä, joilla masennus tai kaksisuuntainen mielialahäiriö Vaikeaa masennusta sairastavilla peliongelman esiintyvyys tutkimuksessa 12.5% (ei eroa miesten ja naisten välillä) Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla peliongelman esiintyvyys 12.3% (miehet 19.5%, naiset 7.8%) Peliongelman todennäköisyyttä lisää, jos henkilöllä on em. sairauksien lisäksi paniikkihäiriö, pakkomielteitä, fobioita tai alkoholiriippuvuus Peliongelmaisilla tutkimuksen mukaan alempi elämän laadun tunne kuin ei-peliongelmaisilla
Irrational beliefs revisited: Exploring the role of gambling preferences in the development of misconceptions in gamblers I. Lund 2010 Irrationaalisten uskomusten määrä lisää pelaamisen tiheyttä, etenkin pelaajilla jotka suosivat hedelmäpelejä, urheiluveikkausta, bingoautomaatteja, korttipelejä ja Internet-pelejä Irrationaaliset uskomukset ovat yleisempiä miehillä, nuorilla ja matalan koulutustason omaavilla Pelkkään onneen perustuvia pelejä pelaavilla oli vähiten irrationaalisia uskomuksia
Seeking Safety Therapy for Pathological Gambling and PTSD: A Pilot Outcome Study L.M. Najavits, D. Smylie, K. Johnson, J. Lung. R.J. Gallop & C.C. Classen 2013 Posttraumaattinen stressi oireyhtymä (PTSD) liitetään usein ongelmapelaamiseen (arviolta 12-25% ongelmapelaajilla on PTSD) Seeking Safety terapia (SS) on yleisimmin käytetty terapia hoidettaessa posttraumaattista stressiä ja riippuvuutta yhdessä SS perustuu nykyhetkeen, koostuu 25 aiheesta (esim. rajojen asettaminen ihmissuhteissa, myötätunto, itsestä huolehtiminen, valintojen tekeminen ) ja on osa kognitiivista käyttäytymisterapiaa (CBT) Tulokset positiivisia, asiakastyytyväisyys hyvä
Pathological gambling recovery in the absence of abstinence W.S. Slutske, T.M. Piasecki, A. Blaszczynski & N.G. Martin 2010 Abstinence = täysraittius, kieltäytyminen Täydellinen pelaamattomuus katsotaan usein ainoaksi hoidoksi ongelmapelaamiseen (esim. GA ryhmät) 80% peliongelmaisista toipuu ilman hoitoa (väestötutkimukset USA:ssa ja Australiassa) Tässä tutkimuksessa 90% peliongelmasta toipuneista oli jatkanut pelaamista jonkin verran Ainoastaan 10% lopetti pelaamisen kokonaan Vähentäminen tavoitteena (vaihtoehtona kokonaan lopettamiselle) saattaisi parantaa hoitoon hakeutumista