1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa (vaalit, päätösvallan käyttö). Järjestöjen kautta voi olla vaikuttamassa tiettyihin täsmäkohteisiin (mm. yhden asian liikkeet), puolueiden kautta taas haluamansa suuntaiseen yhteiskunnan kokonaiskehitykseen. Puolueiden kautta voidaan vaikuttaa suoremmin kunnallisiin ja valtakunnallisiin päätöksentekoelimiin. 5 6 p.: Syventävässä vastauksessa on hyvä käsitellä esimerkiksi seuraavia asioita. Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden välinen ero ei ole jyrkkä: puolueet osin taustaltaan kansalaisjärjestöjä (esim. vihreät). Kansalainen voi helpommin perustaa järjestön kuin puolueen. Järjestöillä on usein arvo ja asiantuntijavaltaa oman alansa kysymyksissä. Puolueissa toimittaessa on usein taivuttava kompromisseihin (politiikan pakettiratkaisut ). Osa kansalaisjärjestöistä on kansainvälisiä järjestöjä (mm. Greenpeace, Amnesty), joissa voi toimia suoraan paikallisesti kaukaistenkin asioiden puolesta. Vaikuttamisen erilaiset keinot, esim. kansalaisjärjestöjen lobbaus ja suora toiminta. 1

3 4 p. Hallitus valmistelee ja antaa lakiesityksen. Eduskunnassa esitys lähetetään valmisteltavaksi asianmukaiseen valiokuntaan. Eduskunta käsittelee valiokunnan laatiman mietinnön eli lakiehdotuksen ja päättää ehdotuksen sisällöstä (I käsittely). Eduskunta äänestää lain hyväksymisestä (II käsittely); yksinkertainen ääntenenemmistö. Perustuslakia säädettäessä laki on hyväksyttävä kuten edellä ja sitten uudelleen muuttamattomana yhdessä käsittelyssä kahden kolmasosan enemmistöllä vaalien jälkeisessä uudessa eduskunnassa. Perustuslakiehdotus voidaan julistaa kiireelliseksi viiden kuudesosan äänillä ja hyväksyä samassa eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistöllä. Presidentti vahvistaa lain. 5 6 p. Hallituksen esitysten lisäksi myös yksittäisillä kansanedustajilla on lakialoiteoikeus. Vähintään sadan kansanedustajan aloitetta kohdellaan kuten hallituksen lakiesitystä. Ennen valiokuntaan lähettämistä eduskunta käy esityksestä lähetekeskustelun. Valiokunnat kuulevat asiantuntijoita. Lakiesitys voidaan lähettää I käsittelyn yhteydessä suureen valiokuntaan. Tavallisen lain kohdalla I ja II käsittelyn välillä on oltava vähintään kolme päivää. Presidentti voi jättää lain vahvistamatta; jos eduskunta hyväksyy lain samassa muodossa uudelleen, laki tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta. Lain julkaiseminen säädöskokoelmassa. 2

3

Två st. rådgivande folkomröstningar har gjorts i Finland, Alkoholförbudslagen (1932) och EU Medlemskap (1994) Så i Finland har det använts mycket lite, man använder det bara i frågor som berör folket mycket. De gjorda i Finland har man bara gjort för att få reda på vad folket vill. En rådgivande folkomröstnings resultat är inte slutligt, d.v.s riksdagen måste inte göra så som folkomröstningen visat. Vilket kanske inte är hemskt demokratiskt. Å andra sidan vet man exakt vad folket vill och det är mycket lätt att backa upp beslut i riksdagen med hjälp av referering av folkomröstningen Folkomröstningen kan inte användas i alla fall för resultatet är mycket svart vitt (Ja Nej) vilket leder till att det inte finns rum för kompromisser eller alternativa lösningar Folket kanske inte alltid är lika insatta i frågorna som riksdagsledamöterna, vilket gör att många kanske röstar på något de inte riktigt förstår Den stora fördelen med rådgivande folkomröstningar är ju att man vet exakt vad folket vill. Folkomröstningar kostar mycket för staten, vilket ju förstås är en negativ sida. (Man kan med hjälpa av folkomröstningar flytta folkets uppmärksamhet från något viktigt till något mycket trivialt, och så drar man igenom något opopulärt beslut) Det är mycket svårt för en riksdag att gå emot folkets vilja så om resultatet inte blir det som riksdagen hoppades på kan i värsta fall en viktig fråga inte förververkligas och hela landet lider. Eftersom det är bara Ja och Nej som svar kan folket delas mycket starkt om många är av olika uppfattningar. Vilket kan på kort och långsikt vara mycket dåligt för landet. svart/vitt (förenklande) komplexa frågor kostnad splittrande +direkt demokrati riksdagen erhåller fullmakt 4

3 4 p.: Kansanäänestykset ovat kunnallisia tai valtakunnallisia. Valtakunnallinen on järjestetty kahdesti: kieltolaki (1931) ja EU jäsenyys (1994). Kunnissa on ollut neuvoa antavia kansanäänestyksiä, esimerkiksi kuntaliitoksista. Neuvoa antava kansanäänestys ei sido eduskuntaa/kunnanvaltuustoa. Hyvänä puolena esimerkiksi kansalaisten mahdollisuus tulla kuulluksi. Heikkoutena esimerkiksi vaikeiden kysymysten kärjistyminen kyllä ei asetelmaksi (ei kompromisseja). 5 6 p.: Tarkemmin kunnallinen kansanäänestys: kunnan asukkaat tekevät aloitteen, toimeenpanosta päättää valtuusto. Tarkempaa tietoa toteutuneista valtakunnallisista kansanäänestyksistä. Laajempaa pohdintaa suoran ja edustuksellisen demokratian eduista ja heikkouksista: etuina esimerkiksi kansalaisten aktivoiminen ja osallistaminen päätöksentekoon, heikkouksina esimerkiksi, että kansanäänestyksissä yhteiskunnallinen päätöksenteko hidastuu ja vaaleilla valittujen edustajien asiantuntemus sivuutetaan. 5